Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär ei pärjää lukiossa
02.11.2020 |
Minulla on 16v tytär, joka on juuri aloittanut lukion. Hänellä on keskivaikea lukihäiriö, mutta ajattelimme, että lukiossa kyllä pärjää jos näkee riittävästi vaivaa. Yläasteen päättötodistuksen keskiarvo oli muistaakseni 8, eli pärjäsi hyvin yläasteella.
Lukiossa hänen arvosanansa ovat laskeneet kovasti ja on saanut muutaman nelosen, vaikka lukee todella ahkerasti ja käyttää opiskeluun mielestäni jopa kohtuuttomia määriä, useita tunteja päivässä.
Itse muistan etten juurikaan käyttänyt vapaa-aikaa opiskeluun ja kirjoitin silti hyvät paperit ja keskiarvoni oli hyvä, pääsin suoraan jatko-opintoihin lukion jälkeen.
Tytär on mielestäni kuitenkin arjessa nokkela ja fiksu, mutta lukiossa ollaan nykyään armottomia, eikä esimerkiksi kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä saisi tulla yhtään, mutta tytär ei lukihäiriö vuoksi pysty kirjoittamaan kovinkaan loogista tai jäsenneltyä tekstiä, kirjaimet menee nurinpäin, yhdyssanat hankalia jne.
Ei tunnu ymmärtävän myöskään monimutkaisia tai pitkiä ohjeita ja tekstejä.
Mielestäni lukiosta on turha hakea sellaisia papereita, joilla ei pääse mihinkään jatko-opintoihin eikä päätä kannata turhaan lyödä seinään, mutta tytär on vakaasti sitä mieltä, että "menee" yliopistoon ja haaveilee vielä oikiksesta ja lääkiksestä.
Olen yrittänyt auttaa ja tukea, mutta alkaa näyttää siltä, että olisi fiksumpaa vaihtaa ammatilliseen koulutukseen ja hän voisi halutessaan jatkaa ammattikorkeakouluun, jos kapasiteetti riittää.
Kaipaisin neuvoja ja vertaistukea, miten tässä tilanteessa kannattaisi toimia...
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopinnoissa pärjäämisen perusedellytys on kyky ymmärtää ja tuottaa oikeakielistä, tieteellistä tekstiä. Miksi niihin pitäisi pyrkiä henkilön, jolta tämä ei onnistu?
Ammattikorkeakoulussa ei pidä osata kirjoittaa tieteellistä tekstiä. AMK on korkeakoulu, se nyt vaan on fakta (ennek kuin joku nillittää).
Meillä AMK:n suuntautumisopinnoissa paino oli toimeksiantojen teko yrityksille, eli suunniteltiin konsepteja, kampanjoita, markkinointimatskuja ja järkättiin tapahtumia. Opeteltiin käytännön työssä käytettäviä ohjelmia kuten InDesingia ja WordPressiä..
Vastaavaa varmaan monessa muussa tutkinnossa. Toki pitää lusia läpi perusopinnot, mutta varmaan onnistuisi ap:n tytöltä ja AMK:hon voi hakea amispapereilla.
Olen tällä hetkellä toisen vuoden opiskelija AMK:ssa ja kyllä piti jo ekana syksynä osata kirjoittaa tieteellistä ja virallista tekstiä. Vaikka ovatkin työelämälähtöisiä esim. projektisuunnitelmia tai liiketoiminta-analyyseja. Toisaalta kyllä kursseista varmaan pääsee läpi juuri ja juuri ilman osaamista näistä ja eihän näitä ole todellakaan paljon verrattuna yliopistoon.
Joka kerta kyllä huvittaa tämä amkn vaatimus "tieteellisen" tekstin tuottamisesta. Kun koulutukseen ei sisälly mitään muuta kuin käytäntöä. Iso osa opettajistakaan ei ole saanut akateemista koulutusta. Miksi yrittää olla jotain muuta kuin on? Amkista valmistuu oman alansa käytännön osaajia tai ainakin juuri sille olisi työelämässä tarvetta. Arvostan amkia ja sieltä valmistuneita , mutta onhan tiedeyliopisto täysin eri asia. Huom. eri asia ei välttämättä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yläasteella on pitänyt lukea paljon saadakseen jonkun nippa nappa 8 keskiarvon, pitää olla vähän höppänä. Yläasteella pärjää ihan maalaisjärjellä ja yleistiedolla.
Niin silloin joskus vuonna nakki ja muusi. Ajat muuttuu ja koulu on vaativampi nykyään.
Vuonna nakki ja muusi oli vaatimukset korkeammat. Ainakin tasokurssien aikaan laajoilla kursseilla matematiikassa ja kielissä. Omat lapset pääsi peruskoulusta pari vuotta sitten. Voi vain hämmästellä ,miten olemattomat tiedot on nuorella , jonka päästötodistuksen keskiarvo on täysin ilman kouluun panostamista 9.8.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yläasteella on pitänyt lukea paljon saadakseen jonkun nippa nappa 8 keskiarvon, pitää olla vähän höppänä. Yläasteella pärjää ihan maalaisjärjellä ja yleistiedolla.
Niin silloin joskus vuonna nakki ja muusi. Ajat muuttuu ja koulu on vaativampi nykyään.
Vuonna nakki ja muusi oli vaatimukset korkeammat. Ainakin tasokurssien aikaan laajoilla kursseilla matematiikassa ja kielissä. Omat lapset pääsi peruskoulusta pari vuotta sitten. Voi vain hämmästellä ,miten olemattomat tiedot on nuorella , jonka päästötodistuksen keskiarvo on täysin ilman kouluun panostamista 9.8.
Joopati joo. Voisiko olla niin, että yläasteiden vaatimustasoissa on eroja? Itse kävin yläasteen 80-luvulla ja todellakin menin yläasteen "tekemättä mitään" ihan kohtalaisen hyvillä arvosanoilla. Lukiossa tulikin sitten arvosanojen pudotus ja hämmästys.
Oma tyttäreni taas joutui tekemään kunnolla töitä yläasteella, että sai suht samoja arvosanoja kuin minä aikoinaan, mutta lukiossa ei tullutkaan pudotusta, vaan päinvastoin hän paransi arvosanojaan.
Apn tyttö kuulostaa siltä, että olisi vakavampia vaikeuksia kuin lukihäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yo-kirjoituksiin voi hakea pidennettyä aikaa, jos on todettu lukihäiriö.
Mun lapsella on keskivaikea lukihäiriö. Hänen älykkyytensä on todennäköisesti olettaisin keskitasoa ja hänen ylioppilastodistuksensa on keskitasoa.
Otti helpot aineyhdistelmät lukiossa. Muutamassa kurssissa sa kussakin aineessa ollakin nelonen.
Minäkin tiedän proffan, jolla paha lukihäiriö ja käyttämällämme asianajajalla on myös. Asiakirjoissa on paljon lukivirheitä. Ärsyttää oikein.
Paras antaa lapsen käydä lukio rauhassa, kun kerran haluaa. Kannust häntä ap äläkä lyttää.
Lukiosta saa paljon paremman yleissivistyksen kuin amiksesta (mikä johtuu siitäkin, että amiksiiin menee ikäluokan tyhmimmät)
Lukion jälkeen voi sitten mennä amikseen, jollei muualle pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriöinenkin voi olla erittäin älykäs vaikkei ymmärtäisi lukemaansa. Voi olla että apn tytär on erityislahjakas mutta epävarma.
Miten voi olla yhtäaikaa sekä lahjakas ja niin tyhmä ettei ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Yo-kirjoituksiin voi hakea pidennettyä aikaa, jos on todettu lukihäiriö.
Mun lapsella on keskivaikea lukihäiriö. Hänen älykkyytensä on todennäköisesti olettaisin keskitasoa ja hänen ylioppilastodistuksensa on keskitasoa.
Otti helpot aineyhdistelmät lukiossa. Muutamassa kurssissa sa kussakin aineessa ollakin nelonen.
Minäkin tiedän proffan, jolla paha lukihäiriö ja käyttämällämme asianajajalla on myös. Asiakirjoissa on paljon lukivirheitä. Ärsyttää oikein.
Pakollisista ja valtakunnallisissa syventävissä opinnoissa saa olla yhteensä neljä hylsyjä ja yhteensä pitää silti suorittaa se 70 kurssia.
Esim.
https://peda.net/sievi/sievin-lukio/kanslia-arkisto/abiopas/mlpmy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriöinenkin voi olla erittäin älykäs vaikkei ymmärtäisi lukemaansa. Voi olla että apn tytär on erityislahjakas mutta epävarma.
Oppimisvaikeuksia on muitakin kuin lukihäiriö. Esim. Muistissa voi olla erilaisia häiriöitä. Kuopuksen kaverilla on II tason häiriö muistissa ja hänen äitinsä joutui lukemaan hänelle läksyt ja koealueet ääneen sillä hän ei muistanut ja käsittänyt lukemaansa. Koko perhe oli onnellinen kun selviytyi amikseen unelmalinjalleen. Ihan joka mutsi ei ole noin viitseliäs.
Lukioissa opetusharjoitteluja tehneenä olen saanut sellaisen kuvan, että lukion opettajien mielestä peruskoulussa annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki (kolmiportainen tuki) on nykyään niin vahvaa, että monet heikommatkin oppilaat saattavat saada peruskoulun päättötodistukseen keskiarvon, jolla pääsee lukioon. Lukiossa kun tuki sitten loppuu tai ainakin vähenee huomattavasti, voi vaikeuksia tulla. Näitä opiskelijoita on kuulemma nykyään enenevissä määrin, vaikea tietysti sanoa mitkä muutkin tekijät tähän vaikuttaa. Suosittelisin kuitenkin ottamaan yhteyttä esimerkiksi erityisopettajaan, joka voi tarvittaessa olla yhteydessä koulupsykologiin tarkempien tutkimusten tekemistä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa monella arvosanat laskevat hurjastikin alussa, itse kirjoitin E:n paperit ja ensimmäisistä kokeista sain viitosia, pitkästä matematiikasta myös nelosen ensimmäisestä kokeesta. Kesti hetken ennen kuin sisäisti erilaisen systeemin ja sai lukutekniikan korjattua.
Eihän tommoisilla ABBA papereilla mitään tee. Ovat turhan kovia wessapaperiksi. Edes MELA paprut on turhia. Merkonomikouluun ja kaupan kassalle käy tie.
Voihan sitä aina unelmoida. Valitettavasti usein miehet muuttavat paskaparerin korkeakoulutodistukseen, menestyvään työuraan ja paksuun lompakkoon. Eivät edes kympin tytöt. Maailma on kova ja julma tontti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lukihäiriö myös ja völillä mietin miksi ihmeessä se on "lukihäiriö" kun osaan lukea oikein, rakastan kirjoja eikä minlla ole vaikeuksia kahlata paksuintakaan opusta läpi. Ongelma on kirjoittamisesssa, vaikka skarppaan niin esim. tekstarini ovat kuin junaan juoseeen känikalan kirjoittamia.
Jos pystyt lukemaan ja ymmärrät lukemasi ei se ole lukihäiriö. Voisiko sinulla olla adhd?
Keinoja:
- Lukion voi ja tässä tapauksessa kannattaa käydä 3,5 tai 4 vuodessa. Näin opiskelutaakka kevenee.
- Lukioiden välillä numeroarvioinnissa on todella paljon eroja. Korkeamman keskiarvon lukioissa arvosanoja annetaan helpommin alakanttiin. Monelle siirtyminen lukioon on tosi hankalaa jo ilman lukihäiriötäkin.
- Opiskelutekniikka, jos lukee ilta toisensa jälkeen niitä kirjoja mallia "Hauki on kala...Mikä hauki on?" Aktiivinen opiskelu on sitä, että tehdään tehtäviä ja asian voi opettaa itselleen ääneen. Mikä hänestä tuntuu mieluiselta tavalta oppia?
- Ottaisin puheeksi joko nuoren tai ammattilaisen kanssa vaikkapa ne epäselvät tekstiviestit, että katsoo itsekin jälkeenpäin mitä niihin on oikein kirjoitettu ja miettiä, miten saman asian voi kirjoittaa selkeämmin.
Pystyykö hän kuitenkin keskittymään? Moni lukihäiriöinen (myös puolisoni nuorempana) piiloutui sen taakse, ettei voi keskittyä, koska on lukihäiriö ja virheitä tulee, koska luotti siihen, että tietyt asiat katsotaan sormien läpi ja joku korjaa. Toisaalta myös etälukiota voisi kokeilla, että suorittaa yksittäisiä kursseja sitä kautta ja saa käydä OMAAN tahtiin. Vanhemmat ovat varmaan väsyneitä, mutta tilanne ei auta se, että piikitellään toisen osaamattomuudella. Nykylukion luonne on varsinkin nyt parin viime vuoden aikana muuttunut, koska ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittelevät paljon - mutta niitähän saa uusia moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lukihäiriö myös ja völillä mietin miksi ihmeessä se on "lukihäiriö" kun osaan lukea oikein, rakastan kirjoja eikä minlla ole vaikeuksia kahlata paksuintakaan opusta läpi. Ongelma on kirjoittamisesssa, vaikka skarppaan niin esim. tekstarini ovat kuin junaan juoseeen känikalan kirjoittamia.
Jos pystyt lukemaan ja ymmärrät lukemasi ei se ole lukihäiriö. Voisiko sinulla olla adhd?
Ei pidä paikkaansa, ihminen voi lukea, sekä kirjoittaa virheettömästi, vaikka henkilöllä olisi lukihäiriö. Lukihäiriöisen yksilön pitää olla tarkkaakin tarkempi ja tehdä paljon töitä lukemisen/kirjoittamisen eteen, näin alkaa syntymään hyvää ja virheetöntä tekstiä.
Lukihäiriö on aivovamma, tarkkaa syntymekanismia ei vieläkään tiedetä tarkkaan, voimakkaasti periytyvä toki on. Kyseinen vamma ei lähde aivoista pois, vaikka henkilö oppii kirjoittamaan tai lukemaan hyvin. Aivot ovat plastiset, yksi ominaisuus kompensoi toista heikkoa ominaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella voi olla lukion ekan syksyllä vaikeuksia työmäärän ja -tahdin kanssa ilman lukihäiriöitäkin.
Hyvä neuvo on miettiä mitkä aineet ovat tärkeitä jatko-opiskeluun hakiessa ja mitä aikoo kirjoittaa. Satsaa niihin täysillä ja muissa vetää vasurilla jos ei aika riitä kaikkeen.
Älä nyt ainakaan pakota häntä lopettamaan lukiota jos hän itse haluaa jatkaa. Tai sano, ettei susta mitään tule. Yliopistoihin pääsee myös muita reittejä jos vain motivaatio riittää. Lukiohäiriöinen ystäväni kävi lukion, meni huonoilla papereilla yo-opistotasolle jatko-opintoihin, pääsi sitten AMK, teki töitä useamman vuoden ja siitä yliopistoon ja on nyt maisteri.
Pitkä tie maisteriksi. Nykyisin on ylempi amk-tutkinto, joka on rinnasteinen maisteltiin työpaikkaa hakiessa. Yhteensä opinnot kestää minimissään 5 vuotta (amk 3,5 ja yamk 1,5). Säästää aika paljon aikaa kuin että ensin kävisi amk 3,5 v. ja sitten kokonaan alusta maisteriksi 4-5 v.
Amk- tutkinnon suorittaneet voivat hakea suoraan maisterivaiheeseen eli AMK tutkinto korvaa kandin tutkinnon ja sen jälkeen on maisterivaihe 2 vuotta.
Näissä kannattaa tarkastaa alan vaatimukset, sillä kaikilla aloilla tie ei AMK:sta maisteriin ole näin selkeä. Omalla alallani haku maisteriin tapahtui erillisvalinnalla, mutta kyseisessä tutkinnossa piti maisteriopintojen lisäksi suorittaa 60 op perusopintoja.
Harvemmin näkee sellaisia keskusteluja, joissa lapsi haluaa opiskella ja vanhempi hidastelee.
Kannusta mutta ole realistinen. Ensimmäinen jakso ei vielä tarkoita mitään, monella laskee silloin arvosanat, sillä opetus ja kokeet ovat vaikeampia kuin mihin yläasteella on totuttu. Pystytkö auttamaan tyttöäsi opiskelussa esimerkiksi käymällä sanoja läpi muistipelinä hänen kanssaan? Itselläni ei ole lukihäiriötä mutta koin oppivani asiat paremmin, kun kävin niitä äitini kanssa läpi. Hänellä oli kirja ja pyysi selittämään jonkun termin tai aihealueen omin sanoin.
Ainakin muutama vuosi sitten, kaksi peräkkäistä nelosta kurssisuorituksista esti etenemisen seuraavalle, joten herätys voi tulla sitäkin kautta. Voi olla, että joululomalla joudutte pohtimaan tätäkin asiaa.
Kannattaa myös miettiä jo nyt lukion suorittamista neljässä vuodessa. Sillä saa vähennettyä kurssien määrää, jolloin voi paremmin keskittyä ja jää enemmän aikaa itsenäiselle opiskelulle ilman, että tarvitsee yötä myöten opiskella. Kesälläkin voi lukiokursseja suorittaa, joten hitaampi tahti ei ole ongelma.
Alue: Aihe vapaa
Niin silloin joskus vuonna nakki ja muusi. Ajat muuttuu ja koulu on vaativampi nykyään.