Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Kiitos, hyvin selvittiin! Juuri vähän aikaa sitten vaihtui. Kukaan ei ole korvaamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Kiitos, hyvin selvittiin! Juuri vähän aikaa sitten vaihtui. Kukaan ei ole korvaamaton.
Kysessä oli projektin ensimmäinen kuukausi.
Hys-hys-hys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Jokainen voi nyt miettiä, minkälaisia aivopieruja täällä päästellään.
"Kuka tahansa osaa koodata"
Jepjep!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaavista koodaajista on tosiaan kova pula. Omassa firmassa käytännössä 2+ vuotta ollut jatkuva rekry ja kaikki osaavat rekrytään, alkupalkaksi saa 4 tonttua. Mutta tosiaan semmoinen ala mihin ei vaan voi "mennä töihin" vaan hommat pitää tosiaan osata ja niistä ollat _kiinnostunut_. Työt seuraavat kotiin ja uniin, eikä softa-alaa oikein voi käsitellä 8-16 duunina (toki voi, mutta joudut opettelemaan uutta jatkuvasti omalla alalla). Koulutusta ei tarvitse, kunhan sen verran kiinnostaa että itse vaivautuu asiat opettelemaan. Hommaan tarvitset vain tietokoneen ja intternetin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on pula kovista C++-ammattilaisista. C++ on tämän hetken koviten nouseva kieli:
https://www.techrepublic.com/article/c-is-now-the-fastest-growing-progr…
Unohtakaa se webbipelleily! Tosin kyllähän webbiäkin voi nykyään tehdä C++:lla ja myös fronttia WebAssemblyllä.
Toi on just se suurin harhaluulo, että tietyn kielen osaajista olisi pulaa (jos nyt unodetaan cobol). Koska se, että osaat koodata ja ajatella oikein, on se kaikkein tärkein. Se kieli on kuitenkin sivuseikka. Jos sulla on vaikka oliomaailman teoreettisesti hallussa, ei se kieli enää siinä ole se ongelma. Kieli on se helpoin asia koodaamisessa oppia. Se on vaan syntaksia, jonka se tietokone vieläpä tarkastaa. Mutta se miten ajattelet ja rakennat sen koodin, miten saat sen ongelman pilkottua sille koneen ymmärtämälle tasolle, se on se mikä erottaa jyvät akanoista.
C ja C++ osaajia on huudeltu viimeset 20 vuotta mitä itse olen IT-alalla ollut. Kummasti se tarve on aina lakannut vaiko lie osaaminen, kun koodarille on tullut 45v täyteen. Sen jälkeen voikin olla varma seuraavien yt-kierrosten lopputuloksesta, monoa vilkkuu. Eikä yksikään firma sen jälkeen vaivaudu edes kutsumaan haastatteluun. Josku miettinyt, että pitäs laittaa pystyyn oma konsulttifirma, joka välittää näitä kovan tason ammattilaisia (kaikkia IT-osaajia), joita muut firmat ei itse palkkaa.
No höpö höpö! Itse olen ollut parissakin konsulttifirmassa koodarina ja molempiin otettiin ihmisiä TAITOJEN perusteella eikä iän. Paljon vanhempiakin tuli töihin kuin 45 vuotta. Tuo on niin täyttä katkeraa paskaa kuin vain voi. Jos ei osaa mitään niin turha syyttää siitä ikää.
Oma kokemus täysin eri. Ikää 46 v (nainen) ja haluaisin vaihtaa työpaikkaa. Haastatteluun pääsee jättämällä iän pois CV:stä ja hakemuksesta, mutta kun näkevät että se monipuolinen full stack koodari ja kahden pilvisertifikaatin omistaja onkin "vanha äm mä" niin siihen loppuu kiinnostus. Yksi pikkufirman kaveri jopa sanoi mulle suoraan että se on vähä niin että naisten parasta ennen päivä näissä hommissa menee umpeen 40-vuotiaana ja miesten 50-vuotiaana. Minulla on myös useita korkeakoulutettuja, osaavia tuttuja jotka on joutuneet yt:issä pois yli 40v. ja huonosti on työllistyneet. Moni vaihtanut alaa kun ei työtä saa.
No huh huh. Kyllä osaavat työllistyy oli ikä sitten mikä vain. Kannattaa muuten hakea oikeisiin firmoihin eikä mihinkään parin säätäjän pikkuputkaan. Saa kunnioitusta ja parempaa palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koodaaminen siis on? Noin niinkuin konkreettisesti mitä siinä tehdään? Ei auta sanoa että koodeja on joka paikassa ja tämäkin palsta on koodia, vaan mitä koodari tekee kun istahtaa työpäivän aluksi koneelle, siis ihan step by step? En ymmärrä siitä mitään muta kouluttautua pitäisi itsekin uudestaan, eikä fysiikka enää kestä fyysistä työtä.
Jos mietitään varsinaista koodaamista niin lyhyesti sanottuna koodaaja kertoo tietokoneelle vaihe vaiheelta mitä tehdään ja milloin.
Otetaan esimerkiksi käyttöliittymällä olevan napin käyttö ohjelmassa. Ensin sun pitää kertoa että sellainen on ylipäänsä olemassa. Sitten jos haluat siihen ominaisuuden, että yhdestä painalluksesta näyttö muuttuu vihreäksi, se pitää kertoa sille. Ja pitää kertoa erikseen jos toisesta painalluksesta sen pitää muuttua vaikka punaiseksi.
Käytännössä kirjoitat siis toimintaohjeet, joita tietokone noudattaa.
Joo. Ja siis tietokone ei osaa suomea, eikä ranskaa tai ruotsia. Se ymmärtää vain koodikieltä. Joten sun pitää osata kans koodikieltä, jos haluat jutella sen kanssa. Sä voit komentaa sen tekemään jotain, näyttämään jotain tai vaikka tuhoamaan kovalevyn. Tai printtaamaan näytölle jotain. Kyse ei ole sen kummemmasta asiasta kuin kielestä. Kukaan ei osaa ranskaakaan heti, eikä täydellisesti eikä tarvikaan. Sitä varten on sanakirjoja (ja ohjelmia). Vastaavasti koodin "sanakirjoja" löytyy netistä ja ohjelmista, joilla sitä kirjoitetaan. Ja tässä jännä juttu: kun osaat yhden kielen, opit helposti muita! Se on vähän sama kuin ihmiskielissä latina, mihin moni kieli pohjautuu. Yhtäkkiä tajuat, että espanjankielinen sana on melkein sama kuin englannissa ja italiassa. Tadaa. Opettele yksi, opit muutkin helpommin.
Kuulostaa vahvasti ihmiseltä, joka ei ymmärrä alasta yhtään mitään :) Mitä vatun "koodikieltä" ja "sanakirjoja"? Kyse ei todellakaan ole "vain kielestä".
Ainoa mikä meni kohdalleen oli "opettele yksi, opit muita helpommin". Mun nuoruudessa sanottiin "opettele yksi uusi ohjelmointikieli joka vuosi". Mulla saattaa olla jonkinlainen käsitys 40 kielestä (aloitin 80-luvun alussa), mutta en niillä kaikilla kyllä pystyisi työtä tekemään. Mutta paljon muitakin teknologioita kuin kieliä pitää oppia.
alalla kirjoitti:
Et tule työllistymään ilman korkeakoulututkintoa sekä erittäin kovaa harrastuneisuutta. Jos et meinaa uskoa tuon koodarihypen takia, niin kuvittelepa kuinka monta muuta "harrastelijaa" on hakemassa niitä entry-tason työpaikkoja. Niitä on loputtomasti.
Mihin kannattaisi datanomi-koodarin hakea jos mielii akateemista uraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Jokainen voi nyt miettiä, minkälaisia aivopieruja täällä päästellään.
"Kuka tahansa osaa koodata"
Jepjep!
Ei voi kuin ihmetellä. Toisaalta kyseessä lienee JL Runeberg joka ohjaa suunnitelutiimiä Suomessa, koodariporukkaa Puolassa ja testaustiimiä Liettuassa. Kaikki tiimit toimivat loistavasti ja itsenäisesti. Kommunikaatioputkena tiimien välillä on Runeberg itse. Ja tuottavuus on tässä yhtälössä loistavalla tasolla?
Pointti tässä on juurikin tuo tiimityö mutta myös tiimien välinen yhteistyö. Mitä enemmän tätä hajautetaan ja pirstaloidaan, niin sitä enemmän syntyy kaikenlaisia esteitä. Esteitä raivaamaan palkataan sitten kaikenlaisia mikromanagereita joiden erityisosaaminen tähdentyy Excel -taulukoihin ja huuhaa-mittareihin. Pahimmillaan ne tiimit kommunikoivat keskenään mikromanageriensa välityksellä ja vieläpä niin että mikromanageri ei edes tiedä oman tiiminsä tilannetta kuin ylimalkaisesti.
Mutta hei, kuka tahansa osaa koodata... kunhan ensin opiskelee teorian ja sen jälkeen tekee teoriaa todeksi seuraavat 10 vuotta. Helppoa kuin heinänteko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Jokainen voi nyt miettiä, minkälaisia aivopieruja täällä päästellään.
"Kuka tahansa osaa koodata"
Jepjep!
Kannattaa laittaa viestiä HR-osaston suuntaan jos teille on tapana palkata koodareita jotka eivät osaa koodata. Meillä tosiaan ihan kaikki koodarit osaa koodata, joten jos käy ilmi että joku heistä onkin muulla käytöksellään riippakivi tiimille niin ei ole mitään ongelmaa laittaa kaveria pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kiinnostunut juurikin nettisivujen rakentamisesta ja niiden ylläpitämisestä vähäisellä alan koulutuspohjalla, niin kannattaa tiedustella paikallisilta yhdistyksiltä tuota web-kehittäjän paikkaa. Nämä kun yleensä tekevät itselleen todella yksinkertaiset ja amatööriset sivut jollain kotisivukoneella ja wordpressilla, hyh. Noiden käyttö ei tosiaan ole sitä koodausta, kuten yksi tuossa jo mainitsikin. Pienillä yrityksillä ja yhdistyksillä on aivan erityistä tarvetta dynaamiselle web-kehitykselle.
Itse teen ohjelmistokehittäjän ja sähköinsinöörin töitä lukio + datanomi opintojen pohjalta. Olivat niin tyytyväisi osaamiseen työharjoittelun pohjalta, että ottivat suoraan töihin 3000e palkalla...
Ei niillä ole varaa maksaa. Niitä sivuja tekee joskus ihan ammattilaisetkin vapaaehtoistyönä tai sitten opiskelijat. Ei yhdelläkään pienellä yhdistyksellä ole rahaa ellei joku aktiivijäsenistä ole varakas, ne rahat kun pitää saada lahjoituksilla, myyntitoiminnalla (joka yhdistyksillä on erittäin rajattua), jäsenmaksuilla tai pistää omistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Jokainen voi nyt miettiä, minkälaisia aivopieruja täällä päästellään.
"Kuka tahansa osaa koodata"
Jepjep!
Kannattaa laittaa viestiä HR-osaston suuntaan jos teille on tapana palkata koodareita jotka eivät osaa koodata. Meillä tosiaan ihan kaikki koodarit osaa koodata, joten jos käy ilmi että joku heistä onkin muulla käytöksellään riippakivi tiimille niin ei ole mitään ongelmaa laittaa kaveria pihalle.
Minkälainen henkilö on riippakivi tiimille? Yleensä suurimmalla osalla kehittäjistä on ollut ihan riittävä asenne tiimityön onnistumiseen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Joitain vähän epäpätevämpiä olen myös nähnyt, ja heitä on täytynyt opastaa parin vuoden jälkeenkin, eikä oikein omatoimisesti ole homma sujunut. Itse en käytä sanaa koodari, vaan kehittäjä, koska iso osa hommasta on ongelmanratkaisua, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vikaselvityksiä, ideoiden keksimistä tai jalostamista. Se, että osaa "koodata", ei vielä tarkoita, että olisi hyvä softan kehittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
:D käsityksesi alasta kuulostaa siltä kuin juotaisi jostain ATK:n alkuhämäristä.
Koko ketju tuntuu olevan joko näitä kauppaopiston käyneitä ATK-dinosauruksia, näsäviisaita parikymppisiä datanomeja ja sitten satunnainen TKK-inssi jonka mielestä IT-ala = palvelinpyörittelyä ja C-koodaamista. Itse olen alalla 10 vuotta toiminut nainen web-ohjelmoinnin puolella ja ihan tavanomaista työtä tämä suurimmilta osin on, ei mitään salatiedettä. Työelämässä on tullut vastaan vaikka kuinka monta 40-50-vuotiasta koodaajaa, jos osaa hommansa, pitää osaamisensa ajan tasalla eikä hae firmoihin jotka haluavat vain harjoittelijoita hyväksikäytettäviksi niin kyllä niitä töitä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Jokainen voi nyt miettiä, minkälaisia aivopieruja täällä päästellään.
"Kuka tahansa osaa koodata"
Jepjep!
Kannattaa laittaa viestiä HR-osaston suuntaan jos teille on tapana palkata koodareita jotka eivät osaa koodata. Meillä tosiaan ihan kaikki koodarit osaa koodata, joten jos käy ilmi että joku heistä onkin muulla käytöksellään riippakivi tiimille niin ei ole mitään ongelmaa laittaa kaveria pihalle.
Minkälainen henkilö on riippakivi tiimille?
Sellainen joka ylenkatsoo ja arvostelee muita, nostaa itseään toisten yläpuolelle, jemmaa tietoaan ja osaamistaan ja ylipäätään luo myrkyllisen työilmapiirin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Tuotepäällikön vaatimukset ovat tässä tapauksessa hebreaa ja hänet laitetaan vaihtoon. Hyväkään tuotepäällikkö ei pelasta projektia jos R&D sössitään.
Mä laittisin projektissa vaihtoon tyypit, jotka eivät ymmärrä lukemaansa ja ovat ylimielisiä muita ryhmiä kohtaan. He eivät ole tiimipelaajia, jotka ymmärtäisivät, että ollaan kaikki samassa veneessä.
(Pää)koodari vaihtoon. Jepjep! Onnea projektille!
Jos kyseinen tyyppi on tiimityön jarru, niin projektin onnistumistodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti. Kuka tahansa osaa koodata, mutta kaikki eivät kykene toimimaan tiimissä tiimin eduksi.
Jokainen voi nyt miettiä, minkälaisia aivopieruja täällä päästellään.
"Kuka tahansa osaa koodata"
Jepjep!
Kannattaa laittaa viestiä HR-osaston suuntaan jos teille on tapana palkata koodareita jotka eivät osaa koodata. Meillä tosiaan ihan kaikki koodarit osaa koodata, joten jos käy ilmi että joku heistä onkin muulla käytöksellään riippakivi tiimille niin ei ole mitään ongelmaa laittaa kaveria pihalle.
Minkälainen henkilö on riippakivi tiimille?
Sellainen joka ylenkatsoo ja arvostelee muita, nostaa itseään toisten yläpuolelle, jemmaa tietoaan ja osaamistaan ja ylipäätään luo myrkyllisen työilmapiirin.
Projektipäällikkö?
NAISET EI KUULU MIESTEN TÖIHIN!
Alue: Aihe vapaa
Olihan noi kovia juttuja joskus Nokia 3110:n aikoihin. Valitettavasti tämä maa tuntuu vähän jämähtäneen niihin.