Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkän matkan 1-2-vuotiaat jaksaa kävellä?
16.03.2025 |
Meillä on 1,5v taapero (esikoinen), joka oppi kävelemään 10kk täytettyään. Ei kuitenkaan olla sen ihmeemmin käyty varsinaisesti kävelemässä, rattaissa kulkee puistoon ja kauppaan yms. Päivittäin ollaan 1-3h ulkona ja ainoastaan nuo siirtymät on menty rattailla, muuten kyllä liikkuu omin jaloin. Mieli halajaisi jo kuitenkin kävelylle niin, että omat kädet saisi vapaaksi rattaista. Kuinka pitkiä matkoja noin suurin piirtein tämän ikäisten voisi olettaa jo kävelevän? Omaan tahtiin toki. 1km, alle, yli?
Kommentit (44)
No tämähän asia riippuu täysin siitä, paljonko lapsi on saanut liikkua. Meillä mentiin kauppareissut (2km) kävellen ja aika varhaisessa vaiheessa, noin 1,5v iässä lapsi käveli koko matkan joko kauppaan tai kaupasta kotiin. Rattaat oli toki mukana, niissä sai ostokset näppärästi kuljetettua ja taapero saattoi nukkua päikkärinsä menomatkalla. Reilu kaksivuotiaana käveli meno- ja kotimatkan, kaupassa taapero istui käytännönsyistä rattaissa tai ostoskärryissä, että ostosten tekemisestä tulisi yhtään mitään :).
Päiväkodissa aikanaan kysyttiin, paljonko 3-vuotiaamme jaksaa kävellä. He olivat lähdössä "pidemmälle" retkelle, eli alle 2km päähän. Ihmettelin kysymystä silloin ja vastasin, että kävelee mielellään ja ihan aikuisen tahtiin helposti tunninkin (eli noin 5-6km). Mutta tosiaan, on myös kolmivuotiaita, jotka väsyvät päiväkotiretkillä jo ennen kuin päästään edes pihaportista ulos. Nämä väsähtelijät ovat jo ihan leikeissään passiivisempia liikkumaan ja heitä myös kuljetetaan aina kaikkialle.
Tehkää pieniä kävelyretkiä rohkeasti ilman rattaita, niin sillähän se jaksaminen kasvaa ja sopivan matkan pituus selkiytyy. Varaa mukaan ainakin juotavaa tai joku nopea energianlähde evääksi, jos epäilet ettet jaksa kantaa kiukuttelevaa taaperoa takaisin kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannustan myös lähtemään ihan rohkeasti kävelemään erilaisiin ympäristöihin. Ensin pyörällä vaikka lähimetsään ja siellä kävelette. Kehittää samalla myös tasapainoa, kun alusta ei aina olekaan tasainen ja pitää varoa oksia ja juuria.
Sillä ei ole väliä. Koska lapsen ehdoilla mennään, ei aikuisen kävelytyyliin. Ellei lapsi ole vaunuissa, muttei jaksa olla kauaa siellä. Ja lasta ei saa kävelyttää liikaa, vaikka onkin hyvä liikkua. Lapsilla voi tulla kasvukipuja helposti ja tasapainoa opetellaan. Kärsii myös kuumasta tai kylmästä helposti. Pitää muistaa että sen ikäinen on melkein vauva vielä ja tarvii huoltoa, lepoa.
Riippuu harjoituksesta ihan niin kuin muukin fyysinen suorittaminen. Esimerkiksi perhepäivähoidossa olevat lapset usein kävelevät pitkiä matkoja lähes joka päivä, useamman kilometrin kävely ei ole mitenkään mahdoton taaperollekaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannustan myös lähtemään ihan rohkeasti kävelemään erilaisiin ympäristöihin. Ensin pyörällä vaikka lähimetsään ja siellä kävelette. Kehittää samalla myös tasapainoa, kun alusta ei aina olekaan tasainen ja pitää varoa oksia ja juuria.
Lasta pitää suojella myös ympäristön vaikutuksilta. Kaikki luonto ei ole upeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu harjoituksesta ihan niin kuin muukin fyysinen suorittaminen. Esimerkiksi perhepäivähoidossa olevat lapset usein kävelevät pitkiä matkoja lähes joka päivä, useamman kilometrin kävely ei ole mitenkään mahdoton taaperollekaan.
Lapsen pakkasessa kävelyttäminen ja liika ulkoilutus ei ole ok. Lapsen ehdoilla pitää mennä. Ja ympäristö, sekä saasteet huomioida.
Jospa nyt aloitatte siitä että kulkee osan matkaa sinne puistoon ilman että istuu rattaissa. Pienet tutkii ympäristöä eikä vielä "lenkkeile"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1-2km jaksaa kävellä. Hidasta on. Polkupyörällä pääsee kovaa jaa aikuinen saa käveltyä reippaasti
Vierailija kirjoitti:
No tämähän asia riippuu täysin siitä, paljonko lapsi on saanut liikkua. Meillä mentiin kauppareissut (2km) kävellen ja aika varhaisessa vaiheessa, noin 1,5v iässä lapsi käveli koko matkan joko kauppaan tai kaupasta kotiin. Rattaat oli toki mukana, niissä sai ostokset näppärästi kuljetettua ja taapero saattoi nukkua päikkärinsä menomatkalla. Reilu kaksivuotiaana käveli meno- ja kotimatkan, kaupassa taapero istui käytännönsyistä rattaissa tai ostoskärryissä, että ostosten tekemisestä tulisi yhtään mitään :).
Meillä 2v on kauppareissuilla valjaissa. Saa itse kävellä, mutta homma pysyy silti hallinnassa, koska valjaat estävät säntäilyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1-2km jaksaa kävellä. Hidasta on. Polkupyörällä pääsee kovaa jaa aikuinen saa käveltyä reippaasti
Potkupyöräilevä taapero liikenteen seassa on aika vihoviimeinen keksintö. Käytännössä siinä jätetään liikennekäyttäytyminen lapsen omalle vastuulle, kun ei aikuisella ole usein mitään mahdollisuutta ehtiä väliin jos lapsi potkuttelee auton tai polkupyörän alle.
Vierailija kirjoitti:
1-2km jaksaa kävellä. Hidasta on. Polkupyörällä pääsee kovaa jaa aikuinen saa käveltyä reippaasti
Siis potkupyörällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän poika oppi kävelemään 1v4kk ikäisenä. Ei mennyt kuin 1 - 2 kuukautta, niin käveli jo 1 km matkan, kunhan sai kävellä omaa tahtiaan.
Sanoisin, että hyvin pitkälle riippuu sekä lapsen että mukana kulkevan aikuisen luonteesta, kuinka pitkästi noin pieni lapsi jaksaa kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu harjoituksesta ihan niin kuin muukin fyysinen suorittaminen. Esimerkiksi perhepäivähoidossa olevat lapset usein kävelevät pitkiä matkoja lähes joka päivä, useamman kilometrin kävely ei ole mitenkään mahdoton taaperollekaan.
Kyllä, juuri näin perhepäivähoitajat tekevät. Muistan sen kun olin itse hoidossa 3-6-vuotiaana, ja kyllä se oli helvettiä kun täti kävelytti lähiöstä keskustaan joku 4-5km suuntaansa, hänen oma 2v lapsensa oli rattaissa, me muut käveltiin, ja minulla alkoi aina pistää todella kovaa jalkapohjan keskiosaan, se tuntui kuin olisi kävellyt puukko jalassa, ja täti vaan sanoi että älä turhia valita. Olin todella uupunut.
Tädillä oli useita isompiakin lapsia itsellään. Yksi lapsista meni kesätöihin keskustaan jäätelökioskille, ja sitten täti kertoi että nyt mennään siellä käymään. Olimme tietysti innoissamme, että kerrankin tällä tuskallisella kävelyllä on kiva päämäärä, että saadaan jäätelöä. No, ei saatu. Katsottiin sitä jäätelökioskia siinä hetken ja lähdettiin kuivin suin takaisin kämpille.
N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1-2km jaksaa kävellä. Hidasta on. Polkupyörällä pääsee kovaa jaa aikuinen saa käveltyä reippaasti
Potkupyöräilevä taapero liikenteen seassa on aika vihoviimeinen keksintö. Käytännössä siinä jätetään liikennekäyttäytyminen lapsen omalle vastuulle, kun ei aikuisella ole usein mitään mahdollisuutta ehtiä väliin jos lapsi potkuttelee auton tai polkupyörän alle.
Joo, täällä landella on kävelytiet aika pitkiä, ei siinä autotiennylityksiä tule kovinkaan usein. Aikuinen kyllä saa juoksemalla mentyä lapsen vauhtia ja jostain se liikenne kasvatus pitää aloittaa. Meillä ainakin jo alle 2v lapset pysähtyvät monen metrin päähän autotiestä ja odottavat aikuista, koska niin on opetettu.
Vierailija kirjoitti:
Kannustan myös lähtemään ihan rohkeasti kävelemään erilaisiin ympäristöihin. Ensin pyörällä vaikka lähimetsään ja siellä kävelette. Kehittää samalla myös tasapainoa, kun alusta ei aina olekaan tasainen ja pitää varoa oksia ja juuria.
No siis meidän ulkoilut koostuukin pääosin erilaisissa maastoissa, puistossa yms. Pihammekin on maastoinen, metsäinen, kivikkoinen, luonnontilainen, lapsella on tosi hyvä koordinaatiokyky. Lapsi liikkuu siis paljon leikeissään ja ympäristöä tutkien, mutta kaipaan siis sellaista, että kaikkien kävelymatkojen tarkoitus ei ole aina mennä puistoon tai kauppaan, vaan ihan vaan kävellä lenkki ja tulla takaisin kotiin, mutta ilman rattaita. Lapsi olisi kiva ottaa mukaan lenkkikaveriksi, lapsentahtisesti toki edeten ja alkjuun ne rattaatkin mukaan tottakai. ap
Oma 3v vetelee metsässä maastosta riippuen 3-5km retkiä, oisko 2v mennyt jotain 1-2km. Riippuu paljon mihin lapsi on tottunut.
Vein 2-vuotiaan päiväkotiin ja siellä alle 3v ryhmät jo tekevät 3km lenkin kävellen 2-3x viikossa.
Tjaa, minä olen tainnut käydä lyhyillä lenkeillä mun tyttären kanssa jo alle vuoden ikäisenä, nykyisin on 4 vuotias ja kulkee mukana ihan kaikkialle mihin on menty, meillä oli rattaat käytännössä hyldyttömät muuhun kun bussilla ilmaseks kulkemiseen.
En mä tienny että mä teen jotain väärin eikä meidän pikku neiti ole ikinä mitään kipuja valitellu, päin vastoin nää meidän seikkailut vaikuttais olevan hänelle tosi tärkeitä.
Kasvuhäiriökin vaikuttais vaikuttaneen niin että neiti on muita omanikäisiään päätä pidempi ja paljon vahvempi ja rohkeampi.
Kaikki on tietysti erilaisia, tuskimpa me oltais liikuttu näin paljon ja aikasin jos hän ei ois itse ollu ihan super messissä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt aloitatte siitä että kulkee osan matkaa sinne puistoon ilman että istuu rattaissa. Pienet tutkii ympäristöä eikä vielä "lenkkeile"
En tietenkään ole kylmiltään heittämässä mitään kilometrien lenkkiä ja vaatimassa lapselta samaa.. vaan pienin askelin lapsen tahtisesti! ap
Riippuu todella paljon reitistä ja päivästä mutta joku kilometrin matka olisi varmaan realistinen. Meillä oli monesti kantoreppu mukana varmuuden vuoksi, jos kiinnostus kävelyyn loppuikin tai piti vain päästä eteenpäin, esimerkiksi kotiin sieltä puistosta.