Tytär ei pärjää lukiossa

Minusta on silti väärin jos nyt kaikkea ajatellaan vaan jatko-opiskelun kannalta. Reilua on se, että hän saa yrittää käydä lukiota, vaikka se ei niin hyvin menisikään. Itsekin kävin lukion aika vaihtelevilla arvosanoilla ja toiset aineet menivät paremmin. Tämä sopi muutenkin koska ei minulla olisi ollut amiksessa alaa mihin suunnata. Ei kaikki voi aina mennä sen pohjalta mikä on järkevintä vaan täytyy kuunnella sitä nuorta ja miettiä mitä hän haluaa. Minullekin isäni sanoi viimeisenä vuotena, että jätä kesken kaikki jos ei onnistu. Että mitä siellä lukiossa tekee jos siellä ei pärjää. Kyllä se jäi mieleen ainiaaksi ja olin vielä tuolloin jo kirjoittanut monta ainetta ihan hyvin arvosanoin ja muutenkin olin loppusuoralla. Silti olisi pitänyt kesken jättää vaan sen takia, että juoduin käymään neljä vuotta mikä oli liikaa isäni mielestä. Suosittelen samaa, että tytärkin voisi käydä, vaikka neljässä vuodessa ja tietenkin pitää kirjoituksissa ottaa lukihäiriö huomioon. Kaikenlaisia opiskelutekniikoita yms voisi miettiä.

Minusta tärkein olisi, että hän saa yrittää ja tehdä niin kuin haluaa, mutta täytyy silti muistuttaa, että pitää tehdä töitä, koska ei siitä muuten tuli mitään. Sitä jatkoa voi sitten miettiä myöhemmin ja mennä vaikka sitten amikseen jos on se tilanne, että muualle ei meinaa päästä. Kuitenkaan en ikinä sanoisi suoraan, että et voi päästä yliopistoon tai amk:n koska mistä sitä voi koskaan tietää, vaikka asiot lähtisivätkin sujumaan. Minullakin on suoraan sanoen aika kehno todistus, mutta olen silti ollut todella lähellä päästä yliopistoon. En nyt ihan niille suositummille aloille, mutta kuitenkin yhteen muuhun koulutusohjelmaan. En ole vielä päässyt ja amista käyn nyt, mutta meinaan silti yrittää vielä pitkään päästä yliopistoon ja en itsekään kuunteli jos joku sanoisi, että et voi päästä, koska kokeilla voi aina. Täytyy myös muistaa, että on nuoresta kyse jolla koko elämä edessään joten ei kannata olla niin ehdoton ja lannistava kuitenkaan.

Voitko ap vähän kertoa, onko hänellä siis muutenkin ymmärtämisessä vaikeuksia? Ja missä aineissa? Matematiikalle on ihan oma lukihäiriön muotonsa, dyskalkulia. Onko hänellä se myös?

Saan kuvan aloittajalta, että on muutakin vaikeutta kuin lukihäiriö ja on totta, että lukiossa ei enää paapota kuten peruskoulussa ja päästetä armovitosilla läpi. Johonkin rajaan asti voidaan antaa tukea mutta lukion opiskelutahti on selvästi kovempi kuin peruskoulussa.

A ja B: n papereilla ei tee mitään yliopistohaussa. On turha elätellä utopioita. Jos tuttö ei pysty oikeasti parantamaan opintojaan, on turha lyödä päätä seinään.

Vierailija kirjoitti:

Lukiseulat tehty ja lukihäiriö todettu. Erityisopettaja voi pitää tukiopetusta satunnaisesti ja auttaa läksyissä joskus, hyvin harvoin pitää tunteja tai on samalla tavalla saatavilla kuin perusopetuksessa.

Helpotuksia ei juuri lukiossa enää anneta, koska koulu on täysin vapaaehtoinen.

Pidennetty vastausaika kokeissa on, mutta ei ole tuottanut ainakaan ensimmäisen koeviikon perusteella tulosta.

Tyttö ei itse tunnu ymmärtävän, ettei hänellä ole realistisia mahdollisuuksia korkeakouluihin, jos arvosanat ovat jo ensimmäisissä kokeissa pelkkää nelosta ja vitosta.

Kirjoittaa niin vaikeaselkoisesti tekstiviestitkin, että olen oikeasti pohtinut, miten tulee koskaan saamaan äidinkielen kursseja läpi.

Vakaasti kuitenkin on itse sitä mieltä, ettei ole amistyyppiä ja on yliopistoon menossa.

En ole kehdannut sanoa, ettei tule pääsemään mitenkään edes isompiin ammattikorkeakouluihin noilla arvosanoilla..

Ap

Sen verran kommentoin, että useille opiskelijoille tulee lukion ensimmäisten kokeiden vaatimukset yllätyksenä ja arvosanat voivat olla huonoja. Oma poika sai hissan

ekasta kokeesta 4 ja kirjoitti lopulta L siitä ja päättöarvosana oli 10. Pyrkikää selvittämään mitä kaikkea tukea opiskeluun olisi saatavilla.

Ainahan voi lähteä toiseen maahan ja sanoa että yliopiston päättötodistus jäi kotiin.

Itsekin unohdin D-I:n pahvit kotiin kun lähdin ameriikkaan. Nyt olen ison pörssiyhtiön ylemmässä johtoportaassa ja hyvin menee.

Nyt tytär alkaa etsimään omat keinonsa oppimiseen. Ekaks vaikka YouTube videot.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/29f22848-2aa8-415c-bfc2-123331ead3fe

Tämä juttu jäänyt mieleen. Ei vaan tarkemmin kerro omia oppimismenetelmiään, mutta ehkä ne pitää tosiaan itse löytää ja oivaltaa. Ei kannata lukea kirjoja 4h päivässä jos ei jää mitään päähän. Asiat pilkotaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden kanssa tehdään sitten ajatustyö. Auttaako ajatuskartat tai oppimiskortit. Nykyään lukion digikirjoissa on myös ääneen luettuna kappaleita, onko niistä apua?

Aloituksesta ei käy ilmi miten tyttö pärjää matematiikassa ym.

Jos paremmin niin suosittelisin matematiikka (parasta tietysti jos olisi pitkä ) , fyssa, kemia. Noilla hoituu jo 2 pakollisista aineista.

Hauki on kala-menetelmällä ulkoa pänttääminen ei lukiossakaan enää onnistu, jos ei ymmärrä, mitä lukee. Harvalla aikuisellakaan tosin on nykyään hyviä tekstin ymmärtämisen taitoja!

Pelkääkö hän kokeita? Se voi aiheuttaa huonoja numeroita.