Raha-asiat AVOliitossa
Miten jakaa kulut avoliitossa? Minä olen opiskelija ja mies käy töissä eli saan kuukaudessa noin 420 euroa tukea ja toinen tienaa nettona n. 1700euroa. Vuokra+laskut on yhteensä noin 540 euroa kuussa eli ei todellakaan paha mutta kaikki maksetaan ihan sentilleen tasan.
Eli minulle jää noin 180 euroa kuussa ruokaan ja omiin menoihini. Kysyin mieheltä että voisiko hän maksaa vähän enemmän vuokrasta jotta minulle jäisi enemmän kuussa käteen. Ajattelin että jos vaikka 300 jäisi käteen niin voisin välillä tehdä jotain muuta kuin syödä makaroonia joka päivä. Meillä siis ostetaan ruoatkin omat, koska mies haluaa pitää omansa ja minun omat erillään. Miehen mielestä ei ole reilua että joutuisi maksamaan enemmän. Onneksi meillä ei ole lapsia. Onko tämä normaalia??
Kommentit (366)
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:05"]
Itsekkäät paskiaiset. Kun rahat on erillään ja molemmat maksaa omat kulunsa, miten maksetaan yhteinen lasku, joak tulee odottamatta. Jos vaikka toinen sairastuu vakavasti? muutama päivä sairaalassa maksaa monta sataa..Meillä mies omistaa kaiken, autot, talot, mökit yms. Hän on vakuuttanu itsenä kahteenkin eri yhtiöön. Käy työssä säännöllisesti eikä koskaan ole kotityötä tehnyt. Itse sairastuin, olin yli vuoden pois työelämästä. Vakuutusta ei ole vara ollut ottaa, pienpalkkaista työtä tehneenä joka sentti ja aikoinaan penni menee perheeseen. Kolme lasta. Mies ei osallistu lasten kuluihin juuri olenkaan, lapsilisäthän on sitä varten :) Minä siis maksan edellen kaiken ja sairauskuluni...kaikkeen kuuluu ruoka, sähkö, puhelimet, netti ja yllättävät lasten menot. Lääkkeet. Ja autosta sen verran että kun käyttömaksu tai vakuutus maksu tulee, kuulen, että meidän auto, samaten vieraille kertoo meidän auto, meidän .. Mutta siis ukkohan EI elätä minua, enkä anna pillu vastineeksi tyhjästä..
[/quote]
Nuoren parin seurusteluhan on täysin verrattavissa lapsellisten perheiden tilanteeseen. Juuri näin.
Tilanteesi ongelma ei ole yhteisten rahojen puutteesta vaan siitä, etä miehesi on täysin epäempaattinen, vastuuntunnoton sika. Tuollaisten ihmisten kanssa ei ole pakko seurustella eikä perhettä perustaa, mutta jos niin tekee niin ihan turhaa tehdä itsestään marttyyria. Etkö hyvä ihminen näe, että teidän suhde ei ole terve? MIksi ihmeessä kaikki omaisuus on miehesi nimissa ja kuinka hän ei maksa mitään lapsistaan?!? Ota ero tuollaisesta ja hanki hyvä asianajaja. Alkuperäisen kysymyksen kanssa tilanteellasi ei ole mitään tekemistä.
[/quote]
Avoliitossa. Itsestänikin tuntuu että olen jotenkin alistettu. mutta mieheni osaa perustella aina asian niin että minä vain tuhlaan ja hän tekee järkeviä päätöksi. Nytkin on taas auton remontti ja vaihto menossa vaikkei ruokaa kaapissa eikä nuorimmalla kesäkenkiä :(
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:10"]Ex-avokin kanssa oli niin, että vuokra puoliksi ja sähköt eli asuminen. Mutta minä opiskelin ensin ja sitten mies ja eipä edes tullut mieleen, että en olisi saanut omilla rahoillani ostaa itselleni vaatteita yms. vaan olisi pitänyt poikaystävälle ostaa pennilleen samalla summalla farkut, kun itselle ostin.
Ja ei, ei tullut mieleenkään vaatia, että mies otsaa minulle 300mk takin heti, kun osti itselleen. Opiskelujen aikana käytin rahaa vähemmän itseeni.
Avoliitto ei ole vielä niin vakava sitoumus, että kannattaa rahoja yhteen laittaa. Moni ihminen asuu nuoruudessaan ihastuksensa kanssa avoliitossa. Monesti siksikin, että vuokra tulee halvemmaksi.
Mutta että poikaystäväni olisi pitänyt alkaa minulle, aikuiselle ihmiselle ostelemaan vaatteita ja antamaan kirjoihin rahaa yms. Otin lainan ja sain opintotukea ja heitin keikkaa viikonloppuisin ja elätin itseni.
Ap on muuttanut kotoa poikaystävän luo. Ehkä hän kuvittelee, että poikaystävä elättää hänet, kuten hänen vanhemmat elätti, eikä ymmärrä, että eläminen on kallista ja jokaisen pitää jossain vaiheessa oppia elämään sillä rahalla, minkä saa.
[/quote]
Voi hyvää päivää :D kuinka nuori mahdat olla?
Yhteisissä rahoissa kyse ei olekkaan siitä että jos toinen ostaa itselleen takin niin sitten pitää kumppanillekin ostaa samalla rahalla. Meillä se ainakin toimii niin että asumis, ruokailu ym menot maksetaan sen tililtä kenellä sattuu olemaan rahaa. Jos kävisi niin ettei puolisolleni jäisi käyttörahaa, hän pyytäisi minulta ja antaisin, ilman että odottaisin takaisinmaksu koska tietäisin hänen tekevän samoin jos minulta rahat loppuisivat. Yhteisissä rahoissa ei ole pointtina että kaikki talouteen tulevat rahat on mentävä pennilleen tasan.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:12"]
Minua kiinostaisi, kuinka moni teistä, jotka sanotte, että on törkeää kayttää puolison rahoja, jätätte puolison kotiin, kun hänellä ei ole rahaa lähteä matkalle tai ostatte itsellenne pihvin, mutta puoliso syö jotain halpaa, koska hänllä ei ole rahaa? Vai syöttekö sitten jotain halpaa molemmat, koska puoliso ei pysty tarkkaan maksamaan omaa osuuttaan? Miksi toimitte näin, jos toimitte? Onko sillä oikeasti väliä, jos jäätte rahallisesti tappiolle?
Oletko koskaan ajatellut niin päin, että kun yhteisten rahojen taloudessa mies ostaa vaimolle kalliin lahjan, ei se oikeastaan ole lahja lainkaan, koska vaimo on sen osaltaan maksanut!
Vaikka rahat ovat erilliset, ei se tarkoita, etteikö toiselle voisi ostaa lahjoja ja etteikö toista voisi hemmotella. Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse laskin kädessä laskea, paljonko yhteisistä rahoista toinen on käyttänyt vaan se maksaja maksaa molempien pihvit ihan silkasta rakkaudesta, ei siis siksi, että on pakko, kun on sovittu, että kaikki on yhteistä.
Ei erillisten rahojen perheissä rakkautta ole yhtään sen vähempää kuin perheissä, joissa kaikki rahat ovat yhteisiä. Päinvastoin: riitoja on paljon vähemmän, koska kumpikaan ei pyri hyötymään toisesta ja se kallis lahja on oikeasti lahja, ei pois yhteisistä talousrahoista.
Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse käydä keskusteluja siitä, millaisen auton nainen ostaa, mihin meillä on varaa. Nainen ostaa juuri sen auton, jonka haluaa ja jonka pystyy maksamaan. Mutta se ei estä sitä, etteikö mies ilahduttaisi naistaan ostamalla tämän autoon talvirenkaat, noin vain, odottamatta mitään vastapalvelukseksi.
[/quote]
Edelleen, yhteiset rahat ei tarkoita sitä, että kaikki menee tasan. Koska sinä haluat pitää omista rahoistasi kiinni, et voi ymmärtää, että kaikkia ei haittaa, jos toinen hyötyy omalla kustannuksella. Eikä ravintolassa mitään laskeskella, paljonko kumoikin on maksanut. Ei silloin kyse ole yhteisistä rahoista.
Ja kun mies ostaa mulle yhteisistä rahoistamme lahjan, olen ihan vilpittömästi ilahtunut, koska mua ilahduttaa ajatus, ei raha. :)
[/quote]
Hienoa - sinua ilahduttaa ajatus siitä, että lapset ei saa uusia talvikenkiä, koska mies osti sinulle kalliin lahjan! Mahdat olla onnellinen kirppiksiä kolutessasi tietäessäsi, että sähkölaskuakaan ei voi maksaa ajallaan. Mutta onneksi on se ihana lahja ja kaunis ajatus.
[/quote]
Senkö takia teillä on erilliset rahat, ettei sun mies tuhlais lasten vaaterahoja? Sitten ymmärrän.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:49"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:40"]
Meillä maksetaan kaikki yhdessä. Kaikki raha mikä talouteen tulee, on yhteistä. Omat tilit meillä on mutta kummankin tililtä maksetaan menoja, riippuen siitä kumman tilillä on rahaa. Tulot meillä on suht samaa tasoa, mies tienaa jonkinverran enemmän.
Meillä on tehty myös varsin toimiva ratkaisu kotitöiden suhteen. Mä en voi sietää laskujen makselua ym muiden raha-, vakuutus-, vero- ym.asioiden hoitamista joten mies hoitaa kaikki ne. Sillä on pääsy myös mun tilille mistä se ottaa rahaa menoihin ja jättää mulle myös tarpeeksi omaa+ ruokarahaa. Minä taas hoidan kodin siivouksen, ruokaostokset, sun muut taloustyöt.
Mun mies kyllä elättäis mut vaikka mulla ei olis mitään tuloja ja niin elättäsin minäkin hänet. Kyse ei ole mistään "miehen tehtävä on elättää nainen" vaan siitä että kun ollaan sitouduttu elämään yhdessä niin rakennetaan YHTEISTÄ elämää, on yhteinen koti jossa asutaan ja molempien hyvinvointi on yhtä tärkeää. Sitoutuminen ei ole vain avioliittoa varten, jotkut pariskunnat ovat sitoutuneita toisiinsa ja yhteiseen elämään jo avoliitossa.
Ap, ei ole normaalia parisuhteelle että on omat ruuat ja noin pihisti kohdellaan "rakastamaansa" ihmistä. Kysy mieheltäs että mitäs jos hänet vaikka irtisanottais tai lomautettais ja hän ois ilman tuloja, eikö hän haluais avopuolisonsa auttavan?
[/quote]
Toivottavasti miehesi ei kuole koskaan! Noin avuttomia naisia en uskonut vuonna 2014 enää olevan-
[/quote]
Ei ole kyse siitä ettenkö osaisi raha-asioita hoitaa. Kyllä pärjäisin ilman miestäni ihan niinkuin pärjäsin ennenkin häntä. Ei ole myöskään kyse siitä etteikö mieheni osaisi tehdä kotitöitä. Meillä vain on mukavampi keksiä toimiva ratkaisu perheen arkeen kuin se että saisi mäkättää puolin ja toisin että miksi et oot taaskaan tätä tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:10"]
Ex-avokin kanssa oli niin, että vuokra puoliksi ja sähköt eli asuminen. Mutta minä opiskelin ensin ja sitten mies ja eipä edes tullut mieleen, että en olisi saanut omilla rahoillani ostaa itselleni vaatteita yms. vaan olisi pitänyt poikaystävälle ostaa pennilleen samalla summalla farkut, kun itselle ostin.
Ja ei, ei tullut mieleenkään vaatia, että mies otsaa minulle 300mk takin heti, kun osti itselleen. Opiskelujen aikana käytin rahaa vähemmän itseeni.
Avoliitto ei ole vielä niin vakava sitoumus, että kannattaa rahoja yhteen laittaa. Moni ihminen asuu nuoruudessaan ihastuksensa kanssa avoliitossa. Monesti siksikin, että vuokra tulee halvemmaksi.
Mutta että poikaystäväni olisi pitänyt alkaa minulle, aikuiselle ihmiselle ostelemaan vaatteita ja antamaan kirjoihin rahaa yms. Otin lainan ja sain opintotukea ja heitin keikkaa viikonloppuisin ja elätin itseni.
Ap on muuttanut kotoa poikaystävän luo. Ehkä hän kuvittelee, että poikaystävä elättää hänet, kuten hänen vanhemmat elätti, eikä ymmärrä, että eläminen on kallista ja jokaisen pitää jossain vaiheessa oppia elämään sillä rahalla, minkä saa.
[/quote]
Voi ei, luuletko todella, että noin toimitaan yhteisten rahojen taloudessa, että kun toiselle ostetaan jotain, niin toiselle samalla hinnalla? Joidenkin on vaan niin vaikea päästä irti siitä, että kaikkea ei mitata tikulla. Minun - sinun- minun -sinun
[/quote]
Mutta miksi poikaystäväni olisi pitänyt maksaa minulle vaatteita ja elättää minua. Minä olen aikuinen ihminen ja pystyin elättämään itseni.
Kulutin opiskeluaikana vähemmän ja hyvin tulin toimeen. Minkä ihmeen takia minun olisi pitänyt elää yli varojeni ja odottaa, että poikaystäväni suuremmista tuloistaan maksaa erotuksen, mitä en pysty maksamaan.
No, olemme edelleen kavereita, koska kumpikaan ei kupannut toista ja ei jäänyt mitään kaunaa yhdessäasumisaikaa kohtaan.
En oikeasti ymmärrä naisia, jotka odottaa kuin ansarinkukka rikasta prinssiä elättämään itsensä ja luulevat, että voivat pitää korkeaa elintasoa yllä ja toisen pitää maksaa kaikki.
Perhe on sitten ihan eri yksikkö, kuin kahden nuoren avoliitto. Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta.
[/quote]
Että ärsyttää, kun täällä huudetaan täyttä valhetta ihan täytenä faktana!!!
Avoliitossa ON elatusvelvollisuus. Kelaa ei esim. asumistuen hakemisessa kiinnosta paskaakaan millaiset tulot AVOpuolisoilla erikseen on, vaan siellä kysytään ruokakunnan tuloja, siis puolisoiden yhteenlaskettuja tuloja. Vaikka toisella puolisolla olisi tulot 0 euroa (kyllä, itselläni oli hetken aikaa tällainen tilanne), emme saaneet asumislisää, sillä puolisoni tulot ylittivät juuri ja juuri asumistuen rajan. No, meillä tuo tilanne ei onneksi kestänyt kauan, mutta se tuli selväksi, että avoliitossa puolisoilla ON toisen elatusvelvollisuus.
Ota asiaioista selvää ennen kuin alat toisia neuvomaan! Tai jos et tiedä niin pidä suusi kiinni.
[/quote]
Kannatta itse ottaa asioista selvää ennen täällä viisastelua. Vaikka KELA laskelmissaan ottaa toisen tulot huomioon, ei toisella silti ole mitää elatusvelvollisuutta. ET voi millään pakottaa avoliiton aikana toista vastaamaan toisen elatuksesta.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:10"]
Ex-avokin kanssa oli niin, että vuokra puoliksi ja sähköt eli asuminen. Mutta minä opiskelin ensin ja sitten mies ja eipä edes tullut mieleen, että en olisi saanut omilla rahoillani ostaa itselleni vaatteita yms. vaan olisi pitänyt poikaystävälle ostaa pennilleen samalla summalla farkut, kun itselle ostin.
Ja ei, ei tullut mieleenkään vaatia, että mies otsaa minulle 300mk takin heti, kun osti itselleen. Opiskelujen aikana käytin rahaa vähemmän itseeni.
Avoliitto ei ole vielä niin vakava sitoumus, että kannattaa rahoja yhteen laittaa. Moni ihminen asuu nuoruudessaan ihastuksensa kanssa avoliitossa. Monesti siksikin, että vuokra tulee halvemmaksi.
Mutta että poikaystäväni olisi pitänyt alkaa minulle, aikuiselle ihmiselle ostelemaan vaatteita ja antamaan kirjoihin rahaa yms. Otin lainan ja sain opintotukea ja heitin keikkaa viikonloppuisin ja elätin itseni.
Ap on muuttanut kotoa poikaystävän luo. Ehkä hän kuvittelee, että poikaystävä elättää hänet, kuten hänen vanhemmat elätti, eikä ymmärrä, että eläminen on kallista ja jokaisen pitää jossain vaiheessa oppia elämään sillä rahalla, minkä saa.
[/quote]
Voi ei, luuletko todella, että noin toimitaan yhteisten rahojen taloudessa, että kun toiselle ostetaan jotain, niin toiselle samalla hinnalla? Joidenkin on vaan niin vaikea päästä irti siitä, että kaikkea ei mitata tikulla. Minun - sinun- minun -sinun
[/quote]
Mutta miksi poikaystäväni olisi pitänyt maksaa minulle vaatteita ja elättää minua. Minä olen aikuinen ihminen ja pystyin elättämään itseni.
Kulutin opiskeluaikana vähemmän ja hyvin tulin toimeen. Minkä ihmeen takia minun olisi pitänyt elää yli varojeni ja odottaa, että poikaystäväni suuremmista tuloistaan maksaa erotuksen, mitä en pysty maksamaan.
No, olemme edelleen kavereita, koska kumpikaan ei kupannut toista ja ei jäänyt mitään kaunaa yhdessäasumisaikaa kohtaan.
En oikeasti ymmärrä naisia, jotka odottaa kuin ansarinkukka rikasta prinssiä elättämään itsensä ja luulevat, että voivat pitää korkeaa elintasoa yllä ja toisen pitää maksaa kaikki.
Perhe on sitten ihan eri yksikkö, kuin kahden nuoren avoliitto. Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta.
[/quote]
Että ärsyttää, kun täällä huudetaan täyttä valhetta ihan täytenä faktana!!!
Avoliitossa ON elatusvelvollisuus. Kelaa ei esim. asumistuen hakemisessa kiinnosta paskaakaan millaiset tulot AVOpuolisoilla erikseen on, vaan siellä kysytään ruokakunnan tuloja, siis puolisoiden yhteenlaskettuja tuloja. Vaikka toisella puolisolla olisi tulot 0 euroa (kyllä, itselläni oli hetken aikaa tällainen tilanne), emme saaneet asumislisää, sillä puolisoni tulot ylittivät juuri ja juuri asumistuen rajan. No, meillä tuo tilanne ei onneksi kestänyt kauan, mutta se tuli selväksi, että avoliitossa puolisoilla ON toisen elatusvelvollisuus.
Ota asiaioista selvää ennen kuin alat toisia neuvomaan! Tai jos et tiedä niin pidä suusi kiinni.
[/quote]
Kannatta itse ottaa asioista selvää ennen täällä viisastelua. Vaikka KELA laskelmissaan ottaa toisen tulot huomioon, ei toisella silti ole mitää elatusvelvollisuutta. ET voi millään pakottaa avoliiton aikana toista vastaamaan toisen elatuksesta.
[/quote]
En ole aiempi kirjoittaja, mutta jos oot tätä ketjua lukenut, niin pointtihan ei suurimman osan mielestä olekaan se, että toista pitäisi pakottaa.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 09:54"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:05"]
Itsekkäät paskiaiset. Kun rahat on erillään ja molemmat maksaa omat kulunsa, miten maksetaan yhteinen lasku, joak tulee odottamatta. Jos vaikka toinen sairastuu vakavasti? muutama päivä sairaalassa maksaa monta sataa..Meillä mies omistaa kaiken, autot, talot, mökit yms. Hän on vakuuttanu itsenä kahteenkin eri yhtiöön. Käy työssä säännöllisesti eikä koskaan ole kotityötä tehnyt. Itse sairastuin, olin yli vuoden pois työelämästä. Vakuutusta ei ole vara ollut ottaa, pienpalkkaista työtä tehneenä joka sentti ja aikoinaan penni menee perheeseen. Kolme lasta. Mies ei osallistu lasten kuluihin juuri olenkaan, lapsilisäthän on sitä varten :) Minä siis maksan edellen kaiken ja sairauskuluni...kaikkeen kuuluu ruoka, sähkö, puhelimet, netti ja yllättävät lasten menot. Lääkkeet. Ja autosta sen verran että kun käyttömaksu tai vakuutus maksu tulee, kuulen, että meidän auto, samaten vieraille kertoo meidän auto, meidän .. Mutta siis ukkohan EI elätä minua, enkä anna pillu vastineeksi tyhjästä..
[/quote]
Nuoren parin seurusteluhan on täysin verrattavissa lapsellisten perheiden tilanteeseen. Juuri näin.
Tilanteesi ongelma ei ole yhteisten rahojen puutteesta vaan siitä, etä miehesi on täysin epäempaattinen, vastuuntunnoton sika. Tuollaisten ihmisten kanssa ei ole pakko seurustella eikä perhettä perustaa, mutta jos niin tekee niin ihan turhaa tehdä itsestään marttyyria. Etkö hyvä ihminen näe, että teidän suhde ei ole terve? MIksi ihmeessä kaikki omaisuus on miehesi nimissa ja kuinka hän ei maksa mitään lapsistaan?!? Ota ero tuollaisesta ja hanki hyvä asianajaja. Alkuperäisen kysymyksen kanssa tilanteellasi ei ole mitään tekemistä.
[/quote]
Avoliitossa. Itsestänikin tuntuu että olen jotenkin alistettu. mutta mieheni osaa perustella aina asian niin että minä vain tuhlaan ja hän tekee järkeviä päätöksi. Nytkin on taas auton remontti ja vaihto menossa vaikkei ruokaa kaapissa eikä nuorimmalla kesäkenkiä :(
[/quote]
No avoeroa sitten miehestäsi. 2011 astui voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. On mahdollista, että voisit saada hyvitystä. Lain mukaan on oikeus hakea pesänjakaja toimittamaan erotus. Jos sinulla ei ole tuloja, voit saada lakimiehen oikeusaputoimiston kautta. Sinne yhteyttä heti maanantaina.
Pistä miehelles hanttiin hyvä ihminen! Lapsetkin kärsii tilanteesta.
Hulluinta tässä ketjussa on se, että osa ei millään tajua, että kun on yhteiset rahat, niin kaikkea ei lasketa tasan. He eivät vaan voi käsittää, että joku voi jakaa rahansa toisen kanssa laskematta niitä ja että ei haittaa, vaikka itse jäisi tappiolle. He eivät myöskään selvästi pystyisi luottamaan siihen, että kumppani käyttäisi yhteistä rahaa vastuuntuntoisesti.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:37"]
Yhteiset rahat eivät ole mikään rakkauden merkki vaan merkki siitä, että perheessä luottamus perustuu pelkkiin taloudellisiin seikkoihin.
[/quote]
Aika kova väite. Luuletko, että tämä tosiaan kestää lähemmän tarkastelun? Että yhdessäkään yhteisten rahojen perheessä ei ole mitään muuta kuin taloudellisista seikoista kumpuavaa luottamusta?
[/quote]
Lue viestiketju ja mieti, miksi puolisoiden tulee saada käyttää toistensa rahoja oman mielensä mukaan. Moniko yhteisten rahojen (yleensä) nainen pystyisi ylläpitämään samaa elintasoa liitossa ja yksin? Jos mies on sisäfilee pöytääntuoja ja naisen pankki, niin kyse ei ole rakkaudesta - tai ei ainakaan rakkaudesta mieheen vaan tämän rahoihin. Voi sitä selittää, että näin me ollaan yhdessä päätetty ja miehen tuleekin elättää perhe ja kyllä minäkin annan miehelle rahaa, jos sillä ei ole, mutta loppupelissä asia on kuitenkin niin, että jos se puoliso haluaa erilliset rahat, loppuu "rakkaus" siihen.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 01:45"]
Saan miestäni noin 1200euroa vähemmän palkkaa kuukaudessa ja hän maksaa asunnon lainan ja ruuan. Minä maksan vastikkeen 250e kuussa. Maailman ihanin mies <3
[/quote]onko asunto kummankin nimissä? Mikäli miehen nimissä vaan ja sinä maksat ruoan sun muut ja ero tulee niin olet asunnoton.
Mielestäni vuokra kuuluu maksaa puoleksi, mutta todella outo toi ruokasysteemi. Meillä vuokra maksetaan puoliksi ja ruoat myös (satunnaisesti jaetaan ostokset puoliksi sitten kassalla), joskus toisella on vähän vähemmän rahaa (yllättäen, usein mieheni) ku toisella niin silloin toinen hoitaa esimerkiksi enemmän ruokaostoksia. Sillon kun toinen maksaa enemmän, toinen esimerkiksi imuroi tai tiskaa enemmän. Helppoa.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 07:26"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 18:33"]
Täällä on kiihkeitä puheenvuoroja rahasta ja rakkaudesta. Usealla tuntuu olevan oma lehmä ojassa: tahdotaan puolustaa omia itsekkäitä periaatteita yksisilmäisesti.
a) "Hyvätuloisen avopuolisoni tulee antaa kaikki tulonsa yhteiseen käyttöömme , koska rakkautemme on ah niin suurta ja ihanaa ja ikuista"
b) "Kummallakin on oltava omat varat kuin olisivat vain yhteisasunnossa majailevia kämppiksiä, koska eihän sitä tiedä, mitä kataluuksia ja outouksia toisen mielessä liikkuu"
Sitten on tapausten a ja b välimuotoja.
Jos on muutettu yhteen tosi lyhyen tuntemisen jälkeen, on luontevaa suosia aika puhtaasti periaatetta b.
Kun on asuttu pitkään yhdessä ja lapsia liuta, niin lienee tavallista liukua kohti periaatetta a, vähitellen tai yhtäkkiä (esim. muuttamalla avoliitto avioliitoksi).
Tekisi mieli yrittää muotoilla vanhana isoisänä ohjeet aikuisille lapsille, naisille ja miehille, miten tämän asian ratkaisisi turvallisesti ja väärinkäsityksiä aiheuttamatta.
Lyhyt ehdotus hyväksi periaatteeksi?
t. nimimerkki "isoisä"
[/quote]
Koska tästä ei muuten varmaan sopuun päästä, niin:
"Saman pöydän ääressä tarjoillaan samaa ruokaa."
Tämä siis on minimivaatimus minusta avoliitossakin. Minusta kyllä tässä ketjussa ei juuri kukaan ole vaatinut, että kumppanin pitäisi antaa kaikki rahansa yhteiseen käyttöön. Se olikin sinulta kärjistys ja ymmärrän se, mutta kun ihan oikeasti tuntuu, että osalla on isoja luetun ymmärtämisen vaikeuksia.
[/quote]
Miksi minun olisi pakko syödä samaa ruokaa kuin mieheni. Syön vähähiilarisesti ja minunko olisi pakko syödä saman pöydän ääressä pizzoja, kun mieheni niitä rakastaa.
Anteeksi vain, mutta minun mielestä minulla on kyllä oikeus syödä juuri sitä, mitä haluan, enkä silti halua miestäni pakottaa jättämään pizzojaan.
Mitä pirttihirmuja palsta on täynnä
[/quote]
Et taida olla penaalin terävin kynä!
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:18"]
...
Et taida olla penaalin terävin kynä!
[/quote]
Kun ihmistä askarruttaa ja huolestuttaa tietyt omat ominaisuutensa, niin hän innolla yrittää osoittaa MUITA, joilla nuo ominaisuudet olisivat ehkä vielä huonommin. Eli ns. psykologinen projektio.
Joka pelkää olevansa tyhmä, pyrkii haukkumaan muita tyhmiksi. Aika läpinäkyvää ja säälittävää.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 07:41"]
Mielenkiintoista, että jos hyvätuloisempi antaa sille toiselle omastaan, se tarkoittaa automaattisesti, että on muka antanut kaikki tulonsa sille toiselle ja se toinen vain kuppaa sen kun ehtii.
Meillä mies tienaa selkeästi enemmän kuin minä. Me ollaan tasattu tuloeroa asunnossa, mies omistaa 80% ja mä loput. Ja niinpä mm. remonteista mies maksaa 80% ja mä loput, koska ne remontin plussat tulee suoraan siihen asunnon hintaan. Eläminen itsessään taas maksetaan puoliksi paitsi mies maksaa asunnon vakuutuksen, koska halusi siihen vielä extrojakin. Samoin, koska mies tarvitsee autoa, hän maksaa sen. Mä maksan oman bussikorttini.
Miten mä nyt kuppaan tota miestä? En saisi asua tällaisessa asunnossa, koska mulla ei ole varaa maksaa tästä puolia? En saisi mennä miehen kyydillä käymään kaupassa, koska en maksa auton kuluja?
[/quote] tiedän parin menneiltä vuosilta että vaimon piti maksaa kun oli ollut miehensä auton kyydissä, tämän kertoi kolmas joka oli ollut samassa autossa
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 15:55"]
Minusta kenenkään ei kuulu maksaa toisen elämistä, jokaisen aikuisen tulee siitä huolehtia, jos ei pysty niin menee töihin..
Opettaako täällä muka jokainen äiti pojalleen että sitten kun muutat jonkun tytön kanssa yhteen niin maksat myös kaikki kulut tai enimmäkseen. En ole samaa mieltä.
Tasa-arvo on myös sitä että pystyy elättämään itsensä, on sitten mies- tai naispuolinen.
Tilanne on hieman eri jos ollaan naimisissa ja on lapsia, silloin on molemmilla elatusvelvollisuus lapsistaan tietysti.
Meillä meni niin että kun olin kotona kauan, puoliso maksoi enemmän mutta kun itse menin työelämään vaikkakin paljon pienemmällä palkalla, halusin/vaadin ehdottomasti että tilanne muutetaan niin että kaikki yhteiset menot maksetaan puoliksi ja molemmat omansa. Ja molemmilla on myös omat tilit se on selvä. On ihana tunne kun voi maksaa puolet kuluista, se on oikeaa tasa-arvoa, olen tyytyväinen.
[/quote]En todellakaan opeta pojalleni että maksat sitten kaikki tytön kulutkin. Opetan että kumpikin maksaa puolet kuluista esim vuokra, ruoka, vakuutus, laajakaista jne plus on omat henkilökohtaiset menot josta vastataan erikseen. Ehdottomasti avioehto jos ja kun menee naimisiin.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 01:45"]
Saan miestäni noin 1200euroa vähemmän palkkaa kuukaudessa ja hän maksaa asunnon lainan ja ruuan. Minä maksan vastikkeen 250e kuussa. Maailman ihanin mies <3
[/quote] avoliitossa saa olla tarkkana
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 18:46"]
Koska tästä ei muuten varmaan sopuun päästä, niin:
"Saman pöydän ääressä tarjoillaan samaa ruokaa."
Tämä siis on minimivaatimus minusta avoliitossakin. Minusta kyllä tässä ketjussa ei juuri kukaan ole vaatinut, että kumppanin pitäisi antaa kaikki rahansa yhteiseen käyttöön. Se olikin sinulta kärjistys ja ymmärrän se, mutta kun ihan oikeasti tuntuu, että osalla on isoja luetun ymmärtämisen vaikeuksia.
[/quote]
Joo, periaatteessa hyvä muotoilu, kun on lyhyt. Tosin heti tulee vastaansanomista: Miksi molempien pitäisi seurata vaikkapa äärimmäistä vegaaniruokavaliota, jos toinen on siitä innostunut mutta toinen ei?
---
Teoreettinen ääritapaus, että kaikki varat ovat yhteisiä, ei välttämättä ole ollut kovinkaan harvinainen ainakaan ennenvanhaan. Mies saatttoi ojentaa koko palkkapussinsa vaimolleen tilipäivänä ja kotirouvavaimo sitten osti mitä osti pesueen käyttöön. Esim. isäni teki niin. Tosin heillä oli avioliitto eikä avoliitto.
Tästä ajattelutavasta lienee vieläkin jäänteitä tämän keskustelun puitteissa.
---
Jospa onnistuisi muotoilemaan tämän pulman siten, että voisi soveltaa vanhaa kakunjako-ongelmaa: Ensimmäinen osapuoli leikkaa, ja toinen osapuoli saa valita ensin.
Eli eka osapuoli laatii tulojen ja menojen jakamisen kahteen osaan, ja toka osapuoli saa sitten valita niistä osista toisen... Vai epäonnistuuko muotoilu joka tapauksessa? (en ole miettinyt tätä vielä , kunhan heittelen vain periaatetta pöytään).
nimimerkki "isoisä"
[/quote]ei välttämättä samaa ruokaa jos toinen lihan ja makkaran syöjä ja toinen ituhippi
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 13:09"]
Loisiminen on perusoikeus. Jos mies ei maksa niin sossu maksaa. Se on jämpti.
[/quote]ei kai maksa jos asutaan yhdessä virallisesti, eriasia jos toinen on vieraileva solisti
Mä opiskelen ja teen siinä sivussa rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä, eli saan yhteensä noin 600 euroa kuussa.
Mieheni käy töissä ja saa noin 3000 euroa kuussa.
Asun hänen omistusasunnossa ilmaiseksi, mutta kaikesta muusta (sähkö, vesi, ruoka, netti, jne) joudun maksamaan puolet.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:03"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:37"]
Yhteiset rahat eivät ole mikään rakkauden merkki vaan merkki siitä, että perheessä luottamus perustuu pelkkiin taloudellisiin seikkoihin.
[/quote]
Aika kova väite. Luuletko, että tämä tosiaan kestää lähemmän tarkastelun? Että yhdessäkään yhteisten rahojen perheessä ei ole mitään muuta kuin taloudellisista seikoista kumpuavaa luottamusta?
[/quote]
Lue viestiketju ja mieti, miksi puolisoiden tulee saada käyttää toistensa rahoja oman mielensä mukaan. Moniko yhteisten rahojen (yleensä) nainen pystyisi ylläpitämään samaa elintasoa liitossa ja yksin? Jos mies on sisäfilee pöytääntuoja ja naisen pankki, niin kyse ei ole rakkaudesta - tai ei ainakaan rakkaudesta mieheen vaan tämän rahoihin. Voi sitä selittää, että näin me ollaan yhdessä päätetty ja miehen tuleekin elättää perhe ja kyllä minäkin annan miehelle rahaa, jos sillä ei ole, mutta loppupelissä asia on kuitenkin niin, että jos se puoliso haluaa erilliset rahat, loppuu "rakkaus" siihen.
[/quote]
Haluaisin kertoa että on myös paljon avopareja kuten minä ja mieheni, tulot ovat melko samalla tasolla mut meillä silti yhteiset rahat. Koska olemme perhe, koska meillä on yhteinen koti, yhteinen tulevaisuus, yhteinen molempien edun tavoittelu. Eli kumpikaan ei yritä lypsää toista, luulen että ahneempia ja omahyväisempiä ovat ne parit jotka laslevat omia rahojaan ettei vaan toinen saa mitään minkä oon ite tienannu. Siitä on rakkaus kaukana.