Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ketjuravintolaan illalliselle, joku vitsi? Muut paikat "liian hienoja"..
16.12.2013 |
Tarkoitus olisi järjestää illallistapahtuma kaveriporukalla. Pitkästä aikaa tavataan, ajatuksena seurustella viihtyisässä ympäristössä, syödä ja juoda hyvin.
Erään toisen porukkaan kuuluvan kaverin kanssa pitäisi päättää paikka ja tehdä pöytävaraus jne. Itse jotenkin automaattisesti ajattelin, että s-ketjun paikat ym. ovat poissuljettuja ja mennään ihan oikeaan illallisravintolaan. Ei mitään fine diningia, mutta ei nyt sentään mitään ketjuruokalaakaan.. Kaverin mielestä kuitenkin miltei kaikki muut kuin amarillot ja vastaavat ovat hienoja ravintoloita ja hän ei sellaisiin halua.
Itse en taas osaa ajatella, että paikka, josta saa hamppariannoksia ja lehtipihviä ja taustalla soi nrj:n listahitit lujalla, olisi varteenotettava illallispaikka.
Asiasta tuli melkein riita, sillä minusta ketjupaikat ovat epäviihtyisiä ruokaloita ja kaverin mielestä taas kaikki amarillosta ylöspäin ovat liian hienoja ja häntä ahdistaa sellaiset. Tuskinpa muutakaan seurueen jäsenet kovin ketjupaikasta ilahtuisivat. Olisi kiva istua iltaa viihtyisästi ja oikeasti hyvän ruoan ja viinin parissa.
Osaatteko te ajatella noita ketjuravintoloita ihan oikeasti illallispaikkoina? Minusta tuo ajatus, että muut paikat olisivat liian hienoja, on jotenkin outo..
Kommentit (123)
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 17:02"][quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:45"]
Mä olen myös 25v enkä ikinä lähtisi mihinkään hienoon paikkaan syömään. Kerran olen käynyt pancho villassa ja sekin oli liian hieno mulle, ahdisti. Olen Tampereella syntynyt ja ikäni elänyt. Kyse ei ole rahasta vaan ihan siitä paikasta ja sen tunnelmasta. Ihmiset on erilaisia.
[/quote]
Pancho Villa liian hieno ravintola? Nyt olen kuullut kaiken.
[/quote]
mulle jopa pancho villa on liian hieno. Ymmärrän kyllä että muille ei ole, mutta viestini pointti oli nimenomaan Se, että ihmiset on erilaisia. Mä en tykkää muutenkaan syödä ulkona, mutta vielä vähemmän sellaisessa paikassa missä pitää miettiä mitä pukee, miten tilaa, mitä puhuu, miten käyttäytyy, miten maksaa, kuinka lujaa voi puhua ja mistä aiheesta jne. Haluan marssia tiskille itse, tilata ja maksaa samalla, istua mihin huvittaa, syödä käsin tai välineillä, puhua mistä huvittaa, ja olla vaikka verkkareissa jos siltä tuntuu. Mieluummin tilaan kotiin. Osaan kyllä olla mekko päällä, juoda viiniä ja keskustella politiikasta pienen alkupalan äärellä, mutta mua ahdistaa Se jo ajatuksena, joten mulla ei ole mitään tarvetta lähteä sellaiseen paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 15:35"]
Tampereella menemme syömään. Ehdotin Berthaa ja ravintola C:tä, ei kelvannut. Pitää vielä selvitellä lisää. Näsinneulakin olisi mielestäni ihana paikka, muutaman kerran olen käynyt ja ruoka, palvelu sekä miljöö toimii. Kaverin mielestä taas Näsinneula on viimeinen vaihtoehto.
Mielestäni taas Gringos Locosit ym. ovat puhtaasti lounaspaikkoja, tai sitten teinien treffailupaikkoja. Eikä ruokakaan ole kovin kummoista. Ja hampparit eivät ole illallisruokaa.
[/quote]
Kysy, missä kaikissa ei-ketjupaikoissa hän on käynyt, miten tunnelman kokenut. Olen melko varma, että max yhdessä. Eli pelkää sitä, ettei "osaa käyttäytyä" tai mitä lienee. Älä anna periksi, kysy muilta mielipidettä ja sano, että suurin osa haluaa jonnekin paikalliseen ei-ketjun puljuun.
Itse en pidä kovin pienistä ravintoloista (eikös Berttakin ole sellainen?), liian intiimiä.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 17:02"][quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:45"]
Mä olen myös 25v enkä ikinä lähtisi mihinkään hienoon paikkaan syömään. Kerran olen käynyt pancho villassa ja sekin oli liian hieno mulle, ahdisti. Olen Tampereella syntynyt ja ikäni elänyt. Kyse ei ole rahasta vaan ihan siitä paikasta ja sen tunnelmasta. Ihmiset on erilaisia.
[/quote]
Pancho Villa liian hieno ravintola? Nyt olen kuullut kaiken.
[/quote]
mulle jopa pancho villa on liian hieno. Ymmärrän kyllä että muille ei ole, mutta viestini pointti oli nimenomaan Se, että ihmiset on erilaisia. Mä en tykkää muutenkaan syödä ulkona, mutta vielä vähemmän sellaisessa paikassa missä pitää miettiä mitä pukee, miten tilaa, mitä puhuu, miten käyttäytyy, miten maksaa, kuinka lujaa voi puhua ja mistä aiheesta jne. Haluan marssia tiskille itse, tilata ja maksaa samalla, istua mihin huvittaa, syödä käsin tai välineillä, puhua mistä huvittaa, ja olla vaikka verkkareissa jos siltä tuntuu. Mieluummin tilaan kotiin. Osaan kyllä olla mekko päällä, juoda viiniä ja keskustella politiikasta pienen alkupalan äärellä, mutta mua ahdistaa Se jo ajatuksena, joten mulla ei ole mitään tarvetta lähteä sellaiseen paikkaan.
[/quote]
Juurikin näin, sama minulla.
En tykkää myöskään mistään baareista, ihmishälinän takia.
Jos halutaan "hienostella", lähdetään miehen kanssa hotelliin, varataan sviitti ja juodaan drinksut hotellin hiljaisessa baarissa. :) Sopii meille parhaiten.
Eihän sellaisia todella fiinejä ravintoloita ole enää kuin harva paikka. Kuopiossa mentiin hiileen (sen taso muuten laski viime vuonna pahemmin kuin lehmän häntä, kuka tietää miksi?) ja olimme kyllä aika ylipukeutuneita...
Kuka pitää Saludia hienona? Minä kävin siellä farkut jalassa eikä ajettu pois, enkä ollut ainoa.
Amarillot tms on ihan ok relax kaverimeetinki paikka. Itse mieluummin kokeilisin jotain uutta, menisin muutenkin muualle kuin PKO;n paikkoihin, mutta kumpi on loppupelissä tärkeämpää, se missä syötte vai itse kaverit ja yhdessäolo...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:05"]
Minä valotan asiaa omalta osaltani. Minua ahdistavat kaikki paikat, joissa on 'hieno' ilmapiiri. Olen maalta, ja lapsuudessani ulkona syömistä pidettiin hulluutena. Juomistakin tajuttiin paremmin. Aikuisenakin ulkona syöminen tuntuu minusta luonnottomalta. Ketjuravintolassa olemisen vielä jotenkin kestää, kun se ei niin paljon tunnu 'oikeasti' ulkona syömiseltä. Tästä syystä en myöskään osaa käyttäytyä ravintolassa luontevasti, enkä nauti vaan kärsin. Niin, ja nuorempana totuin lisäksi siihen, että ulkona syöminen on niitä asioita, joihin ei kerta kaikkiaan ole varaa, enkä ole osannut jättää sitä taakseni.
Tulipa monta syytä. Ja joo, olen akateeminen Espoosta ja ihan aikuinen. Ihminen voi lähteä maaseudulta, mutta maaseutu ei lähde ihmisestä.
[/quote]
Tämä oli todella kiinnostava kommentti! En oikeasti tiennyt, että vieläkin on olemassa tällaisia ihmisiä. Saanko kysyä, minkä ikäinen olet?
[/quote]
45 v. Enkä ole ajatellut, että taustani nyt mitenkään poikkeuksellisen takapajuinen olisi. Mutta vaikka raha periaatteessa riittäisikin, en voi olla miettimällä, että yhden aterian hinnalla saisi ruuat koko perheelle useammaksi päiväksi.
[/quote]
Eikä tuossa ole mitään ihmeellistä. Juurihan eräässä toisessa ketjussa muisteltiin lapsuutta ja nuoruutta 70-80 -luvulla ja sitä miten harvinaista monelle oli käydä missään ulkona syömässä. Meilläkin oli periaatteena, että ruokaa saa kotonakin. Minäkin tykkään nykyisin paljon käydä ravintoloissa, mutta vähemmänkin "hienoissa" saattaa tulla mieleen muiden ajattelevan, että mitähän tuommoinenkin täällä tekee. Hienoihin en minäkään mene, ne valkeat pöytäliinat ovat siinä rajalla...
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 17:13"]
No jos mun entinen työpaikkani mut pyytää ulos syömään, en todellakaan edes odota , että he mut maksaisaisivat. Tai voisin ehkä odottaakin, mutta olis helvetin noloa hokota siinä maksuvaiheessa, että eivät maksakaan. Itse ilman rahaa?
[/quote]
Jos mun työpaikka, entinen tai nykyinen, pyytää mut syömään, niin ei se kyllä todellakaan oleta, että mä ne ruuat maksan vaan kyllä kutsu on kutsu. Entinen työpaikka todennäköisesti yrittäisi kutsulla kalastella mua takaisin, joten voisin syömässä käydäkin (vaikken enää takaisin sinne töihin kylläkään.... :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
69 jatkaa: en ole tamperelainen, mutta paljon matkustelevana olen huomannut, että Tampereella vasta onkin paljon ihania paikkoja joissa syön. Ei liian hienoja, on niitäkin, mutta mullekin löytyy.
Minä ehdottaisin Saludia ja 2h+1k:ta. Molemmat viihtyisiä ja tasokkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin syyskuussa työpaikkaa. Jokin alkoi heti epäilyttää. Ilmapiiri oli outo, moni asia mätti.
Tuli ensimmäinen myyntikokous ja siihen liittyvä illallinen. Pomo kertoi, että menemme flamingon amarilloon. Tiesin olevani väärässä työpaikassa.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 16:05"]
Minä valotan asiaa omalta osaltani. Minua ahdistavat kaikki paikat, joissa on 'hieno' ilmapiiri. Olen maalta, ja lapsuudessani ulkona syömistä pidettiin hulluutena. Juomistakin tajuttiin paremmin. Aikuisenakin ulkona syöminen tuntuu minusta luonnottomalta. Ketjuravintolassa olemisen vielä jotenkin kestää, kun se ei niin paljon tunnu 'oikeasti' ulkona syömiseltä. Tästä syystä en myöskään osaa käyttäytyä ravintolassa luontevasti, enkä nauti vaan kärsin. Niin, ja nuorempana totuin lisäksi siihen, että ulkona syöminen on niitä asioita, joihin ei kerta kaikkiaan ole varaa, enkä ole osannut jättää sitä taakseni.
Tulipa monta syytä. Ja joo, olen akateeminen Espoosta ja ihan aikuinen. Ihminen voi lähteä maaseudulta, mutta maaseutu ei lähde ihmisestä.
[/quote]
Tämä oli todella kiinnostava kommentti! En oikeasti tiennyt, että vieläkin on olemassa tällaisia ihmisiä. Saanko kysyä, minkä ikäinen olet?
[/quote]
Et kysynyt minulta, mutta koska tunnistin itseni lainaamastasi viestistä, vastaan. Olen alle 30-vuotias, lama-ajan lapsi pikkupaikkakunnalta. Kotipaikkakunnallani ei nykyäänkään ole ravintolaa. Minulle on opetettu, että ulkona syöminen on turhaa hienostelua, pois lukien pikaruokapaikat, joita voi käyttää, kun nälkäkuolema kolkuttelee ovella eikä kotiin pääse pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me on käyty absilla. Musta ihan hyvät ruuat. Lapsetkin on tykänny.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 17:13"]
No jos mun entinen työpaikkani mut pyytää ulos syömään, en todellakaan edes odota , että he mut maksaisaisivat. Tai voisin ehkä odottaakin, mutta olis helvetin noloa hokota siinä maksuvaiheessa, että eivät maksakaan. Itse ilman rahaa?
[/quote]
Sua ei taidettukaan "kutsua syömään", vai kuinka? Sun entiset työkaverit kysyi, lähtisitkö niiden kanssa syömään, eikö niin? Se on vähän eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa että ketjuravintolan hinnalla syö muuallakin,, eli muu kuin ketju ei ole aina kallis. Hurmaavia kortteliravintoloita löytyy jossa ruoka on usein saman hintaista ja huomattavasti maukkaampaa.
On kieltämättä. Yhtä hyvin voisin harkita muita vaihtoehtoja, esimerkiksi omassa kaupungissamme on todella paljon hyviä ja kohtuuhintaisia ravintoloita muitakin, joten miksikäs ei siis sellaiseen?
Harmillista ajattelua siltä tyypiltä. Se ei todellakaan pidä paikkaansa, että muut kuin ketjuravintolat on jotain superhienoja hienostelupaikkoja!
Fransmanni oli ennen ihan hyvä illallispaikka, mutta nykyään ABC:ltakin saa parempaa ruokaa.
Mä kävin jossain ketjussa muinoin ensitreffeillä. Siinä ihastumisen sumussa ei kyllä haitannut paikka ollenkaan, eikä siellä mikään radio soinut. Rauhassa syötiin ja juteltiin, mutta oli varmaan hyvä ja rauhallinen pöytäkin.
No jaa, kyllä mä ehkä voisin sellaiseen oikeen hienoonkin ravintolaan mennä, jos kaikki muut haluaa, mutta olen yleensä ehkä samaa mieltä kuin tuo sun kaveri. En tunne oloani hyväksi hienoissa ravintoloissa. En kyllä tiedä olenko koskaan sellaisessa ollutkaan. En ole ajatellut, että on erikseen ketjuravintoloita ja muita ravintoloita. En käy niissä kuitenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Mun mies on juuri tuollainen. Kyllä minäkin tykkään ihan käydä missä ravintolassa vaan, mutta joskus olisi kiva miehen kanssa mennä kaupungin hienoimpaan paikkaan kahdestaan, miestä ahdistaa kun pitäisi laittaa puku tai jotain, ja hän ei ole tarpeeksi hieno eikä osaa käyttätyä... kai pelkää että ihmiset tuijottaa. Mies vaivautuu, vaikka en ymmärrä miksi, kun on muuten sanavalmis ja itsevarma ihmisten kanssa. En minäkään ole hieno ihminen, mutta minä en piittaa siitä mitä muut ajattelee, laitan ehkä vähän paremmat vaatteet päälle, mutta en mä ajattele että joku kyttää ja arvostelee, vaikka varmasti niin onkin.