Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen ns. lastenvihaaja. Kysy pois.

Vierailija
30.01.2014 |

En pidä pienistä lapsista. Itse asiassa sanoisin jopa inhoavani niitä. Tai tarkemmin sanottuna inhoan lasten kitinää, julmuutta, avuttomuutta, huonoa käyttäytymistä, äänekkyyttä, sottaisuutta, groteskia ulkonäköä, takertuvuutta, itsekkyyttä, itsekeskeisyyttä, sosiaalista taitamattomuutta, arvaamattomuutta ja muita lapsille yhteisiä piirteitä. En siedä näitä ominaisuuksia muissakaan ihmisissä, mutta aikuiset sentään osaavat toimia hillitysti.

En halua vahingoittaa lapsia, mutta en halua myöskään viettää lasten kanssa sen enempää aikaa kuin on pakko. Olen myötätuntoinen, tasapainonen ja menestynyt ihminen. Olen antanut rahaa lapsia auttaviin hyväntekeväisyyskohteisiin ihan niin kuin olen antanut rahaa eläinten suojeluun, vaikka inhoankin tiettyjä eläimiä. Arkielämässä lapset ovat kuitenkin minusta rasittavia ja vastenmielisiä.

Voin vastata kysymyksiin, jotka auttavat muita ymmärtämään ns. lastenvihaajan ajattelua.

Kommentit (179)

Vierailija
101/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:03"]

Nyt tämä menee semantiikaksi. Toivottavasti en ajanut trollin ansaan. Asiallisiin kysymyksiin vastaan edelleen mielelläni. -ap

[/quote]

 

Ei tässä ole semantiikasta kyse. Itsehän sinä kantasi selvästi aloituksessasi kerroit, ja kyse on tosiaan aivan eri asioista käytännössäkin. Että etkö pidä pienistä lapsista, koska esim. et osaa jutella luontevasti vieraiden lasten kanssa tai pelkäät olevasi muuten kömpelö. Tai että ihan todellakin inhoat lapsia ja pidät heitä kammottavan näköisinä kaikkia jne.

[/quote]

Kyllä tämä melkoiseksi väärinymmärtämiseksi on mennyt. Aloitus sinänsä oli mielestäni kohtuu neutraali. Muut "suvaitsevaiset" ovat vaan tarttuneet siihen että ap "vihaa" lapsia ja "vihaa" = "haluaa tappaa".

Mielestäni ap ihan selvästi kertoi miksi ei pidä pienistä lapsista: "En pidä pienistä lapsista. Itse asiassa sanoisin jopa inhoavani niitä. Tai tarkemmin sanottuna inhoan lasten kitinää, julmuutta, avuttomuutta, huonoa käyttäytymistä, äänekkyyttä, sottaisuutta, groteskia ulkonäköä, takertuvuutta, itsekkyyttä, itsekeskeisyyttä, sosiaalista taitamattomuutta, arvaamattomuutta ja muita lapsille yhteisiä piirteitä. En siedä näitä ominaisuuksia muissakaan ihmisissä, mutta aikuiset sentään osaavat toimia hillitysti."

Ja kuten tässä on tullut ilmi niin esim. ranskassa lapset ovat lähempänä "pikkuaikuista" kuin suomalaista Carita-petteriä. Itseasiassa tuo groteski ulkonäkökin viittaa siihen, että ap voisi hyväksyä tuollaiset pikkuaikuiset. Kyllä minustakin vauvan mittasuhteilla oleva aikuinen olisi groteski.

Vierailija
102/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:16"]

Kirjoitit esim että olet musikaalinen..jos sillä tarkoitat että soitat jotain soitinta niin mitä ajattelet siitä että joku varmasti "vihasi" sitä kun harjoittelit etkä vielä osanut...

[/quote]

En ajattele siitä yhtään mitään. Tunteet ovat vain tunteita. Minun puolestani jokainen saa tuntea juuri sellaisia tunteita kuin mieli sattuu tuottamaan. Jos joku ärsyyntyy minusta siksi, etten pidä lapsista, kaikin mokomin. -ap

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:20"]

Ja kuten tässä on tullut ilmi niin esim. ranskassa lapset ovat lähempänä "pikkuaikuista" kuin suomalaista Carita-petteriä. Itseasiassa tuo groteski ulkonäkökin viittaa siihen, että ap voisi hyväksyä tuollaiset pikkuaikuiset.

[/quote]

En ole eri mieltä. -ap

 

Vierailija
104/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä tässä kyllä mitään kysyttävää ole. En vain käsitä sitä miksi haluat tuoda inhosi julki?

 

Itse inhoan suomalaisten perusnegatiivisuutta ja tarvetta nähdä kaikessa se huono puoli. Tämä aloitus kuuluu tähän kategoriaan.

Vierailija
105/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä on kanssa yksi lapsivihaaja. Kerronpa omat vastaukseni näihin useimmin esitettyihin kysymyksiin.

 

Vihasitko itseäsi kun olit lapsi?

Oikeastaan joo. Ainakin silloin kun ilmensin voimakkaimmin niitä lapsellisia piirteitä. Jos esim sanoin jotain tyhmää, ja ihmiset nauroivat minulle, niin kyllä sillä hetkellä vihasin itseäni ja omaa puutteellisuuttani. Mutta ennen kaikkea inhosin OLLA LAPSI.

 

OLETKO AINA VIHANNUT LAPSIA?

Niin kauan kuin muistan. Tajusin varmaan inhoni samaan aikaan kun ylipäätään aloin tajuamaan mitään muutakaan. Siinä 3-4-vuotiaana. Inhosin kaikkia itseäni nuorempia lapsia, ne olivat niin äänekkäitä ja tyhmiä. Itse olin ujo ja arka lapsi. Kouluiässäkään minulle ei paljon tarjoutunut mahdollisuuksia muuttaa mielipidettäni lapsista. Olisin itse ollut valmis olemaan kavereita kaikien kanssa, en tykännyt konflikteista tai kiusaamisesta. Mutta huomasin melko pian, että jotkut lapset nauttivat kaikkein eniten muiden pilkkaamisesta, syrjimisestä ja sosiaalisilla suhteilla juonittelusta. Monet lapset halusivat olla ystäviäni, mutta he halusivat myös omistaa minut ja katkoa välini muihin lapsiin. Että "ollaan me parhaita kavereita, ei olla ton kaa ollenkaan." Todella vastenmielistä käytöstä, ja täysin suunnitelmallista.

 

Haluatko satuttaa lapsia?

Kieltämättä joskus vähän tekee mieli. Mutta koska siitä olisi minulle enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä jälkiseuraamuksia, jätän väliin. Mutta olenko tässä suhteessa yhtään niitä lapsirakkaita äityliinejä pahempi ihminen? Aika moni niidenkin kakaroista saa joskus tukkapöllyä, eikä sen antajana todellakaan ole kadulla vastaan kävellyt vela...

 

Miksi vihaat lapsia?

Lapset ovat äänekkäitä eivätkä tottele käskyjä. Ne loukkaavat muita ihmisiä niin tahattomasti kuin tahallaankin. Lapset tekevät monesti pahojaan ihan ilkeyttään, aina ei ole kyse ymmärtämättömyydestä. Ylipäätään vaan niiden kanssa ei ole yhtään kivaa olla.

 

Etkö ymmärrä, että lapsuus on vain ihmisen yksi kehitysvaihe?

No todellakin ymmärrän. Se vain sattuu olemaan kehitysvaihe, josta lapsi itse hyötyy, mutta josta kaikki muut kärsivät. Itse olisin mielelläni jättänyt lapsuuden kokonaan väliin.

 

Ja lopuksi vielä mainittakoon, että lapsivihani on laantunut vuosi vuodelta läpi elämäni. Suurimpana syynä varmaan se, että mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen voinut itse päättää, kenen kanssa olen. Nyt kolmekymppisenä minun ei enää ole pakko olla lasten kanssa ikinä, jos en halua, joten en joudu "käyttämään paljon energiaa vihaamiseen." Joku oli siitä huolissaan täällä...Siedän lapsia paljon paremmin, kun tiedän että voin koska tahansa halutessani lähteä kotiin, ja siellä ei tarvi lapsia sietää.

Vierailija
106/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:46"]

Täällä on kanssa yksi lapsivihaaja. Kerronpa omat vastaukseni näihin useimmin esitettyihin kysymyksiin.

 

Vihasitko itseäsi kun olit lapsi?

Oikeastaan joo. Ainakin silloin kun ilmensin voimakkaimmin niitä lapsellisia piirteitä. Jos esim sanoin jotain tyhmää, ja ihmiset nauroivat minulle, niin kyllä sillä hetkellä vihasin itseäni ja omaa puutteellisuuttani. Mutta ennen kaikkea inhosin OLLA LAPSI.

 

OLETKO AINA VIHANNUT LAPSIA?

Niin kauan kuin muistan. Tajusin varmaan inhoni samaan aikaan kun ylipäätään aloin tajuamaan mitään muutakaan. Siinä 3-4-vuotiaana. Inhosin kaikkia itseäni nuorempia lapsia, ne olivat niin äänekkäitä ja tyhmiä. Itse olin ujo ja arka lapsi. Kouluiässäkään minulle ei paljon tarjoutunut mahdollisuuksia muuttaa mielipidettäni lapsista. Olisin itse ollut valmis olemaan kavereita kaikien kanssa, en tykännyt konflikteista tai kiusaamisesta. Mutta huomasin melko pian, että jotkut lapset nauttivat kaikkein eniten muiden pilkkaamisesta, syrjimisestä ja sosiaalisilla suhteilla juonittelusta. Monet lapset halusivat olla ystäviäni, mutta he halusivat myös omistaa minut ja katkoa välini muihin lapsiin. Että "ollaan me parhaita kavereita, ei olla ton kaa ollenkaan." Todella vastenmielistä käytöstä, ja täysin suunnitelmallista.

 

Haluatko satuttaa lapsia?

Kieltämättä joskus vähän tekee mieli. Mutta koska siitä olisi minulle enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä jälkiseuraamuksia, jätän väliin. Mutta olenko tässä suhteessa yhtään niitä lapsirakkaita äityliinejä pahempi ihminen? Aika moni niidenkin kakaroista saa joskus tukkapöllyä, eikä sen antajana todellakaan ole kadulla vastaan kävellyt vela...

 

Miksi vihaat lapsia?

Lapset ovat äänekkäitä eivätkä tottele käskyjä. Ne loukkaavat muita ihmisiä niin tahattomasti kuin tahallaankin. Lapset tekevät monesti pahojaan ihan ilkeyttään, aina ei ole kyse ymmärtämättömyydestä. Ylipäätään vaan niiden kanssa ei ole yhtään kivaa olla.

 

Etkö ymmärrä, että lapsuus on vain ihmisen yksi kehitysvaihe?

No todellakin ymmärrän. Se vain sattuu olemaan kehitysvaihe, josta lapsi itse hyötyy, mutta josta kaikki muut kärsivät. Itse olisin mielelläni jättänyt lapsuuden kokonaan väliin.

 

Ja lopuksi vielä mainittakoon, että lapsivihani on laantunut vuosi vuodelta läpi elämäni. Suurimpana syynä varmaan se, että mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen voinut itse päättää, kenen kanssa olen. Nyt kolmekymppisenä minun ei enää ole pakko olla lasten kanssa ikinä, jos en halua, joten en joudu "käyttämään paljon energiaa vihaamiseen." Joku oli siitä huolissaan täällä...Siedän lapsia paljon paremmin, kun tiedän että voin koska tahansa halutessani lähteä kotiin, ja siellä ei tarvi lapsia sietää.

[/quote]

Sulla on ongelmia itsesi kanssa. Lue tekstisi uudelleen ja huomaat kuinka projisoit omat riittämättömyydentunteesi lapsiin/lapsuuteesi. 

 

Ei millään pahalla mutta uskoisin ettet ole mikään kovin miellyttävä ihminen muutenkaan. Heikkoitsetuntoiset ovat rasittavia ja raskaita, varsinkin aikuiset sellaiset.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

no en minäkään nauti pikkulasten kanssa olemisesta, harvoin edes omieni kanssa olosta, se tuntuu 75% kovalta työltä, 15% ihan ok, ja sitten 10% on sitä ihanaa juhlaa, helliä suukkoja yms... elämä on! En mä niitä silti vois koskaan vihata, päin vastoin. Itseäni vihaan silloin tällöin, koska olen niin mukavuudenhaluinen, itsekäs ja keskenkasvuinen. 

Vierailija
108/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:55"]

 

Sulla on ongelmia itsesi kanssa. Lue tekstisi uudelleen ja huomaat kuinka projisoit omat riittämättömyydentunteesi lapsiin/lapsuuteesi. 

 

Ei millään pahalla mutta uskoisin ettet ole mikään kovin miellyttävä ihminen muutenkaan. Heikkoitsetuntoiset ovat rasittavia ja raskaita, varsinkin aikuiset sellaiset.

 

[/quote]

 

Itse asiassa minä olen hyvin pidetty ihminen. Ärsyttääkö se sinua? Tulen toimeen kaikkien kanssa ja olen äärimmäisen kohtelias ja kiltti. En koskaan sano kenellekään pahaa sanaa, osaan pitää negatiiviset ajatukseni itselläni. 

 

Ei mulla mikään erityisen heikko itsetuntokaan ole, olen keskimääräistä älykkäämpi ja hieman varmaan paremman näköinenkin, ja tiedostan tämän itsekin. Mutta perfektionisti olen, ja siksi vaadin itseltäni aina enemmän. Valitettavasti lapset eivät voi vaatimuksiani koskaan täyttää, mutta samat ihmisyksilöt saattavat hyvinkin pystyä siihen 20 vuotta myöhemmin. Lapsuus on vähän samanlainen ärsyttävä elämänvaihe kuin vanhuusiän dementia. Onneksi molemmat päättyy aikanaan.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Will you marry me? 

Vierailija
110/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:03"]

Nyt tämä menee semantiikaksi. Toivottavasti en ajanut trollin ansaan. Asiallisiin kysymyksiin vastaan edelleen mielelläni. -ap

[/quote]

 

Ei tässä ole semantiikasta kyse. Itsehän sinä kantasi selvästi aloituksessasi kerroit, ja kyse on tosiaan aivan eri asioista käytännössäkin. Että etkö pidä pienistä lapsista, koska esim. et osaa jutella luontevasti vieraiden lasten kanssa tai pelkäät olevasi muuten kömpelö. Tai että ihan todellakin inhoat lapsia ja pidät heitä kammottavan näköisinä kaikkia jne.

[/quote]

Kyllä tämä melkoiseksi väärinymmärtämiseksi on mennyt. Aloitus sinänsä oli mielestäni kohtuu neutraali. Muut "suvaitsevaiset" ovat vaan tarttuneet siihen että ap "vihaa" lapsia ja "vihaa" = "haluaa tappaa".

Mielestäni ap ihan selvästi kertoi miksi ei pidä pienistä lapsista: "En pidä pienistä lapsista. Itse asiassa sanoisin jopa inhoavani niitä. Tai tarkemmin sanottuna inhoan lasten kitinää, julmuutta, avuttomuutta, huonoa käyttäytymistä, äänekkyyttä, sottaisuutta, groteskia ulkonäköä, takertuvuutta, itsekkyyttä, itsekeskeisyyttä, sosiaalista taitamattomuutta, arvaamattomuutta ja muita lapsille yhteisiä piirteitä. En siedä näitä ominaisuuksia muissakaan ihmisissä, mutta aikuiset sentään osaavat toimia hillitysti."

Ja kuten tässä on tullut ilmi niin esim. ranskassa lapset ovat lähempänä "pikkuaikuista" kuin suomalaista Carita-petteriä. Itseasiassa tuo groteski ulkonäkökin viittaa siihen, että ap voisi hyväksyä tuollaiset pikkuaikuiset. Kyllä minustakin vauvan mittasuhteilla oleva aikuinen olisi groteski.

[/quote]

 

Ah ei. Ei tässä ole kuin muutama heittänyt ap:n olevan valmis väkivaltaan. Minusta hän ei puhu sellaisesta mitään.

 

Mutta jo yksistään tuollainen omituinen ajattelu, että lasten pitäisi olla aikuisen mittasuhteilla varustettu ollakseen ok - se on sairas. Samaten tuollainen yleistäminen, että kaikki lapset ovat julmia, sottaisia, takertuvia (mitä ihmettä, totta kai lapset tarvitsevat vanhempiaan, miksi joku voi sellaista pitää inhottavana?!), itsekkäitä jnejne... Ihan yhtä outoa on tuo sinun (olet mitä ilmeisimmin ap) väitteesi, että suomalaiset lapset olisivat kaikki tuollaisia.

 

Kuten joku jo vertaisi, tuo on yhtä outo ja sairas ajattelutapa kuin ajattelisi kaikkien naisten olevan irvokkaita, julmia, sottaisia jne.

 

Suomessa tuntuu olevan nyt vaan keskustelukulttuurissa sallittua lokeroida ja haukkua kokonaisia ihmisryhmiä. Eräänlaista ikärasismia tuokin.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:04"]

Olen jopa asunut Nizzassa, joten älä puhu paskaa.

[/quote]

 

Niin minäkin, meillä itseasiassa asunto siellä edelleen, joten missähän se sinun "Nizzasi" mahtaa olla? :D Minä ja mieheni saamme siellä erinomaista kohtelua etenkin luksusputiikeissa ja paremmissa ravintoloissa, mutta suomalainen tuttavaperhe lapsineen kärsii siitä että lapsia sorretaan siellä joka paikassa.

Vierailija
112/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä "lastenvihaaja" tekee vauva-lehden keskustelupalstalla? Miten sinä kuulut tähän kohderyhmään? Oletko eksynyt?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 16:15"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:55"]

 

Sulla on ongelmia itsesi kanssa. Lue tekstisi uudelleen ja huomaat kuinka projisoit omat riittämättömyydentunteesi lapsiin/lapsuuteesi. 

 

Ei millään pahalla mutta uskoisin ettet ole mikään kovin miellyttävä ihminen muutenkaan. Heikkoitsetuntoiset ovat rasittavia ja raskaita, varsinkin aikuiset sellaiset.

 

[/quote]

 

Itse asiassa minä olen hyvin pidetty ihminen. Ärsyttääkö se sinua? Tulen toimeen kaikkien kanssa ja olen äärimmäisen kohtelias ja kiltti. En koskaan sano kenellekään pahaa sanaa, osaan pitää negatiiviset ajatukseni itselläni. 

 

Ei mulla mikään erityisen heikko itsetuntokaan ole, olen keskimääräistä älykkäämpi ja hieman varmaan paremman näköinenkin, ja tiedostan tämän itsekin. Mutta perfektionisti olen, ja siksi vaadin itseltäni aina enemmän. Valitettavasti lapset eivät voi vaatimuksiani koskaan täyttää, mutta samat ihmisyksilöt saattavat hyvinkin pystyä siihen 20 vuotta myöhemmin. Lapsuus on vähän samanlainen ärsyttävä elämänvaihe kuin vanhuusiän dementia. Onneksi molemmat päättyy aikanaan.

 

[/quote]

 

En ole tuo, jolle kommentoit, mutta salli mun epäillä. Itsehän sinä tuossa kerroit, kuinka asennoidut toisiin ihmisiin. Se, että sinulla on paljon tuttuja (joita et päästä itsesi lähelle) ei tee sinusta rakastettua ihmistä, saati ihmistä, jolla on hyviä ja läheisiä ystävyyssuhteita.

Joka tapauksessa kommenttisi kertovat syvästä ihmisvihasta ja epäluulosta ja siitä, että haluat kontrolloida muita. "Lapset eivät tottele käskyjä..."

 

Ihminen, joka aidosti pitää muista, ei epäile heidän tekojaan heti ja automaattisesti ilkeydeksi. Ihminen, joka sallii muille epäonnistumisia, ei vihaa itseäänkään siksi, että joku sattuu nauramaan ("Jos esim sanoin jotain tyhmää, ja ihmiset nauroivat minulle, niin kyllä sillä hetkellä vihasin itseäni ja omaa puutteellisuuttani") Tai: " Inhosin kaikkia itseäni nuorempia lapsia, ne olivat niin äänekkäitä ja tyhmiä".

 

Varmaan pidät nytkin aika moniakin ihmisiä inhottavina ja itseäsi tyhmempinä. Symppis piirre sinussa...

 

Ja tuo viittaus siitä, että jos sinä kävisit käsiksi vieraisiin lapsiin, se olisi ihan ok, koska "Aika moni niidenkin kakaroista saa joskus tukkapöllyä", niin mitä hit-to-a? Että kun joku paskapää rikkoo lakia ja kurittaa lastaan, sinullekin se olisi ok (kunhan et joutuisi kiinni, mitä tietenkin osaat varoa)?

Huokaus. 101 on aivan oikeassa. Et ole ihan terve mieleltäsi. Älykkyys ei paljoa pelasta, jos asennoituu noin julmasti ja mustavalkoisesti muihin ihmisiin.

 

Enkä siis usko hetkeäkään, että tuo julma kategorisointisi rajoittuu pelkästään lapsiin.

 

Vierailija
114/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muakin ärsytti tänään kiljuva ja huutava lapsi, ja vihaan niitä koska tuli migreeni.

Huomenna en välttämättä välitä niistä yhtään.

Ylihuomenna tapaan ystävääni ja hänen lastaan joka on todella mukava ja hyväkäytöksinen tapaus, eli josta pidän paljon.

Joten miksi takerrutte pikkuasioihin jos jotain ärsyttää jokin ärsyke, ehkä pitempään tai ehkä ohimenevästi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 16:55"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:04"]

Olen jopa asunut Nizzassa, joten älä puhu paskaa.

[/quote]

 

Niin minäkin, meillä itseasiassa asunto siellä edelleen, joten missähän se sinun "Nizzasi" mahtaa olla? :D Minä ja mieheni saamme siellä erinomaista kohtelua etenkin luksusputiikeissa ja paremmissa ravintoloissa, mutta suomalainen tuttavaperhe lapsineen kärsii siitä että lapsia sorretaan siellä joka paikassa.

[/quote]

 

Mitä, väität asuvasi Nizzassa, etkä tiedä, missä se sijaitsee? Olen asunut siellä lasten kanssa, ja käymme siellä edelleen useita kertoja vuodessa, koska vanhemmillani on siellä osakehuoneisto. Voin todistaa jotain random-turistia paremmin koska tahansa, että lapsiin ei suhtauduta siellä negatiivisesti. Ainakaan, jos lapsilla on normaalit käytöstavat, sun tuttavaperheesi tenavista en mene sanomaan juuta tai jaata.

 

Suomessa sen sijaan suhtaudutaan negatiivisesti myös aivan tavallisiin lapsiin.

 

Vierailija
116/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, minä en ymmärrä kaltaisiasi. Kuulostat kovin kylmältä ja kontrollinhaluiselta. Miten kukaan voi luokitella noin isoa ihmisryhmää noin negatiivisesti ja vielä ikään kuin ylpeillä inhollaan...

 

Minä ajattelen näin (Kristiina Halkolan laulama Jos rakastat):

"Jos rakastat kylmää kuuta,
esineitä, kirjojen kansia,
auton ovia, ihmisen kuorta,
en tule sinun kanssasi meren rantaan
enkä piirrä kuvaasi hiekkaan...

Jos rakastat ikkunoita,
hopeatuoppeja, soopeliturkkeja,
nahkaselkäistä vieraskirjaa,
minä hymyilen sinulle kadun poikki,
mutta en lähde kanssasi hienoon paikkaan
syömään | hanhenrintaa.

Jos rakastat purjehtimista,
kaukomatkoja, Kanarian saarta,
pois sinä lähdet, ja minä pysyn täällä.
Ja muistelen sinua kaipaamatta,
aamua, jolloin tuuli puhalsi
hiuksissani, ja vei sinun kuvasi.

Jos rakastat seteleitä,
minä autan sinua luopumaan niistä
ja annan sinulle kaiken, minkä tahdot.
Mutta sydäntäni en anna...

Jos rakastat liikaa kirjoja,
minä kysyn sinulta, miten käy minun,
kun tunnet minut kannesta kanteen.
Ja juoneni lakkaavat kiinnostamasta
ja muistat ulkoa kaiken...

Jos rakastat pieniä tyttöjä,
pieniä tyttöjä, pieniä poikia,
koiria, mummoja, vanhojapiikoja,
salaattia ja sellerinjuurta,
lampaanpaistia, kevätaamuja,
kylmien asemien yksinäisiä miehiä,
minä tulen | sinun kanssasi merenrantaan

ja piirrän, piirrän kuvasi hiekkaan
ja piirrän, piirrän kuvasi hiekkaan
ja piirrän, piirrän kuvasi hiekkaan
ja piirrän, piirrän kuvasi hiekkaan."

Vierailija
117/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et halunnut vastata kysymykseeni koska se oli mielestäsi asiaton? Oikeasti kiinnostaa tietää miten suhtautuisit itseesi jos sairastuisit tai vammautuisit yhtäkkiä? Sinulle nimittäin tulisi ehkä niitä ominaisuuksia mitä lapsissa ärsyttää, olisit juuri ehkä sottainen, tarvitsisit muitten apua, ehkä jopa vaipoissa, olisit ehkä vihainen maailmalle ja sen takia huutaisit ja itkisit ja valittaisit...eikä tämä des välttämättä olisi vaihe vaan loppuelämä...? En yritä provosoida mitään...haluan aidosti että mietit tätä, koska se on tosiasia että joillekin näin käy..olisitko vihan "arvoinen"? Et olisi tätä kohtaloa valinnut mutta harva lapsikin pystyy vaikuttamaan siihen että on syntynyt..Eli aidosti haluan tietää että saisko sinua vihata silloin syistä jota et pysty kontrolloimaan? Toki olen sitä mieltä että kasvattamalla itkupotkuraivarinsaajat niin lapset oppivat "kontrolloimaan" käytöstään mutta vauvat heiltä puuttuu kyky puhua joten he huutavat? Huutaisitko sinä jos sinulta katoaisi kaikki muu kyky kommunikoida ja makaisit omassa ulosteessa vai makaisitko hiljaa ja ajattelisit että "kyllä minä osaan käyttäytyä" vaikka vähän haisisitkin? Ihan jännää pohtia koska kukaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessa kenekĺlekkään..? Sydämmestäni toivon ettei sinulle koskaan mitään kävisi koska olisit varmasti harvinaisen kova valittaja kun tunsit tarveen tännekin ilmaista vihasi "asiaan" johon sinun mukaan pystyt helposti välttämään..mutta mielessäs se näköjään pyörii kuitenkin... Oliko kenties syy sanoa kysymyksiäni asiattomiksi koska et tiedä mitä vastaisit?

Vierailija
118/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vihaa tai inhoaa tiettyä ihmisryhmää ulkonäköä myöten, puhutaan rasismista. Jos vihaa lapsia, siis eri ikäisiä 0-18-vuotiaita ja liittää näihin ulkoisia ominaisuuksia ja tiettyjä käytöspiirteitä, joita kaikissa esiintyy, täytyy olla kyse sairaasta ihmisestä.

Olen itse lapseton enkä ole lapsirakas. Monista lapsista en pidä, esim. 1-4-vuotiaat ovat useimmiten mielestäni käsittämättömiä, koska en saa puheesta selvää, liikkuminen on kömpelöä, itkua alkaa tulla milloin mistäkin syystä eikä käytöksessä ole mitään rationaalisuutta, mutta en pysty mitenkään sanomaan, että vihaisin yksiselitteisesti kaikkia 1-4-vuotiaita enkä missään nimessä edes vihaa. En vain viihdy sen ikäryhmän lasten kanssa, ja onneksi ainoa 3-vuotias, jonka kanssa joudun viettämään pidempiä aikoja, on viehättävä poikkeus epäluuloa tuntemaani ihmisryhmää kohtaan. Uskon, että muutkin tämän ikäiset ovat ajoittain hurmaavia, en vain ehdi heistä nähdä kuin tuon epämiellyttävän puolen enkä tunne halua tutustua tarkemmin. En kuitenkaan inhoa näitä lapsia, en ulkonäköä, en voi kutsua heitä groteskeiksi tai itsekkäiksi. Osa ehkä on, osa ei, ja onneksi voin vältellä heitä tätä yhtä lukuunottamatta ainakin toistaiseksi. Myönnän, että minulla on kehnoja kokemuksia tästä ikäryhmästä ja myönnän myös, että kokemukseni ovat pintapuolisia hetkellisiä kohtaamisia enkä ole varsinaisesti tutustunut tämän ikäryhmän lapsiin hyvin voidakseni väittää, että näiden tuntemieni käytös määrittää koko ikäryhmää.

En ole mikään vauvarakaskaan ja vastasyntyneet ovat mielestäni (anteeksi) rumia. Jopa tämä hurmaava 3-vuotias oli pari ekaa viikkoa mielestäni ruma. Mutta vauvat ovat hymyillessään ja tutti suussa söpöjä ja hellyyttäviä. Ei niin söpöjä ja hellyyttäviä, että tekisi mieli hankkia omia, ei edes niin söpöjä ja hellyyttäviä, että haluaisin ottaa syliin mutta bussissa saatan hymyillä tutti suussa vaunuissa makaavalle pötkylälle tai virnistellä hassusti sellaiselle, joka istuu vanhempansa sylissä ja on aika mahtavaa saada se outo ihmisen alku nauramaan. Ehkä vauvat pitävät juuri minusta ja käyttäytyvät siksi usein mahtavasti mutta en näe mitään groteskia, itsekästä, julmaa tai ilkeää vauvan hymyssä.

Tunnen monia koululaisia 7-12-vuotiaita, enkä näe heissäkään mitään groteskia. Suurin osa tuntee rajansa eikä halua edes puhua tuntemattoman aikuisen kanssa. Useimmat ovat aika arkoja, jotkut sosiaalisesti taitavia ja vain yksi sellainen rajaton, muita kunnioittamaton riehuja. Kaikkien kanssa pystyy keskustelemaan fiksusti, joitkut maneerit ovat ärsyttäviä erityisesti tytöillä (hihittelyä ja silmien pyörittelyä ja neitimäisyyttä) mutta ei kaikilla.

Tunnen aikamoisen nipun teinejä 13-19-vuotiaita, koska ammattini liittyy heihin. He ovat sekä lain että ihan sosiaalisenkin määritelmän mukaan lapsia ja kuuluvat ap:n määrittelemään kategoriaan. Ulkonäössä ei ole mitään groteskia. Itsekkyyttä löytyy ehkä lapsista eniten, koska tuossa iässä aletaan määritellä sitä omaa identiteettiä ja tietty määrä itsekkyyttä on jopa terveellistäkin. Osa on fiksumpia kuin useimmat aikuiset, vain pienenpieni joukko ei osaa kunnioittaa toisen rajoja mutta niinhän on meissä aikuisissakin se sama pienenpieni joukkko. Ihmisen käsitys hyvästä ja pahasta on kehittynyt jo ennen kouluikää, joten julmuus on pysyvä piirre myös aikuisena eikä siitä opi pois yllättäen teini-ikäisenä. Monet yritysten huippujohtajat ovat mielestäni julmia.

Se ero lasten ja aikuisten välillä on, että aikuiset osaavat jo ovelammin peittää omia negatiivisa piirteitään eli he pystyvät huijaamaan paremmin kuin lapset. Se taito opitaan koulumaailmassa ja viimeistään teini-iässä. Lapset ovat usein rehellisempiä ja avoimempia kuin aikuiset, koska eivät osaa teeskennellä. Se teeskentely tulee kuvioon vasta, kun muiden reaktioita peilaamalla opitaan, ettei kannata näyttää näitä piirteitä itsestään ihan avoimesti.

Ap, olet väitteessäsi paitsi epälooginen myös mustavalkoinen yksinkertaistaja. Lapset ovat iso lauma aivan erilaisia ominaisuuksia omaava joukko 0-17-vuotiaita, joihin ei päde samat ulkonäkökriteerit eivätkä samat ominaisuudet. En näe 17-vuotiaassa mitään avutonta ja itsekeskeisyyskin on luonteenpiirre, joka säilyy aikuisuuteen, jos sellainen nyt sattuu olemaan.

Yksinkertaistat ja vääristät, et ole uskottava, mutta todistelullasi vähän pelottava. Mielestäni tarvitset apua. On eri asia vihata kissoja (monesti taustalla jokin trauma) kuin oman lajin jälkeläisiä. Jos eläinmaailmassa vihaa omia jälkeläisiään, on virheellinen yksilö, jonka muut nopeasti hylkäävät. Lajin säilymisen kannalta kun on tärkeää, että niistä jälkeläisistä pidetään huolta. 

Vierailija
119/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tavallaan olen yllättynyt siitä, kuinka paljon psykologisointia, patologisointia, tahallista väärinymmärtämistä ja moraalista paniikkia yhden ihmisen yksittäinen mieltymys saa aikaan. Tosiaan inhoan lapsia täsmälleen samalla tavalla kuin joku voisi inhota vaikkapa käärmeitä tai kissoja tai vaikka sitä vuohenjuustoa. Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. -ap

Vierailija
120/179 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 17:54"]

Tavallaan olen yllättynyt siitä, kuinka paljon psykologisointia, patologisointia, tahallista väärinymmärtämistä ja moraalista paniikkia yhden ihmisen yksittäinen mieltymys saa aikaan. Tosiaan inhoan lapsia täsmälleen samalla tavalla kuin joku voisi inhota vaikkapa käärmeitä tai kissoja tai vaikka sitä vuohenjuustoa. Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. -ap

[/quote]

 

Että oksennus tulee kun lapsia, noita "irvokkaita ja vajaita aikuisia" tulee vastaan... ap, ei sua tarvitse kyökkidiagnosoida, sä olet mieleltäsi sairas. Sen näkee kuka tahansa.

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi yhdeksän