Kumppanin lapset viimeisenä pöytään.
Viime vuoden äitienpäivänä otin ensimmäistä kertaa omat lapset miesystäväni äidille mukaan, kun samalla oli toinen meno jossa olivat mukana. Kuulemma olivat tervetulleita.
Paikalle saapuessamme muut olivat syömässä, mieheni sisarukset lapsineen ja puolisoineen. Miehen äiti sanoi "ottakaa ruokaa ja (minun) lapset voivat syödä, kun hänen lapsenlapset tekevät tilaa" tilanteen outoutta minulle lisäsi se, että minun lapset ovat aivan liian isoja lasten pikkupöytään istumaan. Aikuisten pöydässä ei siis myöskään ollut tilaa heille.
En ole kertaakaan ottanut lapsia mukaan mihinkään sen jälkeen ja ahdistaa jos kysellään jonain erikoispäivinä miehen isällekin käymään koska tuntuu pahalta kieltäytyä, mutta koen lapsia kohtaan reiluksi, että vietän kaikki joulut ym lapsille tärkeät päivät kotona tai omilla vanhemmillani jonne minun lapset oikeasti halutaan.
Ylireagoinkohan tuosta äitienpäivän käynnistä vai oliko se selkeä vihje vaikka muuta on puhunut. Miehen isällä olemisesta lasten kanssa en tiedä koska emme ole koskaan siellä yhdessä olleet. Nyt joulusta kieltäydyin kuitenkin koska mielestäni erityisesti jouluaatto on sellainen, että lapsille olisi epäreilua olla miehen sisaruksen lasten varjossa, paikassa jonne heitä ei välttämättä edes haluta.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mielestäsi sitä ja sinun mielestäsi tätä. Maailma ei pyöri sinun napasi ympärillä. Miehesi äiti tekee, niin kuin hän tekee ja sinä teet niin kuin kyläpaikassa on tapana piste.
Miksi ihmiset pyytävät toisia kylään, jos tarkoitus on pyöriä vain oman navan ympärillä? Miksi pyydetään ihmisiä, jos heille ei ole tilaa ja istumapaikkoja? Ihmisten ei kuuluisi vaivata muita ihmisiä ja seisottaa heitä nälissään, jos heidät kutsuu kotiinsa syömään ja vierailulle. Kyläpaikassa ei ole käytöstapoja, jos tapana on jättää muutamat seisomaan ja katsomaan vierestä kun toiset syövät.
Ap, vaihda seuraa. Liian huonokäytöksisiä, että kannattaa tuhlata aikaansa heihin.
Näin minut on kasvatettu ja näin minun vanhemmilla toimitaan. Kaikille järjestetään paikka. Ehkä siksi tuntui niin pahalta tuo.
-aloittaja
Pohjimmainen ajatus tälle ketjulle oli oikeastaan tuo huono omatunto siitä, että joulut ja muut tälläiset päivät vietetään aina minun vanhemmilla koska koen sen ainoaksi tavaksi olla reilu minun lapsia kohtaan.
Kuitenkin tuli paha mieli, kun miehen isällä tuli puhetta joulunvietosta ja meidät olisi haluttu sinne.
-aloittaja
Mun enon lapsi poika seurusteli aiemmin naisen kanssa jolla oli kaksi isoa lasta. Nämä lapset kävivät usein kylässä enoni ja hänen vaimonsa luona ja kaikki joulunpuhät jne viettivät heillä ja enoni kestitsi heitä ja osti joululahjat jne. Sitten kun heille tuli ero, niin nämä pojan avovaimon lapset eivät enää olleet missään tekemisissä heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei enää tämän jälkeen kiinnosta kommentoida ketjuun, jossa aloittaja on ehdoton oman näkökulmansa suhteen eikä yhtään mieti asiaa miehen perheen kannalta. Rennommalla asenteella kaikilla olisi mukavampaa. Miehen äiti on sitä sukupolvea, että aikuiset ensin ja kaikki alle 18 vee on lapsia.
Miehen vanhempien.
Miehen äiti on todennäköisesti reilusti alle 80 vuotias ja tuo sukupolvi ei enää ajattele noin. He olivat äitejä 70- luvulla. Koko tuo 70-2020 luku on ollut lapset ensin ajattelua. On ollut curlingvanhemmutta ja pullamössölapsia jne. Nykyisille viisikymppisille, joiden vanhemmat ovat siinä 80v. ovat olleet jo vanhempiensa keskipisteitä. Heille on hankittu lastenpöytiä ja omat huoneet ja muotivaatteita ja nyt näiden lapset ovat heidän elämänsä keskipiste monelle. Niin ja monen viisikymppisenä lapset ovat jo parikymppisiä. Eli yli 18v.
Isovanhemmat, joilla on hyvät välit omiin lapsenlapsiin hemmottelevat nykyisin nuo lapsenlapset pikemmin piloille, kun syrjivät.
Nykyiset isovanhemmat eivät ole syntyneet 1900 luvun alussa vaan joskus 40-50 luvulla, eläneet huippukauden ja 80-luvun juopikauden. Tiedosta tämä tosiasia.
Kristiina xx kirjoitti:
Mun enon lapsi poika seurusteli aiemmin naisen kanssa jolla oli kaksi isoa lasta. Nämä lapset kävivät usein kylässä enoni ja hänen vaimonsa luona ja kaikki joulunpuhät jne viettivät heillä ja enoni kestitsi heitä ja osti joululahjat jne. Sitten kun heille tuli ero, niin nämä pojan avovaimon lapset eivät enää olleet missään tekemisissä heidän kanssaan.
Näin siinä yleensä käy. Olen seurannut exän suhteita kun nyt jo kolmas uusioperhe hällä menossa. Aina ne edelliset uusiolapset unohdetaan.
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmainen ajatus tälle ketjulle oli oikeastaan tuo huono omatunto siitä, että joulut ja muut tälläiset päivät vietetään aina minun vanhemmilla koska koen sen ainoaksi tavaksi olla reilu minun lapsia kohtaan.
Kuitenkin tuli paha mieli, kun miehen isällä tuli puhetta joulunvietosta ja meidät olisi haluttu sinne.-aloittaja
Sanot, että heillä ei ole tilaa ja parempi, jos tulette vaikka uutenavuotena, jos he toivovat näkevänsä teidät. Jos silloin olisi vaikka enemmän tilaa.
Ottamatta kantaa ap:n tilanteeseen sen enempää, sanoisin, että yleinen kohteliaisuus velvoittaa kohtelemaan kaikkia vieraita samalla tavalla. En koskaan laittaisi vieraampia lapsia tai aikuisia olohuoneeseen odottamaan, kun muut syövät. Siis sellaisia, jotka ovat tulleet meille kutsuttuna tai perheenjäsenen vierailun yhteydessä tulleet mukana. Kyllä itse nousisin ylös, tarjoaisin paikkani ja/tai kävisin hakemassa lisää tuoleja pöydän ääreen.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinun lapsesi koskaan voisivatkaan olla samalla viivalla tämän mummun lastenlasten rinnalla? Haloo. Mikä ihmisiä riivaa, kun luulette, että tällainen uusperhekuvio voisi vaan olla yhtä riemua ja onnea. Ei muuten ole. Valitettavasti joudun itse elämään tässä sotkussa vielä aikuisenakin.
Lapset on lapsia ja niin kauan kuin me aikuiset pistämme heidät tärkeysjärjestykseen niin, niin kauan mikään ei muutu. Kaikki olisivat uusperhekuvioissa paljon onnellisempia SIIS KAIKKI; jos aikuiset osaisivat rakastaa ja välittää kaikista lapsista. Niin monta mielipahaa jäisi tulematta. Ja miten aikuiset ovatkin niin huvittavan tyhmiä, että näkyvästi kohtelevat toisen lapsia huonommin. Mä olen joskus itse elänyt ton kaiken, nyt kaikki lapset jo aikuisia, mutta kaiken nähneenä , en enää koskaan suostuisi tuollaiseen, mielummin eläisin lapsieni kanssa ilman miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ylireagoit. Tosta kuvauksesta ei ainakaan selviä, että siis mikä olikaan ongelma ja miten niin lapset ei olleet tervetulleita.
Sen perusteella, että he pääsivät pöytään yksin kaikkien muiden jälkeen.
-aloittaja
Tulitte ilmeisesti paikalle sovitusti myöhässä? Jos ei tilaa vaan ollut, niin sitten ei auta kuin odottaa. Mahduitko itse heti pöytään?
Koko ”ongelma” saattaa ihan hyvin johtua vain ja ainoastaan tilan puutteesta. Toki kohteliasta järjestää kaikille tilaa tai sitten tehdä noutopöytä, mutta jos kerran tulittekin vasta kun muut oli aloittaneet, niin ehkä emäntä aatteli, että kohta tulee teillekin tilaa.
Meidän isovanhempien pöytiin ja sohvankulmiin mahtuvat kaikki samaan aikaan ja paikalla on ollut yleensä toistakymmentä henkeä ja kaikki saavat samanlaisen kohtelun - hyvän ja kohteliaan. Ei lapsia yksinään pistetä olohuoneeseen odottamaan ruokapaikkaa, minä olisin pistänyt koko perheen syömään esim sohvapöydälle, äidin ja miehen kanssa.
Ylireagoit, mielestäni tuossa ei tapahtunut ainakaan noine tietoineen mitään mikä viittaisi siihen, että lapsiasi olisi sorsittu. Tulitte viimeisenä kun muut oli jo pöydässä, niin olisko mielestäsi muiden pitänyt lopettaa ruokailunsa kesken ja päästää teidät heti syömään siihen tilalle? Olisit voinut itse sanoa, että odotat lastesi kanssa ja he voivat sitten tulla ihan siihen aikuisten pöytään, kunhan muut on saaneet rauhassa syötyä (ei mitään kiirettä).
Itse olen aikuisenakin joskus syönyt lasten pöydässä, kun ei aikuisten pöydässä ole tilaa, ei ole minulle ainakaan niin iso juttu, joskus on vaikeaa, jos on isompi porukka kylässä ja kun yleensä jokaisen koti on mitoitettu arkielämää ajatellen eikä suuria perhetapaamisia varten.
Kristiina xx kirjoitti:
Mun enon lapsi poika seurusteli aiemmin naisen kanssa jolla oli kaksi isoa lasta. Nämä lapset kävivät usein kylässä enoni ja hänen vaimonsa luona ja kaikki joulunpuhät jne viettivät heillä ja enoni kestitsi heitä ja osti joululahjat jne. Sitten kun heille tuli ero, niin nämä pojan avovaimon lapset eivät enää olleet missään tekemisissä heidän kanssaan.
Se vissi ero omissa ja vieraissa. Aika luonnollista, että näin käy.
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit, mielestäni tuossa ei tapahtunut ainakaan noine tietoineen mitään mikä viittaisi siihen, että lapsiasi olisi sorsittu. Tulitte viimeisenä kun muut oli jo pöydässä, niin olisko mielestäsi muiden pitänyt lopettaa ruokailunsa kesken ja päästää teidät heti syömään siihen tilalle? Olisit voinut itse sanoa, että odotat lastesi kanssa ja he voivat sitten tulla ihan siihen aikuisten pöytään, kunhan muut on saaneet rauhassa syötyä (ei mitään kiirettä).
Itse olen aikuisenakin joskus syönyt lasten pöydässä, kun ei aikuisten pöydässä ole tilaa, ei ole minulle ainakaan niin iso juttu, joskus on vaikeaa, jos on isompi porukka kylässä ja kun yleensä jokaisen koti on mitoitettu arkielämää ajatellen eikä suuria perhetapaamisia varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinun lapsesi koskaan voisivatkaan olla samalla viivalla tämän mummun lastenlasten rinnalla? Haloo. Mikä ihmisiä riivaa, kun luulette, että tällainen uusperhekuvio voisi vaan olla yhtä riemua ja onnea. Ei muuten ole. Valitettavasti joudun itse elämään tässä sotkussa vielä aikuisenakin.
Lapset on lapsia ja niin kauan kuin me aikuiset pistämme heidät tärkeysjärjestykseen niin, niin kauan mikään ei muutu. Kaikki olisivat uusperhekuvioissa paljon onnellisempia SIIS KAIKKI; jos aikuiset osaisivat rakastaa ja välittää kaikista lapsista. Niin monta mielipahaa jäisi tulematta. Ja miten aikuiset ovatkin niin huvittavan tyhmiä, että näkyvästi kohtelevat toisen lapsia huonommin. Mä olen joskus itse elänyt ton kaiken, nyt kaikki lapset jo aikuisia, mutta kaiken nähneenä , en enää koskaan suostuisi tuollaiseen, mielummin eläisin lapsieni kanssa ilman miestä.
Kauniita sanoja, mutta ei se ihan niin helppoa ole, joskus sitä nyt vaan on läheisempi jonkun ihmisen kanssa, kuin jonkun toisen kanssa ja kyllähän se lähisempi suhde välittyy siinä muillekkin. Ei voida kuitenkaan kieltää ihmisiä solmimasta/kokemasta tällaisia läheisempiä suhteita sen vuoksi, että aina jollekkin voi tulla paha mieli.
Jos on vaikka osan lapsista tuntenut vauvasta asti, hoitanut heitä aika ajoin ja tustunut heihin, niin tottakai he on aivan eri tavalla tuttuja, kuin uusioperheen lapset, jotka ovat eläneet ihan muissa ympyröissä siihen saakka. Se "huonommin kohtelu" voi olla myös tiedostamatonta, eikä mitään tarkoituksellista huonosti kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Koskahan ihmiset ymmärtää, että nämä uusiokuviot ovat toimimattomia niin monella tasolla? Ei varmaan koskaan. Sitten tälläsiä asioita ihmetellään palstalla ääneen....
Ei ne aina ole. Miesystävälläni on lapsia, joista pidän todella paljon ja lapset pitävät minusta. Lasten äidin kanssa ei ole ongelmia. En koe, että tilanteemme olisi millään tavalla toimimaton: lapset saivat yhden aikuisen lisää elämäänsä, joka välittää heistä. Näistä vain ei tehdä aloituksia, kun ei ole mitään kysyttävää tai keskusteltavaa.
Olisko jo syömässä olleet pitänyt kenkäistä kesken ruokailun pöydästä? Ihan asiallisesti tuo listasi missä järjestyksessä vapautuu ja ihan selvä se että vanhemmat etunenässä aikuisten pöytään, jossa se rajattu tila. Nyt ongelma on vain sinun korviesi välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinun lapsesi koskaan voisivatkaan olla samalla viivalla tämän mummun lastenlasten rinnalla? Haloo. Mikä ihmisiä riivaa, kun luulette, että tällainen uusperhekuvio voisi vaan olla yhtä riemua ja onnea. Ei muuten ole. Valitettavasti joudun itse elämään tässä sotkussa vielä aikuisenakin.
Lapset on lapsia ja niin kauan kuin me aikuiset pistämme heidät tärkeysjärjestykseen niin, niin kauan mikään ei muutu. Kaikki olisivat uusperhekuvioissa paljon onnellisempia SIIS KAIKKI; jos aikuiset osaisivat rakastaa ja välittää kaikista lapsista. Niin monta mielipahaa jäisi tulematta. Ja miten aikuiset ovatkin niin huvittavan tyhmiä, että näkyvästi kohtelevat toisen lapsia huonommin. Mä olen joskus itse elänyt ton kaiken, nyt kaikki lapset jo aikuisia, mutta kaiken nähneenä , en enää koskaan suostuisi tuollaiseen, mielummin eläisin lapsieni kanssa ilman miestä.
Kauniita sanoja, mutta ei se ihan niin helppoa ole, joskus sitä nyt vaan on läheisempi jonkun ihmisen kanssa, kuin jonkun toisen kanssa ja kyllähän se lähisempi suhde välittyy siinä muillekkin. Ei voida kuitenkaan kieltää ihmisiä solmimasta/kokemasta tällaisia läheisempiä suhteita sen vuoksi, että aina jollekkin voi tulla paha mieli.
Jos on vaikka osan lapsista tuntenut vauvasta asti, hoitanut heitä aika ajoin ja tustunut heihin, niin tottakai he on aivan eri tavalla tuttuja, kuin uusioperheen lapset, jotka ovat eläneet ihan muissa ympyröissä siihen saakka. Se "huonommin kohtelu" voi olla myös tiedostamatonta, eikä mitään tarkoituksellista huonosti kohtelua.
Voi olla läheisempi, sehän on selvää,mutta ei sitä selkeästi näytetä muille lapsille vaan kohdellaan lapsia tasapuolisesti. Johan se on pelkästään jo kohteliastakin. Jotain tapoja sentään on hyvä olla.
Joulu on monipäiväinen juhla. Ettekö voi käydä aattona jossain, joulupäivänä jossain ja tapanina jossain? Niin me miehen kanssa teemme, osa sukulaisia lapsineen vaihtelee myös. Kunhan liikenne onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ylireagoit. Tosta kuvauksesta ei ainakaan selviä, että siis mikä olikaan ongelma ja miten niin lapset ei olleet tervetulleita.
Sen perusteella, että he pääsivät pöytään yksin kaikkien muiden jälkeen.
-aloittaja
Kummassakaan pöydässä ei ollut tilaa. Olisko niiden muiden pitänyt lopettaa syöminen jotta sinun lapset pääsee pöytään? Tottakai tuossa tilanteessa viimeiseksi tulleet odottaa kunnes pöytään tulee tilaa. Eikä siinä ole mitään henkilökohtaista.
Aikuisten pöydässä oli siis kaksi paikkaa johon miehen äiti patisti minua ja miestäni menemään ja ottamaan ruokaa. Lapset ohjasi olohuoneeseen yksinään.
-aloittaja
Niin, eli sä ajattelet että sun lasten olis pitänyt ehdottomasti päästä aikuisten pöytään ja saman tien kun saavuitte. Miehen äiti nyt vaan oli järkännyt pöydät niin että toisessa oli aikuiset ja toisessa lapset. Sun lapset lienee vielä lapsia, eivät täysi-ikäisiä. Eli kuuluvat lasten pöytään. Kylässä toimitaan talon tapojen mukaan. Ei sen mukaan mitä sinä haluat. Lapset omaan pöytäänsä ja aikuiset omaansa. Epäreiluahan se olis jos SINUN lapset pistettäisiin aikuisten pöytään ja muiden lapset olis omassaan. Vai ajatteletko että sinun lapsesi ovat jotenkin parempia kuin miehen lapset tai sisarusten lapset? Sellainen kuva tässä nimittäin tulee. Miehen äiti kohtelee lapsia samalla tavalla mutta se ei kelpaa sulle.
Minun lapset olivat tuolloin 11-14 vuotiaat. Sukulaislapset alle kouluikäiset polvenkorkuisessa lasten pöydässä.
Olen sitä mieltä, että minut, mieheni ja lapseni olisi pitänyt kaikki laittaa odottamaan, että tavallisessa pöydässä on tilaa meille kaikille. Siinä minun lapset kuitenkin söivät, kun eihän he tietenkään mahtuneet siihen taaperoiden pöytään.
-aloittaja
No miks et sanonut, että odotat ja syöt lasten kanssa, kiitoksia vaan. Ahneena ryntäsit pöytään ja nyt kitiset. Jos aikuinen ihminen ei saa suutaan auki tilanteissa niin olen sitä mieltä, että jälkikäteen on erittäin typerää mennä jollekin palstalle kyselemään, että mitäpä mieltä tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovitteko lasten tulosta päiviä aikaisemmin vai vasta matkalla soititte "voiko tulla kun ovat jo mukana?" Jälkimmäisessä paikkojen puuttuminen on ihan ymmärrettävää, kun tulee useampi "kuokkavieras".
Ei, lapset oli tiedossa ennen päivää ja oli sanottu, että voivat tulla.
-aloittaja
Voisiko alapeukuttaja kertoa syyn mikä tässä vialla, että lapset oli myös kutsuttu?
-aloittaja
Ei, lapset oli tiedossa ennen päivää ja oli sanottu, että voivat tulla.
-aloittaja