Miten hankitte ensiasunnon ilman takaajia
Miten siis hankitte ensiasunnon jos teillä ei ollut tai ette pyytäneet takaajian. Asunnon myyntihinnasta 70% kelpaa vakuudeksi ja 15% on mahdollista saada valtiontakausta mutta loppu 15% pitäisi rahoittaa muuten.
Miten teillä toimitaan tai toimitte?
Kauanko ja minkälaisia summia säästitte kuukaudessa ja jne.
Toivottavasti saan asiallisia vastauksia enkä luokkaa: "Säästettiin vuodessa 150 000e ja otettiin lainaa toiset 150 000e joka maksettiin pois 2 vuodessa."
Kommentit (239)
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 09:38"]
Takaajien täytyy aina olla valmiita tarvittaessa maksamaan se takaamansa laina. Jos vanhemmilla on omistusasunto, mutta ei muuta merkittävää omaisuutta eikä juuri käteistä, voi käydä niin, että se asutno myydään, jotta laina saadaan maksettua. Aina ei tarvitse olla kyse velallisen vastuuttomuudesta tai epärehellisyydestä, vaan ihan vaikka siitä, että vammautuu onnettomuudessa ja tulee työkyvyttömäksi. laina kaatuu silloin takaajien niskaan ja siihen kannattaa olla varautunut. Köyhän ei pidä lähteä takaamaan mitään.
[/quote]
Kun hankimme asunon 2013 niin otimme siihen 2 lainaa samasta pankista. Summa oli noin 200 000e. Toinen laina oli 85% ja toinen 15% jonka mieheni vanhemmat tulivat takaamaan. Laina jolle vanhempien takaus oli siis noin 30 000e. Maksamme lainoja niin että laina jolla on takaajat maksetaan ensiksi pois eli vanhempien takaus vastuu pienenee heti alusta alkaen kuukausittaisen lyhennyksen verran. Mielestäni riski ei ole kovinkaan suuri. Esimerkiksi meillä takaajat tippuvat pois kun olemme maksaneet lainaa noin 2 vuotta, kohta esimmäisen vuoden jälkeen takausvastuu on enää noin 15 000e, puhutaan mielestäni jo aika inhimillisestä summasta. Uskaltaisin sanoa että järjestely on paras mahdollinen mitä voi olla.
[/quote]Hyvä, jos teillä menee noin. Pankissa töissä oleva ystäväni on kuitenkin kertonut, että todella usein tulee vastaan näitä tapauksia, jossa takaajana olevat vanhemmat joutuvat maksumiehiksi ja pahimmillaan heillä menee siinä omakin asunto alta. Minä ymmärrän täysin,että monet vanhemmat eivät halua ryhtyä takaajaksi ja mielestäni aikuisten ihmisten pitää pystyä vähän säästämään, jos aikovat ostaa oman asunnon.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:58"]
Eläkkeellä tai lähellä sitä olevilla ihmisillä ei ole aina käsitystä siitä miten tiukkaa lapsiperheilla oikeasti on (aivan kaikki maksaa vietävästi). Yleensä näillä isovanhemmilla on lainat maksettu jo aikaa ja rahaa tulee enemmän kuin menee. Kaksi vanhaa ei kuluta kovin paljon, ostetaan vain ruokaa kaikkea muuta on kaapit täynnä.
[/quote]
Itse allekirjoitan tämän aivan täysin, isovanhempien ei ole kovin helppoa ymmärtää lapsiperheiden arkea vaikka ovat sitä myös joskus itse eläneet, aika on kullannut muistot.
Esimerkiksi meillä on suuremmat korkomenot kuin omien vanhempieni ruoka menot. tämäkin asia selvisi kun kerran raha-asioista juttelimme.
Olen sitä mieltä että tämä vanhempien mukaan tulo ensiasunnon ostoon pitäisi kirjata joillain tavalla lakiin. Ehkä vanhemmat ottaisivat silloin suuremman vastuun omien lasten taloudellisten puolten opetuksessa. Se että toisilla on takaajat ja toisilla ei niin on varsin eriarvoistava asia, ei siitä katkeroitua kannata mutta kummasti elämää helpottaa kun on takaajat, kuten esimerkiksi meillä.
Mutta kun se säästäminen ei ole mitään vähän, ellei sitten asu syrjäseudulla.
Esim. yliopiston käyminen tarkoittaa sitä, että työura alkaa ehkä vasta 27-28 vuotiaana, siinä sitten säästelet 30k€:a vaikka perheellisenä niin hups menikin jopa 10 vuotta. Toki aina voi ostaa 40m2 pikkukaksion, mutta paha siellä on asua parin lapsen kanssa.
Tottakai tilanteesi harmittaa kun istuu "koirana" latiialla, katsoo kun muut syövät pihviä ja murusia ei tipu.
Mites olisi asenne mä näytin niille? Ehkäpä vanhempasi haluavat kouluttaa sinua tulevaisuutta varten joillain kierolla tavalla. Loppujen lopuksi lähtökohdista riippumatta jokainen takoo itse onnensa, siihen ei vanhempien varallisuudella ole paljonkaan merkitystä.
Itse kuulun siihen porukkaan jota duunari vanhemmat ovat auttaneet joka käänteissä. Nyt he ovat eläkkeellä mutta edelleen auttavat niin paljon kun voivat. Tämä on mahdollistanut meille mm. huomattavasti nopeamman lainantakaisin maksun. Ja lapsillamme on aivan kaikkea mieheni mielestä jo liikaakin.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 12:11"]
Vanhanaikaisesti säästin 2 vuoden ajan, säästöön jäi 26 000 e. Säästämällä vakuutin myös pankin siitä, että olen kykenevä maksamaan lainan takaisin eli jos ei pysty säästämään, on se maksukin hankalaa. Tosin ei ollut lasta eikä kallista vuokra-asuntoa vaan saatoin asua vaatimattomammin yksiössä.
[/quote]
Tuossa yllä olevassa on tämä tyypillinen ajatusvirhe, että jos ei pysty säästämään, ei pystyisi myöskään maksamaan lainaa takaisin. Tapauksessasi tämä pätee, koska olet voinut asua säästämäsi ajan halvalla, mutta meillä esim. vuokraan menee pk-seudulla vähän yli 1100 euroa/kk, ja nyt, kun rakennamme, lainan kuukausierä tulee olemaan 1200 e/kk. Toki ok-asumisessa on myös muita kuluja, mutta mitä korkeampi on vuokrien taso, sitä pienempi on erotus oman ja vuokra-asumisen hinnoissa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:41"]
Hyvä, jos teillä menee noin. Pankissa töissä oleva ystäväni on kuitenkin kertonut, että todella usein tulee vastaan näitä tapauksia, jossa takaajana olevat vanhemmat joutuvat maksumiehiksi ja pahimmillaan heillä menee siinä omakin asunto alta. Minä ymmärrän täysin,että monet vanhemmat eivät halua ryhtyä takaajaksi ja mielestäni aikuisten ihmisten pitää pystyä vähän säästämään, jos aikovat ostaa oman asunnon.
[/quote]
Tarkennusta kaivataan, kiitos.
Menee oma asunton alta kun on tultu takaamaan 15% lainasta? Mikäli on edes takaajaksi kelvannut on oltava jollain tavalla varakas henkilö eikö totta? esimerkiksi 300 000e lainasta jos tarvitsee takauksen maksimi 15% on vain 45 000e. Mikäli kaikkein hirvein tapahtuu ja takaus tulee heti maksettavaksi niin ei 45 000e takia pankki ensimmäiseksi takaajan asuntoa ala myymään vaan maksaminen järjetetään muulla tavoin. Minun kaveri/ystävä/tuttava piirissä ensiasunnot joille takaajia on tarvittu ovat olleet luokkaa 150 000e tai alle joilloin maksimi takaus on jäänyt noin 20 000e ei siis aivan hirvittävän suurista summista puhuta.
161 jatkaa vielä
Todella usein tulee tapauksia vastaan jossa takaajan asunto lähtee alta? Olekohan nyt sekoittanut asioita, ymmärrän jos vanhemmat ovat lähteneet lasten yrityksiin tai muuhun paljon rahaa vaativaan toimntaan mukaan joka on sitten kaatunut. Ei ensiasunnon ostossa takaajalta lähde oma-asuntoalta.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:48"]
Mutta kun se säästäminen ei ole mitään vähän, ellei sitten asu syrjäseudulla.
Esim. yliopiston käyminen tarkoittaa sitä, että työura alkaa ehkä vasta 27-28 vuotiaana, siinä sitten säästelet 30k€:a vaikka perheellisenä niin hups menikin jopa 10 vuotta. Toki aina voi ostaa 40m2 pikkukaksion, mutta paha siellä on asua parin lapsen kanssa.
[/quote]
Siksi jokaisen pitäisikin perustaa se ASP-tili heti 18-vuotiaana ja aloittaa säästäminen jo silloin.
Omat lapseni aloittivat mainosten jakamisen 14-vuotiaana. Silloin ei vielä saanut rahoja ASP-tilille turvaan, joten poikani keksi, että hän haluaa alkaa ostaa osakkeita. No, noilla pikkurahoilla (n. 500 euroa) vuodessa ostetuilla osakkeilla ja YO-lahjarahoilla hän sai jo pienen, muutaman tuhannen euron pesämunan heti perustettaessa ASP-tililleen. Siihen kaikki kesätyörahat ja välivuoden kokopäivätyön tienestit päälle, niin hänellä oli 15% yksiöstä säästettynä 21-vuotiaana.
Siitä kaksiosta voi hyvin aloittaa ja laittaa sen vaikka vuokralle, jos siihen ei itse mahdu asumaan. Siinä tapauksessa vuokralainen lyhentää velkaa ja jos itse vielä laittaa rahaa sivuun ylimääräisiin lainanlyhennyksiin, niin se laina on nopeasti maksettu ja sitten onkin jo ihan mukavasti säästöjä sen perheasunnon ostamiseen. Jos kerralla pitää saada iso perheasunto, niin varmasti tekeekin tiukkaa. Ja se valmistumisikäkin on osittain oma valinta, minä valmistuin 23 vuotiaana.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:48"]
Mutta kun se säästäminen ei ole mitään vähän, ellei sitten asu syrjäseudulla.
Esim. yliopiston käyminen tarkoittaa sitä, että työura alkaa ehkä vasta 27-28 vuotiaana, siinä sitten säästelet 30k€:a vaikka perheellisenä niin hups menikin jopa 10 vuotta. Toki aina voi ostaa 40m2 pikkukaksion, mutta paha siellä on asua parin lapsen kanssa.
[/quote]
Siksi jokaisen pitäisikin perustaa se ASP-tili heti 18-vuotiaana ja aloittaa säästäminen jo silloin.
Omat lapseni aloittivat mainosten jakamisen 14-vuotiaana. Silloin ei vielä saanut rahoja ASP-tilille turvaan, joten poikani keksi, että hän haluaa alkaa ostaa osakkeita. No, noilla pikkurahoilla (n. 500 euroa) vuodessa ostetuilla osakkeilla ja YO-lahjarahoilla hän sai jo pienen, muutaman tuhannen euron pesämunan heti perustettaessa ASP-tililleen. Siihen kaikki kesätyörahat ja välivuoden kokopäivätyön tienestit päälle, niin hänellä oli 15% yksiöstä säästettynä 21-vuotiaana.
[/quote]
Mistä säästät kun opiskelijana kaikki menee vaikka tekisit iltatöitäkin. Helppoa se niillä on jotka menee amisksesta suoraan keittäjäksi tai raksalle.
44:n kaltainen tilanne meilläkin ei ole mahdollista säästää/muuttaa halpaan (pieneen) asuntoon lasten (2kpl) kanssa. Nyt 60m3, mielestäni minimi 4hlö perhelle. AP:n kanssa sama tilanne selkänahasta on revitty kaikki mitä meillä on, eikä ollut kyse siitä etteikö vanhemmilla olisi ollut varaa (mahdollisuutta) tukea. Perintöä odotellessa...
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 10:41"]
Hyvä, jos teillä menee noin. Pankissa töissä oleva ystäväni on kuitenkin kertonut, että todella usein tulee vastaan näitä tapauksia, jossa takaajana olevat vanhemmat joutuvat maksumiehiksi ja pahimmillaan heillä menee siinä omakin asunto alta. Minä ymmärrän täysin,että monet vanhemmat eivät halua ryhtyä takaajaksi ja mielestäni aikuisten ihmisten pitää pystyä vähän säästämään, jos aikovat ostaa oman asunnon.
[/quote]
Tarkennusta kaivataan, kiitos.
Menee oma asunton alta kun on tultu takaamaan 15% lainasta? Mikäli on edes takaajaksi kelvannut on oltava jollain tavalla varakas henkilö eikö totta? esimerkiksi 300 000e lainasta jos tarvitsee takauksen maksimi 15% on vain 45 000e. Mikäli kaikkein hirvein tapahtuu ja takaus tulee heti maksettavaksi niin ei 45 000e takia pankki ensimmäiseksi takaajan asuntoa ala myymään vaan maksaminen järjetetään muulla tavoin. Minun kaveri/ystävä/tuttava piirissä ensiasunnot joille takaajia on tarvittu ovat olleet luokkaa 150 000e tai alle joilloin maksimi takaus on jäänyt noin 20 000e ei siis aivan hirvittävän suurista summista puhuta.
[/quote]luonnollisesti ystäväni on vaitiolovelvollinen, joten hän ei ole voinut kertoa tarkempia yksityiskohtia. Monissa perheissä on kuitenkin useampi kuin yksi lapsi ja jos jokaiselle lapselle takaat asunnon, niin puhutaan jo ihan eri summista.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:03"]
Mistä säästät kun opiskelijana kaikki menee vaikka tekisit iltatöitäkin. Helppoa se niillä on jotka menee amisksesta suoraan keittäjäksi tai raksalle.
[/quote]
Harvassa ovat ne (siis niitä ei ole) jotka oikeasti pystyvät säästämään samalla kun opiskelevat ja käyvät ilta- ja viikonlopputöissä.
Keskustelua lukiessa ja sitä omaantilanteeseen peilaten niin sanoisin ongelman vain kasvavan mitä korkeammalle kouluttautuu. Monesti ja onneksi myös vanhemmat ymmärtävät tämän tilanteen.
Ja jokainen lapsi jättää lainat maksamatta, kaikki asunnot pistetään vasaran alle ja yhdestäkään ei saa myynnissä sen vertaa, kun lainaa on jäljellä? Joopa joo, tosi todennäköinen skenaario.
Nämä on taas näitä huhupuheita, joita taloudesta mitään ymmärtämättömät levittelee, kun kaveri sanoi.
Tää menee vähän ohi ap:n tilanteesta, mutta me ostettiin eka asunto niin, että omaa rahaa oli säästössä reilu 10000e ja saatiin mun vanhemmat takaamaan toinen 10000e. Tällä irtosi sitten vähän yli 100 000 euron laina. Nyt on omaa maksettu jo sen verran, että ei tarvita enää ylimääräisiä takauksia. AP:n tilanteessa yrittäisin etsiä jostain lähipiiristä takaajan euromääräiselle summalle, joka yhdistettynä omaan rahaan olisi jotain 20% asunnon arvosta. Uskoisin, että joku pankki olisi valmis neuvottelemaan lainasta jo tuossa tilanteessa jos teillä on raha-asiat muuten kunnossa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:05"]
luonnollisesti ystäväni on vaitiolovelvollinen, joten hän ei ole voinut kertoa tarkempia yksityiskohtia. Monissa perheissä on kuitenkin useampi kuin yksi lapsi ja jos jokaiselle lapselle takaat asunnon, niin puhutaan jo ihan eri summista.
[/quote]
Ja kaikilta lapsilta lähtee asunnot alta? Höpöhöpöhöpö
Tämä on näitä tornilegendoja joilla lietsotaan kauhua.
Moni lapsisessa perheessa lapset ovat eri ikäisiä ja siksi tarvitsevat eri aikaan tule ainakin meillä toisen takaustarve päättyi mka toisen alkoi. Takauksia ei ollut saman aikaan.
Ostin ensiasunnon, jossa muuten vieläkin asun, markka-aikaan ennen suurta lamaa. Koko hinta oli velkana. Olin puhunut kyllä kaksi takaajaakin, mutta heitä ei siis tarvittu. Asunto itsessään riitti takuuksi ja se, että olin hyväpalkkainen ja vakituisessa virassa. Laina-aika oli kymmenen vuotta ja pankissa tehtiin etukateen tarkat laskelmat maksukyvystäni. Suuressa lamassa pankki meni alta ja vaihdoin pankkia, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Korko aleni. Loppujen lopuksi aikakin kutistui kuin varkain yli vuoden lyhyemmäksi. No eihän se tietenkään harmittanut.
Eihän sitä asuntovelkaisena tietysti lveästi eletty, mutta enhän minä ollut siihen koskaan tottunutkaan. Paljon säästin siinä, että tein lähes kaikki vaatteeni itse. Olen joskus naureskellut, että kaikkia muuta pukeutumiseen liittyvää olen tehnyt itse paitsi kenkiä, ne olen aina ostanut.
Jos pankkikierros ei tuota tulosta niin ei auta kuin säästää. 800e kuussa säästöön on jo melkein 10 000e vuodessa. Ai ei pysty. Pitää jättää ostamatta kaikki ylimääräinen niin yllättäen ehkäpä pystyykin.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 11:01"]
Siitä kaksiosta voi hyvin aloittaa ja laittaa sen vaikka vuokralle, jos siihen ei itse mahdu asumaan. Siinä tapauksessa vuokralainen lyhentää velkaa ja jos itse vielä laittaa rahaa sivuun ylimääräisiin lainanlyhennyksiin, niin se laina on nopeasti maksettu ja sitten onkin jo ihan mukavasti säästöjä sen perheasunnon ostamiseen. Jos kerralla pitää saada iso perheasunto, niin varmasti tekeekin tiukkaa. Ja se valmistumisikäkin on osittain oma valinta, minä valmistuin 23 vuotiaana.
[/quote]
Hä? Ensin sun on pitänyt säästää kaksioon se käsiraha ja sitten sä asuisit vuokralla jossain neliössä ja vielä säästelisit ylimääräisiin lainan lyhennyksiin siihen kaksioon? Kyllä se helposti 15-20v ottaa kun saa lainatuloilla maksettua pois kaksion.
Ensimmäinen oma kotimme oli itse rakennettu omakotitalo, vuosi oli 1998. Pankki myönsi lainaa koko rakennuskustannusten verran, omaa rahaa ei ollut markkaakaan. Miehellä vakituinen työ, minä tein pätkätöitä, oli yksi lapsi. Rakennettiin itse pienellä budjetilla, vastaava mestari toimitti aina meille valmiusastetodistuksen jota vastaan saimme nostaa pankista lisää lainaa. Nykysysteemeistä en tiedä, mutta silloin toimi noin. Meillä oli myös toi valtiontakaus.