Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
30 vuotta alalla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Kuulostaa kyllä just siltä että et ole päivääkään koodia työksesi tehnyt :D
Kuulostaa kaverilta joka on saanut paperit ulos koulusta opettelemalla tenttikysymyksiä ulkoa. Muuta ei sitten osaakaan.
Oli sillä Weissin kirja hyllyssä, kyllä se vähintään ikiteekkari Otaniemestä on. Tuo oli kurssikirja 90-luvulla, herra ties vaikka olisi vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 vuotta alalla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Kuulostaa kyllä just siltä että et ole päivääkään koodia työksesi tehnyt :D
Kuulostaa kaverilta joka on saanut paperit ulos koulusta opettelemalla tenttikysymyksiä ulkoa. Muuta ei sitten osaakaan.
Oli sillä Weissin kirja hyllyssä, kyllä se vähintään ikiteekkari Otaniemestä on. Tuo oli kurssikirja 90-luvulla, herra ties vaikka olisi vieläkin.
:)
Itselläni on 2 raamattua k-hyllyssä: isän ja äidin Vihkiraamattu ja C-kielen kirja.
Enpä ole kumpaakaan tarvinnut, vähään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Kaivoin kirjahyllyä. Jotenkin en vaan usko, että vaikka "Weiss: Data structures and algorithm analysis in C" ja "Cormen: Introduction to algorithms" vastaavaa amiksessa opetetaan. Amiksen matematiikka ei yksinkertaisesti riitä kirjojen ymmärtämiseen. Enkä usko, että muuta väittävä on pahemmin tietojenkäsittelyteorian kirjojen kansia availlut.
Asiat näyttävät yksinkertaisilta niille, jotka eivät oikeasti ymmärrä, mistä on kyse.
Enkä tarkoita tällä mitenkään dissata rivikoodaria. Tarkoitan enemmin, että kyse on niinkuin koneistajasta ja insinööristä. Insinööri osaa materiaalitekniikkaa, lujaria yms. ja siten suunnitella koneenosan. Koneistaja osaa sitten tehdä sen osan. Ihan samalla tavalla se software engineer osaa suunnittella sen softan, ja se vaikka olio/luokka-speksi vastaa sitä koneistusosan konepiirustusta - rivikoodaaja/koneistaja sitten tekee sen. Kumpaakin tarvitaan, mutta rivikoodaaja ei osaa software engineerin hommaa, siinä missä koneistaja ei osaa koneinsinöörin hommaa. Usein tosin ei toiseenkaan suuntaan, ainakaan kustannustehokkaasti.
Mitä muita kirjojen nimiä googlailit?
Mitä kohtaa sanassa kirjahylly et ymmärtänyt? kirja? hylly? kirjahylly?
Eli googlesta löysit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Joo, on ne toteutettu kirjastoissa. Pointti onkin siinä, että osaat sieltä kirjastosta valita sen kulloiseenkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen rakenteen.
Joo, ei siihenkään tarvita algoritmi analyysejä, luet vaan dokumentaation. Eihän sun koulutus kuitenkaan hukkaan ole mennyt, vaikka sillä ei teekään mitään työelämässä. Ongelmanratkaisukyvyt on arvokkaita aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 vuotta alalla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Kuulostaa kyllä just siltä että et ole päivääkään koodia työksesi tehnyt :D
Kuulostaa kaverilta joka on saanut paperit ulos koulusta opettelemalla tenttikysymyksiä ulkoa. Muuta ei sitten osaakaan.
Oli sillä Weissin kirja hyllyssä, kyllä se vähintään ikiteekkari Otaniemestä on. Tuo oli kurssikirja 90-luvulla, herra ties vaikka olisi vieläkin.
:)
Itselläni on 2 raamattua k-hyllyssä: isän ja äidin Vihkiraamattu ja C-kielen kirja.
Enpä ole kumpaakaan tarvinnut, vähään aikaan.
Onko vanha kunnon K&R?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi ikinä halunnut päätyä ohjelmoijaksi. Sitä kuitenkin tarvittiin. Opettelin vain sen mitä tarvittiin. Olen edennyt urallani aika paljon ja olen tahtomattani joutunut hardcore ohjelmoijien tiimiin monta kertaa vaikka oikeasti ihannoin kaikkea muuta kuin sitä. Ihan sairasta että ihminen joutuu näin vastentahtoisesti vaativiin töihin.
Miten minä työllistyin IT-alalle ilman työkokemusta suoraan koulun penkiltä?
-AMK tutkinto (tradenomi, tietojenkäsittely)
-minulla on oma peliprojekti, jota rakastan sydämestäni (sama fiilis kuin joillakin ammattiurheilijoilla tulee aina kun he tekevät ennätyksiä ja ylittävät itsensä ja kehittyvät paremmiksi)
-rakkaan peliprojektini (Unity, C#, Blender tekniikat) lisäksi olen tehnyt peliprojektilleni nettisivut raakasti koodilla ja blogin WordPressillä ja toin ilmi tämän intohimoni näitä asioita kohtaan
-näiden lisäksi tein yleisellä JavaScriptillä muutaman tutoriaalin (eli ohje kädestä pitäen miten asiat tehdään tällä koodikielellä) ja näiden pohjalta tein uuden oman projektin, johon määrittelin ja toteutin itse uusia ominaisuuksia (eli aivot joutuivat soveltamaan vanhaa ja kehittelemään uutta, ei mitään suoraan kopiointia vanhasta)
-työnhaussa linkkasin peliprojektijuttuja hakukirjeen mukana, CV:ssä mainitsin kaikki ne tekniikat (koodikielet, kehitysympäristöt ja ohjelmistot) mistä minulla oli kokemusta. olin jakanut nuo eri kokemustasoihin
-ENIMMIKSEEN sanoin haastattelussa, että tiedän monestakin eri asiasta/koodikielestä/tekniikasta youtubevideon verran, vaikka käytännönkokemusta niistä ei ole
Näin sain työn. Ehkä eniten vaakakupissa painoi harrastuneisuuteni (ohjelmoin vapaa-ajalla). Sosiaaliset taidot toin siten esille, että puhuin haastattelijoille "kuin tapaisin vanhoja tuttuja vuosien jälkeen pitkästä aikaa" (vieraskoreus, mutta rennolla otteella kuitenkin). Painotin epäsuorasti, että olen optimistinen persoona enkä taivu pessimismiin vaan jaksan yrittää.
Onnea kaikille, jotka alalle haluaa! Näissä hommissa täytyy opetella jatkuvasti uutta, kenkää tulee hanurille varmasti jos jämähdät vanhoihin frameworkeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika sulkea tämä ketju? Hyvää yötä hörhöt.
Toinen alanvaihtoa harkitseva tässä,
Voisiko joku antaa hieman esimerkkejä, millaisia projekteja ja käytännön tehtäviä junior-tason koodaaja voisi uransa alkuvaiheessa saada? Ymmärrän että kysymys on laaja ja vastauksia paljon, mutta jos hieman osviittaa saisi. Ja kyllä, kahvinkeitto on varmasti yksi tehtävistä. Hehheh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten minä työllistyin IT-alalle ilman työkokemusta suoraan koulun penkiltä?
-AMK tutkinto (tradenomi, tietojenkäsittely)
-minulla on oma peliprojekti, jota rakastan sydämestäni (sama fiilis kuin joillakin ammattiurheilijoilla tulee aina kun he tekevät ennätyksiä ja ylittävät itsensä ja kehittyvät paremmiksi)
-rakkaan peliprojektini (Unity, C#, Blender tekniikat) lisäksi olen tehnyt peliprojektilleni nettisivut raakasti koodilla ja blogin WordPressillä ja toin ilmi tämän intohimoni näitä asioita kohtaan
-näiden lisäksi tein yleisellä JavaScriptillä muutaman tutoriaalin (eli ohje kädestä pitäen miten asiat tehdään tällä koodikielellä) ja näiden pohjalta tein uuden oman projektin, johon määrittelin ja toteutin itse uusia ominaisuuksia (eli aivot joutuivat soveltamaan vanhaa ja kehittelemään uutta, ei mitään suoraan kopiointia vanhasta)
-työnhaussa linkkasin peliprojektijuttuja hakukirjeen mukana, CV:ssä mainitsin kaikki ne tekniikat (koodikielet, kehitysympäristöt ja ohjelmistot) mistä minulla oli kokemusta. olin jakanut nuo eri kokemustasoihin
-ENIMMIKSEEN sanoin haastattelussa, että tiedän monestakin eri asiasta/koodikielestä/tekniikasta youtubevideon verran, vaikka käytännönkokemusta niistä ei ole
Näin sain työn. Ehkä eniten vaakakupissa painoi harrastuneisuuteni (ohjelmoin vapaa-ajalla). Sosiaaliset taidot toin siten esille, että puhuin haastattelijoille "kuin tapaisin vanhoja tuttuja vuosien jälkeen pitkästä aikaa" (vieraskoreus, mutta rennolla otteella kuitenkin). Painotin epäsuorasti, että olen optimistinen persoona enkä taivu pessimismiin vaan jaksan yrittää.
Onnea kaikille, jotka alalle haluaa! Näissä hommissa täytyy opetella jatkuvasti uutta, kenkää tulee hanurille varmasti jos jämähdät vanhoihin frameworkeihin.
Hienoa, että töitä löytyi. Mutta ihmettelen, mikset halunnut työskennellä opintojen aikana?
Käsittääkseni juuri tällä alalla töissä oppii melkein enemmän kuin koulussa ja sitä työkokemusta toivotaan kyllä niiltä vastavalmistuneiltakin. Ja kun valtaosa IT-alan opiskelijoista kuitenkin työskentelee oman alan hommissa läpi opintojen (ehkä nyt ensimmäistä vuotta lukuunottamatta, mutta ekan vuoden kesästä eteepäin) niin näyttäähän se oudolta, jos siellä hakijoiden joukossa on yksi, joka on valmistunut ilman työkokemusta. Toki harrastuneisuudesta plussaa, mutta saman ajan olisi voinut käyttää palkkatyöhönkin.
Kössi kirjoitti:
Toinen alanvaihtoa harkitseva tässä,
Voisiko joku antaa hieman esimerkkejä, millaisia projekteja ja käytännön tehtäviä junior-tason koodaaja voisi uransa alkuvaiheessa saada? Ymmärrän että kysymys on laaja ja vastauksia paljon, mutta jos hieman osviittaa saisi. Ja kyllä, kahvinkeitto on varmasti yksi tehtävistä. Hehheh.
En ole kuullut että kahvinkeitto kuuluisi työtehtäviin. Monissa IT-alan työpaikoissa kahvi on pyhä asia (ainakin niille senioreille) ja siellä on ravintolatason espressokoneet. Jokainen tekee siis oman kahvinsa.
Pari lähipiirin nuorta aikuista on aloittanut data-analyysin parissa. Nämä olivat jo oppineet lukiossa ohjelmoimaan ja tekivät data-analyysiä suoraan lukio-opintojen jälkeen. Pythonilla työskentelivät molemmat. Toinen oli pikkufirmassa ja toinen isossa pörssiyhtiössä.
Toinen näistä data-analyysillä alottaneista teki seuraavana työnään yliopistolle digitaalisen oppimisalustan kehitystyötä. Ja sen jälkeen seuraava työ oli jonkinlaista konsulttihommaa pienessä firmassa. Heillä on kai jotain valmiita rakennuspalikoita, joista räätälöivät asiakkaille sopivia kokonaisuuksia tms. eli koodauksen lisäksi siihen sisältyy yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden konsultointia. Viime kesältä on jäänyt mieleen tilanne, kun tällä opiskelijalla oli puhelinpalaveri jonkun hollantilaisen asiakkaan kanssa. Ja mietin mielessäni, mitä se asiakas mahtaa ajatella, kun joku 20v tyttö neuvoo häntä :-D Tai enempi mietin, että mahtaako hän tajuta että tämän firman työntekijät on ihan lapsia vielä.
Itsellä on sellainen mielikuva, että tällä alalla on paljon firmoja jotka pyörittää toimintaa halvalla opiskelijatyövoimalla. Ja sekin on ihan ok, että on työpaikkoja niillekin jotka ei ole vielä niin guruja, että pääsevät alkuun. Näissä firmoissa ne työtehtävät on kuitenkin sellaisia, ettei niissä voi loputtomiin kehittyä ja sitten on aika jatkaa eteenpäin jonnekin muualle. Mutta siinä kohtaa on jo kokemusta ja osaamistakin, niin pääsee kyllä helpommin siihen seuraavaan työpaikkaan, jossa on sitten haastavampia tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatii kyllä aika pitkää pinnaa ja jos miettii, että yliopistosta tulee joku 4-6 vuotta opiskellut niin se ei todnäk osaa vielä mitään. Paljon enemmän vaatii päältä kuin esim juristi tai lääkäri. Palkat työmäärään nähden Suomessa huonoja, Englannissa esim tuplat tai jopa tuplat. Silti suosittelen, mutta tosiaan paljon kokoustamista, suunnittelua ja meillä työkielenä englanti.
Mieheni vaihtoi ohjelmistoalalle. Hän kyllä jatkuvasti opiskelee alaa vapaa-ajallaan ja onkin mukavasti päässyt etenemään työssään. Hän on kyllä todella älykäs muutenkin (vaikka minuun verrattuna). Ei kai kukaan koodaaja osaa kaikkea tuotteesta uudessa työpaikassaan. Se on vain opiskeltava ja hankittava jostain puuttuvat tiedot tarpeen vaatiessa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kyllä aika pitkää pinnaa ja jos miettii, että yliopistosta tulee joku 4-6 vuotta opiskellut niin se ei todnäk osaa vielä mitään. Paljon enemmän vaatii päältä kuin esim juristi tai lääkäri. Palkat työmäärään nähden Suomessa huonoja, Englannissa esim tuplat tai jopa tuplat. Silti suosittelen, mutta tosiaan paljon kokoustamista, suunnittelua ja meillä työkielenä englanti.
Koulutus painottuu teoriaan ei niinkään työntekemiseen. Menee useita vuosia ennenkuin teoria jalostuu työssä osaamiseksi. Toisaalta teorian ymmärtäminen helpottaa oppimista. Tämä koskettaa niin koodaria kuin kirurgiakin. Koulussa opitaan vain ne perusteet ja sen jälkeen ne ensimmäiset 500 leikkauspotilasta ovat vain harjoituskappaleita.
Vierailija kirjoitti:
Olen 20v IT-alalla ollut nainen. Olen ollut isoissa firmoissa ja pienissä start-upeissa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Olen valmistunut tietojenkäsittelystä yliopistolta. Aloitin koodarina, mutta nyt olen ollut jo vuosia projektinhallintahommissa. Yleisesti ottaen it-alalla on loistava tiimihenki. Kilpailua toki on, mutta enimmäkseen hyvällä tavalla. Olen opiskeluaikoina ollut myös sairaalassa hoitoapulaisena, ja silläkin uhalla, että nyt alapeukutetaan urakalla, uskon, että hyvä ilmapiiri johtuu siitä, että it-alalla on paljon fiksuja, korkeasti koulutettuja miehiä. Miesvaltaisella alalla ei puida kahvihuoneessa toisten ihmissuhteita ja korkeakoulutus ja fiksuus taas näkyy äijäjuttujen ja härskien vitsien puuttumisena.Olin välillä myös tiiminvetäjänä. Tiimini parhaita koodareita oli eräs nuori nainen joka oli tullessaan vielä AMK-opiskelija. Hän ei vielä silloin osannut koodata kuin seniorit, mutta oppi nopeasti ja ennen kaikkea hänellä oli aina asenne kohdallaan: utelias, halusi oppia, halusi auttaa muita, pyysi apua reippaasti, ajatteli tiimin etua ennen omaansa yms.
Senior developer paikkaa et voi heti hakea, mutta muuten hakiessa katsotaan enemmän oletko hyvä tyyppi ja onko sussa potentiaalia. Joka paikassa on kuitenkin ne omat systeeminsä, jonka jokainen taloon tuleva joutuu opettelemaan.
Olen kyllä eri mieltä tästä että vain korkeakoulutetut miehet osaisivat olla fiksusti työelämässä. Enemmän kyse on kulttuurista ja koulutuksesta kuin sukupuolesta.
Olen työskennellyt paljon korkeakoulutettujen naisten kanssa, eikä kahvipöydän juttuihin todellakaan kuulu toisten ihmissuhteiden puiminen. Puhutaan harrastuksista, liikunnasta, tieteestä, taloudesta, ajankohtaisista asioista, matkustamisesta, mistä milloinkin. Toisten henkilökohtaisia asioita ei vatvota. Aiemmin olen työskennellyt kouluttamattomien miesten kanssa paikassa jossa olin ainoa nainen, ja siellä työkavereiden ihmissuhde- ja talousongelmien puiminen ja juoruilu oli ihan arkipäivää. Siis näiden miesten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Tämä! Itse toimin tuossa itseahjautuva auto päässä. No ei tehdä autoja, mutta yli sadan hengen voimin miljoonien ihmisten käyttämää teknisesti haastavaa tuotetta. Vaikka olisi kokenut koodari, juuri tämän nichen opettelu kestää useamman kuukauden. Koodarinkin pitää tietää esim. alan lainsäädäntö, ettei tule vahingossa sitä rikkoneeksi. Mutta kun tämän oppii, niin onhan tämä todella palkitsevaa. Minusta alan paras puoli on juuri se, että aina tulee uutta ja saa miettiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.
Siis teillä ei oikeasti ole ketään, joka tekisi etukäteen suunnittelua ohjelmistolle eikä ole mitään speksejä? Näppiksellä hakataan ad-hoc jotain softaa kasaan, miten itsestä hyvältä tuntuu?
Uskoo ken haluaa.
Alasta oikeasti tietävä kutsuisi tuota CMM (capability maturity level) tasoksi 0. Ei mikään oikeasti isoja ja vaativia hommia tekevä firma ole tuolla tasolla. Tai ainakin olisi hyvä tietää varoa tuota tuotetta, jos on. :)
Alasta oikeasti tietävä olisi kuullut joskus agilesta ohjelmistokehityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 20v IT-alalla ollut nainen. Olen ollut isoissa firmoissa ja pienissä start-upeissa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Olen valmistunut tietojenkäsittelystä yliopistolta. Aloitin koodarina, mutta nyt olen ollut jo vuosia projektinhallintahommissa. Yleisesti ottaen it-alalla on loistava tiimihenki. Kilpailua toki on, mutta enimmäkseen hyvällä tavalla. Olen opiskeluaikoina ollut myös sairaalassa hoitoapulaisena, ja silläkin uhalla, että nyt alapeukutetaan urakalla, uskon, että hyvä ilmapiiri johtuu siitä, että it-alalla on paljon fiksuja, korkeasti koulutettuja miehiä. Miesvaltaisella alalla ei puida kahvihuoneessa toisten ihmissuhteita ja korkeakoulutus ja fiksuus taas näkyy äijäjuttujen ja härskien vitsien puuttumisena.Olin välillä myös tiiminvetäjänä. Tiimini parhaita koodareita oli eräs nuori nainen joka oli tullessaan vielä AMK-opiskelija. Hän ei vielä silloin osannut koodata kuin seniorit, mutta oppi nopeasti ja ennen kaikkea hänellä oli aina asenne kohdallaan: utelias, halusi oppia, halusi auttaa muita, pyysi apua reippaasti, ajatteli tiimin etua ennen omaansa yms.
Senior developer paikkaa et voi heti hakea, mutta muuten hakiessa katsotaan enemmän oletko hyvä tyyppi ja onko sussa potentiaalia. Joka paikassa on kuitenkin ne omat systeeminsä, jonka jokainen taloon tuleva joutuu opettelemaan.
Olen kyllä eri mieltä tästä että vain korkeakoulutetut miehet osaisivat olla fiksusti työelämässä. Enemmän kyse on kulttuurista ja koulutuksesta kuin sukupuolesta.
Olen työskennellyt paljon korkeakoulutettujen naisten kanssa, eikä kahvipöydän juttuihin todellakaan kuulu toisten ihmissuhteiden puiminen. Puhutaan harrastuksista, liikunnasta, tieteestä, taloudesta, ajankohtaisista asioista, matkustamisesta, mistä milloinkin. Toisten henkilökohtaisia asioita ei vatvota. Aiemmin olen työskennellyt kouluttamattomien miesten kanssa paikassa jossa olin ainoa nainen, ja siellä työkavereiden ihmissuhde- ja talousongelmien puiminen ja juoruilu oli ihan arkipäivää. Siis näiden miesten kesken.
Vertasin siihen, kun olin hoitoapulaisena sairaalassa. Voi sitä juoruilun ja miestesä haukkumisen määrää kahvihuoneessa. En tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Tämä! Itse toimin tuossa itseahjautuva auto päässä. No ei tehdä autoja, mutta yli sadan hengen voimin miljoonien ihmisten käyttämää teknisesti haastavaa tuotetta. Vaikka olisi kokenut koodari, juuri tämän nichen opettelu kestää useamman kuukauden. Koodarinkin pitää tietää esim. alan lainsäädäntö, ettei tule vahingossa sitä rikkoneeksi. Mutta kun tämän oppii, niin onhan tämä todella palkitsevaa. Minusta alan paras puoli on juuri se, että aina tulee uutta ja saa miettiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.
Siis teillä ei oikeasti ole ketään, joka tekisi etukäteen suunnittelua ohjelmistolle eikä ole mitään speksejä? Näppiksellä hakataan ad-hoc jotain softaa kasaan, miten itsestä hyvältä tuntuu?
Uskoo ken haluaa.
Alasta oikeasti tietävä kutsuisi tuota CMM (capability maturity level) tasoksi 0. Ei mikään oikeasti isoja ja vaativia hommia tekevä firma ole tuolla tasolla. Tai ainakin olisi hyvä tietää varoa tuota tuotetta, jos on. :)
No tottakai tehdään etukäteen suunnittelua. Mutta toimitaan Agilessa, jossa tiimien itseohjautuvuus on tavoite ja speksien kirjoitus koitetaan minimoida. Tietenkin on product ownerit ja arkkitehti ohjaamassa toimintaa. Mutta ei meillä tosiaan ole yhtään aivot narikkaan rivikoodaria. Olen ollut alalla yli 20v ja koulutukseltani olen FM tietojenkäsittelystä. Tein hommia jo speksien ja waterfallin kulta-aikaan. Onneksi se aika on ohi.
Nyt kun mietin, niin me ollaan jätetty palkkaamatta muutaman tyyppiset ihmiset. Yksi näistä ei-meille-kiitos tyypeistä on pitkän linjan projektipäälliköt tai muut managerit, jotka kyllä ovat koodanneet joskus ja joilla huikea cv, mutta uralla edettyään koodaus ei ole enää heidän arvolleen sopivaa. Jos haastateltava kutsuu edes junior developeria rivikoodariksi ja katsoo häntä alaspäin ja uskoo, ettei tämän tule osallistua tiimin mukana (tai, että koko tiimin ei pitäisi osallistua) feature refinementtiin eli siihen etukäteen suunnitteluun, niin palkkaamatta jää.
Toinen rannalle jäävä tyyppi on minä-tiedä-kaiken-ja-suunnittelen-yksin tyyppi.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
joo oishan se kivaa, mutta ei sillä tee mitään. Ne tietorakenteet on jo toteutettu kirjastoissa joita käytät.
Joo, on ne toteutettu kirjastoissa. Pointti onkin siinä, että osaat sieltä kirjastosta valita sen kulloiseenkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen rakenteen.
Joo, ei siihenkään tarvita algoritmi analyysejä, luet vaan dokumentaation. Eihän sun koulutus kuitenkaan hukkaan ole mennyt, vaikka sillä ei teekään mitään työelämässä. Ongelmanratkaisukyvyt on arvokkaita aina.
Ai minkä dokumentaation?
Jos itse vasta kirjoitan sitä koodia, ei mitään dokumentaatiota ole valmiiksi olemassa.
Eli kirjoitan vaikka C++-koodia, tartten jonkun tietorakenteen mihin tavaraa pistän. Kirjastosta löytyy vaihtoehtoja kyllä, mutta ihan itse minun pitää miettiä, millaisia operaatioita ja kuinka usein siihen rakenteeseen kohdistuu, ja sen perusteella valita tarkoituksenmukainen. Ei ole mitään valmista dokumentaatiota, josta katsoisin, mitä juuri nyt tarvitsen.
Totta kai siitä kirjastosta itsestään on dokumentaatio, mutta omasta koodistani ei. Ja tietorakenteiden kurssin yksi pointti on sekin, että jo kirjastoa katsomatta on suunnilleen se tuntuma, kuinka tehokkaasti milläkin rakenteella jonkin homman toteuttaa.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa kaverilta joka on saanut paperit ulos koulusta opettelemalla tenttikysymyksiä ulkoa. Muuta ei sitten osaakaan.