Ärsyttävän ahne mihen ex-vaimo
En ole koskaan tavannut ahneempaa ihmistä kuin miehen ex-vaimo on,
mies maksaa kunnon elarit ja ostaa aina tarvittaessa urheiluväneitä, vaatteita tms.
Nyt nainen oli käskenyt poikaa pyytämään isältään I padin vaikka sai juuri lahjaksi puhelimen isältään. Nainen ei siis itse voi ostaa mitään "kallista" lapselleen vaan kaikki pitää pyytää isältä ja sitten kun mieheni ei suostu niin alkaa lapsen kuullen hirveä voivottelu että varmaan menee kaikki raha siihen uuteen lapseen (meidän yhteiseen)
Kaiken huippu oli tänään kun mies oli ollut minun vanhemman pojan kanssa urheilukaupassa ostamassa pojalleni luistimia niin nyt tuli viesti miehelle että kun kerran on varaa ostella X:lle jääkiekko tarvikkeita ja luistimia niin saat kyllä omallesikin ostaa. (Poika sai juuri pojaltani vähän käytetyt jäkisvarusteet ja hyvät luistimet) vaikka ei edes harrasta jääkiekkoa.
No onneksi ei tarvii kauaa sietää..
Kommentit (268)
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 13:37"]
Aina näissä jutuissa ihmetyttää kuinka eroajat aina sanovat eroavansa vain vakavista syistä eli väkivallan, mielenterveysongelmien tai päihteiden vuoksi ja sitten kuitenkin ne samat eronneet kelpaavat uusiin liittoihin. Ap tietysti väittää että ex-vaimo on mt-ongelmainen, väkivaltainen ja päihteitä käyttävä ja silti on saanut lähivanhemmuuden.
[/quote]
Höhöö, moneskohan viesti tämä on, jossa joku mamma kertoo, mitä ap ihan niinkun varmasti sanoo... Ap ei ole sanonut muuta, kuin että exä on ahne, se ei vissiin ole mielenterveysongelma?
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 13:37"]
Aina näissä jutuissa ihmetyttää kuinka eroajat aina sanovat eroavansa vain vakavista syistä eli väkivallan, mielenterveysongelmien tai päihteiden vuoksi ja sitten kuitenkin ne samat eronneet kelpaavat uusiin liittoihin. Ap tietysti väittää että ex-vaimo on mt-ongelmainen, väkivaltainen ja päihteitä käyttävä ja silti on saanut lähivanhemmuuden.
[/quote]
Jep. Tässä vois olla suurempikin syy näihin exän syyttämisiin. Koska jos vika ei ole exässä vois tulla mieleen et jostain syystä ex on eronnut ja siis miehessäkin saattais olla jotain vikaa. Tietysti eri ihmiset sopivat toisilleen eri tavoin, mutta harva nainen heittää pihalle oikeasti hyvää miestä. Kun pahuus siirretään ulos perheestä eli exään, keinolla millä hyvänsä, uusperhe pysyy kasassa. Koska oikeasti hyvässä uusperheessä myös exän kanssa voidaan tulla toimeen. Ei niitä oikeasti hulluja niin paljoa ole. Uusperheessä pitäisi myös toimia tosiasioiden pohjalta, ja ottaa huomioon menneisyys, ero ja sen seuraukset kaikille osapuolille, erosta toipuminen jna. Eikä pistää pystyyn jotain perheleikkiä jossa kaikki paha nähdään exän tasapainottpmuutena ja vaatimuksina. Voihan olla että exän pahasta olosta suurin osa johtuu siitä miten huonosti ero on hoidettu sen miehen toimesta tai miten huonosti hänen tilanteensa otetaan huomioon uusperheessä. Koska exähän ei ole ulkopuolinen; lapsen perhe ovat hänen elämäänsä kuuluvat aikuiset ja kaikkien näiden pitäisi pystyä tulemaan toimeen ja ottamaan toisensa huomioon. Ihme tabu on myös se ettei exällä saisi olla tunteita; ettei hän saisi surra liiton päättymistä tai olla mustasukkainen miehen uudesta onnesta tai ahdistua yksinäisyydestään. Nämä tunteet kuuluvat eroon, eivätkö poistu mihinkään teeskentelemällä tai kieltämällä ne. On valhetta yrittää kuvitella että voisi olla onnellinen uusperhe ja hyvinvoiv at lapset silloin kun joku kuvion osapuoli esim. se exä voi huonosti ja on vaikka rikki siitä erosta. Kun ei tätä vastuuta suostu uusperheen aikuiset kantamaan, lapset kantavat sen. Aina. Mihinkään nämä vaikeat asiat eivät vaikenemalla poistu. Mutta taitaa olla monille ihan liikaa tajuta tämä.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 13:18"]
Mielenkiintoinen soppa!
Minä ajattelen niin, että periaatteessa miehen rahankäyttö tässä tapauksessa kuuluu hieman sekä ex-vaimolle että tälle nykyiselle vaimolle. Ex-vaimon kanssa suunnitellaan ensimmäisen lapsen hankinnat ja nykyisen vaimon kanssa keskutellaan toisen lapsen hankinat. Eikä kummallakaan vaimoista ole sanomista siihen, miten mies toisen kanssa asiat suunnittelee.
Tämän nykyisen vaimon pojan hankinnoista kuuluisi nykyisen vaimon vastata yksin, eikä siihen pidä sekoitaa miehen rahoja. Ainakin itse ajattelisin niin, että tällaisessa sekavassa tilanteessa olisi helpointa, että kaikilla on omat rahat, joiden käytöstä toki keskustellaan kulloinkin asianomaisina olevien henkilöiden kanssa.
[/quote]
Tämä on juuri täysin väärä ajattelutapa: miehen rahankäyttö ei kuulu eksälle pätkääkään, kunhan mies huolehtii sopimuksen mukaiset velvollisuutensa eli elatusmaksun. Nyksälle miehen rahankäyttö kuuluu juuri sen verran, kuin miten ovat yhteisen taloutensa järjestäneet.
Ja jos mies haluaa kustantaa nyksänsä pojalle jotakin, sekään ei kuulu eksälle pätkän vertaa. Miehen ei käytännössä tarvitse maksaa elatusmaksun päälle yhtään mitään. Jos mies sen tekee, niin se on kaikki ekstraa, mutta siltikään eksällä ei ole mitään oikeuksia vaatia yhtään mitään.
[/quote]
ja tämän saman logiikan mukaan exälle kuuluu elatuksmaksu+ lapsilisä lapsen elatukseen, ei penniäkään enempää. Kaiken ylimenevän voi sijoittaa omaan elämäänsä. Koska lapsi on 50% molempien vanhempien. ja lähivanhemmalla menee paljon enemmän voimia jo lapset huoltoon. Kuinkahan moni äiti on budjetoinut lapsilleen tasan sen mitä mieskin maksaa? Ja ylimenevät kustannukset jätetään sitten hoitamatta, koska eihän äidinkään ole pakko maksaa lapsen elatuksesta enempää kuin elarien verran. Usein naisella vielä pienempi palkka, eli elatussummakin vastaavasti vähemmän. Pitäsiköhän laskea tää, jäis itsellekin rahaa matkustella ja harrastaa. lapsilta pois kaikki ylimääräinen, koska sehän ei ole vanhemman velvollisuus niitä kustantaa..?
Uskomatonta kuinka paljon täällä on huonoja vastauksia mitä ilmeisimmin katkerilta ex-ämmiltä. Ap on aivan oikeassa. Jo aloituksessa selviää, että mies kyllä huolehtii todella hyvin lapsensa elatuksesta ja lisäksi elareitten päälle ostaa vielä kalliita urheiluvälineitä ja vaikka mitä. Miehen exällä ei todellakaan pitäisi olla syytä valittaa. Mutta kuten tämänkin ketjun monista vastauksista näkee, niin joidenkin naisten ahneudella ei ole rajaa. Tai sitten se on sitä katkeruutta ja kiusa se on pienikin kiusa ex-miehen uutta perhettä kohtaan. Tsemppiä ap! Ja muista että sinulla kuitenkin on se hyvä mies ja onnellinen perhe. (exällä ei ole, muahhahhaa!)
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 14:00"]
Uskomatonta kuinka paljon täällä on huonoja vastauksia mitä ilmeisimmin katkerilta ex-ämmiltä. Ap on aivan oikeassa. Jo aloituksessa selviää, että mies kyllä huolehtii todella hyvin lapsensa elatuksesta ja lisäksi elareitten päälle ostaa vielä kalliita urheiluvälineitä ja vaikka mitä. Miehen exällä ei todellakaan pitäisi olla syytä valittaa. Mutta kuten tämänkin ketjun monista vastauksista näkee, niin joidenkin naisten ahneudella ei ole rajaa. Tai sitten se on sitä katkeruutta ja kiusa se on pienikin kiusa ex-miehen uutta perhettä kohtaan. Tsemppiä ap! Ja muista että sinulla kuitenkin on se hyvä mies ja onnellinen perhe. (exällä ei ole, muahhahhaa!)
[/quote]
No mutta, sullahan se meneekin upeasti! Vahingonilo se vasta ihmistä kaunistaa. MInä olen yn enkä yhtään katkera, päinvastoin. Tunnen vilpitöntä onnea siitä ettei mies ole enää vaivoinani. Koska hän ei todellakaan ole muuttunut ja ehkä nyxälläkin menee vuosia huomata hänen todellinen minänsä, niinkuin mullakin meni. No myönnän, pieni vahingonilo on pari kertaa pulpahtanut pintaan... että kai tässä samassa veneessä ollaan :)
Nyt täytyy vähän liputtaa eli tiedän niin tehneeni oikein pitäessäni kiinni periaatteestani että parempi epätäydellinen mies ilman lapsia kuin täydellinen mies edellisen liiton lapsilla. Opin tämän jo varhain 70-luvulla, itse uusperheen tuotos kun olen. Nyt onnellinen ydinperheellinen ja varmasti joo muutamakin (parempi? Ainakin parempipalkkainen..) mies tuli sivuutettua ihan vain jo tehtyjen lapsosten takia. Silloin tilanteen ollessa päällä vähän mietitytti ja epäilytti nämä omat periaatteet mutta nyt keski-ikäisenä voin katsoa tyytyväisenä taaksepäin ja olla ylpeä tinkimättömyydestäni, enpähän sortunut samaan ansaan mihin vanhempani! Mulla on sisaruksia (puolikkaita siis) kuusi, kolme kummankin vanhempani puolelta ja opittiin kai kaikki lapset siitä kuviosta sen verran ettö kaikki ollaan tajuttu uusioperhekuvioista pysyä tuntuvan ja turvallisen välimatkan päässä!
En jaksanut lukea kaikkia kommentteja...minusta sekä nykyajan älypuhelimet että iPadit ovat kalliita. Hämmästyttävää, että toisille ihmisille niiden ostaminen on ihan arkipäivää ja normaalia toimintaa. Tottakai ne ovat hyviä ja tarpeellisia tavaroita, mutta että niitä ostettaisiin heti, kun lapsi sattuu pyytämään? Lienen liian pihi ja säästäväinen, kun en osaa tehdä ostoksia pelkän haluamisen perusteella. Haluamista kun tässä maailmassa riittää, se ei lopu.
Valaiskaa nyt joku minua, olenko aivan liian tiukkapipoinen, kun minusta iPadin osto on kuitenkin harkittava teko, ja vaatii vähän muutakin perustetta kuin sen, että naapurin Villelläkin on?
Ja ettei tarvi rahakysymystä vatvoa, niin tällaiseen ostokseen kyllä olisi rahat. Muttei tahtoa. Kun läppäri on kuitenkin edelleen toimiva, niin se ajaa tehtävänsä...
[/quote]
No mutta, sullahan se meneekin upeasti! Vahingonilo se vasta ihmistä kaunistaa. MInä olen yn enkä yhtään katkera, päinvastoin. Tunnen vilpitöntä onnea siitä ettei mies ole enää vaivoinani. Koska hän ei todellakaan ole muuttunut ja ehkä nyxälläkin menee vuosia huomata hänen todellinen minänsä, niinkuin mullakin meni. No myönnän, pieni vahingonilo on pari kertaa pulpahtanut pintaan... että kai tässä samassa veneessä ollaan :)
[/quote]
Kaikki ex-miehet eivät suinkaan ole huonoja miehiä. Jos sinun oli, niin hyvä, että pääsit eroon. Minun mieheni on mieheksi lähes täydellinen ja loistava isäkin vielä. Hän erosi ihan sopuisasti liki 10 vuotta sitten, koska ex-avokilla kanssa ei ollu mitään yhteistä ja muijalla oli jo uusi mieskin kiikarissa. (suhde kylläkin päättyi aika lyhyeen) Siltikin meilläkin alkoi tämä niin tyypillinen valitus ja piinaaminen, kun mentiin naimisiin. Väkisinkin tulee mieleen, että eukko on katkera kun oma elämä on jämähtänyt ja ex-mies onnellisesti uudessa suhteessa. Kyllä siitä sen verran on meille (ja myös lapsille) riesaa ollut, että todellakin koen vahingoniloa jos hän on katkera ja onneton. Toki toivon, että hän löytäisi uuden miehen ihan vaan sillä, että jos sitten jättäisi meidät rauhaan.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 14:24"]
[/quote]
No mutta, sullahan se meneekin upeasti! Vahingonilo se vasta ihmistä kaunistaa. MInä olen yn enkä yhtään katkera, päinvastoin. Tunnen vilpitöntä onnea siitä ettei mies ole enää vaivoinani. Koska hän ei todellakaan ole muuttunut ja ehkä nyxälläkin menee vuosia huomata hänen todellinen minänsä, niinkuin mullakin meni. No myönnän, pieni vahingonilo on pari kertaa pulpahtanut pintaan... että kai tässä samassa veneessä ollaan :)
[/quote]
Kaikki ex-miehet eivät suinkaan ole huonoja miehiä. Jos sinun oli, niin hyvä, että pääsit eroon. Minun mieheni on mieheksi lähes täydellinen ja loistava isäkin vielä. Hän erosi ihan sopuisasti liki 10 vuotta sitten, koska ex-avokilla kanssa ei ollu mitään yhteistä ja muijalla oli jo uusi mieskin kiikarissa. (suhde kylläkin päättyi aika lyhyeen) Siltikin meilläkin alkoi tämä niin tyypillinen valitus ja piinaaminen, kun mentiin naimisiin. Väkisinkin tulee mieleen, että eukko on katkera kun oma elämä on jämähtänyt ja ex-mies onnellisesti uudessa suhteessa. Kyllä siitä sen verran on meille (ja myös lapsille) riesaa ollut, että todellakin koen vahingoniloa jos hän on katkera ja onneton. Toki toivon, että hän löytäisi uuden miehen ihan vaan sillä, että jos sitten jättäisi meidät rauhaan.
[/quote]
Onneksi sinä et ole lapsia tehnyt :P
En ole kirjoittanut missään vaiheessa että ex olisi pahis/saatanasta seuraava jonka kanssa ei tulla toimeen.
olen sanonut että hän on ahne ja laskelmoiva.
kasvatusasioissa ollaan aina oltu samoilla linjoilla ja sen vuoksi lasten kasvatus on ollut suht helppoa.
Erosta nyt luulisi että on toipunut koska siitä on aikaa vuosia ja hänellä itsellekin on ollut uusia jo kuviossa parikin kappaletta. Mieheni ja exän ero on ollut helppo koska mies on suostunut kaikkeen mitä ex on halunnut (korkeat elarit, tapaamiset yms)
mutta rahasta ex on ollut tarkka, suhteen alkuaikoina kun menimme tapaamaan siskoni ulkomaille valitti että myös hänen poikansa pitää viedä ulkomaille koska minä ja poikanikin päästiin..
en voi tajuta miksei vaan luota siihen että kohtelemme lapsia tasapuolisesti vaan pitää seuraamalla seurata ettei minun poikani tai yhteinen vaan saa mitään extraa , tai jos minun poikani laittaa Facebookiin kuvia laskettulomastaan niin johan alkaa marmatus että koskas jussi pääsee lomalle... Ja vaatii selitystä miksi minun poika pääsi ja hänen ei...Niin mikset itse vie Jussia?
Sitten kun yrittää selittää että myös hänen olisi hyvä ostaa pojalleen jotain alkaa selitys että meitä on kaksi elättämässsä mutta ei muista kuitenkaan että meillä on myös kaksi muuta elätettävää Jussin lisäksi..
ap
Sellasia ne ex-muijat on. Mikään ei riitä ja kun ei ole omaa elämää niin kytätään toisten asioita ja keksitään valittamisen aihetta ihan mistä tahansa. Todennäköisesti sama meno tulee jatkumaan aina, ellei sitten tule löytämään uutta miestä, johon voi purata ylimääräisen energiansa.
Ihmettelen suuresti näitä mammoja jotka haukkuvat ap:ta ja sitten kun heille vastataan niin kadotaan kuin tuhka tuuleen/ tai keksitään omasta päästä juttuja että saataisiin haukkua ap:ta
Onneks mun isäpuoli, jonka katon alla elelin 7-vuotiaasta saakka ei koskaan todellakaan ostanut mulle mitään muuta kuin ruokaa. Ei tarvinnut eksien kadehtia. Ihan ite otin opintolainaa jo lukiossa, että sain kirjat ostettua ja sitä ennen maksoin harrastukseni, vaatteeni ja fillarini lapsilisillä (12-vuotiaasta sain ne sentään itselleni). Omilleni muutin heti kun kykenin.
Äiti oli kotiäitinä ja isä ryyppäs kaikki rahansa sitä mukaa, kun ne tilille kilaht. Elarit hain ihan itse ulosoton kautta, kun faija ei niitä koskaan maksanut. Eikä maksanut kukaan sen puolestakaan. Sai vähän ees pesämunaa tietty siinä samalla opiskeluun... (Ei siltä kyllä perintöäkään sit jäänyt, kun kuolla kupsahti ennen ku täytti 50v)
Mut ei siinä mitään. Vanhempiaan ei voi valita. Enkä mä osannut olla ees kateellinen, vaikka sisarukset sai kaikenlaista ja harrasti tuhottoman kalliita harrastuksia (en mä ees tiennyt paljonko ne maksoi) Ja sain tietää vasta aikuisena paljonko mun isäpuoleni ihan oikeasti tienasi... Mä laskin vihkoon vaan pennosiani ja hommasin ne merkkifarkut, jos niitä kovasti halusin. Jätin sit jotain muuta väliin.
Onneks mulla ei mitään hinkua ollut matkustelemaan, joten siitäkään ei kateus nostanut päätään, että mun sisarukset on käyneet Floridaa myöten ulkomailla aikas monta kertaa. Mä kävin kerran isän kanssa jossain kun olin jotain 4v.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:47"]
Semmoista se on kun ottaa toisen jämät...
Enkä kyllä ymmärrä miksi se äijä sun pennulle ostelee, jokainen huolehtikoot omistaan.
[/quote]
Osaatko sä s*atanan pässi lukea vai oletko vaan tyhmä?? Ap:llä ja tällä niinkuin sanoit "äijällä" on yhteinen lapsi
Mun mielestä ap kuulostaa reilulta äidiltä/äitipuolelta, tietty jos itse lisää tekstiin sontaa niin kuin moni on tehnyt niin kaiken saa nähtyä huonossa valossa, missähän on nämä syyttelijät nyt kun heiltä kaivataan perusteluita? Tuo yksikin sekopää jankaaja... Huh huh tulisi nyt edes pahoittelemaan paskanjauhamistaan...
ap:lle tiedoksi että olisin ollut ikionnellinen jos minulla olisi ollut sinunlaisesi äitipuoli mutta toisin kävi:(
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 19:58"]
Ap. ja hänen miehensä ostivat ap:n pojalle uudet ja kalliit lätkävarusteet. Ap:n miehen pojalle ei ostettu mitään, sehän on jo aikaisemmin armeliaasti saanut ap:n pojan vanhat romut vaikkei hänellä edes ole mitään käyttöä niille. Sitten netissä haukutaan miehen exää ahneeksi ämmäksi. Ei mene ihan normijärjen logiikalla tämä.
[/quote]
Kun sinulla kerran normijärki vielä on tallella, niin miksi jätit mainitsematta, että mies maksaa oman poikansa KAIKKI urheiluharrastukset ja niihin liittyvät välineet? Miksi jätit mainitsematta, että poiska sai jo puhelimen? Miksi tahallasi valehtelet, ettei poika saanut mitään? Valehteluko on teidän "normijärkisten" tapa toimia ja ajatella?
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 12:49"]
Aika monesti erotapauksissa lähivanhempi myrkyttää lasten suhdetta etävanhempaan ja tämä on tutkittu juttu. Oon siis useampia artikkeleita aiheesta lukenut.
[/quote]
Missäs yliopistoissa nämä tutkimukset on tehty? Olisi mielenkiintoista tietää. Omat kokemukseni (lapsena, ei äitinä) ja sivusta seuraamieni läheisten kokemukset ovat nimittäin täysin päinvastaisia.
Totta kai minulla on tiedossa pari ns. klassista "hullua exää", mutta sitäkin enemmän omistushaluisia nyxiä, jotka myrkyttävät välejä. Kaikista eniten löytyy kuitenkin miehiä, jotka ihan itse myrkyttävät omat välinsä lapsiinsa, tavalla tai toisella. Esim. tapaus, joka kohteli lasten äitiä niin paskamaisesti, että lapsi (joka oli jo tarpeeksi vanha tajuamaan) ei antanut sitä isälleen koskaan anteeksi. Tai tapaus, jota ei kiinnostanut olla isä, mutta hankki sympatiapisteitä syyttämällä exää siitä, ettei koskaan tapaa lapsiaan. Tai tapaus, joka yritti päästä helpolla valehtelemalla sekä exälle että nyxälle: exälle valehdeltiin ettei lapsi voi nyt tulla lomalle mukaan kun nyxä ei halua, nyxälle valehdeltiin ettei lapsen äiti anna tämän tulla mukaan, jne.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 15:03"]
Onneks mun isäpuoli, jonka katon alla elelin 7-vuotiaasta saakka ei koskaan todellakaan ostanut mulle mitään muuta kuin ruokaa. Ei tarvinnut eksien kadehtia. Ihan ite otin opintolainaa jo lukiossa, että sain kirjat ostettua ja sitä ennen maksoin harrastukseni, vaatteeni ja fillarini lapsilisillä (12-vuotiaasta sain ne sentään itselleni). Omilleni muutin heti kun kykenin.
Äiti oli kotiäitinä ja isä ryyppäs kaikki rahansa sitä mukaa, kun ne tilille kilaht. Elarit hain ihan itse ulosoton kautta, kun faija ei niitä koskaan maksanut. Eikä maksanut kukaan sen puolestakaan. Sai vähän ees pesämunaa tietty siinä samalla opiskeluun... (Ei siltä kyllä perintöäkään sit jäänyt, kun kuolla kupsahti ennen ku täytti 50v)
Mut ei siinä mitään. Vanhempiaan ei voi valita. Enkä mä osannut olla ees kateellinen, vaikka sisarukset sai kaikenlaista ja harrasti tuhottoman kalliita harrastuksia (en mä ees tiennyt paljonko ne maksoi) Ja sain tietää vasta aikuisena paljonko mun isäpuoleni ihan oikeasti tienasi... Mä laskin vihkoon vaan pennosiani ja hommasin ne merkkifarkut, jos niitä kovasti halusin. Jätin sit jotain muuta väliin.
Onneks mulla ei mitään hinkua ollut matkustelemaan, joten siitäkään ei kateus nostanut päätään, että mun sisarukset on käyneet Floridaa myöten ulkomailla aikas monta kertaa. Mä kävin kerran isän kanssa jossain kun olin jotain 4v.
[/quote]
Mä olisin voinut kirjottaa tuon tekstin! Ihan samat kokemukset. Ja nyt kun meillä on kaikilla lapsia, niin valitettavasti nuo mun pienet on jääneet vaille isovanhempiaan; ne yhteisten lapsien lapset menee kaikessa edelle, meidän lapsille ei ole aikaa. Mutta eipä hätää, hyvin on pärjätty näin ja pärjätään. Paljon rankempaa tuntuu elämä olevan näillä mun puolisisaruksilla, jotka on saaneet kaiken aina kultalautasella eteensä, mikään ei riitä!
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 08:40"]
Jos AP olisikin lähtenyt itse poikansa kanssa sinne luistinostoksille ja jättänyt miehen hoitamaan sairasta vauvaa, olisiko luistinten osto ollut sallittua? Maksuhan olisi mennyt siltä samalta yhteiseltä tililtä.
[/quote]
Eihän sekäänolisi oikein ollut, tietenkään! Anna nyt kun selitän sinulle muutaman simppelin av-raasin saneleman rahankäyttöohjeen:
1) Perheen yhteisistä varoista ei osteta vanhimmalle lapselle uusia luistimia, edes alennusmyynnistä. Ne kuuluu lapsen isän kustantaa, mutta jos isä on kuollut, lapsi joutuu jäämään ilman luistimia, koska isävainaan jättämää eläkettä ei av-raadin mukaan saa käyttää lapsen harrastusvälineisiin.
2) Perheen vanhimman lapsen pieneksi jääneitä hyväkuntoisia luistimia ei myöskään anneta seuraavalle lapselle käyttöön, jolle ne olisivat sopivat. Av-raadin mukaan perheen isoimmalta lapselta pieneksi jääneet luistimet poltetaan roviolla pihamaalla ja nuoremmalle lapselle ostetaan uudet ja tuliterät kamppeet perheen yhteiseltä tililtä. Lisäksi nuoremmalle lapselle ostetaan perheen yhteiseltä tililtä iPad.
3) Nuoremman lapsen äidillä, toisin kuin vanhemman lapsen isällä jos olisi elossa, ei luonnollisestikaan ole velvollisuuksia sen enempää huolia käytettyjä luistimia kuin ostaa itse iPadiakaan omalle lapselleen. Perheen yhteisiä rahoja saa käyttää vain ja ainoastaan sen nuoremman lapsen harrastuksiin, iPadeihin ja puhelimiin.
4) Uudesta, yhteisestä vauvasta ei kannata edes puhua, koska koko vauvaa ei olisi pitänyt tehdä. Syy tähän on se, että kun perheen yhteiseltä tililtä maksetaan nuoremman pojan kaikki harrastusvälineet ja harrastusmaksut sekä runsaat elaritkin niiden lisäksi, se merkitsee sitä, että tämä nuorempi poika on jätetty heitteille, hylätty, eikä hänestä olla huolehdittu riittävän hyvin. Ja uutta vauvaahan ei pidä tehdä, jollei sen vertaa miehen edellisistä lapsista huolehdita, että ostetaan uudet lätkävarusteet, joita hän ei tarvitse sekä se tuikitarpeellinen ja lisäksi älyttömän edullinen iPad viikko sen jälkeen kun hänelle on juuri ostettu uusi puhelin.
Jokainen normijärkinenhän nyt tämän tajuaa! Täysin loogista ja ymmärrettävää!
T: av-raadin nokkanainen
Aina näissä jutuissa ihmetyttää kuinka eroajat aina sanovat eroavansa vain vakavista syistä eli väkivallan, mielenterveysongelmien tai päihteiden vuoksi ja sitten kuitenkin ne samat eronneet kelpaavat uusiin liittoihin. Ap tietysti väittää että ex-vaimo on mt-ongelmainen, väkivaltainen ja päihteitä käyttävä ja silti on saanut lähivanhemmuuden.