Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
Hitsi mitä negaajia täälläkin riittää!
Todellakin kannattaa lähteä tallaamaan uutta polkua jos se tuntuu kutsuvalta. Ei kaikkeen koodaamiseen tarvitse olla mikään nörtti superstar. Sellaista tylsää "peruskaura" koodattavaakin riittää. Esim. Java Scriptin tai Rustin perusteet oppii parissa kuukaudessa jos viitsii laitaa aikaa ja innostusta kehiin, ja siitä se sitten lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Näin juuri ehkä Nokialla joskus vielä kymmenen vuotta sitten. Nykyään arkkitehti on lähinnä ex-koodari joka oli huono työssään ja haluaa tehdä jotain helpompaa. Huippukoodareilla on myös parempi palkka kuin arkkitehdeillä, miten edes ollaan "huippuarkkitehti", heh.
Eikä arkkitehti mitään ylempänä ole, käytännössä arkkitehti on palaveriorja joka käy esittelemässä ideoita managereille. Todelliset päätökset miten asiat tehdään tapahtuu koodareiden näytöllä. Arkkitehdit sitten yrittävät saada selville miten systeemi on oikeasti tehty että voivat päivittää wordidokkarinsa ajan tasalle, tosin silläkään ei ole mitään merkitystä koska kukaan ei sitä dokkaria koskaan lue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 43 - vuotias IT- alalla töissä oleva nainen. Olen 4 viime vuoden aikana hakenut töitä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla 3 haastattelua, joista 2 työnantajaa tarjosi töitä. Jälkimmäisellä kerralla 2 haastattelua ja 2 tarjottua paikkaa.
Ehkäpä sun osalta hakemusta pitäisi fiksata. Ja sanon suoraan että itse käytän häikäilemättä avuksi olemassa olevia suhteita. Jos työnantaja X julkaisee mielenkiintoisen tehtävähaun, niin ensin tsekkaan LinkedInin kautta ketä tunnen sieltä. Sitten olen omiin kontakteihini yhteydessä ja pyydän suosittelijaksi. Vielä ei ole kukaan kieltäytynyt ja suosituksia on myös kuunneltu hyvin.
50- vuotias ystäväni laittoi vuosi sitten yhden ainoan hakemuksen eteenpäin ja sai hakemansa työn. Tehtävä oli ns modernien työkalujen parissa tehtävää. Hänellä oli osaamista ja asennetta, joten hän sai paikan.
Tiedän että on yrityksiä jotka YT-kierroksella laittavat vanhimmasta päästä ulos tai sopivat eläkejärjestelyistä (ainakin kolmikirjaiminen iso talo toimii näin). Mutta valtaosa IT- alan firmoista arvostaa osaamista, jos sitä riittää, ei sua potkita ulos. Kannattaa pysyä ajan hermoilla ja pitää oma osaaminen ajan tasalla. Sen jälkeen kaikki on kiinni vain sun persoonasta ja asenteesta.
Vierailija kirjoitti:
biologia hukassa kirjoitti:
tällä alalla töitä löytyy kuhan olet riittään kokenut, motivaatio koodaamiiseen jne pitää olla vuosien kokemus.
Tuo pätee kunnes täytät 35, sen jälkeen iskee suomalainen ikäsyrjintä, et saa kutsua haastatteluun vaikka tietäisit 100% varmasti osaavasi kuvatut hommat etu- ja takaperin helposti, jopa parin kaljan jälkeen. Nimim. 7 sertifiointia ja 4 major kieltä hallussa, mutta ikää yli 35.
Siinä tulikin sun salaisuus: suhteet ja kontaktit. Niillä voi kyllä päästä vanhempanakin töihin. Kaikilla meistä ei vaan semmoisia ole ja vaikeaa on.
Jos ei 20+ vuoden työuran aikana ole onnistunut luomaan suhteita ja verkostoitumaan, kannattaa vikaa lähteä etsimään peilistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksaisi lukea niitä työpaikkailmoituksia joissa selvästi kuvitellaan että kokenut ammattilainen voidaan houkutella tekno-hype-hölynpölyllä töihin. Koodaaminen on oikeasti ihan tavallista työtä. Opetella pitää paljon mutta suurelta osin työ on vain palavereissa kärvistelyä ja koodin naputtelua ja ongelmien pähkäilyä.
Se voi olla rutiinihommia triviaalien asioiden parissa. Tai sitten se voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, kun luodaan jotain uutta, mitä ei ole tehty koskaan ennen, eikä Googlesta löydy apua. On ihan eri juttu tehdä simppeliä verkkokauppasovellusta yksin tai olla mukana osana isoa porukkaa, joka tekee koodia itseohjautuvaan autoon. Kyllä näissä hommissa on vaikeusasteessa ja vastaantulevissa ongelmissa hieman eroa.
Tämä! Itse toimin tuossa itseahjautuva auto päässä. No ei tehdä autoja, mutta yli sadan hengen voimin miljoonien ihmisten käyttämää teknisesti haastavaa tuotetta. Vaikka olisi kokenut koodari, juuri tämän nichen opettelu kestää useamman kuukauden. Koodarinkin pitää tietää esim. alan lainsäädäntö, ettei tule vahingossa sitä rikkoneeksi. Mutta kun tämän oppii, niin onhan tämä todella palkitsevaa. Minusta alan paras puoli on juuri se, että aina tulee uutta ja saa miettiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.
Siis teillä ei oikeasti ole ketään, joka tekisi etukäteen suunnittelua ohjelmistolle eikä ole mitään speksejä? Näppiksellä hakataan ad-hoc jotain softaa kasaan, miten itsestä hyvältä tuntuu?
Uskoo ken haluaa.
Alasta oikeasti tietävä kutsuisi tuota CMM (capability maturity level) tasoksi 0. Ei mikään oikeasti isoja ja vaativia hommia tekevä firma ole tuolla tasolla. Tai ainakin olisi hyvä tietää varoa tuota tuotetta, jos on. :)
Alasta oikeasti tietävä repeää paskaiseen nauruun kun joku dinosaurus tulee molottamaan jostain CMM-tasoista 😂
Vierailija kirjoitti:
30 vuotta alalla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Eli et ole ollut alalla päivääkään?
Tai sitten toiseksi korkein alan tutkinto Suomesta (en ole tekniikan tohtori) ja tehnyt elämäni töitä alalla.
Ei TKKssa opeteltu koodaamaan paitsi ohjelmoinnin pitkällä peruskurssilla Scheme:llä (lisp) yksi kurssi. Ohjelmointi on ihan muuta, kuin korkeakoulussa opiskeltavaa juttua - amisten hommaa, rivikoodarille. Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
Korkeakoulusta tulee se tyyppi, joka suunnittelee sen softan ja siihen liittyvät jutut. Koodaus on vain pieni osa prosessia, ja sen pystyy tekemään se rivikoodari amis. Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Joku pikkufirman koodari, joka tekee itse mitä haluaa alusta loppuun, ei ole teollisuuden tapa tehdä asioita. Se pikkifirman koodari ei ole koskaan tehnyt mitään oikeasti vaativaa isoa softaprojektia.
Kuulostaa kyllä just siltä että et ole päivääkään koodia työksesi tehnyt :D
Kuulostaa kaverilta joka on saanut paperit ulos koulusta opettelemalla tenttikysymyksiä ulkoa. Muuta ei sitten osaakaan.
Oli sillä Weissin kirja hyllyssä, kyllä se vähintään ikiteekkari Otaniemestä on. Tuo oli kurssikirja 90-luvulla, herra ties vaikka olisi vieläkin.
On se, mutta 2000-luvulla vaihtui kieli C:stä Javaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Näin juuri ehkä Nokialla joskus vielä kymmenen vuotta sitten. Nykyään arkkitehti on lähinnä ex-koodari joka oli huono työssään ja haluaa tehdä jotain helpompaa. Huippukoodareilla on myös parempi palkka kuin arkkitehdeillä, miten edes ollaan "huippuarkkitehti", heh.
Eikä arkkitehti mitään ylempänä ole, käytännössä arkkitehti on palaveriorja joka käy esittelemässä ideoita managereille. Todelliset päätökset miten asiat tehdään tapahtuu koodareiden näytöllä. Arkkitehdit sitten yrittävät saada selville miten systeemi on oikeasti tehty että voivat päivittää wordidokkarinsa ajan tasalle, tosin silläkään ei ole mitään merkitystä koska kukaan ei sitä dokkaria koskaan lue.
No ei. Arkkitehdit vastaavat nimensä mukaisesti jonkin järjestelmä- tai nykyisin mikropalvelukokonaisuuden arkkitehtuurista. Mitkä palvelut juttelevat minkä kanssa, mistä tiedon pitää kulkea ja löytyä, mitkä API-speksit pitää toteutua missäkin kerroksessa, mitä teknologiastäkkiä käytetään, mennäänkö dokumentti- vai relaatiokannalla jne.
Mihinkään yhden webbisivuston wordpress-toteutukseen ei arkkitehtejä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Hitsi mitä negaajia täälläkin riittää!
Todellakin kannattaa lähteä tallaamaan uutta polkua jos se tuntuu kutsuvalta. Ei kaikkeen koodaamiseen tarvitse olla mikään nörtti superstar. Sellaista tylsää "peruskaura" koodattavaakin riittää. Esim. Java Scriptin tai Rustin perusteet oppii parissa kuukaudessa jos viitsii laitaa aikaa ja innostusta kehiin, ja siitä se sitten lähtee.
Java____Scriptin tosiaan :D lanka on yhtä lässynlässyn paskaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole alalla, mutta tuo ukko tekee kyllä aika vaativia teollisuusprojekteja teknikkokoultuksella, on jo ikää sen verran, että on teknikko. Olen kyllä opiskellut alaa, joten siitä käsitys on. Mulla on enemmän koulutusta kuin ukolla, mutta hän se joutui minua välillä tukiopettamaan. Vaihdoin toiselle tekniikan alalle todettuani, ettei minusta tule hyvää koodaria. Ne, joilla on koulutus, eivät millään suostu myöntämään, että alalla voi pärjätä lahjakkuudella. On ollut projektipäällikkönä ison firman systeemeissä ja nykyinen titteli on senior designer, halusi vähän helpompiin hommiin iän karttuessa.
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka nyt on ollut koodari buumia jokusen aikaa niin pitää muistaa että eritoten vuodesta 2009 alkaen vanhojen ylläpitäjät on ennen pitkää irtisanottu, otettu nuoria tilalle opiskelemaan uusia tekniikoita, IT-alalla ei yleensä kannata olla koodari kun ikää tulee yli 40v mittariin; pitää edetä muihin hommiin alalla tai mennä muulle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula on samanlainen työvoimapula, kuin muillakin aloilla, joilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei porukka mene siksi töihin. Pula on palkanmaksajista siis oikeasti.
Peruskoodaus on amisten matalapalkka-ala. Vastaa siivoaja, rekkakuski, varastomies yms. palkkausta.
Ylempänä hierarkiassa arkkitehtuurisuunnittelijana tms. sitten asiat on eri lailla, mutta siihen vaaditaan käytännössä korkeampi akateeminen koulutus. Ne, jotka suunnittelee systeemit ja kirjoittaa dokumentit, joiden perusteella koodaus tehdään, saavat hyvää liksaa. Software engineer vs rivikoodaaja.
Näin juuri ehkä Nokialla joskus vielä kymmenen vuotta sitten. Nykyään arkkitehti on lähinnä ex-koodari joka oli huono työssään ja haluaa tehdä jotain helpompaa. Huippukoodareilla on myös parempi palkka kuin arkkitehdeillä, miten edes ollaan "huippuarkkitehti", heh.
Eikä arkkitehti mitään ylempänä ole, käytännössä arkkitehti on palaveriorja joka käy esittelemässä ideoita managereille. Todelliset päätökset miten asiat tehdään tapahtuu koodareiden näytöllä. Arkkitehdit sitten yrittävät saada selville miten systeemi on oikeasti tehty että voivat päivittää wordidokkarinsa ajan tasalle, tosin silläkään ei ole mitään merkitystä koska kukaan ei sitä dokkaria koskaan lue.
Voi olla aika raskasta arkkitehdin hommat, joillakin kalenterit on aivan täynnä palaverejä ja ruokatauotkin roikutaan teamsissä kun joku varaa senkin ajan kun on niin tärkeä asia. Meillä arkkitehtejä revitään joka suuntaan, päivät ihan täynnä palavereja ja melkein koko ajan ne tekee omia töitään klo 15.30 - 18.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koodaripulaa valitellaan, enemmänkin on kyseessä kohtaanto-ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Meille saapuu asiakas, joka haluaisi uuden lasten sairaalan. Noh, palkataanpa arkitehti, joka ei tiedä rakentamisesta mitään ja saadaan suunnitelma. Suunnitelma ojennetaan joukolle lukutaidottomia virolaisia rakennusmiehiä ja sanotaan että rakentakaa tämä. Lopulta raksamiehet sanovat, että valmista tuli. Lopputarkastuksessa todetaan että hyvä tuli mutta ehkä ne perustukset ja katto olisivat sittenkin olleet hyviä ominaisuuksia.
Kuulostaa hölmöläisten haahuilulta mutta täyttä realismia pahimmillaan isossa softaprojektissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nyt on ollut koodari buumia jokusen aikaa niin pitää muistaa että eritoten vuodesta 2009 alkaen vanhojen ylläpitäjät on ennen pitkää irtisanottu, otettu nuoria tilalle opiskelemaan uusia tekniikoita, IT-alalla ei yleensä kannata olla koodari kun ikää tulee yli 40v mittariin; pitää edetä muihin hommiin alalla tai mennä muulle alalle.
Vanhat koodarit ovat hinnoitelleet itsensä ulos, ei monikaan maksa 7-8k palkkoja jos saa 3 innokasta junioria samalla rahalla.
Jos olet kiinnostunut juurikin nettisivujen rakentamisesta ja niiden ylläpitämisestä vähäisellä alan koulutuspohjalla, niin kannattaa tiedustella paikallisilta yhdistyksiltä tuota web-kehittäjän paikkaa. Nämä kun yleensä tekevät itselleen todella yksinkertaiset ja amatööriset sivut jollain kotisivukoneella ja wordpressilla, hyh. Noiden käyttö ei tosiaan ole sitä koodausta, kuten yksi tuossa jo mainitsikin. Pienillä yrityksillä ja yhdistyksillä on aivan erityistä tarvetta dynaamiselle web-kehitykselle.
Itse teen ohjelmistokehittäjän ja sähköinsinöörin töitä lukio + datanomi opintojen pohjalta. Olivat niin tyytyväisi osaamiseen työharjoittelun pohjalta, että ottivat suoraan töihin 3000e palkalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nyt on ollut koodari buumia jokusen aikaa niin pitää muistaa että eritoten vuodesta 2009 alkaen vanhojen ylläpitäjät on ennen pitkää irtisanottu, otettu nuoria tilalle opiskelemaan uusia tekniikoita, IT-alalla ei yleensä kannata olla koodari kun ikää tulee yli 40v mittariin; pitää edetä muihin hommiin alalla tai mennä muulle alalle.
Vanhat koodarit ovat hinnoitelleet itsensä ulos, ei monikaan maksa 7-8k palkkoja jos saa 3 innokasta junioria samalla rahalla.
Niin. Jos sillä vanhalla koodarilla on jotain sellaista osaamista jota ei juniorilta löydy, niin ei auta vaikka palkkaisi 1000 junnua. Toki jos on kärsivällisyyttä odottaa ja antaa junnun oppia, niin tilanne muuttuu. Toisaalta kun junnu on oppinut asiat niin hän voikin pyytää lisää liksaa kun osaaminen on parantunut tai nostaa kytkintä.
Palkkauksessa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Joku voi hyvinkin olla 15k arvoinen siinä missä toiselle on jo 2k aivan liikaa. Työ on kaukana liukuhihnatyöstä missä jokainen tuottaa yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulussa alalla (software engineering) opetellaan algoritmianalyysiä, tietorakenteiden ominaisuuksia yms. oikeasti tarvittavia syvällisempiä asioita. Tietojenkäsittelyteoriaa.
En tiedä mitä koodiapinoita teille palkataan töihin, mutta nämä on ihan perusasioita rivikoodajallekin.
Lol, no ei. Koodaaja tekee webbisovelluksia ja algoritmianalyyseillä tai tietorakenteilla ei tee yhtään mitään. Tärkeää on saako aikaan jotain oikeaa, vai sössöttääkö vain jostain analyyseistä.
On turha tapella senkin höpönassut, ala on laaja. Joku ohjelmoija tarvitsee tietorakenteita ja algoritmianalyyseja(esim. suurempien järjestelmien ohjelmointi) ja joku tekee webbisovelluksia(frontendiä, backendiä tai molempia). Jonkun työ taas pyörii ykkösen ja nollan parissa ;)
T. Alan yliopisto-opiskelija(joka on myös työllistynyt)
'
Joo ala on laaja, mutta 99% on webbisovelluksia ja 1% prosentti on tietorakenteita tai analyysejä. Joten ei pidä nähdä näitä samanarvoisina juttuina.
Tietorakenteista ois kyllä hyvä ymmärtää jotain ihan jokaisen koodiin koskevan. Ellei sitten tee pelkkää frontendiä.
T. Se yliopisto-opiskelija
Tietorakenne määrittää kaiken. Jos se menee vikaan, kaikki voi mennä vikaan.
Kaveri teki sudokunratkaisijaa ja loi siihen kolmiulotteiset taulukot. Itse tein sarjan kaksiulotteisia taulukoita. Kumpi on tehokkaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Yrityksessä yleensä pyritään optimoimaan tuotto ja minimoimaan kustannukset. Pahin mutta yleinen virhe on ulkoistaa koodaaminen halpamaihin. Mitä isompi välimatka on muun tekemisen ja koodaamisen välillä, sitä enemmän on kaikenlaisia esteitä jotta koodamisessa epäonnistutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Softaprojektissa koodaus EI OLE merkittävä osa prosessia. Sitä ennen on paljon duunia (suunnittelu, validointi), ja sen jälkeen on paljon duunia (testaus, verifiointi, dokumentointi, regressiotestaus yms.).
Niin, koodaus ei ole merkittävä osa prosessia. Se on TÄRKEIN osa sitä ja kaikki muu tekeminen tähtää siihen, että koodaus onnistuu hyvin. Jos projektissa kaikki muu onnistuu täydellisesti paitsi koodaus, niin miten onnistunut se projekti lopulta olikaan? Kärjistetysti voisi sanoa, että kaikki muu on turhaa paitsi koodaus.
Mitä enemmän softan suunnittelija tekee muuta kuin koodaamista, niin sitä varmemmin projekti menee reisille. Pahin tilanne on tietysti se että softan suunnittelija ei koodaa lainkaan. Tai oikeastaan vieläkin pahempi tilanne on jos näitä ei-koodaavia suunnittelijoita on useita satoja ja toteutus on ulkoistettu toisiin maihin. Tässä kohtaa voi kysyä, että miten tuottava tämä prosessi onkaan? Ja missä kohtaa suunnitelmat ja todellisuus erkaantuvat toisistaan.
Tietenkin, jos satutaan tekemään se maailman täydellisin koodi tuotteeseen, jota kukaan ei halua tai tarvitse eikä siitä mitään maksa, voidaanko sanoa, että on onnistuttu? Onhan kuitenkin koodaus onnistunut.
-terkuin tuotepäällikkö it-alalta
Alue: Aihe vapaa
Niin tämä!
Skrollaan jonnekin ilmoituksen alaosaan, jossa ehkä luetellaan, mitä pitäisi osata. Eli se kertoo (ehkä), mitä työkaluja pääsisi käyttämään, noin aluksi.
Onkohan joku koodannut puppugeneraattorin, joka suoltaa ilmoituksiin ne kovan tason osaajien huipputiimit näköalapaikalla kilpailukykyisin eduin? Pitäisi varmaan koodata sille pari, joka poistaa tuon hömpän.