Todella vähän syövät, miten pärjäätte, miksi teette noin?

Mulla on todella harvoin nälän tunne, mikä johtaa siihen että unohdan syödä. Kello on 16 ja mä olen syönyt tänään yhden banaanin ja puolikkaan jugurtin (aamukahvin jälkeen klo 10).

Työpäivinä tulee syötyä vähän paremmin, koska usein on se ruokatauko joka käskee syömään. Jos ei sellaista kohtaa päivässä ole niin saatan syödä vaikka sen banaanin jossain välissä ja jaksaa silti klo 18 asti jolloin syön kotona.

Rakastan ruokaa ja voin syödä todella paljon kerralla, jos vain muistaisin. Joskus kokeilin sellaista että söin jotain pientä (vaikka kaksi pähkinää) tunnin välein. Opin vähän säännöllisempään ruokailuun, mutta sitten se taas jäi.

Ja kyllä tiedän että ei tämä tervettä ole.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 16:06"]

Alle 1200kcal syövien kohdalla ihmettyttää ainakin mua se, että aikuiset ihmiset ei välitä terveydestään juurikaan, sama juttu kuin ylipainon kanssa. Toki on hyvä jos itsellä on hyvä olla, mutta noin pienillä kaloreilla ei tule ravintoaineet täyteen ei sitten millään.

Se nyt vaan on fakta, että aikuinen nainen ei saa 1200kcal (tai vähemmän) ruokavaliosta tarpeeksi rasvaa, hiillaria, proteiinia ja päälle kaikkia välttämättömiä hivenaineita, ellei syö isoa määrää lisäravinteita ruuan päälle päivittäin. Lisäksi tuolla energiamäärällä ei liikuta aktiivisesti eikä ylläpidetä lihaskuntoa, joka taas on suoraan yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja osteoporoosiin.

Samasta syystä ihmettelen tämän tyylistä oman hyvinvoinnin laiminlyöntiä kuin vaikka tupakanpolttoakin, t: ei ap.

[/quote]

Minulla on muitakin asioita joihin keskityn kuin oma ruumiillinen hyvinvointi. Jostakin pitää välttämättä karsia kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia, ja minä karsin paristasadasta kalorista. Voin kuitenkin hyvin, enkä ole nuutunut niinkuin ehkä joku voisi ajatella. Olen esimerkiksi poikkeuksetta porukan tehokkain kävelijä, ei fitness-porukkakaan meinaa pysyä perässä!

Ihmisten peruskulutus vaihtelee todella paljon. varsinkin jojolaihdutuksella elimistönsä sekoittaneen peruskulutus voi olla todella alhainen, pitää syödä 500 kcal päivässä välttääkseen jumin, vaikka laihduttaisi vielä normaalipainon sisällä (ei siis vielä painon puolesta anorektinen).

Olen 168 cm pitkä, teini-iässä pituuskasvun loputtua söin puoli vuotta 2 leipää ja suklaapatukan päivässä monen kuukauden ajan ja harrastin liikuntaa, silti painoni ei koskaan pudonnut alle 57 kilon. Että repikää siitä, ap ja muut kaltaisesi...

52, siis mitä mun pitäisi repiä ja mistä? Huumoriako siitä, että olet kuormittanut elimistöäsi syömälle pelkkää leipää ja suklaata, jolloin elimistö alkaa syödä itseään saadakseen ravinteita? Tuollainen syöminen on varmaan ollutkin syy siihen, että et ole enempää laihtunut. Minä söin todella vähän ollessani lihava. Tyyliin pelkkä pieni aamupala ja illalla iso annos nuudeleita eikä mitään muuta. Laihduin ja elämänlaatuni parantui kaikin puolin (ei enää korvatulehduksia ja flunssakierteitä), kun aloin syödä päivittäin 1700-2200 kaloria tasaisina annoksina, treenata ja juoda palautusjuomaa.

-ap

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 02:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 00:28"]

Te jotka syötte säännönmukaisesti maks. 1500 kaloria päivässä, miksi syötte niin vähän? Onko syynä halu pysyä laihana tai laihdutuskuuri, syömishäiriä, eikö ruoka vain maistu, unohdatteko syödä, tuletteko äkkiä täyteen?

Minä olen aina tykännyt kaikesta ruoasta. En ole mikään ahmatti, mutta maailmassa ei varmaan ole ruokaa, jota en söisi, ainakaan näissä tavallisissa suomalaisissa. Tykkään siitä, että tulen ateriasta kylläiseksi. Jos en syö aamulla edes vähän, olen aivan tokkurassa. Jos en syö jonkinlaista lounasta, alan täristä, palella ja mua pyörryttää. Jos en pitkinä päivinä/liikuntapäivinä saa välipalaa ja palautusjuomaa, en jaksa jumpassa mitään ja alkaa heikottaa. Ja liikunnan jälkeen onkin sudennälkä ja tarvitsen kunnon aterian. Kaloreita kertyy päivässä lähemmäs 2000, ja jos joudun aktiivisena päivänä (herään aikaisin, olen pitkään valveilla, liikun) tulemaan toimeen vähemmällä, se on melkoista tuskaa. Tykkään myös herkutella kerran pari viikossa vaikka pizzalla tai isolla kermaisella pasta-annoksella. Silloin on kiva syödä paljon.

Miten te, jotka syötte tosi pieniä annoksia/vain pari kertaa päivässä/närpitte ruokaanne/valitsette aina kevyimmän vaihtoehdon, pärjäätte? Eikö elämästänne puutu nautiskelua? Tuleeko mahanne täyteen tyyliin yhdestä pienestä pizzanpalasta tai pienestä kauhallisesta pastaa? Miten itsekurinne riittää? Eikö teillä ole nälkä?

[/quote]

En syö aina edes 1500kcal, treenaan ja liikun, 168cm ja 68kg. Minulle normaali energiankulutus. Kalorit enimmäkseen siinä 1200-1500/ päivä jolla paino putoaa hiljalleen ja lihasmassakin lisääntyy. En koe närppiväni, pizza ja pasta eivät myöskään kuulu ruokavaliooni. Syön proteiinipitoista ruokaa, vältän hiilareita ja verensokerikaan ei siksi heittelehdi kuten noilla " herkuillasi". Ei vaadi mitään erityistä itsekuria olla syömättä paskaa josta tulee ähky ja huono olo ja hiilareista välitön väsymys. Ei palelluta, tärisytä ja pyörrytä, syön sitten ilmeisestikin terveellisemmin kuin ap? Todennäköisesti mun 1200-1500 kalorissani on kuitenkin enemmän elimistölle tarpeellisia aineita kuin ap:n 2000:ssa koska se koostuu jostain ihan muusta kuin roskaruokamätöstä... 1000 kcal pastaa kermakastikkeella on huomattavasti ravintoköyhempää kuin sama 1000kcal kasviksia, pähkinöitä, rahkaa, lihaa tms. Tulen kylläiseksi aina kun syön eikä ole nälkä. En näe mitään järkeä syödä enemmän, kun ei tarvitse.

Etkö osaa lukea? Kerroin herkuttelevani kerran pari viikossa tällä "ihan hirveellä roskaruoalla", siis syömällä annoksen pastaa tai vaikka pizzaa katsellessani saunan jälkeen leffaa perjantai-iltana? Jos tämä on mielestänne älytöntä roskaruoalla mässäilyä, niin voi morjens sentään. Teidän pitäisi mennä siihen ohjelmaan, jossa lihava ja läski vaihtavat ruokavaliota.

Mulla on kavereissani todella kunnianhimoisesti treenaavia urheilijoita, ja heidänkin ruokavalioonsa mahtuu kohtuudella samantyylisiä herkkuja. Mielestäni älytöntä roskaruokaa on se, että syö aamulla pullaa tai vaaleaa paahtoleipää, lounaaksi jotain perunasta tehtyä valmiskiusausta, välipaloina suklaata ja keksejä ja illalla joka päivä ämpärillisen pastaa tai Hesen ruokaa tms.

Minä syön aamulla puuroa tai rahkaa tai ruisleipää. Lounaana ruokaisan salaatin tai keittoa raejuuston kanssa tai kohtuuannoksen kotiruokaa kasvisten kera. Välipaloina samaa kuin aamulla, eli ruisleipää tai rahkaa tai hedelmää. Kovan treenin jälkeen aina proteiinipitoinen palautusjuoma. Illalliseksi 80-prosenttisesti jotain terveellistä ja kasvispitoista, kerran pari viikossa jotain herkkua. En syö tyhjiä kaloreita eli karkkeja, jätskejä tai limsoja, en polta tupakkaa. Minulla on reilusti lihasmassaa ja pirun hyvä kunto. Ihoni on hyväkuntoinen, hiukset paksut ja kynnet vahvat. En kaipaa ämpärikaupalla kahvia. Voin tosi hyvin.

Yritän opettaa lapselleni säännöllistä syömistä ja sitä, että herkkuja voi syödä silloin tällöin, ja kun täyttää mahansa säännöllisesti kunnon ruualla, ei herkuista tarvitse tehdä tabua.

Mielestäni on huolestuttavaa, jos reilusti liikuntaa harrastava ihminen aidosti kokee pärjäävänsä nippa nappa 1000 kalorilla. Tai ehkä voitte kokea pärjäävänne, mutta onnea vaan sitten kun olette vanhempia ja osteoporoosi alkaa tehdä kepposiaan.

Miksi normaali syöminen on teille tuollainen tabu? Miksi olemattomalla syömisellä kituuttaminen on muka jotenkin hienoa ja luonnollista, ja pari maltillistakin herkuttelukertaa viikossa tuomitaan heti mässäilyksi? Ei tuollainen ajattelu ole tervettä.

Kyllä minäkin menetän ruokahaluni ollessani stressaantunut. Mutta silloinkin pakotan itseni nielemään edes jugurttia ja hedelmiä, koska tiedän, että toimintakykyni heikkenee, jos elimistöni on koko ajan paastolla. Jos sellainen ahdistunut olo, että ruokaa ei saa syötyä, jatkuu kuukausikaupalla, pitäisi mennä lääkäriin tai pyrkiä avaamaan elämänsä solmukohtia.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 14:02"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 02:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 00:28"]

Te jotka syötte säännönmukaisesti maks. 1500 kaloria päivässä, miksi syötte niin vähän? Onko syynä halu pysyä laihana tai laihdutuskuuri, syömishäiriä, eikö ruoka vain maistu, unohdatteko syödä, tuletteko äkkiä täyteen?

Minä olen aina tykännyt kaikesta ruoasta. En ole mikään ahmatti, mutta maailmassa ei varmaan ole ruokaa, jota en söisi, ainakaan näissä tavallisissa suomalaisissa. Tykkään siitä, että tulen ateriasta kylläiseksi. Jos en syö aamulla edes vähän, olen aivan tokkurassa. Jos en syö jonkinlaista lounasta, alan täristä, palella ja mua pyörryttää. Jos en pitkinä päivinä/liikuntapäivinä saa välipalaa ja palautusjuomaa, en jaksa jumpassa mitään ja alkaa heikottaa. Ja liikunnan jälkeen onkin sudennälkä ja tarvitsen kunnon aterian. Kaloreita kertyy päivässä lähemmäs 2000, ja jos joudun aktiivisena päivänä (herään aikaisin, olen pitkään valveilla, liikun) tulemaan toimeen vähemmällä, se on melkoista tuskaa. Tykkään myös herkutella kerran pari viikossa vaikka pizzalla tai isolla kermaisella pasta-annoksella. Silloin on kiva syödä paljon.

Miten te, jotka syötte tosi pieniä annoksia/vain pari kertaa päivässä/närpitte ruokaanne/valitsette aina kevyimmän vaihtoehdon, pärjäätte? Eikö elämästänne puutu nautiskelua? Tuleeko mahanne täyteen tyyliin yhdestä pienestä pizzanpalasta tai pienestä kauhallisesta pastaa? Miten itsekurinne riittää? Eikö teillä ole nälkä?

[/quote]

En syö aina edes 1500kcal, treenaan ja liikun, 168cm ja 68kg. Minulle normaali energiankulutus. Kalorit enimmäkseen siinä 1200-1500/ päivä jolla paino putoaa hiljalleen ja lihasmassakin lisääntyy. En koe närppiväni, pizza ja pasta eivät myöskään kuulu ruokavaliooni. Syön proteiinipitoista ruokaa, vältän hiilareita ja verensokerikaan ei siksi heittelehdi kuten noilla " herkuillasi". Ei vaadi mitään erityistä itsekuria olla syömättä paskaa josta tulee ähky ja huono olo ja hiilareista välitön väsymys. Ei palelluta, tärisytä ja pyörrytä, syön sitten ilmeisestikin terveellisemmin kuin ap? Todennäköisesti mun 1200-1500 kalorissani on kuitenkin enemmän elimistölle tarpeellisia aineita kuin ap:n 2000:ssa koska se koostuu jostain ihan muusta kuin roskaruokamätöstä... 1000 kcal pastaa kermakastikkeella on huomattavasti ravintoköyhempää kuin sama 1000kcal kasviksia, pähkinöitä, rahkaa, lihaa tms. Tulen kylläiseksi aina kun syön eikä ole nälkä. En näe mitään järkeä syödä enemmän, kun ei tarvitse.

Etkö osaa lukea? Kerroin herkuttelevani kerran pari viikossa tällä "ihan hirveellä roskaruoalla", siis syömällä annoksen pastaa tai vaikka pizzaa katsellessani saunan jälkeen leffaa perjantai-iltana? Jos tämä on mielestänne älytöntä roskaruoalla mässäilyä, niin voi morjens sentään. Teidän pitäisi mennä siihen ohjelmaan, jossa lihava ja läski vaihtavat ruokavaliota.

Mulla on kavereissani todella kunnianhimoisesti treenaavia urheilijoita, ja heidänkin ruokavalioonsa mahtuu kohtuudella samantyylisiä herkkuja. Mielestäni älytöntä roskaruokaa on se, että syö aamulla pullaa tai vaaleaa paahtoleipää, lounaaksi jotain perunasta tehtyä valmiskiusausta, välipaloina suklaata ja keksejä ja illalla joka päivä ämpärillisen pastaa tai Hesen ruokaa tms.

Minä syön aamulla puuroa tai rahkaa tai ruisleipää. Lounaana ruokaisan salaatin tai keittoa raejuuston kanssa tai kohtuuannoksen kotiruokaa kasvisten kera. Välipaloina samaa kuin aamulla, eli ruisleipää tai rahkaa tai hedelmää. Kovan treenin jälkeen aina proteiinipitoinen palautusjuoma. Illalliseksi 80-prosenttisesti jotain terveellistä ja kasvispitoista, kerran pari viikossa jotain herkkua. En syö tyhjiä kaloreita eli karkkeja, jätskejä tai limsoja, en polta tupakkaa. Minulla on reilusti lihasmassaa ja pirun hyvä kunto. Ihoni on hyväkuntoinen, hiukset paksut ja kynnet vahvat. En kaipaa ämpärikaupalla kahvia. Voin tosi hyvin.

Yritän opettaa lapselleni säännöllistä syömistä ja sitä, että herkkuja voi syödä silloin tällöin, ja kun täyttää mahansa säännöllisesti kunnon ruualla, ei herkuista tarvitse tehdä tabua.

Mielestäni on huolestuttavaa, jos reilusti liikuntaa harrastava ihminen aidosti kokee pärjäävänsä nippa nappa 1000 kalorilla. Tai ehkä voitte kokea pärjäävänne, mutta onnea vaan sitten kun olette vanhempia ja osteoporoosi alkaa tehdä kepposiaan.

Miksi normaali syöminen on teille tuollainen tabu? Miksi olemattomalla syömisellä kituuttaminen on muka jotenkin hienoa ja luonnollista, ja pari maltillistakin herkuttelukertaa viikossa tuomitaan heti mässäilyksi? Ei tuollainen ajattelu ole tervettä.

Kyllä minäkin menetän ruokahaluni ollessani stressaantunut. Mutta silloinkin pakotan itseni nielemään edes jugurttia ja hedelmiä, koska tiedän, että toimintakykyni heikkenee, jos elimistöni on koko ajan paastolla. Jos sellainen ahdistunut olo, että ruokaa ei saa syötyä, jatkuu kuukausikaupalla, pitäisi mennä lääkäriin tai pyrkiä avaamaan elämänsä solmukohtia.

[/quote]

[/quote]

Lihoisin jos söisin enemmän. Minun laskettu peruskulutukseni ilman liikuntaa on 1500 kcal. Liikuntapäivinä voin syödä 1700. 

No, mä syön kyllä vähän enemmän kuin 1500 päivässä koska liikun paljon. Mutta  ei ole vaikeaa ja pidän itseäni itse asiassa ruoasta kiinnostuneena nautiskelijana. Kokkaan mielelläni ja kokeilen erilaisia reseptejä jne. Avain on siinä, että, päivittäinen, normaali ruokavalio on kevyt ja terveellinen, sekä siinä, että herkkujen ei tarvitse olla rasvaa ja sokeria. Ja kova liikunta tietysti sallii sen, että voi myös välillä syödä rasvaisia herkkuja. En koe jääväni mistään paitsi. 

31 lisää, että motiivinani on se, etten muuten pysy toivomassani painossa (ei anorektinen, bmi n 20).

Olen niin lyhyt, että voin maksimissaan syödä tuon 1500 kaloria, jos en liiku koko päivänä. Ja lihon helposti geenien takia, joten olen tyytynyt syömään kolme kertaa päivässä. Silti olen normaalipainoinen.

30, sinun kaltaisesi ei mielestäni kuulu tähän todella vähän syövien kategoriaan. Minun peruskulutukseni olisi jotain 1700, jos en liikkuisi. Liikunnan ja lihaskasvun myötä se on kasvanut noin 2000 tienoille. Tarkoitin aloituksessani niitä, joille se 1500 kaloria merkitsee jo ihan tolkuttomia övereitä. Mun maailmassani 1500 kaloria on semmoinen terveellisestä ruuasta koostuva perussetti, ei mitään hullua porsastelua todellakaan (ellei se 1500 kaloria koostu yhdestä jättipizzasta).

Mutta hämmennyksekseni kauhean moni nainen elää jossain ihme 5-vuotiaan närppimismaailmassa, jossa vedetään rutiininomaisesti jopa alle 1000 kalorilla kaiket päivät. Jaksan jankuttaa tätä, mutta haloo, miettikää ihmiset terveyttänne. Jos elää koko päivän paastoillen tai korkeintaan syö salaattia tai keksejä, saatte syödä kyllä aika jumalattoman köntsän lihaa/kalaa/kanaa/tofua illalla, jos haluatte saada riittävästi proteiinia. Ja entäpä kaikki hyvät rasvat, joita on lohessa ja pähkinöissä?

Mielestäni kannattaisi syödä niin, että miettii tulevaa. Jos vetää tuollaista hullundieettiä koko nuoruusaikansa ja pelkää ruokaa, kyllä siinä alkaa luut pamahdella poikki vanhempana, kun kaatuu.

ap

En mä ehdi syödä, nainen ja lapsi ja työ vie koko ajan. Söin viimeksi noin 30 tuntia sitten, mutta en mä enää edes välitä, olkoon. Ei kukaan välitä onko mulla huono olo vai ei.

Unohdan syödä, ruoka ei maistu, poltan.

Syön kyllä terveellisesti silloin, kun syön. Pidän myös takapuoleen ottamisesta, vaikka olenkin mies.

No anteeksi nyt vaan ap, mutta syön neljä kertaa päivässä, olen kylläinen joka aterian jälkeen ja tunnen nälkää vasta seuraavan aterian lähestyessä, niin miksen saisi syödä sen 1200kcal päivässä? Miksi pitäisi ahtaa itseni täyteen vain siksi, että saavuttaisin jonkun muun minimiksi määrittelemän kalorimäärän?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 01:14"][quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 00:52"]Mä syön n.1000 kaloria päivässä ( kun oon kotona kokopäivän niin enemmänkin) ihan vaan siksi että laihdutan tällä hetkellä(painan siis 69 kiloa ja haluan painaa n.58 kg) ruokavalioni on lähinnä kasviskeittoja ja ruisleipää + kahvia,tupakkaa ja zero colaa/pepsi maxia ja vitamiinipillereitä. Tietysti herkuttelen(lähinnä viikonloppuisin) mutta hyvin pitää nuo light limpparit makean himon loitolla( surullista mutta totta: otan mielummin myrkylliset kemikaalit kuin kalorit):( yleensä normipäivänä menee seuraavasti:

Aamu: kahvi+tupakka

Klo:8.00-16.30 2palaa ruisleipää (ei mitään päällä, siis pelkkä leipä)+ 1l vettä +0,5l zero colaa+ n.10-14 tupakkaa.

klo:16.30-19.00 keitto ja leipä +zero cola/rasvaton maito + kahvia.

Loppu illan saatan litkiä zero colaa ja syödä jonkun hedelmän ja polttaa muutaman tupakan.

Varmaan syön näin koska on aika kova kiire ja laihdutan ja tupakka pitää nälän tunteen pois ihan hyvin (tai no siirtää sitä eteenpäin n.1h)... Ei kyllä ole terveellistä, tiedostan sen.

[/quote]

Miksi tätä alapeukutetaan..? :|

[/quote]

Tää menee jo selkeästi anoreksian puolelle.

Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä että paastoilu voi olla riskipuuhaa naisille: veikkaisin että pitkälle pääsee vähemmälläkin, mutta veikkaisin että esimerkiksi päivittäisen kulutuksen ylittävä kalsiuminsaanti ei olisi ainakaan pahitteeksi jos ei halua pötköttää viimeisiä elinvuosiaan sängyssä koska osteoporoosi.

Toinen asia on se, että mikä riittää ja kenelle: tukka nousee kyllä pystyyn kun lukee täältä että ihmiset selviävät arjestaan pienemmillä kaloriannoksilla kuin Auschwitzissa oli vangeille tarjolla. Mutta mutta: sieltäkin ihmisiä selvisi, ja kuormitus raskaassa pakkotyössä on aivan toinen kuin siistissä sisätyössä toimistossa.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 00:28"]

Te jotka syötte säännönmukaisesti maks. 1500 kaloria päivässä, miksi syötte niin vähän? Onko syynä halu pysyä laihana tai laihdutuskuuri, syömishäiriä, eikö ruoka vain maistu, unohdatteko syödä, tuletteko äkkiä täyteen?

Minä olen aina tykännyt kaikesta ruoasta. En ole mikään ahmatti, mutta maailmassa ei varmaan ole ruokaa, jota en söisi, ainakaan näissä tavallisissa suomalaisissa. Tykkään siitä, että tulen ateriasta kylläiseksi. Jos en syö aamulla edes vähän, olen aivan tokkurassa. Jos en syö jonkinlaista lounasta, alan täristä, palella ja mua pyörryttää. Jos en pitkinä päivinä/liikuntapäivinä saa välipalaa ja palautusjuomaa, en jaksa jumpassa mitään ja alkaa heikottaa. Ja liikunnan jälkeen onkin sudennälkä ja tarvitsen kunnon aterian. Kaloreita kertyy päivässä lähemmäs 2000, ja jos joudun aktiivisena päivänä (herään aikaisin, olen pitkään valveilla, liikun) tulemaan toimeen vähemmällä, se on melkoista tuskaa. Tykkään myös herkutella kerran pari viikossa vaikka pizzalla tai isolla kermaisella pasta-annoksella. Silloin on kiva syödä paljon.

Miten te, jotka syötte tosi pieniä annoksia/vain pari kertaa päivässä/närpitte ruokaanne/valitsette aina kevyimmän vaihtoehdon, pärjäätte? Eikö elämästänne puutu nautiskelua? Tuleeko mahanne täyteen tyyliin yhdestä pienestä pizzanpalasta tai pienestä kauhallisesta pastaa? Miten itsekurinne riittää? Eikö teillä ole nälkä?

[/quote]

Tulen ruuasta täyteen ja ei ole nälkä. Syön mielestäni ihan tarpeeksi myös "roskaruokaa" terveellisen ruuan lisäksi, joten en himoa mitään muuta. Olen terveessä painossa vaikka olenkin tosin hyvin hoikka, joten en näe mitään syytä lihottaa itseäni kun olen tyytyväinen normaaliin ruokavaliooni. About 1500 kaloria on se normaali määrä minkä kehoni ohjaa minut syömään. En harrasta mitään dieettejä.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 02:15"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 01:14"]

Ruoka ei tuota minulle nautintoa. En tykkää oikein mistään ja olen laiska kokki - ei sillä, että kotona ollessa olisi ikinä nälkäkään tai tekisi mieli mitään kunnon ruokaa. Näin lomalla pääasiassa kotoillen voin syödä vain 400 kaloria päivässä, eli napostella vain hedelmiä ja keksejä. Kotona ei tule nälkä, eikä minun tee mieli syödä kuin makeaa, mutta ei sitäkään paljoa jaksa. Syön kutakuinkin kunnolla vain koulu-ja työpäivinä, ettei vatsa kurisisi julkisilla paikoilla. Syön siis täyttävän aamiaisen ja jotain lounaaksi, kotona vietän illan ehkä syömättä. Ei tee mieli.

Huono ruokahaluni alkoi alunperin, kun olin työssä, jossa ei ollut aikaa lounaalle - totuin vähempään syömiseen. Sitten tuli perheongelmia, stressiä, yksinäisyyttä, masensi ja aloin syödä hyvin vähän ruokahalun kadottua täysin. Suru kadotti ruokahalun ja elimistön käyminen säästöliekillä taas pahensi oloa - oikea noidankehä. Mukana saattoi olla ripaus syömishäiriötä, koska nautin kuihtuvasta vartalostani ja siitä, että olin laiha kun ympärillä kaikki kamppailevat ylipainon ja lihomisen kanssa. Nykyään olen onneksi lihonut noista ajoista, päässyt vähän yli niistä vaikeuksista, mutta edelleenkään en kaipaa syömistä.

[/quote]

Syöt siis 2-3 keksiä päivässä plus hedelmiä? Oletko koskaan katsonut paljonko yhdessä keksissä on kaloreita?

[/quote]

Mitähän ihmeen väliä niillä keksien kaloreilla on tuossa ruokamäärässä? :D

Ihan rauhassa voin ite vedellä suklaata, punaista maitoa jnejne jos mieli tekee, koska mun kokonaisruokamäärä on pieni.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 14:32"]

No anteeksi nyt vaan ap, mutta syön neljä kertaa päivässä, olen kylläinen joka aterian jälkeen ja tunnen nälkää vasta seuraavan aterian lähestyessä, niin miksen saisi syödä sen 1200kcal päivässä? Miksi pitäisi ahtaa itseni täyteen vain siksi, että saavuttaisin jonkun muun minimiksi määrittelemän kalorimäärän?

[/quote]

Minäkin tunnen itseni todella pienestä kalorimäärästä kylläiseksi silloin, kun stressi vie ruokahalun ja vatsalaukku pienentyy. Tiedän, että se ei kuitenkaan ole normaalia. 1200 kaloria on dieettimäärä. Jos on aikuinen ihminen, ei ole kooltaan aivan jumalattoman pieni, tekee muutakin kuin makaa sohvalla ja situu tietsikalla eikä sairasta mitään aineenvaihdunnan häiriötä, on 1200 liian vähän ellei halua laihtua. Laihduttamisenkin pitäisi olla väliaikainen tila, kuuri, jonka jälkeen kalorimäärää nostetaan maltillisesti (ei kuitenkaan sille tasolle, joka lihotti), ja yritetään pysyä saavutetussa painossa ja mielellään syödä terveellistä ruokaa riittävästi.

Ei vanhuskaan usein koe tarvitsevansa kauheasti ruokaa, ja siksi heitä pitäisi pakottaa syömään, samoin sairaat ihmiset. Oma kokemus kylläisyydestä ei ole objektiivinen terveyden mittari. Osa ihmisistä lihoo, koska he syövät ihan järkyttävästi, koska kokevat olevansa kylläisiä vasta syötyään jotain 4000 kaloria. Se on sairasta. Yhtä sairasta on se, että terve, aikuinen ihminen kokee, että dieettiruokavalio päivästä toiseen on ihan ok.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 14:26"]

Unohdan syödä, ruoka ei maistu, poltan.

Syön kyllä terveellisesti silloin, kun syön. Pidän myös takapuoleen ottamisesta, vaikka olenkin mies.

[/quote]

Annatko persettä?