Lue keskustelun säännöt.
hoitajapula? ei todellakaan
19.09.2020 |
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006641314.html
Suomessa on näemmä kolmanneksi eniten hoitajia euroopasta. Siltikään varsinkaan vanhustenhoito ei toimi. Olisiko siis kyse siitä ettei alalla olevat tee töitään vaan istuvat niissä paljon puhutuissa loputtomissa palavereissaan "siirtämässä tietoa" eli juoruamassa?
Enkä edes puhunut siitä miten tuon surkean hoidon hinnoittelu vaikuttaa lähinnä suunnitellulta viemään vanhuksen vähäkin omaisuus hoidon tarjoajan omaisuudeksi, oli se sitten kunta tai yksityinen.
Kommentit (139)
Mielipide hoitotyöstä on jokaisella. Ikävä vain että tietoa asiasta on harvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajia on koulutettu vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei kiinnosta työnteko. Kotona lorvailu tuilla tai miehen elättinä on kivempaa
Joo, kyllä elän mieluummin tuilla kuin olen minuuttiakaan enää katselemassa ilkeitä ihmisiä työssäni. Todellakin olen iloinen etten joudu enää ikinä palaamaan lähihoitajan työhön. Sillä palkalla niin henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa työtä moni jaksa. Varmasti on leppoisia ja mukavia työpaikkoja, mutta monessa paikassa palaa ihmiset loppuun. Onneksi aina voi vaihtaa alaa tosiaan.
donepetsiili tekee niistä hoidettavista hirvittävän ilkeitä. Miten on varaa sellaiseen missään?
malathion ìn vastavaikuttajaa se:-X
Jokainen päättävässä asemassa oleva suomalainen pitää tuomita potilaaksi pitkäaikaissaiden osastolle vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Vuoden päästä koko soster olisi paratiisi sekä potilaille että henkilökunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajia on mutta kaikki ei tee hoitotöitä vaan vaihtaa alaa. Lisäksi ei saa palkata niin paljon kun tarve vaatii. Jos tulee sairauslomia, niin sairaslomalaisen työt jää helposti niille, jotka ovat töissä. Koska sijaisia on vaikea saada. Töitä hoitoalalla saa teghdä vaikka 24h/vrk. Varmasti löytyy aina joku paikka missä tarvitaan "paikkaajaa".
Ja koska palkat on ihan törkeen huonot verrattuna työn vastuuseen/ raskauteen, niin siksipä moni hoitaja katsoo paremmaksi vaihtoehdoksi lähteä muihin töihin. Kutsumusammati tai ei, niin kaikkien pitää kuitenkin pystyä pärjäämään palkallaan. Enkä oikein ymmärrä, että jos om kutsumusammatissa töissä, niin mikä selitys se on sille, ettei makseta kunnollista toimeentuloa? Monet saa jostain myyntitöistäkin huomattavasti enenmmän palkkaa pienemmällä vaivalla.
Palkka-asia riippuu ihan työpaikasta. Itse olen hoitoalalla ja ollut aina tyytyväinen palkkaan. Jossain esim. Teholla taas tämä palkka olisi umpisurkea kun miettii vastuutakin. Eli ihan työpaikasta riippuu.
No jos sitä palkkaa vertaa sellaiseen työhön jossa ei tarvitse olla toisista ihmisitä vastuussa, niin onhan se surkea. Palkka pitäisi suhteuttaa työhön liittyvään vastuuseen ja hoitotöissä se ei toteudu. Jos Pertti saa myyntityöstä 5000e kk ja hoitaja 2500e , niin jossain mättää. Ja toi Pertin palkka ei ole keksitty.
Jos Pertti on yksityisessä yrityksessä ja hoitaja julkisella, ei palkkoja voi verrata. Pertti saa niin paljon palkkaa kuin yritys on valmis hänen palveluistaan maksamaan. Huono myyjä ei saa Pertin palkkaa. Jos Pertti ei tee tulosta, on hänen työpaikkansa vaakalaudalla.
Ja hoitajalle se viesti on toisinpäin että hoitaja saa juuri niin paljon palkkaa kuin hänen työpanostaan arvostetaan ja mitä huonompi on niin sen vähemmän maksetaan. Että kyllä siinä viikko ennen tilipäivää kituuttaen käy mielessä että miksi teitä k*sipäitä pitää hoitaa ollenkaan.
Hoitajilla on jättimäiset lomat perttiin verrattuna, lisäksi se on ala jolle palkataan nuoria naisia jotka liki säännönmukaisesti vakipaikan saatuaan jää 5-10 vuoden äitiyslomille yms. Eikä se palkkakaan ole surkea ottaen huomioon ettei hoitajan homma kovinkaan ihmeellistä ole. Se ettei laskutaidoton saa lääkelaskuja laskettua ei siitä alasta tee erityisen vaativaa vaan osoittaa lähinnä että osa porukasta on väärällä alalla.
Mitkä jättimäiset lomat =D hahaha. Ihan normaalit lomat, niikun muillakin aloilla =D 2,5 pvä/ per lomanlaskenta kk. Ja jos alle vuoden töissä, niin 2 pvä
Ehkä kannattaa tutustua omaan alaasi vähän paremmin. Pitkät lomat on yksi niistä syistä miksi osa porukasta roikkuu alalla vaikkei hoitotyö kiinnostakaan. Samoin palkanlisät eli voi vähälläkin tuntumäärällä tienata kivasti kunhan vaan ajoittaa sen sopivasti.
Tässä sulle ne isot lomat
https://www.tehy.fi/fi/apua/lomat/loman-kertyminen?gclid=Cj0KCQjwtZH7BR…
olisit nyt lukenut seuraavankin kappaleen:
"Esimerkiksi Terveyspalvelualan- ja yksityisen sosiaalialan työehtosopimuksien mukaan työntekijä saa jokaiselta kuukaudelta kolme arkipäivää lomaa, jos hänellä on työkokemusta vähintään 15 vuotta.
Kunta-alalla loman kertymiseen vaikuttavat työkokemus, nykyisen työsuhteen kesto ja täydet lomanmääräytymiskuukaudet. Kunta-alalla ja osassa työehtosopimuksia, kuten AVAINTA ry:n työehtosopimuksessa, loman pituus määräytyy taulukoiden mukaisesti. Käytettävä taulukko valitaan työkokemuksen ja nykyisen työsuhteen keston perusteella.
Jos työntekijä työskentelee alle 35 tuntia kuukaudessa, hänelle ei kerry vuosilomaa, mutta hänellä on oikeus saada vapaaksi kaksi arkipäivää jokaiselta työkuukaudelta. Näiltä päiviltä työntekijä saa lomakorvausta."
Kyllä mullekin kelpaisi 3 päivää kuussa lomat.
No 15v. pitää olla ensin töissä.,jotta sellasia saa. Eli aika kauan saat odotella 3 pvä lomia, että sen takia varmaan kukaan ei alalla pysy. Olenpa tässä nyt sen 15v ainakin lomien toivossa =D johan vitsin murjasit
meinaatko että kaikki alalla olevat on aloittaneet eilen?
No meinaatko, että niin tyhmä olen? Mutta ne ketkä ei ole ollut yli 15v alalla, niin toi nyt ei motivoi yhtään siellä pysymään. Toki nämä jotka jo muutenki lähenee eläkeikää niin pakko pysyä ,vaikka ei enää kiinnostais koko homma. Vaikea saada muita töitä. Joten, eipä aleta pilkkua viilaamaan neropatti. Aika kauan saat puskee töitä samoilla lomilla ku muissakin töissä.
"Eipä tietenkään motivoi", varsinkin kun muistaa ettei muilla aloilla saa tuollaisia lomia vaikka olisi sata vuotta työkokemusta.
Eli selittele mitä selittelet, mutta kun selityksesi ei sovi yhteen havaintojen kanssa niin niitä on hankala uskoa eli kohtalaisen moni jopa valitsee kunnalliset alat niiden pitkien lomien vuoksi. 15 vuotta työkokemusta on muuten jotain 30 vuotta ennen eläkeikää jos työura kestää noin 45 vuotta.
En selittele. Jos saat 15v työn jälkeen yhen viikon lisää lomaa, niin se ei saa ketään pysymään missään. Pitkä on aika odotella. Ja kuka jaksaa olla 15v samassa paikassa,syödä samaa puuroa joka päivä , käydä samassa kaupassa, saunoa lauantaisin ja kuolla pois.
Esimerkki terveyskeskuksen byrokratiasta:
90 v mummolla on viisi vaivaa. Hän tilaa lääkärin, mutta lääkärille hoitajan mukaan on tilattava aika jokaista vaivaa varten erikseen.
Aikaa ja rahaa kuluu. Viisi kertaa hoitajan vastaanotto +lääkärin vastaanotto+ mahd. labrat +edestakainen taksimatka.
Toki aikaa kuluisi enemmin, jos ne viisi vaivaa labroineen hoidettaisi yhdellä käynnillä, mutta kaikkien vaivaa ja rahaa säästyisi.
Huonokuntoinen mummo tarvitsisi labrareissuihinkin kelataksin.
En vaan ymmärrä.
Ennen oli ns kunnanlääkäri, joka hoiti joka vaivan yhdellä käynnillä.
Kenen etua nykypelillä ajetaan?
Ei ainakaan potilaan je veronmaksajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin totta on se, että kuntouttava hoito-ote on täysin vieras, vaikka monet geriatriagurut ovat ajaneet sitä laitoshoitoon jo vuosikymmenet kuin käärmettä pyssyyn. Tämä on nimenomaan henkilökunnan asenneongelma, jota ei ihan vähällä korjata.[/quote]
Usein se kyllä on kokemuksen tuomaa realismia. Mihin ysikymppinen kuntoutetaan, hautaanko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se määrä vaan laatu! Monessa vanhustenhoitoyksikössä henkilökunnan asenne on "minä olen täällä hoitamassa". Usein ovat sitä ikäluokkaa, joka itse tottui ryhmähoitoon jo synnytyslaitoksen vauvalassa, jossa koko kuorma vietiin syömään 4 tunnin välein. Hoidettavat eivät ole yksilöitä vaan " viitosen kakkonen" eli nimetö viitoshuoneen 2. paikalla oleva. Ei henkilökunnan lukumäärä vaikuta yhtään mitään esimerkiksi siihen, että asukasta puhutellaan omalla nimellä.
Täysin totta on se, että kuntouttava hoito-ote on täysin vieras, vaikka monet geriatriagurut ovat ajaneet sitä laitoshoitoon jo vuosikymmenet kuin käärmettä pyssyyn. Tämä on nimenomaan henkilökunnan asenneongelma, jota ei ihan vähällä korjata.
Kuule muutama sana sinulle tosielämän kuntouttavasta hoito-otteesta, josta nokkava fyssari ja osastolla korkkareissaan pyörähtämässä käyvä geriatri muistaa aina hyväntahtoisesti kertoa.
Olen ollut töissä useammalla geriatrisella kuntoutusosastolla, yksi vieläpä aivotapahtumien ja luunmurtumien jatkokuntoutukseen suuntautunut. Työ oli joka päivä minuuttipelillä välttämättömästä selviytymistä valitsemista sen välillä jätänkö nyt haavat iltavuorolle, jaanko lääkkeet, saavatko kaikki ruokaa vai olisiko Erkin kuntoutuksen kannalta hyvä käydä vähän kävelemässä käytävällä tai nostetaanko hänet joka ruokailuun tuoliin MINKÄ ymmärrän olevan tärkeää kuntoutukselle mutta minkäs teet, syyt edellä. Lisäksi kuntoutukseen ei saa minkäänlaista lisäkoulutusta, koska siihen ei ole aikaa eikä ketään sijaistamaan sillä välin.
Ja edelliselle eli sinulle vastanneelle: ihmisten yksityisyyden suojan kannalta käytävällä ei kailoteta että onko Marjatta Mäkisen pukamat hoidettu vaan puhutaan vitosen kakkosesta.
Mutta tervetuloa muut yrittämään, meni jo, onneksi.
En oikein ymmärrä miksi koitat käyttää sitä että homma on mielestäsi hankalaa ja raskasta argumenttina sille ettei sitä saa muuttaa mitenkään.
Missä olen väittänyt että sitä ei saa muuttaa mitenkään? Kerro?
Pääongelma on kuitenkin se, että 100 % aikaa on tungettu 130 % töitä, enkä minä voi ilmoittaa että jätän tuon haavan märkimään että ehdin tehdä kaiken muun kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni omaishoitaja tekee tuota ihan samaa 24/7 olemattomalla korvauksella.
Niin. No sepä on sitten oma valinta alkaa siihen hommaan paskalla korvauksella. Kaikki kunnia siitä,jos siihen pystyy. Itseäänki saa ajatella.
Eipä ole oma valinta, jos puolisosi sairastuu, niin olet automatic omaishoitaja jos ei ole rahaa yksityiseen hoivakotiin.
Avioero on ainoa pelastus.
Suomessa päädytään eläkkeelle raihnaisina ja ison lääkearsenaalin kera ja tämä siis tutkitusti. Ruotsissa tilanne on jo ihan eri; Ruotsissa eläkeläisellä on vielä keskimäärin 10´+ vuotta tervettä, laadukasta elämää jäljellä. Suomalainen sinnittelee sorvin ääressä loppuun saakka, on pari verenpainelääkettä, unilääke, statiineja, mielialalääkkeitä, buranaa, panadolia jne.
Ehkäpä siinä on se syy. Suomessa vanhukset ovat oikeasti siinä jamassa, että sitä kalleinta hoitoa tarvitaan. Ja kaikki tietävät, että se manuaalinen labour, eli vanhuksien syöttäminen, kanyylien vaihto, lääkkeiden annostelu, peseminen, vaippojen vaihto, dementikkojen valvonta ja sun muu vaatii monta käsiparia. Hyvin vaikea automatisoida tai uudelleenorganisoida, kuten nämä ekonomistit tahtoisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se määrä vaan laatu! Monessa vanhustenhoitoyksikössä henkilökunnan asenne on "minä olen täällä hoitamassa". Usein ovat sitä ikäluokkaa, joka itse tottui ryhmähoitoon jo synnytyslaitoksen vauvalassa, jossa koko kuorma vietiin syömään 4 tunnin välein. Hoidettavat eivät ole yksilöitä vaan " viitosen kakkonen" eli nimetö viitoshuoneen 2. paikalla oleva. Ei henkilökunnan lukumäärä vaikuta yhtään mitään esimerkiksi siihen, että asukasta puhutellaan omalla nimellä.
Täysin totta on se, että kuntouttava hoito-ote on täysin vieras, vaikka monet geriatriagurut ovat ajaneet sitä laitoshoitoon jo vuosikymmenet kuin käärmettä pyssyyn. Tämä on nimenomaan henkilökunnan asenneongelma, jota ei ihan vähällä korjata.
Kuule muutama sana sinulle tosielämän kuntouttavasta hoito-otteesta, josta nokkava fyssari ja osastolla korkkareissaan pyörähtämässä käyvä geriatri muistaa aina hyväntahtoisesti kertoa.
Olen ollut töissä useammalla geriatrisella kuntoutusosastolla, yksi vieläpä aivotapahtumien ja luunmurtumien jatkokuntoutukseen suuntautunut. Työ oli joka päivä minuuttipelillä välttämättömästä selviytymistä valitsemista sen välillä jätänkö nyt haavat iltavuorolle, jaanko lääkkeet, saavatko kaikki ruokaa vai olisiko Erkin kuntoutuksen kannalta hyvä käydä vähän kävelemässä käytävällä tai nostetaanko hänet joka ruokailuun tuoliin MINKÄ ymmärrän olevan tärkeää kuntoutukselle mutta minkäs teet, syyt edellä. Lisäksi kuntoutukseen ei saa minkäänlaista lisäkoulutusta, koska siihen ei ole aikaa eikä ketään sijaistamaan sillä välin.
Ja edelliselle eli sinulle vastanneelle: ihmisten yksityisyyden suojan kannalta käytävällä ei kailoteta että onko Marjatta Mäkisen pukamat hoidettu vaan puhutaan vitosen kakkosesta.
Mutta tervetuloa muut yrittämään, meni jo, onneksi.
En oikein ymmärrä miksi koitat käyttää sitä että homma on mielestäsi hankalaa ja raskasta argumenttina sille ettei sitä saa muuttaa mitenkään.
Missä olen väittänyt että sitä ei saa muuttaa mitenkään? Kerro?
Pääongelma on kuitenkin se, että 100 % aikaa on tungettu 130 % töitä, enkä minä voi ilmoittaa että jätän tuon haavan märkimään että ehdin tehdä kaiken muun kunnolla.
Tottakai voit jos et kerkiä.
Työskentelen vanhuspuolella ja meillä on niin tiukka mitoitus, että joutuu hosumalla rekemään työt. Ei ole aikaa mihinkään " kuntouttavaan" työ-otteeseen, vaikka sitä mainostetaan omaisille. Ei ole aikaa odottaa esim. asukkaan itsensä pukeutumista, koska siinä kuluu liikaa aikaa. Tehdään nopeasti puolesta, kun on ehdittävä pyykkäämään, siivoamaan ja laittamaan iltapalat. Kirjaaminen vie tuhottomasti aikaa. Liukuhihnameininkiä, hosutaan hiki päässä, mitään ei ehdi tehdä kunnolla, kaikki on sinnepäin. Itseäni tämä häiritsee niin paljon, että irtisanouduin ja hakeudun muualle. Olen luonteeltani pedantti ja inhoan tehdä työtäni huonosti. Eräs työnantaja sanoi minulle, että pedantit ihmiset eivät pärjää vanhustenhoidossa, täytyy osata katsoa ohitse. Ymmärrän sen nyt. Itse en voi työskennellä alalla, jossa ei pysty tekemää töitään kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen vanhuspuolella ja meillä on niin tiukka mitoitus, että joutuu hosumalla rekemään työt. Ei ole aikaa mihinkään " kuntouttavaan" työ-otteeseen, vaikka sitä mainostetaan omaisille. Ei ole aikaa odottaa esim. asukkaan itsensä pukeutumista, koska siinä kuluu liikaa aikaa. Tehdään nopeasti puolesta, kun on ehdittävä pyykkäämään, siivoamaan ja laittamaan iltapalat. Kirjaaminen vie tuhottomasti aikaa. Liukuhihnameininkiä, hosutaan hiki päässä, mitään ei ehdi tehdä kunnolla, kaikki on sinnepäin. Itseäni tämä häiritsee niin paljon, että irtisanouduin ja hakeudun muualle. Olen luonteeltani pedantti ja inhoan tehdä työtäni huonosti. Eräs työnantaja sanoi minulle, että pedantit ihmiset eivät pärjää vanhustenhoidossa, täytyy osata katsoa ohitse. Ymmärrän sen nyt. Itse en voi työskennellä alalla, jossa ei pysty tekemää töitään kunnolla.
Ja sitten kun teille koitetaan sanoa ettei työn tekeminen vuodesta toiseen vähän sinnepäin ole hyväksyttävää niin raivoatte että muut olkoot hiljaa ja teidän työtänne ei saa kommentoida. Huomaatko itsekin jo pikkuhiljaa että missä se ongelma oikeastaan hoitotyössä on? Vinkki, hommaa peili ja katso siihen.
Mikään ei ikinä korjaannu jos alalla työskentelevät (siis ne jotka tekee jotain, ei ne ties missä juorupalavereissa lorvivat) ei itse suostu edes keskustelemaan siitä että jossain olisi jotain korjattavaa. Samalla kaikki vaan päivittelee että hoitotyön laatu rapautuu aina vaan ja korjauksena alan suunnittelijat on koittaneet tehdä hoitoon pääsemisestä niin hankalaa että sekin alkaa jo olla riski joillekin potilaille ja karkoittaa vaivaiset sairastamaan itsekseen sen sijaan että nuo kävisi tarkistuttamassa ongelmiaan.
Asiaa ei tunnu alan omilla voimilla saatavan korjattua kuten tästäkin ketjusta näkee. Nuo jatkaisi itsekseen onnellisina tai ainakin nykytyylin kärttyisinä vaikka eläkkeelle asti raivoten jokaiselle joka koittaa sanoa ettei homma toimi.
Itse aloittaisin kunnollisen ja erillisen työnjohtosysteemin kehittämisellä. Jotkut tiimit ehkä pystyy ohjaamaan itseään mutta jos kukaan ei valvo noiden toisenlaisten tiimien työntekoa niin nuo tuppaavat valumaan pienimmän vaivan käytäntöihin joissa itselle jää aikaa juoruta. Samoin sairaalaa ei tarvitse todellakaan johtaa lääkärin. Lääkärin ammattitaito on lääketieteessä ja se kannattaisi käyttää siellä, jos lääkäri ei sitten halua itse pois alalta. Ammattijohtajilla sitten taas ammattitaito on nimenomaan johtamisessa, sen byrokratiassa yms. Kunhan noille väännetään rautalangasta että kyseessä on palvelu eikä voittoa havitteleva yksikkö (vrt. posti jossa hallinnolla tuntuu olevan ongelmia tämän ymmärtämisessä) niin sairaalaa voi johtaa kokenut muun koulutuksen johtajakin.
Vierailija kirjoitti:
Täysin totta on se, että kuntouttava hoito-ote on täysin vieras, vaikka monet geriatriagurut ovat ajaneet sitä laitoshoitoon jo vuosikymmenet kuin käärmettä pyssyyn. Tämä on nimenomaan henkilökunnan asenneongelma, jota ei ihan vähällä korjata.
Usein se kyllä on kokemuksen tuomaa realismia. Mihin ysikymppinen kuntoutetaan, hautaanko?
Kokemuksen tuoma realismi = "meillä on aina ennenkin tehty näin". Et taida olla kovinkaan perillä geriatriasta etkä varsinkaan kuntouttavasta hoito-otteesta, jos luulet sen koskevan vain ysikymppisiä. Ei yllätä minua, olet varmaan töissä jossakin laitoksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen vanhuspuolella ja meillä on niin tiukka mitoitus, että joutuu hosumalla rekemään työt. Ei ole aikaa mihinkään " kuntouttavaan" työ-otteeseen, vaikka sitä mainostetaan omaisille. Ei ole aikaa odottaa esim. asukkaan itsensä pukeutumista, koska siinä kuluu liikaa aikaa. Tehdään nopeasti puolesta, kun on ehdittävä pyykkäämään, siivoamaan ja laittamaan iltapalat. Kirjaaminen vie tuhottomasti aikaa. Liukuhihnameininkiä, hosutaan hiki päässä, mitään ei ehdi tehdä kunnolla, kaikki on sinnepäin. Itseäni tämä häiritsee niin paljon, että irtisanouduin ja hakeudun muualle. Olen luonteeltani pedantti ja inhoan tehdä työtäni huonosti. Eräs työnantaja sanoi minulle, että pedantit ihmiset eivät pärjää vanhustenhoidossa, täytyy osata katsoa ohitse. Ymmärrän sen nyt. Itse en voi työskennellä alalla, jossa ei pysty tekemää töitään kunnolla.
Selitä minulle, millä tavalla esimerkiksi asiakkaan omalla nimellä puhuttelemiseen menee enemmän aikaa kuin jollakin "lempinimellä" puhuttelu? Kyseessä oli dementoitunut, joita pitäisi puhutella koko nimellä, tarvittaessa jopa arvonimellä, olipa se sitten "professori Virtanen" tai "Virtasen emäntä".
Aikaa riittää paremmin, kun ne hommat osaa. Jo aiemmin mainitsin esimerkin tilanteesta kertomatta tarkempia yksityiskohtia, miten yksi osaava hoitaja voi selvittää parissa minuutissa tilanteen, jossa kahdella osaamattomalla menee tehokasta työaikaa yhteensä puoli tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajia on koulutettu vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei kiinnosta työnteko. Kotona lorvailu tuilla tai miehen elättinä on kivempaa
Joo, kyllä elän mieluummin tuilla kuin olen minuuttiakaan enää katselemassa ilkeitä ihmisiä työssäni. Todellakin olen iloinen etten joudu enää ikinä palaamaan lähihoitajan työhön. Sillä palkalla niin henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa työtä moni jaksa. Varmasti on leppoisia ja mukavia työpaikkoja, mutta monessa paikassa palaa ihmiset loppuun. Onneksi aina voi vaihtaa alaa tosiaan.
donepetsiili tekee niistä hoidettavista hirvittävän ilkeitä. Miten on varaa sellaiseen missään?
malathion ìn vastavaikuttajaa se:-X
Kyllä se niissä pakkausselosteissa on joskus lukenut.
Perusterveydenhuolto pitää palauttaa. Leikkaukset johtavat entistä huonokuntoisempiin ja raihnaisempiin vanhuksiin. Ja todellakin jotain omalääkärisysteemiä! Lääkärin käyntiin varataan reilusti aikaa ja suurempi vaivamäärä samalla kerralla. Kertoohan se maalaisjärkikin, ettei kymmenen minuutin käynnillä, josta 5 mi kuluu kirjaamiseen ole tarpeeksi. JOnot voivat pidentyä, mutta koska perusterveydenhuolto palautetaan ennen Sipilää ja Käteistä olevaan kuosiinsa, ei jonoja ole lopulta samoissa määrin.
Ja mistä rahat? No valitettavasti eutanasialakia on höllennettävä. Sängyssä monta vuotta makaava Alzheimerpotilas, miksei hänen anneta mennä pois ja kuolla kunniallisesti? Jos olet elänyt sen 90-vuotta liikkuen, haluaisitko maata sängyssä pari vuotta ja kuolla sitten, vai kuolla rauhassa vielä kun pystyt istumaan?
Vierailija kirjoitti:
Perusterveydenhuolto pitää palauttaa. Leikkaukset johtavat entistä huonokuntoisempiin ja raihnaisempiin vanhuksiin. Ja todellakin jotain omalääkärisysteemiä! Lääkärin käyntiin varataan reilusti aikaa ja suurempi vaivamäärä samalla kerralla. Kertoohan se maalaisjärkikin, ettei kymmenen minuutin käynnillä, josta 5 mi kuluu kirjaamiseen ole tarpeeksi. JOnot voivat pidentyä, mutta koska perusterveydenhuolto palautetaan ennen Sipilää ja Käteistä olevaan kuosiinsa, ei jonoja ole lopulta samoissa määrin.
Ja mistä rahat? No valitettavasti eutanasialakia on höllennettävä. Sängyssä monta vuotta makaava Alzheimerpotilas, miksei hänen anneta mennä pois ja kuolla kunniallisesti? Jos olet elänyt sen 90-vuotta liikkuen, haluaisitko maata sängyssä pari vuotta ja kuolla sitten, vai kuolla rauhassa vielä kun pystyt istumaan?
No kun se vanhus lääkittiin (=todennäköisesti, kun on käytäntökin) levetirasetaamilla jossain vaiheessa, se vie lihasvoimat! Sellaisten lääkkeiden käyttö pitäisi kieltää kokonaan, kaikilta!
Onneksi terveydenhuollossa on väyliä edetä, ei tartte ihan kokonaan vaihtaa alaa. Itse opiskelin joskus lähihoitajaksi mutta päätin jatkaa terkkariksi ja sieltä vielä erikoistua alalle, jossa hyvä palkka ja päivätyö. Töitä kyllä on paljon vaikka toimistotyötä tehdään, mutta kaikesta kokemasta on hyötyä nyt. Hoivapuolelle en kyllä enää ole palaamassa :)
Joo, kyllä elän mieluummin tuilla kuin olen minuuttiakaan enää katselemassa ilkeitä ihmisiä työssäni. Todellakin olen iloinen etten joudu enää ikinä palaamaan lähihoitajan työhön. Sillä palkalla niin henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa työtä moni jaksa. Varmasti on leppoisia ja mukavia työpaikkoja, mutta monessa paikassa palaa ihmiset loppuun. Onneksi aina voi vaihtaa alaa tosiaan.