Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä päiviin, jolloin on järkyttävän väsynyt, mutta pitää jaksaa pienen lapsen kanssa?
Välillä kaksivuotiaani nukkuu ihan hyvin yön, mutta välillä heräilee tunnin välein. Sellaisten öiden jälkeen olen itse niin väsynyt, että en meinaa pysyä hereillä päivällä, pyörryttää, oksettaa, päätä särkee, ja nukahtelen istualteen ruokapöytään. Olen lapsen kanssa kotona, mies pitkät päivät töissä. Ja pitäisi keksiä keinoja miten selvitä lapsen kanssa tällaisista päivistä. Kahvi ja ulkoilu ei auta ja lapsi ei suostu hetkeäkään katsomaan mitään piirrettyjä tai vastaavia. Jos olen pirteä niin suostuu välillä leikkimään yksin leluillaan, mutta jos lapsi aistii, että olen vähänkin väsynyt, niin ei suostu pientäkään hetkeä leikkimään yksin edes niin, että istun siinä ihan vieressä.
En varmaan ole ainoa äiti, joka on välillä väsynyt, joten olisiko kellään antaa vinkkejä millä selvitä tällaisista päivistä?
Kommentit (265)
Kannattiko poikia noin niinkuin yleisesti ottaen ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tulihan se isovanhempikortti taas. Miksi näitä isovanhempia ja sukulaisia jankataan avuksi joka ikisessä keskustelussa?
Läheskään kaikilla lapsiperheillä ei ole sellaisia isovanhempia ja sukulaisia, jotka pystyisivät auttamaan koskaan ja mitenkään. Eri syistä: Asuvat kaukana, ovat sairaita ja vanhoja, ovat töissä, on päihdeongelmia, on riitaiset ja huonot välit jne. Moni isovanhempi ei kykene edes tilapäiseksi lastenhoitajaksi. Vanha ja sairas isovanhempi ei jaksa hoitaa lasta ja on jopa vaaraksi lapselle.
Suosittelen Mannerheimin Lastensuojeluliiton hoitajaa. Tai tilapäistä kotiapua joko kunnan kotipalvelusta tai seurakunnasta. Joissakin seurakunnissa lastenohjaajat tekevät myös perhetyötä ja tulevat kotiin tilapäiseksi lastenhoitoavuksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että saisit lapsen isovanhemmille tai muille sukulaisille hoitoon hetkeksi? Tai vaikka menisitte molemmat, siten että itse lepäisit?
Voisiko päiväkoti olla vaihtoehto? Voithan vaikka kokeilla 2 päivää/vko, tai perhepäivähoitoa. Ja nämäkin voi lopettaa, jos ei tunnukaan hyvältä.
Entä jos isä pitäisi vanhempainvapaata hetken ja sinä voisit mennä töihin?
Olen eri, mutta miksi hermostut? Tuohan vaan ystävällisesti kysyi, onko mahdollista.
On nimittäin joskus niinkin, että väsyneet äidit eivät edes kehtaa kysyä keltään, voisitko ottaa lapseni joksikin aikaa hoitoon. Moni voisi auttaa mielellään. Sukulaisia, ystäviä - jos ei ole tukiverkostoa, niin sen voi myös yrittää hankkia.
Jos soittaa ja pyytää kunnan kotiapua, niin kyllä hekin ensin kysyvät, onko teillä itsellä sukulaisia tai ystäviä jotka voisivat auttaa. Ei sinnekään kannata alkaa tiuskia mistään isovanhempikortista.
Ei kannata lisääntyä, jos ei jaksa hoitaa lapsia. Oma valinta. 😊
Vierailija kirjoitti:
Päikkärit. Lapsi rattaisiin ja ulos kävelylle, ehkä lapsikin nukahtaa. Kahvia ja suklaata. Laita yhteen huoneeseeen lapselle leluja ja katso että muutenkin turvallista. Sitten ovi kiinni ja torkut vaikka siinä oven edessä, niin heräät jos lapsi pyrkii pois. Siis itse tietysti olet siinä samassa huoneessa.
Olet varmaan joku lastensuojelun työntekijä jolla ei ole mitään todellista kokemusta lapsista. Niiltä nimittäin voi odottaa juuri tuollaisia järjenvastaisia "neuvoja".
Yliväsyneenä nukahtaminen voi toden totta olla vaikeaa. Vaikka tiedät, että nyt saisit nukkua, ei uni tulekaan. Mutta jos laitat silmät kiinni, saatat huomaamattasi nukahtaa vaikka vain aivan pieneksi hetkeksi. Jopa ne nuokahtelut istualteen ovat kallisarvoista lepoaikaa, sillä parin sekunnin mikrounetkin voivat auttaa pahimman väsymyksen yli.
Kuulostaa, että ap on (tai on ollut, ehkä parissa vuodessa on jo helpotusta tullut) ylivirittyneessä tilassa, jos herää noin herkästi lapsen liikehdintään yöllä eikä saa uudestaan unta. Eihän se lapsi välttämättä ole edes itse hereillä etsiessään unilelua - aikuisetkin saattavat olla unissaan levottomia. Ap on jotenkin ehdollistunut heräämään lapsen liikehdintään, mikä on tietenkin hankalaa, ja vaikka itse suosinkin perhepetiä, ap:n tapaisessa tilanteessa lapsen nukkuminen omassa huoneessa olisi varmaan parempi ratkaisu.
Meillä nukuttiin hyvin perhepedin ansiosta, kun onneksi en tietoisesti herännyt tai ainakaan jäänyt valvomaan lapsen liikehtiessä, mutta kyllä niitä vähäunisiakin öitä oli, etenkin kun itselleni oma aika on ollut hyvin tärkeää ja käytännössä on sitä on saanut valvomalla yömyöhälle. Väsyneinä päivinä käytössä oli esim. kotileikki, jossa lapsi laittaa äidin päiväunille - muutama mikrouni siinä, torkahtelua lattialla lapsen touhutessa vieressä tai kiipeillessä päälläni tai jopa kirjaa lukiessa ihan pienenpieni hetki silmät kiinni ja aavistuksenomainen vajoaminen uneen. Kuulostaa karulta, mutta pienillä askelilla jaksoi taas eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö sinun käydä lääkärissä? Ei ole normaalia olla noin rikki silloin tällöin valvotun yön jälkeen.
Silloin tällöin? Tosi monella on tuossa vaiheessa kuukausia ilman yhtenäistä yöunta. Mä mittasin mun unta. Aina olin hereillä 1-1,5 välein.
Onneks ei oo tällaisia ongelmia. T: Fiksu vela
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattiko poikia noin niinkuin yleisesti ottaen ?
Olet noin niinkuin väärässä ketjussa. Tämä ei ole poikimisketju.
"So You've Ruined Your Life"
:D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattiko poikia noin niinkuin yleisesti ottaen ?
Olet noin niinkuin väärässä ketjussa. Tämä ei ole poikimisketju.
Nopeastipa kiiruhdit alapeukuttamaan. Eikö olisi parempi etsiä se oma ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistä pentu kuriin!! Jämäkät otteet ja vaikka äänenkorotus, kakarahan käyttää sua hyväksi ja vie kun litran mittaa: komenna, jos alkaa huutaa, korotat ääntä, pistät sänkyyn vaikka väkisin! Ja sanot, että sängyssä pysyttävä ja nukut itse!!
Minä tein vastaavassa tilanteessa niin, että laitoin paksuja peittoja ja tyynyjä olohuoneen lattialle, telkkari päälle ja lastenohjelmia, yhdessä katsoimme niitä makoillen peitoilla / lapsi leikki ja touhusi välillä muuta, mutta oli tyytyväinen kuin siinä vieressä makoilemassa. Ehkä ei kaikilla onnistu, mutta itse sain ainakin vähän lepoa pahoina päivinä (meillä lapsi oli myös huono nukkuja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Kun se mies tulee kotiin, on syönyt ja hetken istunut sohvalla, niin se ottaa lapsen ja lähtee sen kanssa puistoon, kauppaan, kahvilaan, hoploppiin tai mihin nyt meneekin pariksi tunniksi ja sen ajan sä nukut.
Lisäksi teet teistä lastensuojeluilmoituksen, jotta saat lapsiperheiden kotipalvelulta käynnit joiden aikana saat nukkua.
Tässä välissä selvitellään kaikki unikoulumahdollisuudet neuvolasta ja lähdetään opettamaan lasta nukkumaan.
Tsemppiä!
Miten näin moni kuvittelee että sitä aikuinen ihminen noin vain nukkuu päivällä kuin katkaisijasta kääntäen? Mä olin kahden lapsen kanssa ihan loppu mutta en koskaan kertaakaan pystynyt nukahtamaan päivällä. En silloinkaan, kun 20v sitten kärsin tosi pahasta unettomuudesta. Sitä on niin uupunut ja ylikierroksilla ettei pysty nukkumaan silloin kun voisi. Silti lepo ja hiljaisuus kun kukaan ei halua mitään palauttaa voimia aivan huikeasti. Olin näköjään tähän ketjuun kirjoittanut jo aiemmin, nyt on ollut niin kiire että olen taas nukkunut huonosti. Vasta kun olen ollut lomalla kaksi viikkoa alan yhtään rentoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä joskus oikein koomaväsyneenä ja kuumeessa laitoin lapsille kylppäriin pienen kotikylpylän. Vähän vettä ammeeseen ja pesuvatiin, mukaan muovisia kippoja ja purnukoita, ja sinne vaan nakupellet lämpimällä vedellä loiskuttelemaan. Istuin vieressä tuolilla ja laskin välillä vettä lisää. Muksuilla oli kivaa ja mulla helppoo.
Ei helv.. sitten jos olisit nukahtanut siihen istuallesi niin lapsi/lapset olisi hukkuneet siiinä välissä.
Älyä ei sulla näköjään ollut tuolloin väsyneenä, eikä nyttenkään kun tuollaista ehdotat.Ei kai nyt kukaan istualtaan nukahda, en minä ainakaan. Amme oli lasten muovinen kylpyamme, vettä vain sen verran että saivat sillä lotrata. Ei siis yhtä paljon kuin kylvyssä. Katsoin leikkejä koko ajan, tietysti. Mutta siinä mielessä pääsin helpolla, ettei kovin aktiivisesti tarvinnut itse osallistua. Riitti kun istui ja piti vahtia.
Tietenkin voi nukahtaa istualtaan. Minä en pahimpina aikoina pystynyt ajamaan edes autolla.
Niinpä. Mulle autolla ajetut kotieläinpihakäynnit oli liikaa. Pari kertaa meinasin nukahtaa rattiin niin että olin jo ajautunut viereiselle kaistalle. :( En sitten uskaltantu lähteä autolla minnekään, edelleenkään en aja mitään pitkiä huvimatkoja väsymyksen takia. Kesällä käytiin reissussa ja taas meinasin nukahtaa rattiin mutta oli toinen aikuinen mukana joka käski heti pysäyttää ja ajoi meidät kaikki kotiin. Olen vaan liian väsynyt.
Et ole tarpeeksi väsynyt jos heräät vaikka saisit nukkua kun mies hoitaa?!? Etkö luota miehen hoitamiseen, oletko mielestäsi itse ainoa oikea lapsen hoitaja? Mies kun tulee töistä ottaa lapsen hoitaakseen ja sinä painut nukkumaan, eihän tuo nyt noin vaikeaa voi olla jos oikeasti on väsynyt.
Miksi lapsi ei nuku öisin? Pitäisikö hänet tutkia? Herätkää joka aamu suunnilleen samaan aikaan, aikaisin esim.klo 7 viimeistään. Kunnon aamupala ja lähtekää jonnekin, esim ulos, uimaan, perhekerhoon tms. Ennenkaikkea olisi tärkeä, että lapsi liikkuu paljon,vaikkapa talvella kahlaa lumessa, kesällä leikkii hiekkalaatikolla, polskii uimahallissa jne. Meillä se ainakin toimi. Jotenkin vaikea ajatella, että jos lapsi liikkuu paljon ettei hän yöllä nukkuisi. Myös kunnollinen, riittävä iltapala on tarpee. Tietenkin pitää selvittää esim.allergiat yms.
Mun esikoinen, (ihan kohta 14v) oli keskosvauva mitä piti silloisen ohjeen mukaan syöttää 2h välein kunnes painoi 3kg. Sitten oli koliikkia, korvakierrettä, nukkui aina onnettoman huonosti. 4-vuotiaana alkoi vuodeksi yökauhukohtaukset, jotka oli ihan järkyttäviä. Ei ollut unessa eikä tässä maailmassa, tuijotti ja kirkui hysteerisenä kunnes muuttui itkuksi ja tuli jotenki tähän maailmaan ja sit nukahti. Mitähän lie on naapurit ajatellu, välillä ajattelin että tarvitaanko tässä jotain manaajaa paikalle. 6v. Aloitti unissakävelyn. Ehkä koulun alkaessa katosi yöheräilyt, mutta nukahtamisvaikeudet tuli tilalle.
Välillä musta tuntuu etten tuu koskaan saamaan tätä univajetta kiinni. Esikoisen jälkeen on syntynyt kaksi lisää, onneksi huomattavasti parempi unisia, keskimmäisellä oli 2 vuotta hirveää heräilyä sen jälkeen kun muut kivittivät päiväkodissa ja sulkivat ulkovälinevarastoon, kiitos vaan hirveästi laadukkaalle varhaiskasvatukselle niin kodeissa kuin päiväkodissakin.
Nyt pienin herää kerran yössä, ottaa nokanmukista huikan ja nukahtaa uudestaan.
Mies käy töissä.