Todella vähän syövät, miten pärjäätte, miksi teette noin?

16h* hereillä. Rakastan kaikkea ruokaa ja rakastan ylensyönyttä oloa. Kiinalaisessa buffetissa mätän kolme täyttä lautasellista ruokaa ja nautin yltäkylläisyydestäni koko loppu päivän. Joskus tulee syötyä niiin paljon ettei jaksa liikkua.

16h* hereillä. Rakastan kaikkea ruokaa ja rakastan ylensyönyttä oloa. Kiinalaisessa buffetissa mätän kolme täyttä lautasellista ruokaa ja nautin yltäkylläisyydestäni koko loppu päivän. Joskus tulee syötyä niiin paljon ettei jaksa liikkua.

16h* hereillä. Rakastan kaikkea ruokaa ja rakastan ylensyönyttä oloa. Kiinalaisessa buffetissa mätän kolme täyttä lautasellista ruokaa ja nautin yltäkylläisyydestäni koko loppu päivän. Joskus tulee syötyä niiin paljon ettei jaksa liikkua.

16h* hereillä. Rakastan kaikkea ruokaa ja rakastan ylensyönyttä oloa. Kiinalaisessa buffetissa mätän kolme täyttä lautasellista ruokaa ja nautin yltäkylläisyydestäni koko loppu päivän. Joskus tulee syötyä niiin paljon ettei jaksa liikkua.

Vihaan nälän tunnetta ja ärsyttää kun se tulee niin nopeasti. Aamulla tai heräämisen jälkeen syön mahan ihan täyteen ja siitä kolmen tunnin päästä on jo nälkä, jolloin syön esim 4 leipää. Sitten siitä pari tuntia ja syön taas täyden aterian. Nälkä kun tulee niin mahassa velloo ja heikottaa. Ihan siis neljä tuntia syömättä olon jälkeenkin. En liiku edes paljoa ja en tiedä onko minulla joku super aineenvaihdunta vai mistä johtuu ainainen nälkä, mutta niin se vaan on. Onneksi en kovin paljoa ole lihonut vielä. Mutta en pysty kuvitellakkaan syömättä olemista. En rupea kiduttamaan itseäni minkään ihannepainon takia. Jos lihon tästä (85kg) vaikka 100 kiloiseksi niin ei kiinnosta, kuhan ruokaa vaan saan. En pysty käsittää ihmisiä jotka syö pelkkää salaattia tai muuten kiduttaa itseään syömättä olemisella, tms. Ihannepainon voi kyllä saavuttaa hyvin syömisellä ja urheilulla.

En ole mikään ruokafani plus vihaan kokkaamista. Olisi täydellistä, jos päivän ravinnon voisi vetää pillerinä. En osaa laskea kaloreita, joten en tiedä paljonko niitä syön päivässä, mutta BMI on 19. Siedän todella hyvin nälkää, en välttämättä syö tunteihin vaikka olisin nälkäinen. En tule nälästä kiukkuiseksi tai heikoksi tai mitään muutakaan. Kun syön, syön kunnollisen annoksen. Yksi lämmin ateria päivässä. 

Minulle tulee paha olo esim. majoneesista, uppopaistetuista ruuista ja yleensäkin öljystä. En myöskään syö juustoja, sipsejä tai juo olutta. 

1. Ootte säästöliekillä! Syökää, ette te liho!

2. Kylläse nälkä palaa, kun syö säännöllisesti, 5 krtaa päivässä!

T. 15v, joka tuntee olevansa paljon viisaampi.

:)

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 08:48"]

Muistakaa, että se "peruskulutus" todellakin tarkoittaa sitä, mitä keho kuluttaa kun se ei tee mitään. Itselläni on peruskulutus noin 1500 kaloria, jonka siis kulutan vaikka makaisin sängyssä koko päivän. Kun lisään siihen lyhyet työmatkat + istumatyön, saan saldoksi noin 1800 kaloria. Kun lisään tähän liikunnan, kulutus pomppaa jo 2200 kaloriin.

En liikuntaa harrastavana ihmisenä selviäisi ikipäivänä alle 1500 kalorilla päivässä. Muistakaa, että se kehon säästöliekki on ihan tosijuttu! Työkaverini laihdutti puolessa vuodessa 90 kilosta 65 kiloon, ja nyt syö noin 900 kaloria päivässä laihtuakseen loput viisi kiloa. On surullista katsoa, kun aikuisen naisen aamupala on pieni pussi puuroa, lounas purkillinen rahkaa ja päivällinen salaattia ja 100 grammaa kanaa... Kroppa tarvitsee riittävästi laadukasta polttoainetta, eikä tämä ole mitään läskien höpinää.

[/quote]

Niin. Kun on kerran lihonut, kroppa pyrkii samaan painoon uudelleen. Työkaverisi ei olisi voinut tehdä mitään toisin, sillä nykyisillä laihdutusohjeilla käy juuri noin. Ainoa mitä voi tehdä on ettei liho alun perinkään.

Lukekaa tämä sivu, tieteellistä tietoa lihomisesta ja laihtumisen toivottomuudesta:

http://ravitsemustiede.hpage.co.in/asetusarvo-teoria_91920507.html

Ap, mä oon ihan samallainen ku sä. Ei muuta. En tajua kanssa noita jotka ei syö. Ilmeisesti kuitenkin on mahdollista, etttä on ihmisiä, joilla ei tule näläntunnetta kovin vahvasti tai sitten yökötys korvaa näläntunteen jos ei saa ruokaa silloin kun on nälkä.846

Minä olen pienikokoinen ja minä en liikunattomina päivinä voi syödä kuin 1500 kaloria, jos en halua lihoa. Mutta syön silti paljon.

Esim eilen:

aamupala, puuro, marjoja, raejuustoa, lautanen täynnä syötävää. 

päiväruoka: pieni annos riisiä, hernemaissimaissipaprikaa, kanaa (paistettu öljyssä), iso annos salattia, lehtisalaatti, tomaatti, parika, kurkku

- välipala: omena

- iltaruoka wokkivihanneksia (ei kovin iso annos), pieni pala täysjyväleipää, ohut siivu normaalirasvaista juustoa.

-iltapala: maustamaton rahka puolet 250 gramman purkista, marjoja, lusikallinen mysliä

Nykyään en laske kaloreita, mutta tuosta tulee jotain 1500 arviolta kun aeimmin olen niitä laskenut hyvinkintarkkaan. Juomani ovat kahvia, teetä ja vettä. Rasvaa en leipien päällä käytä. 

En laske kaloreita tai tiedä mitään niistä. Syön paljon ja kaikkea, paitsi vältän turhaa rasvaa ja sitäkin siksi, että tulen huonoon oloon rasvasta. Karkkeja syön pari kertaa viikossa, pitsaa kerran ja muuten tavallista kotiruokaa. Kasvikisa menee helposti yli 500g/vrk. Olen hoikka.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 00:28"]

Te jotka syötte säännönmukaisesti maks. 1500 kaloria päivässä, miksi syötte niin vähän? Onko syynä halu pysyä laihana tai laihdutuskuuri, syömishäiriä, eikö ruoka vain maistu, unohdatteko syödä, tuletteko äkkiä täyteen?

Minä olen aina tykännyt kaikesta ruoasta. En ole mikään ahmatti, mutta maailmassa ei varmaan ole ruokaa, jota en söisi, ainakaan näissä tavallisissa suomalaisissa. Tykkään siitä, että tulen ateriasta kylläiseksi. Jos en syö aamulla edes vähän, olen aivan tokkurassa. Jos en syö jonkinlaista lounasta, alan täristä, palella ja mua pyörryttää. Jos en pitkinä päivinä/liikuntapäivinä saa välipalaa ja palautusjuomaa, en jaksa jumpassa mitään ja alkaa heikottaa. Ja liikunnan jälkeen onkin sudennälkä ja tarvitsen kunnon aterian. Kaloreita kertyy päivässä lähemmäs 2000, ja jos joudun aktiivisena päivänä (herään aikaisin, olen pitkään valveilla, liikun) tulemaan toimeen vähemmällä, se on melkoista tuskaa. Tykkään myös herkutella kerran pari viikossa vaikka pizzalla tai isolla kermaisella pasta-annoksella. Silloin on kiva syödä paljon.

Miten te, jotka syötte tosi pieniä annoksia/vain pari kertaa päivässä/närpitte ruokaanne/valitsette aina kevyimmän vaihtoehdon, pärjäätte? Eikö elämästänne puutu nautiskelua? Tuleeko mahanne täyteen tyyliin yhdestä pienestä pizzanpalasta tai pienestä kauhallisesta pastaa? Miten itsekurinne riittää? Eikö teillä ole nälkä?

[/quote]

Mikä ihme siinä on että suomalaisille elämästä nauttiminen on sitä että vedetään ruokaa napa täyteen? WTF?

OIkeasti elämässä on niin paljon muutakin kuin ruoka. Mua niin ottaa päähän että täällä syytetään heti anorektikoksi jos syö vähän tai ortorektikoksi jos syö terveellisesti. Oletteko te ruualla mässäilevät sitten ahmimishäiriöisiä? No ette, ei se niin mene.(muutakuin av-mammaliinin päässä)

Minä panostan ruoan laatuun, en määrään. Ruoka on minulle polttoainetta ja tahdon että se on mahdollisimman puhdasta ja ravitsevaa. En käytä vehnää, tavallista sokeria, lisäaineita tai maitotuotteita, koska ne eivät ole hyväksi minulle.

Syön oikeasti aika isoja määriä ruokaa, mutta koska ruokani ovat kasvisvoittoisia, enkä käytä turhia sokereita ja nopeita hiilareita, tulee kaloreita suunnilleen 1500-1700 per päivä. Kaikki ruokani, mitä teen, ovat maittavia, usko tai älä. 

Kyse ei ole itsekurista, vaan elämäntavasta. EI, en ole ortorektikko kuten joku varmasti tulee mussuttamaan, eikä kroppani ole anorektista nähnytkään (BMI 20). EI, en ole myöskään karppaaja. Syön viisi kertaa päivässä sopivan kokoisia aterioita ja juon paljon vettä. En ajattele ruokaa juuri ollenkaan päivän aikana, en kärsi "vitsi mä haluuuun suklaata"-tyylisistä mieliteoista, sairastan harvoin ja jaksan ilman kahvia tai muita piristysaineita.

Nautintoa saan elämääni luonnossa patikoinnista, urheilusta (urheilen paljon, mm. juoksen, käyn kuntosalilla, joogaan ja pelaan tennistä), puutarhan hoidosta, perheestäni, kirjoista ja musiikista. 

Kaiken ei tarvitse pyöriä ruoan ympärillä.  

Aloitin lääkityksen, jonka myötä ruokahalu puolittui ja jokaisessa ateriassa maistan jotain, mitä muut eivät- esim. päivällisellä raejuustossa oli kuvottava sivumaku mielestäni (muiden mielestä ei). Helppo rajoittaa syömisiään, kun oikein mikään ei maistu.

Toinen syy on se, että olen pienikokoinen nainen enkä kuluta juuri mitään, kun istun päivät kotosalla enkä harrasta polvivamman vuoksi juuri liikuntaa. Syön 800-1000 kcal päivässä, hyvin riittää.

Menee ehkä hieman ohi aiheen, mutta eikö se 1500kcal ole lepokulutus, eli kaikki jotka vain käyvät pystyssä päivän aikana, kuluttavat kuitenkin enemmän? Minun mielestä 1500kcal sopii hitaaseen laihduttamiseen. 

Itse syön päivässä 2000-3000kcal, ja olen normaalipainon alapäässä. Liikun kyllä paljon, joten siinä varmaan syy ettei ole enempää painoa. Joskus aikoinaan jaksoin syödä super"kevyesti" ja vähähiilarisesti ja -kalorisesti. Sitten tajusin, että elämä on muutakin kuin ulkonäkö ja paino, ja muutin ruokavaliolta paljon runsaammaksi. Painoa taisi tulla joku 4kg lisää, eli alipainon rajalta reilusti normaalipainon puolelle. Vieläkään en mielellään mätä joka päivä pastaa ja vaalea leipää, koska ne väsyttävät, mutta sillon tällöin toki. Pidän myös herkkupäiviä kerran viikossa, ja jos joskus tekee mieli pullaa vaikka päivittäin niin syön sen pullan. Elämä on näin paljon helpompaa ja mukavampaa. Minä nautin syömisestä.

Syön arkena noin 1500 kaloria päivässa, viikonloppuna jonkin verran enemmän. Olen melko lyhyt (157cm) ja haluan pysyä hoikkana, mutta kuitenkin ihan normaalipainoisena. En koe, että söisin mitenkään erityisen vähän. Joskus illalla on vähän nälkä, mutta yleensä ei.

Revi peestä.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 14:32"]

No anteeksi nyt vaan ap, mutta syön neljä kertaa päivässä, olen kylläinen joka aterian jälkeen ja tunnen nälkää vasta seuraavan aterian lähestyessä, niin miksen saisi syödä sen 1200kcal päivässä? Miksi pitäisi ahtaa itseni täyteen vain siksi, että saavuttaisin jonkun muun minimiksi määrittelemän kalorimäärän?

[/quote]

Minäkin tunnen itseni todella pienestä kalorimäärästä kylläiseksi silloin, kun stressi vie ruokahalun ja vatsalaukku pienentyy. Tiedän, että se ei kuitenkaan ole normaalia. 1200 kaloria on dieettimäärä. Jos on aikuinen ihminen, ei ole kooltaan aivan jumalattoman pieni, tekee muutakin kuin makaa sohvalla ja situu tietsikalla eikä sairasta mitään aineenvaihdunnan häiriötä, on 1200 liian vähän ellei halua laihtua. Laihduttamisenkin pitäisi olla väliaikainen tila, kuuri, jonka jälkeen kalorimäärää nostetaan maltillisesti (ei kuitenkaan sille tasolle, joka lihotti), ja yritetään pysyä saavutetussa painossa ja mielellään syödä terveellistä ruokaa riittävästi.

Ei vanhuskaan usein koe tarvitsevansa kauheasti ruokaa, ja siksi heitä pitäisi pakottaa syömään, samoin sairaat ihmiset. Oma kokemus kylläisyydestä ei ole objektiivinen terveyden mittari. Osa ihmisistä lihoo, koska he syövät ihan järkyttävästi, koska kokevat olevansa kylläisiä vasta syötyään jotain 4000 kaloria. Se on sairasta. Yhtä sairasta on se, että terve, aikuinen ihminen kokee, että dieettiruokavalio päivästä toiseen on ihan ok.

[/quote]

Minulla ei ole stressiä tai sairauksia, vaan todellakin se n. 1200kcal riittää että tulen kylläiseksi (enkä keksi mikä muu mittari voisi normaalipainoiselle perusterveelle aikuiselle parempi sopivan ruokamäärän arviointiin). Tietysti, koska en harrasta mitään millintarkkaa punnitsemista ja laskemista, todellinen vaihteluväli on varmaan joku 1100-1300kcal.

Syön päivittäin jotakin proteiinipitoista ainesta sisältävän salaattilounaan sekä lautasmallin mukaisen päivällisen. Jos olen vielä nälkäinen, otan lisää. Herkuttelen kun siltä tuntuu. En koe olevani dieettiruokavaliolla.

Luonnollisesti varmaankin söisin enemmän jos liikkuisin enemmän. Tällä hetkellä kumminkin tee istumatyötä (en tietokoneella), harrastuskin vaatii lähinnä istumalihaksia.

Ei mitään tietoa kaloreista ja e tiedä syönkö vähän. Kun vertaan muihin niin kyllä kai. Jos mulla on stressiä tai ikävyyksiä lopetan syömisen melkeen kokonaan ja laihdun.

Normaalisti syön aamulla hedelmän ja puuroa. Lounaksi salaatin tai keittoa. Päivälliseksi normi kotiruokaa. Iltapalaksi leivän ja jugurttia. Vettä pari litraa. Annoskoot on pienehköjä, tulen täyteen helposti. Esim. Kotipizzasta jaksan syödä vajaat puolet kerralla.

Nyt raskaana syön hieman enemmän, koska muuten tulee pahaolo. Eli olen lisännyt välipaloja esim. Hedelmiä, pähkinöitä ja korppuja.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 15:21"]

Te, jotka syötte vain keksejä ja hedelmiä, eikö jo suht. nuorena tuleva osteoporoosi huoleta yhtään? Itse 49 ja polvissa kulumaa, syy luultavasti se, että söin nuorena huonosti vaikkei anoreksiaakaan ole ollut. 

[/quote]

Ei huoleta. Ei tuollaisia sairauksia ala itselleen kuvittelemaan, samalla tavalla kuin ei kuvittele joutuvansa rattijuopon töytäisemäksi liikenteessä, vaikka sitä tapahtuu. Itse olen 20 (se keksien ja hedelmien syöjä) ja olen valtaosan elämästäni syönyt tosi terveellisesti ja urheillut, nykyäänkin tunnen itseni vähintään keskivertovoimakkaaksi. Luulen, että ylilihava ja liikkumaton on pahemmassa tilanteessa. Ja syönhän minä monivitamiinejakin :d

Alle 1200kcal syövien kohdalla ihmettyttää ainakin mua se, että aikuiset ihmiset ei välitä terveydestään juurikaan, sama juttu kuin ylipainon kanssa. Toki on hyvä jos itsellä on hyvä olla, mutta noin pienillä kaloreilla ei tule ravintoaineet täyteen ei sitten millään.

Se nyt vaan on fakta, että aikuinen nainen ei saa 1200kcal (tai vähemmän) ruokavaliosta tarpeeksi rasvaa, hiillaria, proteiinia ja päälle kaikkia välttämättömiä hivenaineita, ellei syö isoa määrää lisäravinteita ruuan päälle päivittäin. Lisäksi tuolla energiamäärällä ei liikuta aktiivisesti eikä ylläpidetä lihaskuntoa, joka taas on suoraan yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja osteoporoosiin.

Samasta syystä ihmettelen tämän tyylistä oman hyvinvoinnin laiminlyöntiä kuin vaikka tupakanpolttoakin, t: ei ap.