Raha-asiat AVOliitossa

Köyhänä opiskelijamiehenä aion avoliittoon miljardiperijättären kanssa.

Pulmana on hänen yksityissuihkukoneensa polttoaine, kun lähdemme lomalle Karibialle. Jaammeko sen puoliksi vai annanko hänen maksaa sen vai olisiko joku muu jakoperuste paras?

Rakastanko minä häntä vai hänen rahojaan, jos polttoainekustannus on väärin jaettu?

---

Joskus ajattelua kirkastaa tilanteen yksinkertaistaminen äärimmilleen :)

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:03"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:37"]

Yhteiset rahat eivät ole mikään rakkauden merkki vaan merkki siitä, että perheessä luottamus perustuu pelkkiin taloudellisiin seikkoihin.

[/quote]

Aika kova väite. Luuletko, että tämä tosiaan kestää lähemmän tarkastelun? Että yhdessäkään yhteisten rahojen perheessä ei ole mitään muuta kuin taloudellisista seikoista kumpuavaa luottamusta?

[/quote]

Lue viestiketju ja mieti, miksi puolisoiden tulee saada käyttää toistensa rahoja oman mielensä mukaan. Moniko yhteisten rahojen (yleensä) nainen pystyisi ylläpitämään samaa elintasoa liitossa ja yksin? Jos mies on sisäfilee pöytääntuoja ja naisen pankki, niin kyse ei ole rakkaudesta - tai ei ainakaan rakkaudesta mieheen vaan tämän rahoihin. Voi sitä selittää, että näin me ollaan yhdessä päätetty ja miehen tuleekin elättää perhe ja kyllä minäkin annan miehelle rahaa, jos sillä ei ole, mutta loppupelissä asia on kuitenkin niin, että jos se puoliso haluaa erilliset rahat, loppuu "rakkaus" siihen.

[/quote]

No jaa, voisit myös itse lukea viestiketjun, ja ottaa selville, miten osa ihmisistä ajattelee perheestä ja siitä, että perhe on yhteinen yksikkö, joka ponnistelee yhteistä tulevaisuutta kohti. Et taida ymmärtää, että monelle on täysin kauhistuttava ajatus, että perheen sisällä elettäisiin kahden elinatson mukaan. Pitkään parisuhteeseen sitoutuneet ymmärtävät, että elämän aikana tilanteet muuttuvat molempiin suuntiin eikä loppujen lopuksi ole väliä, kumpi jää rahallisesti voitolle.

Voisin sinun tapaasi väittää rohkeasti, että raha yksinkertaisesti on tärkeämpi arvo niille, ketkä haluavat pitää rahat erillään. Ja voisin myös väittää, että ne joilla on yhteinen talous, osaavat tehdä kompromisseja muutenkin paremmin, eivätkä ole niin apljon rahan perään, koska he eivät laske yhteisestä elämästään, kumpi jää loppujen lopuksi voitolle. Ehkä he jopa ovat varmempia siitä, että ovat yhdessä loppuun asti.

Minua kiinostaisi, kuinka moni teistä, jotka sanotte, että on törkeää kayttää puolison rahoja, jätätte puolison kotiin, kun hänellä ei ole rahaa lähteä matkalle tai ostatte itsellenne pihvin, mutta puoliso syö jotain halpaa, koska hänllä ei ole rahaa? Vai syöttekö sitten jotain halpaa molemmat, koska puoliso ei pysty tarkkaan maksamaan omaa osuuttaan? Miksi toimitte näin, jos toimitte? Onko sillä oikeasti väliä, jos jäätte rahallisesti tappiolle?

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 21:11"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 23:30"]

Omalle pojalle olen neuvonut, että opiskeluaikana ei kannata muuttaa yhteen asumaan, koska siinä yleensä miehen kulut kasvavat. Nykynainen kun olettaa, että työssäkäyvän miehen velvollisuus on silkasta rakkaudesta tarjota pelkällä opintotuella elävälle naiselle sama elintaso, jonka nainen saisi tekemällä itse töitä, mutta kun ei viitsi.

[/quote]

mitäs jos poikasi joutuisi työttömäksi.. hän sit maksaa t.tuestaan kaikki omat menonsa eikö!? ettei naisen sitten pidä häntä elättää!

[/quote]

Mua naurattaa toi nykynainen vaatii miehen elättämään! Eiköhän se ole juuri päinvastoin, että nykyaikana molemmat toimii perheen elättäjinä?

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 10:31"]

Ap:lla menee siis vuokraan ja laskuihin kuukaudessa noin 270 euroa. Ihan hirveä summa...

[/quote]

On se silloin jos rahaa tulee vähän päälle 400 euroa. Eri juttu jos hänelle tulisi tuo 1700 euroa.

[/quote]

Jos hän eroaa ja muuttaa yksin asumaan niin ei ne menot paljon tuosta putoa. Huomioitava vielä että asunto muuttuu väkisin pienemmäksi jolloin asumismukavuus laskee.

[/quote]

Mitä mukavaa se on katsella vierestä toisen parempia ruokia?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:47"]Joku pankki (Nordea?) teki pari vuotta sitten yhteisistä ja erillistä rahoista selvityksen ja sen mukaan varakkailla on omat rahat, köyhillä yhteiset.

[/quote]

Tämäkään ei kyllä pidä paikkansa. Me olemme suht hyvätuloisia molemmat (n.4000e/kk nettona molemmilla) ja meillä on yhteiset rahat. Käytännössä tarkoittaa siis että menot maksetaan milloin kummankin tililtä sen kummemmin laskematta meneekö tasan ja molemmille jää omaa rahaa minkä voi käyttää haluamallaan tavalla. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselta sattuu menemään suuri osa tilitä menoihin (vaikkakin niihin "oman" auton renkaisiin), siirretään toisen tililtä sinne lisää.

Tunnen myös muita hyvin toimeentulevia avo- sekä aviopareja joilla yhteinen talous

Hohoijaa, kun sinulla tai kaverillasi asiat tehdään toisin, kun tutkimuksessa, niin ei selvitys pidä paikkaansa. Fiksua ajatuksen juoksua...

Meillä on yhteiset rahat. Molemmilla tilit omissa nimissä, mutta tilien tunnukset molempien käytössä milloin vain. Laskut maksetaan sieltä tililtä missä on rahaa. Meillä on kolme lasta. Lapsille molemmat ostavat mitä mieli tekee tai tarvitaan. Samoin me vanhemmat itsellemme. Molemmat osaamme miettiä mihin rahat viiden hengen taloudessa riittää. Molemmat myös kertovat ostoksensa, joten tilit eivät yllärinä tyhjene. Yli 200 e ostoksista neuvotellaan etukäteen. Molemmat on opiskeltu, käyty töissä ja olen ollut äitiyslomilla ja hoitovapailla tämän 20 v kestäneen suhteen ajan. Kumpikaan ei ole jäänyt ilman tarpeellisia tavaroita, ruokaa jne. En voi käsittää miten voi rakastaa toista ja olla auttamatta, jos toisella on huonosti asiat, esim vähän rahaa!! Me lahjoitetaan rahaa keräyksiin, ostetaan leluja päiväkotiin, lasten kaverit saa syödä meillä jne. Mihin säästätte rahaa???? Ei täältä mitään saa lopulta mukaan ja kuolla voi koska vaan liikenteessä jne. Lapsille opetan samaa. Kaikkea ei tarvi saada aina itselle ja jakaminen on ilo. Toisen voi tehdä iloiseksi antamalla omistaan.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:58"]

Hulluinta tässä ketjussa on se, että osa ei millään tajua, että kun on yhteiset rahat, niin kaikkea ei lasketa tasan. He eivät vaan voi käsittää, että joku voi jakaa rahansa toisen kanssa laskematta niitä ja että ei haittaa, vaikka itse jäisi tappiolle. He eivät myöskään selvästi pystyisi luottamaan siihen, että kumppani käyttäisi yhteistä rahaa vastuuntuntoisesti.

[/quote]

Tiesitkö, että raha on se tavallisin asia, josta perheissä riidellään. Tai siis niissä perheissä, joissa on yhteiset rahat ja vain toinen kokee tienaavansa ja toinen taas kokee, että hänellä on oikeus niitä rahoja kuluttaa.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 22:51"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:47"]Joku pankki (Nordea?) teki pari vuotta sitten yhteisistä ja erillistä rahoista selvityksen ja sen mukaan varakkailla on omat rahat, köyhillä yhteiset.

[/quote]

Tämäkään ei kyllä pidä paikkansa. Me olemme suht hyvätuloisia molemmat (n.4000e/kk nettona molemmilla) ja meillä on yhteiset rahat. Käytännössä tarkoittaa siis että menot maksetaan milloin kummankin tililtä sen kummemmin laskematta meneekö tasan ja molemmille jää omaa rahaa minkä voi käyttää haluamallaan tavalla. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselta sattuu menemään suuri osa tilitä menoihin (vaikkakin niihin "oman" auton renkaisiin), siirretään toisen tililtä sinne lisää.

Tunnen myös muita hyvin toimeentulevia avo- sekä aviopareja joilla yhteinen talous

[/quote]

Jos kumpikin tienaa 4000 e/kk nettona, niin siitä ostaa joka kuukausi ne talvirenkaat ilman, että täytyy toiselta pyytää euroakaan.

Ja sinustako ei siis ole totta, että pankki teki selvityksen omat vai yhteiset rahat? Googlaamalla se olisi löytynyt sinullekin aika nopeasti. Mutta jos olet sitä mieltä, että "tämäkään ei pidä paikkaansa", niin ei uskota Taloussanomia.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:58"]

Hulluinta tässä ketjussa on se, että osa ei millään tajua, että kun on yhteiset rahat, niin kaikkea ei lasketa tasan. He eivät vaan voi käsittää, että joku voi jakaa rahansa toisen kanssa laskematta niitä ja että ei haittaa, vaikka itse jäisi tappiolle. He eivät myöskään selvästi pystyisi luottamaan siihen, että kumppani käyttäisi yhteistä rahaa vastuuntuntoisesti.

[/quote]

Hulluinta on se, että juuri nämä "yhteiset rahat on yhteisen perheen merkki" -naiset on sitten erossa ihan tyhjän päällä, kun koko elintaso ja elämä on perustuneet siihen, että mies tienaa ja nainen tuhlaa. Kun mies ei tuokaan tilipussia kotiin, on nainen (työssäkäyvä, hyväpalkkainen) ihan ihmeissään, kun rahat ei enää riitäkään ja mies tajusi tyhjentää yhteisen säästötilin läksiäisiksi.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 23:34"]En ymmärrä mikset käy töissä tai nosta opintolainaa. Ei tosiaan ole miehen tehtävä elättää laiskaa puolisoa. Miten pärjäisit omillasi kun ei olisi puolisoa rinnalla? Niinpä, yhtä köyhää olisi.

[/quote] suomessa katsotaan että saman katon alla

elävät ovat samaa taloutta joten kaikki raha mikä taloon tulee on käytännössä yhteistä= kaikkien kuluihin ja menoihin (vuokra, sähkö, vesi, ruoka jne..)

mikäli opiskelija ja työssäkäyvä asuvat yhdessä niin opintotuki+ toisen palkka lasketaan yhteen ja mikäli se ylittää perus toimeentuloon tarvittavan summan opiskelijalta viedään muut rahalliset etuudet esim. asumislisä ja toimeentulotuki. perus opintotuen saa kuitenkin pitää.. lohduttavaa sinäänsä.. eikö siis ole itsestään selvää että parempituloinen joka asuu opiskelijankanssa osallistuu enemmän kuluihin?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:33"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:11"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:55"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:12"]

Minua kiinostaisi, kuinka moni teistä, jotka sanotte, että on törkeää kayttää puolison rahoja, jätätte puolison kotiin, kun hänellä ei ole rahaa lähteä matkalle tai ostatte itsellenne pihvin, mutta puoliso syö jotain halpaa, koska hänllä ei ole rahaa? Vai syöttekö sitten jotain halpaa molemmat, koska puoliso ei pysty tarkkaan maksamaan omaa osuuttaan? Miksi toimitte näin, jos toimitte? Onko sillä oikeasti väliä, jos jäätte rahallisesti tappiolle?

Oletko koskaan ajatellut niin päin, että kun yhteisten rahojen taloudessa mies ostaa vaimolle kalliin lahjan, ei se oikeastaan ole lahja lainkaan, koska vaimo on sen osaltaan maksanut!

Vaikka rahat ovat erilliset, ei se tarkoita, etteikö toiselle voisi ostaa lahjoja ja etteikö toista voisi hemmotella. Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse laskin kädessä laskea, paljonko yhteisistä rahoista toinen on käyttänyt vaan se maksaja maksaa molempien pihvit ihan silkasta rakkaudesta, ei siis siksi, että on pakko, kun on sovittu, että kaikki on yhteistä.

Ei erillisten rahojen perheissä rakkautta ole yhtään sen vähempää kuin perheissä, joissa kaikki rahat ovat yhteisiä. Päinvastoin: riitoja on paljon vähemmän, koska kumpikaan ei pyri hyötymään toisesta ja se kallis lahja on oikeasti lahja, ei pois yhteisistä talousrahoista.

Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse käydä keskusteluja siitä, millaisen auton nainen ostaa, mihin meillä on varaa. Nainen ostaa juuri sen auton, jonka haluaa ja jonka pystyy maksamaan. Mutta se ei estä sitä, etteikö mies ilahduttaisi naistaan ostamalla tämän autoon talvirenkaat, noin vain, odottamatta mitään vastapalvelukseksi.

[/quote]

Edelleen, yhteiset rahat ei tarkoita sitä, että kaikki menee tasan. Koska sinä haluat pitää omista rahoistasi kiinni, et voi ymmärtää, että kaikkia ei haittaa, jos toinen hyötyy omalla kustannuksella. Eikä ravintolassa mitään laskeskella, paljonko kumoikin on maksanut. Ei silloin kyse ole yhteisistä rahoista.

Ja kun mies ostaa mulle yhteisistä rahoistamme lahjan, olen ihan vilpittömästi ilahtunut, koska mua ilahduttaa ajatus, ei raha. :)

[/quote]

Hienoa - sinua ilahduttaa ajatus siitä, että lapset ei saa uusia talvikenkiä, koska mies osti sinulle kalliin lahjan! Mahdat olla onnellinen kirppiksiä kolutessasi tietäessäsi, että sähkölaskuakaan ei voi maksaa ajallaan. Mutta onneksi on se ihana lahja ja kaunis ajatus.

[/quote]

Senkö takia teillä on erilliset rahat, ettei sun mies tuhlais lasten vaaterahoja? Sitten ymmärrän.

[/quote]

Ei vaan siksi, ettei mies ostaisi minulle lahjaa, jonka minä itse maksan. Niinhän se on teillä yhteisten rahoje perheissä: puolison lahja ei oikeastaan ole lahja, koska se maksetaan lahjansaajan tuloilla. Ei voi ostaa, mitä haluaa, koska täytyy kysyä puolison lupa rahankäytölle.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:49"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:58"]

Hulluinta tässä ketjussa on se, että osa ei millään tajua, että kun on yhteiset rahat, niin kaikkea ei lasketa tasan. He eivät vaan voi käsittää, että joku voi jakaa rahansa toisen kanssa laskematta niitä ja että ei haittaa, vaikka itse jäisi tappiolle. He eivät myöskään selvästi pystyisi luottamaan siihen, että kumppani käyttäisi yhteistä rahaa vastuuntuntoisesti.

[/quote]

Hulluinta on se, että juuri nämä "yhteiset rahat on yhteisen perheen merkki" -naiset on sitten erossa ihan tyhjän päällä, kun koko elintaso ja elämä on perustuneet siihen, että mies tienaa ja nainen tuhlaa. Kun mies ei tuokaan tilipussia kotiin, on nainen (työssäkäyvä, hyväpalkkainen) ihan ihmeissään, kun rahat ei enää riitäkään ja mies tajusi tyhjentää yhteisen säästötilin läksiäisiksi.

[/quote]

No meilläpä minä olen se isompituloinen kuin mieheni, että se siitä...

Ja osat on olleet toisinkin päin. Aina on ollut yhteiset rahat, eikä "köyhempi" ole tuhlaillut niitä yhteisiä rahoja.

Kaikki ihmiset eivät ole ahneita.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:55"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:12"]

Minua kiinostaisi, kuinka moni teistä, jotka sanotte, että on törkeää kayttää puolison rahoja, jätätte puolison kotiin, kun hänellä ei ole rahaa lähteä matkalle tai ostatte itsellenne pihvin, mutta puoliso syö jotain halpaa, koska hänllä ei ole rahaa? Vai syöttekö sitten jotain halpaa molemmat, koska puoliso ei pysty tarkkaan maksamaan omaa osuuttaan? Miksi toimitte näin, jos toimitte? Onko sillä oikeasti väliä, jos jäätte rahallisesti tappiolle?

Oletko koskaan ajatellut niin päin, että kun yhteisten rahojen taloudessa mies ostaa vaimolle kalliin lahjan, ei se oikeastaan ole lahja lainkaan, koska vaimo on sen osaltaan maksanut!

Vaikka rahat ovat erilliset, ei se tarkoita, etteikö toiselle voisi ostaa lahjoja ja etteikö toista voisi hemmotella. Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse laskin kädessä laskea, paljonko yhteisistä rahoista toinen on käyttänyt vaan se maksaja maksaa molempien pihvit ihan silkasta rakkaudesta, ei siis siksi, että on pakko, kun on sovittu, että kaikki on yhteistä.

Ei erillisten rahojen perheissä rakkautta ole yhtään sen vähempää kuin perheissä, joissa kaikki rahat ovat yhteisiä. Päinvastoin: riitoja on paljon vähemmän, koska kumpikaan ei pyri hyötymään toisesta ja se kallis lahja on oikeasti lahja, ei pois yhteisistä talousrahoista.

Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse käydä keskusteluja siitä, millaisen auton nainen ostaa, mihin meillä on varaa. Nainen ostaa juuri sen auton, jonka haluaa ja jonka pystyy maksamaan. Mutta se ei estä sitä, etteikö mies ilahduttaisi naistaan ostamalla tämän autoon talvirenkaat, noin vain, odottamatta mitään vastapalvelukseksi.

[/quote]

Et vastannut siis, miksi pistäisit puolisosi syömään makaroonia, kun itse syöt sisäfilettä. Muutenkin noi sun esimerkit kuvas jotain todella rikkaita, joita ei ehkä tässä ketjussa tarvii huomioida, koska jos molemmilla on noin paljon rahaa, ettei mitään tarvii laskea, niin esimerkki ei sovi ehkä suomalaiseen peruspariskuntaan

[/quote]

Todella rikkaita?

Sulla ei siis oikeasti ole varaa edes talvirenkaisiin? Eikä teillä ole autoa (suurimmassa osassa suomalaisperheitä on 2 autoa)? Eikä sun mies ikinä voi ostaa sulle lahjoja, koska sillä ei ole rahaa, kun kaikki on yhteistä?

Miksi puolisoni söisi pastaa, kun minä syön sisäfilettä? Kai se puoliso voi syödä sushiakin tai ihan mitä hän itse haluaa syödä! Erilliset rahat ei tarkoita sitä, etteikö molemmat saisi syödä sisäfilettä, jos siltä tuntuu. Mutta jos rahat on yhteiset, pitää kaikkien syödä lihapullia, eikös?

[/quote]

Selvästihän kerroit, ettei koskaan tarvitse laskea eikä sopia mistään. Aika harvinainen suomalainen pariskunta, eikös?

Kierrät edelleen kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. Jos puolisollasi olisi pienemmät tulot, ostaisitko vain itsellesi sisäfilettä tai lähtisit yksin ulkomaille, koska hänellä ei ole varaa? Ja miksi tekisit niin, harmittaisiko sinua todella elämän ehtoopuolella, että puolisosi on sinulle velkaa?

[/quote]

Jos puolisollani olisi pienemmät tulot kuin minulla, en lähtisi yksin ulkomaille. Sen sijaan ostaisin itselleni sijoitusasunnon. Meillä olisi molemmilla hyvä mieli, koska  emme kumpikaan pidä matkustelusta. Työssä sitä saa tehdä ihan riittämiin.

Ja jos puolisollani olisi pienemmät tulot, saisi hän edelleen syödä ihan sitä mitä haluaa. En pakottaisi häntä sisäfileen äärelle sen enempää kuin hän vaatisi minua syömään sienikeittoa.

Teillä yhteisten rahojen perheissä on pakko syödä sitä mitä toinenkin syö, halusi tai ei. Kun on erilliset rahat, saa syödä lempiruokaansa vaikka joka päivä.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:41"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:58"]

Hulluinta tässä ketjussa on se, että osa ei millään tajua, että kun on yhteiset rahat, niin kaikkea ei lasketa tasan. He eivät vaan voi käsittää, että joku voi jakaa rahansa toisen kanssa laskematta niitä ja että ei haittaa, vaikka itse jäisi tappiolle. He eivät myöskään selvästi pystyisi luottamaan siihen, että kumppani käyttäisi yhteistä rahaa vastuuntuntoisesti.

[/quote]

Tiesitkö, että raha on se tavallisin asia, josta perheissä riidellään. Tai siis niissä perheissä, joissa on yhteiset rahat ja vain toinen kokee tienaavansa ja toinen taas kokee, että hänellä on oikeus niitä rahoja kuluttaa.

[/quote]

No ihan varmasti riidellään, jos vain toisen päätöksestä on yhteiset rahat. Mutta tiesitkö, että on pariskuntia, jotka molemmat ovat tämän takana ja valmiita jäämään tappiolle?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:40"]

Minkähän takia täällä oletetaan että pienempi tuloinen laiskottelee?

Jos toinen on ammatiltaan lähihoitaja ja toinen insinööri, niin laiskotteleeko tämä lähihoitajan työtä tekevä kun tienaa vähemmän?

[/quote]

Ei laiskottele, mutta minusta ei ole reilua, että jos ei ole varaa ylellisyyksiin, niin yhteisten rahojen nimissä vaatii parempituloista puolisoa maksamaan itselleen asioita, joihin ei yksin olisi varaa. Näin vain siksi, että "kun me ollaan perhe, niin täytyy olla sama elintaso". Erossa nämä lähihuoltajanaiset ihmettelee, kun ei ole enää rahaa mihinkään - totta hitossa ei ole, kun siihenkin asti äijä on maksanut kaiken eikä ole tarvinnut miettiä sitä, mihin tulot oikeasti riittävät.

[/quote]

Nämä ihmiset eivät ymmärrä sellaista asiaa kun pyyteetön rakkaus koska eivät varmastikaan ole sellaista kokeneet.

Kaikki ei vain ole kiinni rahasta. Jos ollaan sitoutuneita yhteiseen elämään ja tulevaisuuteen, perheenä, niin ei silloin jätä kumppaniaan elämään alemmalla elintasolla millä itse elää. Kyllä se vain on fakta, että jos lasket rahojasi niin tarkkaan että jätät puolisosi vaikka kotiin koska hänellä ei ole varaa ravintolaillalliseen ja itse menet mässäilemään koko rahan edestä, et ole pyyteetöntä rakkautta ikinä kokenut vaan olet itsekäs ja omiin kulahtaneisiin periaatteisiisi kangistunut. Ja nyt puhun avoliitosta jossa molemmat osapuolet (mukamas) rakentavat yhteistä tulevaisuutta. En tapailuasteella olevasta orastavasta suhteesta.

Ja näihin kommentteihin joissa syytetään sitten tätä huonompiosaista kumppania siivelläelämisesta tai jopa huoraamisesta: pyyteetön rakkaus (jota selvästikkään ette ole kokeneet) on sitä että ei tunne tarvetta pyytää vastinetta jos jotain toiselle antaa, ja pyyteetön rakkaus yleensä toimii molempiin suuntiin hyvässä parisuhteessa.

Väännän rautalangasta: nainen tienaa enemmän, koska mies opiskelee. Nainen maksaa suurimman osan talouden kuluista koska on kuitenkin kyse ihmisestä jota rakastaa ja yhteistä tulevaisuttahan siinä rakennetaan. Nainen ei koe että mies eläisi siivellä koska mieskin rakastaa häntä ja olosuhteiden pakosta tulot nyt vain ovat tilapäisesti tällaiset. Nainen ei odota saavansa mitään takaisin koska pyyteetön rakkaus ei tunne vastapalveluksia, se on rakastamista toista sellaisena kuin toinen on. Menee vuosia ja mies valmistuu, saa työn, nainen tulee raskaaksi ja jää äitiyslomalle. Mies tienaa enemmän kuin nainen. Mies maksaa suuren osan yhteisistä menoista koska kyse on yhteisen perheen ja elämän rakentamisesta. Mies ei odota saavansa mitään vastapalvelukseksi koska pyyteetön rakkaus tarkoittaa että rakastaa toista huolimatta siitä millaiset tulot toisella on.

Jos kumpikin (tai vain toinen) elää vain omaa tulevaisuuttaan varten eikä vaali myös kumppaninsa hyvinvointia, ei silloin tosissaan ole valmis panostamaan yhteiseen tulevaisuuteen perheenä.

Jos suhteen lähtökohta on se että molemmat pärjätköön omillaan, ei se ole pyyteetöntä rakkautta nähnytkään.

[/quote]

Mitä sun pyyteetön rakkaus tekee, kun miehen vanhemmat testamenttaavat miehelle 200 000 e, mutta sulkevat samalla puolison avio-oikeuden tämän summan ulkopuolelle. Saako mies pitää rahansa vai onko se pyyteetön rakkaus sellainen, että puolisolla on oikeus rahoja käyttää? Sallitko miehelle mitään omaa?

Meillä on miehen kanssa vähän sama tilanne. Mä saan 470e./kk ja mies nettona 3000e. Ja kaikki on mennyt aiemmin puoliksi. Nyt mies tosin laittaa 100e. yhteiselle tilille enemmän kuin minä ja muutenkin maksaa esim. kaikki autokulut (tosin mä en edes aja autoa).

Olen ehdottanut prosenttiosuutta palkasta, mutta mies ei suostu, vaikka kannattaisi. Kun valmistun niin minä tulen tienaamaan huomattavasti enemmän kuin hän.. Noh ei mua haittaa vaikka laitettaisiinkin saman verran.

Mies kyllä jaksaa aina muistutella jos on jotain maksanut enemmän kuin minä.

Raha on sille kaikki kaikessa ja hän säästää kuussa lähemmäs 2000e. (Omaan käyttöön). Kyllähän tää ärsyttää, mutta en jaksa riidellä rahasta. Jos oisin nihkeä niin mies sais maksaa 2/3 meijän ruokakulusta koska syö sen 2/3 ruuasta.

Plaah mikä keskustelut. Meillä kaikki tulot on yhteisiä ja toisen netto 3500e ja toisen 300e. Sovitaan yhdessä mitä ostetaan.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:57"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:55"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:12"]

Minua kiinostaisi, kuinka moni teistä, jotka sanotte, että on törkeää kayttää puolison rahoja, jätätte puolison kotiin, kun hänellä ei ole rahaa lähteä matkalle tai ostatte itsellenne pihvin, mutta puoliso syö jotain halpaa, koska hänllä ei ole rahaa? Vai syöttekö sitten jotain halpaa molemmat, koska puoliso ei pysty tarkkaan maksamaan omaa osuuttaan? Miksi toimitte näin, jos toimitte? Onko sillä oikeasti väliä, jos jäätte rahallisesti tappiolle?

Oletko koskaan ajatellut niin päin, että kun yhteisten rahojen taloudessa mies ostaa vaimolle kalliin lahjan, ei se oikeastaan ole lahja lainkaan, koska vaimo on sen osaltaan maksanut!

Vaikka rahat ovat erilliset, ei se tarkoita, etteikö toiselle voisi ostaa lahjoja ja etteikö toista voisi hemmotella. Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse laskin kädessä laskea, paljonko yhteisistä rahoista toinen on käyttänyt vaan se maksaja maksaa molempien pihvit ihan silkasta rakkaudesta, ei siis siksi, että on pakko, kun on sovittu, että kaikki on yhteistä.

Ei erillisten rahojen perheissä rakkautta ole yhtään sen vähempää kuin perheissä, joissa kaikki rahat ovat yhteisiä. Päinvastoin: riitoja on paljon vähemmän, koska kumpikaan ei pyri hyötymään toisesta ja se kallis lahja on oikeasti lahja, ei pois yhteisistä talousrahoista.

Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse käydä keskusteluja siitä, millaisen auton nainen ostaa, mihin meillä on varaa. Nainen ostaa juuri sen auton, jonka haluaa ja jonka pystyy maksamaan. Mutta se ei estä sitä, etteikö mies ilahduttaisi naistaan ostamalla tämän autoon talvirenkaat, noin vain, odottamatta mitään vastapalvelukseksi.

[/quote]

Et vastannut siis, miksi pistäisit puolisosi syömään makaroonia, kun itse syöt sisäfilettä. Muutenkin noi sun esimerkit kuvas jotain todella rikkaita, joita ei ehkä tässä ketjussa tarvii huomioida, koska jos molemmilla on noin paljon rahaa, ettei mitään tarvii laskea, niin esimerkki ei sovi ehkä suomalaiseen peruspariskuntaan

[/quote]

Todella rikkaita?

Sulla ei siis oikeasti ole varaa edes talvirenkaisiin? Eikä teillä ole autoa (suurimmassa osassa suomalaisperheitä on 2 autoa)? Eikä sun mies ikinä voi ostaa sulle lahjoja, koska sillä ei ole rahaa, kun kaikki on yhteistä?

Miksi puolisoni söisi pastaa, kun minä syön sisäfilettä? Kai se puoliso voi syödä sushiakin tai ihan mitä hän itse haluaa syödä! Erilliset rahat ei tarkoita sitä, etteikö molemmat saisi syödä sisäfilettä, jos siltä tuntuu. Mutta jos rahat on yhteiset, pitää kaikkien syödä lihapullia, eikös?

[/quote]

Selvästihän kerroit, ettei koskaan tarvitse laskea eikä sopia mistään. Aika harvinainen suomalainen pariskunta, eikös?

Kierrät edelleen kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. Jos puolisollasi olisi pienemmät tulot, ostaisitko vain itsellesi sisäfilettä tai lähtisit yksin ulkomaille, koska hänellä ei ole varaa? Ja miksi tekisit niin, harmittaisiko sinua todella elämän ehtoopuolella, että puolisosi on sinulle velkaa?

[/quote]

Jos puolisollani olisi pienemmät tulot kuin minulla, en lähtisi yksin ulkomaille. Sen sijaan ostaisin itselleni sijoitusasunnon. Meillä olisi molemmilla hyvä mieli, koska  emme kumpikaan pidä matkustelusta. Työssä sitä saa tehdä ihan riittämiin.

Ja jos puolisollani olisi pienemmät tulot, saisi hän edelleen syödä ihan sitä mitä haluaa. En pakottaisi häntä sisäfileen äärelle sen enempää kuin hän vaatisi minua syömään sienikeittoa.

Teillä yhteisten rahojen perheissä on pakko syödä sitä mitä toinenkin syö, halusi tai ei. Kun on erilliset rahat, saa syödä lempiruokaansa vaikka joka päivä.

[/quote]

Uskomaton taito olla vastaamatta kysymykseen! 

Eihän kyse ole siitä, että yhteisten rahojen perheessä pitäisi syödä samaa ruokaa, eikä niissä aina syödäkään. Voi hyvänen aika! Ei kukaan voi olla noin yksinkertainen. Mutta yhteisten rahojen perheessä ei toinen syö eri ruokaa, KOSKA hänellä ei ole varaa samaan. 

Luepa vielä kerran se kysymys.