Lue keskustelun säännöt.
Oletko tarvinnut pakkoruotsia aikuisiällä?
21.01.2014 |
Ruotsinopettaja sanoi, että aikuisena ei pärjää elämässä ilman ruotsia, eikä saa töitä. Hyvin minä olen ainakin pärjännyt ja duunia riittänyt. Sanaakaan ruotsia en osaa.
Kommentit (493)
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:33"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:18"]
Huvittavintahan tässä keskustelussa on, että pakkoruotsin vastustajia syytetään kiihkoilijoiksi, kun kyselemme vain perusteluiden perään. Jos jotain kouluissa ja erityisesti yliopistoissa pitäisi oppia, niin kriittinen ajattelu olisi yksi tärkeimmistä asioista. Mutta pakkoruotsin kohdalla kyseistä kriittistä ajattelua ei sitten saisikaan käyttää, ettei leimautuisi huonosti koulutetuksi persuksi. Propaganda on kyllä mennyt hyvin perille näiden vähemmän älykkäiden kohdalla... Koska minulle ei ole vielä kukaan perustellut, miksi ruotsin pitäisi olla pakollista, niin looginen päätelmänihän on se, ettei sen sitten pidäkään olla. Toisille taas riittää, että sanotaan, että se on pakollista, niin omaa ajattelua ei tarvitse käyttää.
[/quote]
Oletpa yksinkertainen.
Minä nimenomaan kannatan ruotsin opiskelua, koska siitä on hyötyä. Olen hyötynyt suuresti koulussa opiskelemastani ruotsin kielestä elämässäni.
Sen sijaan kannatan, että koulusta pitäisi poistaa pakko-tekstiilityö, pakko-tekninen työ, pakko-kuvaamataito, pakko-musiikki ja pakko-liikunta.
Näistä pakkoaineista ei ole mitään hyötyä ja ne vievät tolkuttoman tilan tuntimäärästä jopa 7 vuoden ajan. Näistä pakkoaineista en tiedä kenenkään hyötyneen.
Jos jollain on lahjoja esimerkiksi piirtämiseen tai musiikkiin, voisi tällainen oppilas ottaa näitä tunteja vapaavalintaisena.
Koko ikäluokalle on aivan turha opettaa jotain sukan parsimista tai tuolin sorvaamista vuosikausien ajan. Nämä taidot olivat tarpeen vuosikymmenien takaisessa maatalous-Suomessa. Nykypäivän ihminen ei tee niillä mitään. Näiden turhien aineiden tunnit pitäisi siirtää tietotekniikan ja kielten opetukseen. Kieliä ja tietotekniikkaa kun ei voi koskaan opettaa liikaa!
[/quote]
Käsitöistä olen hyötynyt kyllä, vaikka en ole edes kovin näppärä käsistäni. Mitä ne, joilla on oppimisvaikeuksia kahdessakin kielessä, hyötyvät lisäkielistä? Alkavat vihata koulua enemmän kuin ennen. Enkä poistaisi liikuntaa, mutta se saisi olla mieluiten keskellä päivää. Lapset istuvat ihan tarpeeksi nytkin, eikä vielä tiedetä miten selkävaivaisia nykylapsista tulee, luultavasti siinä on räjähtämässä iso aikapommi. Istutetaan vaan lisää. Itse olen kielitaitoinen, mutta parempi pitää ne kielet niillä, joilla on kyky niitä oppia. Esim. venäjän aloitin tyhjästä aikuisiällä, kun sitä kotiseudullani alkaa olla pakko osata, jos meinaa missään asiakaspalvelua osata. Kävi niin, että töitä löytyi rannikolta ja joskus tarttee ruotsia, kerran kahdessa viikossa. Mutta alkuun en sitä puhunut, kun murre oli hankala ymmärtää. Nyt olen vähän jo alkanut ymmärtää, mitä puhuvat. Mutta kouluruotsissa ei opetettu täkälaista murretta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:21"]
Eipä ole noin yksinkertaista. Esim. omassa koulussani olisi ollut ranskan opettaja, yhdistetty yläaste ja lukio. Mutta ranskan sai valita vain lukiolaiset, koska muuten olisi tullut liian pieniä ryhmiä. Saksan sai valita ja saksan ryhmä tuli aina siihen aikaan. Venäjän kieleen ei ollut mahdollisuutta lukiossakaan. Pieni paikka, joten vain yksi yläaste. Mutta ruotsin opettajia sinne oli kyllä löydetty kaksin kappalein. Minä taidan olla ainoa, joka on muuttanut tänne rannikolle. Taitaa suo saksa olla luokkakavereideni parissa eniten tarvittu, kun sinne on mennyt jokunen opiskelemaan.
[/quote]
Ja nythän alakouluihinkin palkataan tavalla tai toisella ruotsin opettajia tai sitten luokanopettajat omalla pakkoruotsitaustallaan yrittävät opettaa lapsia. Lisäksi kun kuudennelle luokalle lohkaistaan kaksi ruotsin tuntia, niin yläkoulussa tuskin oppii enää paljoakaan uutta, kun kolmelle vuodelle pitää jotenkin jakaa neljä tuntia. Mutta A2-kielen valitsemistä ruotsin aikaistaminen haittaa tehokkaasti.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:04"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:55"]
Niin, ja ymmärrätkö, että kaikkien kielten taito häviää, jos ei tarvitse kerta kaikkiaan missään. Eli esimerkiksi minulla (ja tuolla toisella kommentoijalla pari kommenttia ylempänä) näin on käynyt saksalle ja ranskalle. Silti minäkin olen tyytyväinen siitä, että opiskelin myös näitä kieliä, vaikkei niille sitten ollutkaan käyttöä.
Ruotsia sen sijaan toivoisin esimerkiksi omien lasteni opiskelevan, koska kaiken todennäköisyyden mukaan he ensinnäkin asuvat elämänsä Suomessa (ulkosuomalaisuus ON edelleenkin harvinaisempaa) ja sen myötä kaiken todennäköisyyden mukaan kohtaavat ennemmin työssään esimerkiksi ruotsinkielisen ihmisen kuin saksaa tai ranskaa puhuvan. Nämä ovat niitä todennäköisyyksiä, joiden varaan kannattaa elämää myös rakentaa.
Ranskan ja saksan käyttö työelämässä olivat minulle niitä haaveita, jotka eivät sitten toteutuneet. Osaksi siksi, että lopulta elämäntilanteeni oli jo valmistuttuani sellainen, etten olisi enää voinut lähteä ulkomaille yksin. Haaveitakin on kuitenkin hyvä olla, mutta todennäköisyydetkin pitää ottaa huomioon.
Sinä puolestasi kieltäydyt oppimasta venäjää ihan itse joka päivä, kun et mene venäjän kielen kurssille. Jos koet venäjää tarvitsevasi, niin siitä vain.
[/quote]
Minä olen yrittänyt opiskella venäjää. Valitettavasti huomasin, että kielten oppiminen aikuisiällä on huomattavasti vaikeampaa kuin nuorena. Siksi juuri olenkin sitä mieltä, että lapsilla pitäisi olla vapaus valita se jo nuorena. En välttämättä tarvitse venäjää, mutta siitä olisi huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsista.
Olen elänyt koko elämäni Suomessa (käytännössä), mutta en edelleenkään ole tavannut (pelkkää) ruotsia puhuvaa suomalaista. Se, että sinä haluat, että lapsesi opettelevat ruotsia, ei merkitse sitä, että minun pitäisi myös haluta. Minä haluan, että lapsillani on mahdollisuus opiskella mieleisekseen katsomaansa kieltä, jota he haluavat myös ylläpitää aikuisena. Ruotsin opiskeleminen sen takia, että "pääsisi" palvelemaan ruotsinkielisiä, tuskin erityisemmin houkuttelee.
[/quote]
Tämä on taas ihan huuhaata. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon ruotsinkielisiä. Espoossakin n. 10% väestöstä on ruotsinkielisiä.
Ruotsia voi tarvita ihan missä työssä tahansa. Ystävättäreni vaihtoi alaa nyt nelikymppisenä ja kouluttautui lähihoitajaksi. Nyt hän työskentelee Helsingin kaupungin kotihoidossa ja käy päivittäin 7 vanhuksen kotona hoitamassa heitä. Näistä potilaista 3 on ruotsinkielisiä ja he puhuvat huonoa suomea. Ystävättäreni onkin tyytyväinen, että luki aikoinaan kouluruotsinsa hyvin ja pystyy puhumaan potilailleen heidän äidinkieltään. Ja vanhukset ovat kuulemma todella kiitollisia ja onnellisia, että heidän hoitajansa puhuu heille heidän äidinkieltään.
Niin, että kyllä sitä ruotsia Suomessa tarvitsee. Jollei nyt ihan jossain Pohjois-Karjalan perukoilla asustele.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:31"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:04"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:55"]
Niin, ja ymmärrätkö, että kaikkien kielten taito häviää, jos ei tarvitse kerta kaikkiaan missään. Eli esimerkiksi minulla (ja tuolla toisella kommentoijalla pari kommenttia ylempänä) näin on käynyt saksalle ja ranskalle. Silti minäkin olen tyytyväinen siitä, että opiskelin myös näitä kieliä, vaikkei niille sitten ollutkaan käyttöä.
Ruotsia sen sijaan toivoisin esimerkiksi omien lasteni opiskelevan, koska kaiken todennäköisyyden mukaan he ensinnäkin asuvat elämänsä Suomessa (ulkosuomalaisuus ON edelleenkin harvinaisempaa) ja sen myötä kaiken todennäköisyyden mukaan kohtaavat ennemmin työssään esimerkiksi ruotsinkielisen ihmisen kuin saksaa tai ranskaa puhuvan. Nämä ovat niitä todennäköisyyksiä, joiden varaan kannattaa elämää myös rakentaa.
Ranskan ja saksan käyttö työelämässä olivat minulle niitä haaveita, jotka eivät sitten toteutuneet. Osaksi siksi, että lopulta elämäntilanteeni oli jo valmistuttuani sellainen, etten olisi enää voinut lähteä ulkomaille yksin. Haaveitakin on kuitenkin hyvä olla, mutta todennäköisyydetkin pitää ottaa huomioon.
Sinä puolestasi kieltäydyt oppimasta venäjää ihan itse joka päivä, kun et mene venäjän kielen kurssille. Jos koet venäjää tarvitsevasi, niin siitä vain.
[/quote]
Minä olen yrittänyt opiskella venäjää. Valitettavasti huomasin, että kielten oppiminen aikuisiällä on huomattavasti vaikeampaa kuin nuorena. Siksi juuri olenkin sitä mieltä, että lapsilla pitäisi olla vapaus valita se jo nuorena. En välttämättä tarvitse venäjää, mutta siitä olisi huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsista.
Olen elänyt koko elämäni Suomessa (käytännössä), mutta en edelleenkään ole tavannut (pelkkää) ruotsia puhuvaa suomalaista. Se, että sinä haluat, että lapsesi opettelevat ruotsia, ei merkitse sitä, että minun pitäisi myös haluta. Minä haluan, että lapsillani on mahdollisuus opiskella mieleisekseen katsomaansa kieltä, jota he haluavat myös ylläpitää aikuisena. Ruotsin opiskeleminen sen takia, että "pääsisi" palvelemaan ruotsinkielisiä, tuskin erityisemmin houkuttelee.
[/quote]
Tämä on taas ihan huuhaata. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon ruotsinkielisiä. Espoossakin n. 10% väestöstä on ruotsinkielisiä.
Ruotsia voi tarvita ihan missä työssä tahansa. Ystävättäreni vaihtoi alaa nyt nelikymppisenä ja kouluttautui lähihoitajaksi. Nyt hän työskentelee Helsingin kaupungin kotihoidossa ja käy päivittäin 7 vanhuksen kotona hoitamassa heitä. Näistä potilaista 3 on ruotsinkielisiä ja he puhuvat huonoa suomea. Ystävättäreni onkin tyytyväinen, että luki aikoinaan kouluruotsinsa hyvin ja pystyy puhumaan potilailleen heidän äidinkieltään. Ja vanhukset ovat kuulemma todella kiitollisia ja onnellisia, että heidän hoitajansa puhuu heille heidän äidinkieltään.
Niin, että kyllä sitä ruotsia Suomessa tarvitsee. Jollei nyt ihan jossain Pohjois-Karjalan perukoilla asustele.
[/quote]
Samaa mieltä. Ruotsia tarvitsee Suomessa paljon enemmän kuin ranskaa, saksaa tai espanjaa. Näitä ihmisiä ei juuri Suomessa pyöri palveltavana ja aika harva lähtee ulkomaille näihin maihin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:31"]
Tämä on taas ihan huuhaata. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon ruotsinkielisiä. Espoossakin n. 10% väestöstä on ruotsinkielisiä.
Ruotsia voi tarvita ihan missä työssä tahansa. Ystävättäreni vaihtoi alaa nyt nelikymppisenä ja kouluttautui lähihoitajaksi. Nyt hän työskentelee Helsingin kaupungin kotihoidossa ja käy päivittäin 7 vanhuksen kotona hoitamassa heitä. Näistä potilaista 3 on ruotsinkielisiä ja he puhuvat huonoa suomea. Ystävättäreni onkin tyytyväinen, että luki aikoinaan kouluruotsinsa hyvin ja pystyy puhumaan potilailleen heidän äidinkieltään. Ja vanhukset ovat kuulemma todella kiitollisia ja onnellisia, että heidän hoitajansa puhuu heille heidän äidinkieltään.
Niin, että kyllä sitä ruotsia Suomessa tarvitsee. Jollei nyt ihan jossain Pohjois-Karjalan perukoilla asustele.
[/quote]
Ovatko ne pohjoiskarjalaiset jotenkin huonompia ihmisiä? Miksi heidänkin pitää opiskella pakkoruotsia? Espoossa on muuten alle 8 prosenttia ruotsinkielisiä. Luuletko, että ne vanhukset elävät vielä silloinkin, kun tämän hetken lapset ovat vaihtamassa ammattiaan nelikymppisinä? Eikö muka Suomessa tarvitse sitten yhtään muita kieliä? Ja edelleenkin, suurin osa Suomea on täysin suomenkielinen, tai ainakaan ruotsia ei täällä kuulu. Ei tarvitse edes asua Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomikin riittää ja itse asun varmaan jo etelän puolella.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:36"]
Samaa mieltä. Ruotsia tarvitsee Suomessa paljon enemmän kuin ranskaa, saksaa tai espanjaa. Näitä ihmisiä ei juuri Suomessa pyöri palveltavana ja aika harva lähtee ulkomaille näihin maihin töihin.
[/quote]
Niin, ehkä ne täkäläiset muiden kielten puhujat opettelevat maan pääkielen, toisin kuin suomenruotsalaiset, jotka odottavat myös muiden kielivähemmistöjen palvelevan heitä heidän omalla kielellään. Kiinalainen kaverini puhuu sujuvaa suomea, vaikka muutti tänne ummikkona, ja joutuu nyt suorittamaan myös pakkoruotsinsa yliopistossa. Muita kieliä tosin tarvitsisi Suomessakin, mutta eihän niitä osata. Itseäni ei ruotsinkielisten palvelijaksi ryhtyminen ole vielä kovin houkutellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahvenanmaa on itsehallintoalue, jolla on oma eduskunta, oma hallitus ja ministerit ja oma lainsäädäntö. Ahvenanmaalla noudatetaan Ahvenanmaan lakia, ei Suomen lakia.
Manner-Suomen kieli- tai muutkaan lait eivät liity Ahvenanmaahan millään tavalla. Eivät Ahvenanmaankaan lait päde manner-Suomessa.
Opiskele historiaa siinäkin suhteessa. Ja yritä ymmärtää mitä itsehallintoalue tarkoittaa.
Suomi oli itsehallintoalue Venäjän alaisuudessa vuosina 1809-1917. Ihan samanlailla kuin Ahvenanmaa on nyt itsehallintoalue Suomen alaisuudessa.
Ei Suomessakaan noudatettu Venäjän lakeja, vaan meidän omia lakejamme. Ihan samanlailla Ahvenanmaalla noudatetaan heidän lakejaan, ei Suomen lakia.
[/quote]
Täh?
Ahvenanmaalla noudatetaan Suomen lakia, heillä on omat kaksi edustuspaikkaa Suomen eduskunnassa.
En ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä kouluaikojen jälkeen. Kirjoitin siitä eximian, joten olisin osannut kyllä, nyt Se on jo pitkälti unohtunut. Ranskaa ja venäjää olisin tarvinnut, etenkin jälkimmäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäävätkö pakkoruotsin kannattajat sitä, että ruotsista tulisi huono-osaisten kieli, koska melkein jokainen, jolla on oikeasti kielipäätä ja menestymisen haluja, valitsi si jonkin toisen (ja kolmannen) kielen englannin kaveriksi ja jättäisivät ruotsin ehkä parin kurssin varaan joskus myöhemmin? Ruotsin valitsisivat vain sitten ne, jotka haluavat päästä helpolla ja joita ei kiinnosta koulu muutenkaan. Näinhän siinä todennäköisesti kävisi, koulutetut vanhemmat tuskin antaisivat valita ruotsia.
Olen. :) Mongersin pakkoruotsilla ruotsinkielisten mummojen kanssa vanhainkodissa. Monet eivät osanneet juurikaan suomea. Hauskaa on päästä jutustelemaan ruotsiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:57"]
En ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä kouluaikojen jälkeen. Kirjoitin siitä eximian, joten olisin osannut kyllä, nyt Se on jo pitkälti unohtunut. Ranskaa ja venäjää olisin tarvinnut, etenkin jälkimmäistä.
[/quote]
Sama, vanhalla eximian taidollani en saanut edes haluamaani Tukholman mäkkärissä. Mutta olen kyllä pätevä palvelemaan ruotsinkielisiä virkamiehenä.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:36"]
Samaa mieltä. Ruotsia tarvitsee Suomessa paljon enemmän kuin ranskaa, saksaa tai espanjaa. Näitä ihmisiä ei juuri Suomessa pyöri palveltavana ja aika harva lähtee ulkomaille näihin maihin töihin.
[/quote]
Jos muutama suomalainen palvelee muutamaa suomenruotsalaista ruotsiksi, niin siitä tulee aika pieni tuotto valtion panostukselle, jonka se uhrasi kaikkien suomenkielisten suomalaisten pakkoruotsittamiseen, varsinkin kun ottaa huomioon, että ruotsinkielisten suomalaisten suomen kielen opinnoista on ilmeisesti vieläkin huonompi tuotto. Sen sijaan jos suomalaiset osaisivat venäjää, niin ehkä Suomi pystyisi pitämään maan houkuttelevana matka- ja ostoskohteena venäläisille, eivätkä nämä siirtyisi Viron puolelle. Näin Suomen talous kohenisi. Jos suomalaisista edes joku osaisi hyvin portugalia (sen oppinee helposti, jos osaisi hyvin vaikka espanjaa), voisi suomalaisyritykset lähteä Brasilian markkinoille sen sijaan, että yrittäisivät myydä ruotsalaisille ruotsiksi samoja asioita, joita he itsekin pystyvät tuottamaan. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset eivät hyödy pakkoruotsin opiskelusta, koska he eivät oikeasti osaa sitä huonon motivaationsa takia. Ehkä sen siksi ei pitäisikään olla pakollista. Itse olen hyötynyt siitä aikuisiällä erottäin paljon ja saanut monta työpaikkaa sen takia, mutta olen aina pitänyt ruotsin opiskelusta ja osaan sitä hyvin. Ihan tavallinen lyhyt ruotsi taustalla.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 11:06"]
Ruotsinopettaja sanoi, että aikuisena ei pärjää elämässä ilman ruotsia, eikä saa töitä. Hyvin minä olen ainakin pärjännyt ja duunia riittänyt. Sanaakaan ruotsia en osaa.
[/quote]
Päivittäin. Kunnon työpaikan (kunnollisesti palkatun, jossa hyvät uraetenemismahdollisuudet) tosin sain vasta opeteltuani sitä enemmän kuin kouluruotsin verran - vapaaehtoisesti.
Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut seuraavasta:
On perin merkillistä, että tätä ruotsinkielen käytännön tarvetta ei tietääkseni ole millään tavalla tutkittu eli meillä ei ole käytettävissä tietoa siitä kuinka moni ruotsia opiskelleista tarvitsee sitä työssään ja/tai muuten jokapäiväisessä elämässään.
Tämän perustiedon puute osaltaa estää järkevän keskustelun ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja ns. pakkoruotsista.
Jos jollakin on tiedossa tällainen tutkimus, niin linkki sen tuloksiin tai julkaisun ISBN-numero olisi tervetullut.
Jos venäjän oppiminen aikuisena tuntuu vaikealta Se johtuu siitä että venäjä on sairaan vaikea kieli ja sama se on niillä lapsilla. Ylipäänsä Tää kieltenopiskelun ihanuus ja mielekkyys on enemmän kieliöykkäjien päässä, opettajilta tulee sellaista viestiä että esim saksan valinneiden oppilaiden vanhemmat rupeaa soittelemaan syksyn kuluessa että voisko Vilja-Petteri muuttaa valinnaista kun ei se saksan opiskelu ollutkaan mitään ruusuilla tanssimista ja motivaation riemukulkua.
Lisäksi olen itse sitä mieltä että sitten kun Suomi on kuluttanut sairaasti rahaa ja voimavaroja niin että joka tuppukylässä on mieletön kielikattaus ja puolet nuorisosta osaa tilata ruoan eikä juuri muuta ranskaksi tai espanjaksi tai venäjäksi, ketään ei enää kiinnosta koska kaikki puhuu muutenkin natiivia lähestyvää englantia. Katsokaa niitä lapsianne, meidän muksu on tänä vuonna aloittanut englannin ja sen sanavarastoon kuului acceleration jo ennen ensimmäistäkään englannintuntia. Tälläkin hetkellä se istuu tuossa ja pelaa yhdessä eurooppalaisten lasten kanssa ja kysyi että mitä tarkoittaa not achieved. Ketään ei muutaman kymmenen vuoden päästä kiinnosta se ranskan sönkkäys joka on mahdollista oppia koulussa, ei edes sitä ranskalaista.
Visst har jag det. Tvåspråkighet jeij....
En ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä koulusta päästyäni, en sanaakaan. Olen tanskalaisessa yrityksessä muuten töissä :)
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:45"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 05:28"]
Varmasti peukutatte alaspäin, mutta kerron teille nyt kuitenkin rehellisesti kysyttäessä, että olen tosiaan tarvinnut ruotsia aikuisiällä ja ollut hyvin onnellinen siitä, että kielipäänä opiskelin ahkerasti myös ruotsia koulussa. Minkäs tälle totuudelle voitte.
Olen siis itse kotoisin alueelta, jossa ei asu ruotsinkielisiä. Siellä ei tietenkään ruotsia tarvittu.
[/quote]
Suurin osa suomalaisista asuu edelleenkin alueella, jossa ei asu ruotsinkielisiä. Joku toinen voisi saada työpaikan sen takia, että osaa venäjää, ranskaa tai saksaa.
[/quote]
Kyllä koulussa voi venäjää, ranskaa tai saksaa opiskella.
Minäkin suomenkielisenä olen suomen ja ruotsin lisäksi opiskellut peruskoulussa englantia ja ranskaa. Lukiossa otin lisäksi vielä saksan.
Valitettavasti ranska ja saksa ovat pääosin unohtuneet, kun niitä ei ole mihinkään koskaan tarvinnut. Ruotsi ja englanti sen sijaan ovat vahvistuneet huomattavasti, koska niitä tulee käytettyä päivittäin.
[/quote]
Eipä ole noin yksinkertaista. Esim. omassa koulussani olisi ollut ranskan opettaja, yhdistetty yläaste ja lukio. Mutta ranskan sai valita vain lukiolaiset, koska muuten olisi tullut liian pieniä ryhmiä. Saksan sai valita ja saksan ryhmä tuli aina siihen aikaan. Venäjän kieleen ei ollut mahdollisuutta lukiossakaan. Pieni paikka, joten vain yksi yläaste. Mutta ruotsin opettajia sinne oli kyllä löydetty kaksin kappalein. Minä taidan olla ainoa, joka on muuttanut tänne rannikolle. Taitaa suo saksa olla luokkakavereideni parissa eniten tarvittu, kun sinne on mennyt jokunen opiskelemaan.