Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä päiviin, jolloin on järkyttävän väsynyt, mutta pitää jaksaa pienen lapsen kanssa?
Välillä kaksivuotiaani nukkuu ihan hyvin yön, mutta välillä heräilee tunnin välein. Sellaisten öiden jälkeen olen itse niin väsynyt, että en meinaa pysyä hereillä päivällä, pyörryttää, oksettaa, päätä särkee, ja nukahtelen istualteen ruokapöytään. Olen lapsen kanssa kotona, mies pitkät päivät töissä. Ja pitäisi keksiä keinoja miten selvitä lapsen kanssa tällaisista päivistä. Kahvi ja ulkoilu ei auta ja lapsi ei suostu hetkeäkään katsomaan mitään piirrettyjä tai vastaavia. Jos olen pirteä niin suostuu välillä leikkimään yksin leluillaan, mutta jos lapsi aistii, että olen vähänkin väsynyt, niin ei suostu pientäkään hetkeä leikkimään yksin edes niin, että istun siinä ihan vieressä.
En varmaan ole ainoa äiti, joka on välillä väsynyt, joten olisiko kellään antaa vinkkejä millä selvitä tällaisista päivistä?
Kommentit (265)
Kun lukee näitä viestejä,
niin kyllä on ollut oikea päätös pysyä lapsettomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vela kirjoitti:
Kun lukee näitä viestejä,
niin kyllä on ollut oikea päätös pysyä lapsettomana.
Pikkulapsiaika on niin lyhyt vaihe elämästä. Muutama hassu vuosi vaan, vaikka olisikin ajoittain raskasta. Lapsista ja perheestä on monin verroin iloa vuosikymmeniksi. Ihan kauhistuttaa ajatellakin omaa leskeksi jäänyttä pappaani, kuinka yksinäistä hänenkin elämä olisi ilman lapsia, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia.
Teet vain ihan kaikkein välttämättömimmän, eli pidät huolen lapsesta. Leiki lattialla maaten, syötte jotain mikroruokaa, jos lapsi nukkuu niin nuku itsekin, pyydät miehen tuomaan jotain valmisruokaa ja ottamaan lapsen kun tulee kotiin. Sitten menet nukkumaan.
Toki jos on mahdollista niin pyydät että mies tulee aiemmin kotiin tai soitat jonkun avuksi että saat nukkua. Naapurin tyttö voi hoitaa muutaman tunnin että saat nukkua.
Lastenkotiin ja sieltä lapsi adoptoitavaksi. Win-win tilanne. Sinä saat levätä ja joku jaksava pariskunta saa lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Googlettakaa unikoulu!
Lapselta voi myös vaatia asioita. Ei vanhemmuus ole sitä, että tanssitaan lapsen pillin mukaan kaikessa ja itse ollaan aivan lopussa.
Ei ennen toimittu näin, vaan lapset pistettiin nukkumaan eikä vanhempia saanut yöllä häiritä. Tottakai lapset tulevat sänkyyn jos annetaan. Ihan sama kuin koirien kanssa.
Yksi kokenut neuvolan Th sanoi mulle kerran, että lasten kanssa pärjäävät parhaiten äidit, joilla on koiria. Samat periaatteet pätevät lapsiin ja koiriin.
Kaikki sinun vinkkisi tässä ja aiemmassa viestissä ovat ns. perseestä. Ne ovat vanhentuneita ja perustuvat virhekäsityksiin lasten ja vauvojen kehityksestä, jotka nykytutkimus ja -lääketiede on kumonnut. Aiemmin ei ollut esim lasten aivojen, unen ja tunne-elämän kehityksestä tietoa, vaan mutuiltiin menemään ja kuuluisimmat "opit" tulevat 1800-luvulta, (lapsettomilta) miestutkijoilta tai -lääkäreiltä.
Nykyään on synnärillä kätilöt, neuvolaterkkarit, imetysohjaajat, Imetyksen Tuki ry, allergioihin ja refluksiin perehtyneet lastenlääkärit jne, jotka kaikki voivat auttaa uupuneita vanhempia muuten kuin tuollaisella äitejä syyllistävällä käskytysmallilla. Lapsen huudon hiljentäminen vain hiljentää sen huudon, ei ratkaise alla olevaa ongelmaa heräilyyn. Ja samalla vauva/lapsi oppii, että aikuiset eivät välitä vaikka itkisi. Ehkä se on sinun mielestäsi hyödyllinen oppi?
Ennen lapsia myös lyötiin ja jätettiin heitteille, että oppivat olemaan, ja aikuiset saivat olla rauhassa.
Ja "kasvatatko" koiriakin samalla tavalla kuin nyt on ollut uutisissa? Kyllähän piikkipanta on ihan ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikkärit. Lapsi rattaisiin ja ulos kävelylle, ehkä lapsikin nukahtaa. Kahvia ja suklaata. Laita yhteen huoneeseeen lapselle leluja ja katso että muutenkin turvallista. Sitten ovi kiinni ja torkut vaikka siinä oven edessä, niin heräät jos lapsi pyrkii pois. Siis itse tietysti olet siinä samassa huoneessa.
Lapsi pois rattaista juoksemaan, hyppimään, ryömimään, eikä haittaa keli, kun on säänmukainen pukeutuminen. Pari tuntia aamu-ja pari tuntia iltapäivällä, niin maistuu ruoka ja uni. Koettu kuuden lapsen kanssa.
Kaikki lapset ei ole samanlaisia.
Me asutaan maalla ja ulkoilua ja puuhaa tuntikausia joka ikinen päivä.
Silti lapsi herätti 1-2h välein joka yö ekat 2 5v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Googlettakaa unikoulu!
Lapselta voi myös vaatia asioita. Ei vanhemmuus ole sitä, että tanssitaan lapsen pillin mukaan kaikessa ja itse ollaan aivan lopussa.
Ei ennen toimittu näin, vaan lapset pistettiin nukkumaan eikä vanhempia saanut yöllä häiritä. Tottakai lapset tulevat sänkyyn jos annetaan. Ihan sama kuin koirien kanssa.
Yksi kokenut neuvolan Th sanoi mulle kerran, että lasten kanssa pärjäävät parhaiten äidit, joilla on koiria. Samat periaatteet pätevät lapsiin ja koiriin.Kaikki sinun vinkkisi tässä ja aiemmassa viestissä ovat ns. perseestä. Ne ovat vanhentuneita ja perustuvat virhekäsityksiin lasten ja vauvojen kehityksestä, jotka nykytutkimus ja -lääketiede on kumonnut. Aiemmin ei ollut esim lasten aivojen, unen ja tunne-elämän kehityksestä tietoa, vaan mutuiltiin menemään ja kuuluisimmat "opit" tulevat 1800-luvulta, (lapsettomilta) miestutkijoilta tai -lääkäreiltä.
Nykyään on synnärillä kätilöt, neuvolaterkkarit, imetysohjaajat, Imetyksen Tuki ry, allergioihin ja refluksiin perehtyneet lastenlääkärit jne, jotka kaikki voivat auttaa uupuneita vanhempia muuten kuin tuollaisella äitejä syyllistävällä käskytysmallilla. Lapsen huudon hiljentäminen vain hiljentää sen huudon, ei ratkaise alla olevaa ongelmaa heräilyyn. Ja samalla vauva/lapsi oppii, että aikuiset eivät välitä vaikka itkisi. Ehkä se on sinun mielestäsi hyödyllinen oppi?
Ennen lapsia myös lyötiin ja jätettiin heitteille, että oppivat olemaan, ja aikuiset saivat olla rauhassa.
Ja "kasvatatko" koiriakin samalla tavalla kuin nyt on ollut uutisissa? Kyllähän piikkipanta on ihan ok?
En ole ehdottanut mitään tuollaista. Mitä ihmettä oikein höpötät?
Jos lapsen unirytmi on herkkä häiriintymään, lapsen unirytmiä pitää tukea. Se ei onnistu siten, että pompitaan koko perhe lapsen tahdissa yötä päivää.
Noita asiantuntijoita nimenomaan tarvitaan nykyään siksi kun vanhemmilla on aivan hämärtynyt se, miten lapsen kanssa ollaan. Ihan normaali perusjärki kuten säännöllinen päivärytmi ja nukkuma-ajat ovat kadoksissa monissa perheissä. Tässä on lopputulos sitten. Lapsi pyörittää koko perhettä.
No, omia valintoja. Valvokaa sitten. Terkuin entinen neuvolan Th ja satoja tällaisia perheitä ollut asiakkaana.
🇺🇦🇮🇱
Ensinnä... mies voi ottaa jotkut yöt hoidettavaksi. Kyllä isä osaa! Itse nukuin hyvin jos siihen oli lupa, heräsin jos oli sovittu. Ihme, miten toimii.
Toinen, ja miten itse isänä tein normaalisti, hoidin lasta 2 h töiden jälkeen. Äiti veti lyhyet päikkärit ja sen jälkeen mielellään lämmitti rauhassa ruuan, kun oltiin lapsen kanssa ulkona. (Ruuat tehtiin viikonloppuna yhdessä.) Tuon ulkoilun jälkeen lapsi nukkui paremmin, ja sitten äiti nukkui paremmin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vela kirjoitti:
Kun lukee näitä viestejä,
niin kyllä on ollut oikea päätös pysyä lapsettomana.Pikkulapsiaika on niin lyhyt vaihe elämästä. Muutama hassu vuosi vaan, vaikka olisikin ajoittain raskasta. Lapsista ja perheestä on monin verroin iloa vuosikymmeniksi. Ihan kauhistuttaa ajatellakin omaa leskeksi jäänyttä pappaani, kuinka yksinäistä hänenkin elämä olisi ilman lapsia, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia.
Näin! Muistan kuinka vaikealta joku kuukausi tuntui. Nykyään kaipaan jopa noita vaikeita koliikkikuukausia.
Toisaalta, antaisin tämän teiniparven mielellään hoitoon vähäksi aikaa. :)
Onhan ne ihania, mutta on ne rasittavia.
Mulla 4 ja 3 vuotiaat, vasta nyt yöt ovat alkaneet olla täysin kokonaisia..
Meillä toki päiväkoti helpottanut kun lähiomaisia/tuttavia ei lähistöllä avuksi ole. Nyt parivuotta koronan vuoksi ollaan oltu kotona enempi tai vähempi kun jokaisesta yskäisystä passitetaan kotiin.
Anyways, tiedän siis tuon väsymyksen hyvin.
Itse sohvalle maate, ja pieni huili. Kuten sanoit, olet herkkäuninen joten en tahdo uskoa, että tuossa tilanteessa nukahdat kuola poskelle valuen. 🥴
Kahvia kroppaan ennen torkkuja (kahvin paras vaikutus noin 15-30 min. päästä) ja mieleistä syötävää.☕
Lapsi pärjää kyllä ilman aikuisen antamaa virikettä hetken. Sitten kun olo on parempi ni 20 minsaa ulos riittää mainiosti, mut keho saa silti happee..
Kyllä ne parhaimmat lelut/vihdykkeet sieltä sitten lapsellekkin itelle löytyy kun joutuu käyttään mielikuvitusta..
Joskus kunnei muuta voinut, sidoin poitsut autoon istuimeen kiinni, ajoin lähimmän huoltsikan pihaan, hetkeks puhelimesta pyöriin pipsa-possu ja rusinapurkki käteen... Sain ite huilattua 30minsaa eikä tarvinnu pelätä et missä pojat menee.. Myös lapset jotenkin koki sen autossa istumisen niin tylsäksi et pipsapossukin oli viihdyttävää..
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut pelasti näistä päivistä sauna. Lapsi olisi jaksanut leikkiä vesileluilla vaikka koko päivän! Muuten ei leikkinyt yksin ollenkaan mutta tähän ei kaivannut seuraa. Ammeeseen vähän vettä ja iso kasa leluja ja muuta mielenkiintoista, mm. minikastelukannu, vispilöitä, sitruspuristin jne. joilla sai läträtä. Itse sain rentouduttua ja ladattua akkuja saunan lauteilla. Lasioven läpi seurasin puolella silmällä mitä lapsi puuhasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että saisit lapsen isovanhemmille tai muille sukulaisille hoitoon hetkeksi? Tai vaikka menisitte molemmat, siten että itse lepäisit?
Voisiko päiväkoti olla vaihtoehto? Voithan vaikka kokeilla 2 päivää/vko, tai perhepäivähoitoa. Ja nämäkin voi lopettaa, jos ei tunnukaan hyvältä.
Entä jos isä pitäisi vanhempainvapaata hetken ja sinä voisit mennä töihin?Ei meillä ole ketään, joka auttaisi lastenhoidossa. Eikä rahaa laittaa lasta päiväkotiin/perhepäivähoitoon osapäiväisesti jotta saisin vain levätä päivät, sillä silloin en saa euroakaan mistään, kotihoidon tuki on meille välttämätön tulo.
En oikein ymmärrä miten minun työhön meneminen auttaisi väsymystä, koska en ole ollenkaan työkunnossa edes ja sittenhän työ väsyttäisi minua vielä lisää sen lisäksi, että en saa nukuttua öisin.
Yritin äsken nukkua päiväunia, laitoin lapsen lelujen kanssa sänkyyn ja oven kiinni ja menin samassa huoneessa korvatulpat korvissa maate ja yritin nukkua. En saanut millään unta vaikka muuten nukahdan istualteen vaikka ruokapöydässä tai puiston penkillä. Olen varmaan niin yliväsynyt, että kun yritän saada unta niin se ei enää tule. Ap
Tiedän tunteen.Meillä mies vei vauvan välillä jonnekin,että saisin nukkua,mutta silloin en koskaan saanut unta.Vauvan kanssa nukuin aina yhtäaikaa päivisin.Vähän vanhemman lapsen kanssa onkin hankalampaa,jos hän ei enää nuku päiväunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vuoroteltiin vauvan yöheräämisissä miehen kanssa vaikka mies olikin päivätöissä.Vaatiihan vauvan kanssa päivisin oleminenkin plus kotityöt voimia.
Mulla oli aikoinaan 3 pientä lasta, 1v ja 2v ikäerolla, ja hoidin yksin jokaisen vauvavuoden herätykset ja imetykset ja sairaanaolopäivät jne.
Väsymys oli jatkuvaa, mies ei ottanut osaa lastenhoitoon ja riideltiin muutenkin jatkuvasti.
Vuodet meni jokseenkin sumussa, helpompia oli päivät kun sai jonkun kaverin kylään ja sai kuulla toisen aikuisen puhetta, se piristi.
Jos hirveästi väsytti niin makasin lattialla ja annoin lapsille kasan leluja siihen viereen, ne sitten leikki niillä vieressä ja kiipeili mun päällä, lepo oli vähäinen mutta sekin tuli tarpeeseen. Hyvä musiikki ja piirtelyä lapsen kanssa, se on rentouttavaa myös.
Nyt lapset on 8v 7v ja 5v, saan nukuttua päiväunia jos tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä isä?
Töissä, ihan luki tuolla aloituksessa.
No ei kai se saata na aina ole töissä, vapaapäivät on ihan lakisääteisiä. Isä hoitaa vapaapäivinä ja äiti nukkuu.
On se saa ta na kun joka asia pitää täällä ratkaista, aivottomia ovat ap miehineen.
Voisit opetella puhumaan normaalisti ja ystävällisesti.
Tuo, että isä on ”maajussi”. Itsellä oli sama tilanne.
Itse kävin työssä kun lapseni täytti 3 kk voin kuvitella mitä elämä on.
Lapseni olivat paljon vanhempieni luona öitä ja lomia. Voin melkein vakuttaa, että olisimme muuten eronneet.
Vaikka lapsia ei tehdä isovanhemmille, ottakaa ne lapsenne elämään mukaan. Voitte yllättyä, kun arjen voi jakaa muiden aikuisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi herätti joka yö 30min-2h välein yli 2v ajan. Oli hurjaa aikaa kun mieskin oli aamusta iltaan töissä. Olen vieläkin niin väsynyt etten pysty töihin. Lapsi nyt 4v.
Miksi ne teidän miehet on pitkää päivää töissä+
Miten ap viikonloput? Olet ottanut aikaa esim. hotelliyö?
Ai miksi mieheni on töissä? Missä hänen sitten pitäisi olla? Hän tekee normaalia 8 tunnin työpäivää ja siihen kaksi tuntia yhteensä matkoja päälle. Ihan tavallistahan tuo on. Ap
No miksi sanoit, että on aamusta iltaan töissä ?
Vinkki: ei ole pakko lisääntyä tässä ylikansoitetussa maailmassa