hoitajapula? ei todellakaan

Vierailija kirjoitti:

On niistä pula, ihan tutkitusti. En myöskään ymmärtänyt tämän aloituksen pointtia. Oliko tämän tarkotus olla joku hoitajien haukkumaketju? Miksi ihmeessä, ja vielä tällaisena aikana? Aika törkeää sinulta.

Tämä on yksi näistä kymmenistä hoitajien haukkumisketjuista,joita täällö aloitetaan viikoittain

Yksityisissä hoivakodeissa ja muissa yksityisissä hoitoalan laitoksissa hoitajien tehtäviin kuuluu paljon kaikkea muuta työtä kuin potilaiden hoitamista, esim siivoamista, pyykkäämistä ja ruuan valmistamista

Hoitoalallehakijoiden määrä on romahtanut, se tulee näkymään viiveellä muutaman vuoden kuluttua.

Valmiit hoitajat lähtevät alalta tai lähtevät ulkomaille. Meidän työpaikasta on viimeisen parin vuoden aikana lähtenyt muualle irtisanoutunut yms löhes 20 hoitajaa, ja uusia on hankala saada. Myöskään naapuriyksiköihin ei ole hoitajia saatavissa. Syyt ovat orgsnisaatiokulttuurissa, huonossa johtamisessa, työn vaativuudesta ja huonossa palkassa. Olen itse lähtenyt alalta , olen ollut yli 20 vuotta hoitajana, ja takaisin en palaa koskaan teen vaikka niin että menetän hoitajan oikeuteni. Niin karmivaa on olla hoitajan töissä, työssä ei ole mitään vikaa, mutta se, miten työnantaja meitä hoitajia kohtelee on järkyttävää. Potilaat, työkaverit, lääkärit, perustyö on ihania, mutta.....never again

Olisiko hyvistä hoitajista pula? Niistä jotka oikeasti tekevät työtä sen juoruilun sijaan.

Hoitajatyö on itsenäistä ja osin yksinäistä. Onko alalle ajautunut ekstroverttejä jolloin kaikki pitäisi tapahtua tiimissä yhdessä tehden ja samalla mukavasti rupatellen ja on kädetön kun joku ei ole rinnalla kaikenaikaa.

Paljon näkee näitä jotka eivät pysty itsenäiseen työskentelyyn ja suunnittelemaan oman työkenttänsä.

Entä mitoutus? Kun joku on pois, onko sijaista?

Ja huomioidaanko hoitaja työssä opastus aika?

Extraaja uudessa paikassa joutuu koville koska ei tiedä talon tapoja. Huomioko johto sitä että aikaa menee enemmän koska ei yksinkertaisesti tiedä mitä pitää tehdä ja asioiden selvää ottamiseen menee oma aikansa.

Hatunnosto kaikille extraajille. Olette rautahermoista porukkaa!

Suurin ongelma lienee, ettei hoitajia palkata tarpeeksi. Ja jos sä olet pitkään joku kutsuhoitaja tai määräaikainen sijainen, niin ei ihme, jos haketuu toiselle alalle. Ihmisen pitäisi saada pysyvyyttä työelämässä, jotta voi rakentaa omaa elämäänsä niin kuin jokaisella henkilöllä pitäisi olla oikeus. Mutta ei nämä pätkätyö nollasopimuksilla anna mahdollisuutta hankkia omaa asuntoa ja perustaa perhettä. Ja palkkioksi saa vaan haukkumisia laiskuudesta ja työn välttelystä.

Raskas työ, pieni palkka, heikko arvostus ja esimiesten tuki vähäistä. 15v tein hoitajan hommia. Pakkorokotukset sun muut katkaisivat kamelinselän ja vaihdoin työpaikkaa sekä kokonaan alaa puoli vuotta sitten. Paperilla koulutettuja hoitajia varmasti olisi riittävästi, mutta moni vaihtaa alaa.

Kävin katsomassa vanhempiani usein, ensi hoitolaitoksessa, sitten sairaalassa.

Useamman kerran löysin hoitajat rupattelemassa juoruringissä. Hoitajia ei ikinä meinannut löytää, jos olisi ollut asiaa, kun he olivat aina tauolla. Olipa mikä aika päivästä tahansa.

Pula on siis hoitajista, jotka tekevät töitä. Epäilen, että muutama heistä tekee muidenkin työt.

Vierailija kirjoitti:

Kävin katsomassa vanhempiani usein, ensi hoitolaitoksessa, sitten sairaalassa.

Useamman kerran löysin hoitajat rupattelemassa juoruringissä. Hoitajia ei ikinä meinannut löytää, jos olisi ollut asiaa, kun he olivat aina tauolla. Olipa mikä aika päivästä tahansa.

Pula on siis hoitajista, jotka tekevät töitä. Epäilen, että muutama heistä tekee muidenkin työt.

Suurimmalla osalla on vaikea prinsessakompleksi joka aiheuttaa palkasta kitinää ja kyvyttömyyttä tehdä työtä. Ihmettelen sitä iänikuista valittamista. Jos tienaat yli 2000e kuukaudessa etkä tule toimeen, niin vika on ylimitoitetussa elintasossa ja kulutuksessa, ei palkassa. Mikään määrä rahaa ei muuta taloudellista osaamattomuutta miksikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusterveydenhuolto pitää palauttaa. Leikkaukset johtavat entistä huonokuntoisempiin ja raihnaisempiin vanhuksiin. Ja todellakin jotain omalääkärisysteemiä! Lääkärin käyntiin varataan reilusti aikaa ja suurempi vaivamäärä samalla kerralla. Kertoohan se maalaisjärkikin, ettei kymmenen minuutin käynnillä, josta 5 mi kuluu kirjaamiseen ole tarpeeksi. JOnot voivat pidentyä, mutta koska perusterveydenhuolto palautetaan ennen Sipilää ja Käteistä olevaan kuosiinsa, ei jonoja ole lopulta samoissa määrin.

Ja mistä rahat? No valitettavasti eutanasialakia on höllennettävä. Sängyssä monta vuotta makaava Alzheimerpotilas, miksei hänen anneta mennä pois ja kuolla kunniallisesti? Jos olet elänyt sen 90-vuotta liikkuen, haluaisitko maata sängyssä pari vuotta ja kuolla sitten, vai kuolla rauhassa vielä kun pystyt istumaan?

No kun se vanhus lääkittiin (=todennäköisesti, kun on käytäntökin) levetirasetaamilla jossain vaiheessa, se vie lihasvoimat! Sellaisten lääkkeiden käyttö pitäisi kieltää kokonaan, kaikilta!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Parasympatomimeetit

Tyttäreni opiskelee hoitoalaa ja on käynyt nyt paljon harjoitteluissa, erilaisissa paikoissa. Pääosin hän valittaa harjoittelupäivien jälkeen, että ala on siitä rankka, että siellä on niin tylsää kun valtaosa päivästä menee kahvin juontiin tai sen keittämiseen, mitään tekemistä ei ole. Ja siis tämä on niiden ihan vakkarihoitajienkin pääasiallinen tapa käyttää päivänsä.

Pahin paikka hänen mukaansa oli eräs vanhainkoti, jossa hoitajat avoimesti v*ttuilivat vanhuksille ja suuttuivat, jos joku kehtasi heidän kahvitaukonsa keskeyttää.

Itsekin sairaalassa useamman kerran käyneenä, potilaana tai vierailulla, niin kyllä ne hoitajat pääsääntöisesti istuvat keskenään ja naureskelevat kahvia ryystäen ja jos kehtaa keskeyttää tulee vihainen katse.

Missä siis se hirveä kiire on, mistä hoitajat jankuttaa koko ajan, kun sitä ei näe potilaat eikä harjoittelussa olevat opiskelijat?

työvoimapulat, paskanmarjat kirjoitti:

Jos minä saisin päättäjien valtikan, katsoisin taaksepäin, miten ennen elettiin. Kaikki mm. pääsi lääkäriin, hammaslääkäriin, oli kotisairaanhoitoa. Ei juurikaan ollut suurrikkaita ja heikommista pidettiin huolta. Maaseutu oli elinvoimainen, maanviljelys ja eläintuotanto ei ollut tehotuotantoa. Oli toki omat ongelmat, ei ymmärretty kaikkien myrkkyjen vaikutuksia, painekyllästetyn puun, aspestin, formaldehydin, glyfosaatin yms. mutta pääsääntöisesti lähtisin Japanin tielle. Väemmän on enemmän.

Kun 2010 alkuvuosina vaihdoin asuinpaikkakuntaa, luulin, että työpaikan vaihtaminen käy noin vaan, olihan tuutin täydeltä rummutettu työvoimapulasta, joka syntyy, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Uutisointi oli politiikkaa ja täyttä pas..aa. Silloin opin, että kannattaa aina miettiä uutisoinnin taustat, mihinkään mediaan ei voi luottaa.

Näihin elämänkokemuksiin peilaten, pohdin nyt mihin tarvitsemme maahan muuttoa, tarkoitan haitta sellaista? Hädänalaisten auttamisesta ei ole kyse, siitä olen täysin vakuuttunut, kun tätä menoa on seurannut, niin tyhmä en ole, että siihen uskoisin enää.

Tärkeintä on, että oman maan kansalaiset saavat töitä. Tässä kannattaa muistaa kysynnän ja tarjonnan laki. Mitä enemmän on tarjontaa, sitä enemmän työttömiä ja sitä pienemmät palkat. Tästä ajatteluketjusta tyhmenpikin tajuaa, kuka tai ketkä maahan muuttoa tarvitsee ja keiden elämää se haittaa.

Mitä v..., taas iski persu logiikka.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni opiskelee hoitoalaa ja on käynyt nyt paljon harjoitteluissa, erilaisissa paikoissa. Pääosin hän valittaa harjoittelupäivien jälkeen, että ala on siitä rankka, että siellä on niin tylsää kun valtaosa päivästä menee kahvin juontiin tai sen keittämiseen, mitään tekemistä ei ole. Ja siis tämä on niiden ihan vakkarihoitajienkin pääasiallinen tapa käyttää päivänsä.

Pahin paikka hänen mukaansa oli eräs vanhainkoti, jossa hoitajat avoimesti v*ttuilivat vanhuksille ja suuttuivat, jos joku kehtasi heidän kahvitaukonsa keskeyttää.

Itsekin sairaalassa useamman kerran käyneenä, potilaana tai vierailulla, niin kyllä ne hoitajat pääsääntöisesti istuvat keskenään ja naureskelevat kahvia ryystäen ja jos kehtaa keskeyttää tulee vihainen katse.

Missä siis se hirveä kiire on, mistä hoitajat jankuttaa koko ajan, kun sitä ei näe potilaat eikä harjoittelussa olevat opiskelijat?

Hoitajana käy juuri whatsup keskustelua, hoitaja tyttäreni kanssa, miten joululistassa on paljon sijaisia, päteviä ja hyviä, mutta silti on paljon asioita joita sijainen ei näe, pieniä mutta tärkeitä. Meillä on töissä hoitaja, jolle yhteiset palaverit eivät ole tärkeitä, sitten kun kysytään oliko Martan ihottuma pahempi ja laitoitko siihen sovitun rasvan ei ole asiasta kuullutkaan tai ihottumaa nähnyt, kun auttoi vain lehden sivun käännössä, turhan sitä on edes lukea mistään, kun sitä ei ole lääkäri määrännyt. Ihminen, joka ei ole sisäistänyt hoitajan roolia, olet potilaan silmät, korvat ja suu lääkäriin päin, näet, kuulet, ihmettelet ja kerrot lääkärille, jos päädyt siihen että asia on kertomisen arvoista pohdittuasi mahdollisesti asiaa toisten hoitajien kanssa ja ehdotat mahdollista tutkimusta, hoitoa. Opiskelija, saati potilas ei näe kuin pienen osan siitä mitä hoitaja tekee, ei ainakaan kiirettä, hoitaja ei juokse, eikä näytä kiirettä opetettiin minulle jo koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni opiskelee hoitoalaa ja on käynyt nyt paljon harjoitteluissa, erilaisissa paikoissa. Pääosin hän valittaa harjoittelupäivien jälkeen, että ala on siitä rankka, että siellä on niin tylsää kun valtaosa päivästä menee kahvin juontiin tai sen keittämiseen, mitään tekemistä ei ole. Ja siis tämä on niiden ihan vakkarihoitajienkin pääasiallinen tapa käyttää päivänsä.

Pahin paikka hänen mukaansa oli eräs vanhainkoti, jossa hoitajat avoimesti v*ttuilivat vanhuksille ja suuttuivat, jos joku kehtasi heidän kahvitaukonsa keskeyttää.

Itsekin sairaalassa useamman kerran käyneenä, potilaana tai vierailulla, niin kyllä ne hoitajat pääsääntöisesti istuvat keskenään ja naureskelevat kahvia ryystäen ja jos kehtaa keskeyttää tulee vihainen katse.

Missä siis se hirveä kiire on, mistä hoitajat jankuttaa koko ajan, kun sitä ei näe potilaat eikä harjoittelussa olevat opiskelijat?

Hoitajana käy juuri whatsup keskustelua, hoitaja tyttäreni kanssa, miten joululistassa on paljon sijaisia, päteviä ja hyviä, mutta silti on paljon asioita joita sijainen ei näe, pieniä mutta tärkeitä. Meillä on töissä hoitaja, jolle yhteiset palaverit eivät ole tärkeitä, sitten kun kysytään oliko Martan ihottuma pahempi ja laitoitko siihen sovitun rasvan ei ole asiasta kuullutkaan tai ihottumaa nähnyt, kun auttoi vain lehden sivun käännössä, turhan sitä on edes lukea mistään, kun sitä ei ole lääkäri määrännyt. Ihminen, joka ei ole sisäistänyt hoitajan roolia, olet potilaan silmät, korvat ja suu lääkäriin päin, näet, kuulet, ihmettelet ja kerrot lääkärille, jos päädyt siihen että asia on kertomisen arvoista pohdittuasi mahdollisesti asiaa toisten hoitajien kanssa ja ehdotat mahdollista tutkimusta, hoitoa. Opiskelija, saati potilas ei näe kuin pienen osan siitä mitä hoitaja tekee, ei ainakaan kiirettä, hoitaja ei juokse, eikä näytä kiirettä opetettiin minulle jo koulussa.

Niin, eli tyttäreltäni jää jotain tärkeää näkemättä, kun hän kuuntelee kuinka hoitajat juoruaa päivät pitkät omista asioistaan kahvia ryystäen taukotilassa ja hän miettii, että mitä voisi tehdä, siis jotain muuta kuin ryystää sitä kahvia? Tai että se on osa haavan hoitoa, kun hoitaja sanoo dementoituneelle vanhukselle, että "pidä sinäkin nyt v*ttu pääsi kiinni"? :D

Ehkä tosiaan se haavan hoito on sitten erilaista, mitä olen kuvitellut :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin katsomassa vanhempiani usein, ensi hoitolaitoksessa, sitten sairaalassa.

Useamman kerran löysin hoitajat rupattelemassa juoruringissä. Hoitajia ei ikinä meinannut löytää, jos olisi ollut asiaa, kun he olivat aina tauolla. Olipa mikä aika päivästä tahansa.

Pula on siis hoitajista, jotka tekevät töitä. Epäilen, että muutama heistä tekee muidenkin työt.

Suurimmalla osalla on vaikea prinsessakompleksi joka aiheuttaa palkasta kitinää ja kyvyttömyyttä tehdä työtä. Ihmettelen sitä iänikuista valittamista. Jos tienaat yli 2000e kuukaudessa etkä tule toimeen, niin vika on ylimitoitetussa elintasossa ja kulutuksessa, ei palkassa. Mikään määrä rahaa ei muuta taloudellista osaamattomuutta miksikään.

Aika vaikeaa hoitaa ihmistä, josta ei tiedä yhtään mitään ja todella turhauttavaa olisi potilaallekin kun joutuisi kertomaan jokaiselle hoitajalle erikseen koko sairauskertomuksensa ja mitä hoitoa tarvitsee, jos edes tietää.

Hoitajia on, mutta kukaan ei halua tehdä hoitajia.

Varsinkin vanhuspuolella hoitajat ja laitoshuoltajat tekevät jatkuvasti töitä minimihenkilökunnalla ja joskus miinushenkilökunnalla. Töitä on liikaa ja monet ihmiset menevät nopeasti burnout tilaan ja päätyvät sairaslomille tai vaihtavat alaa.

Vanhukset eivät yksinkertaisesti saa tarpeeksi hoitoa sen takia, koska niitä töitä on liikaa hoitajilla, eikä heillä ole yksinkertaisesti aikaa tehdä kaikkea.

Hoitajia on, mutta kukaan ei halua tehdä hoitajien töitä. Joo torkahdin tuossa äsken ja mun aivot on yhä vähän jumissa.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajia on koulutettu vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei kiinnosta työnteko. Kotona lorvailu tuilla tai miehen elättinä on kivempaa

Siinä yks taliaivo huutelee.

Johtaminen on ongelma monessa paikkaa. Ongelma on se, että lääkärit haluavat myös sen johtamisvallan ja heillä kun ei johtamiskoulutusta ole, niin homma vaikeutuu jo sen takia. Asioita johdetaan huonosti kun ei käytetä ammattijohtajia.

Ammattijohtaja toisi mukanaan myös sen muutoksen, että ongelmista uskallettaisiin puhua työpaikalla. Nykyinen hierarkinen ja jäykkä järjestelmä aiheuttaa sen, ettei työpaikoilla uskalla kritisoida edes niitä eniten pielessä olevia asioita, koska sillä aiheuttaa vain itselleen vaikeuksia (herkkähipiäinen ylihoitaja tai lääkäri pahoittaa mielensä)

Osastolta on 4 vakituista työntekijää lopettanut mutta uusia ei haeta. Kyse on rahasta , ei palkata työntekijöitä vaan odotetaan että ne ketkä jäljellä, huonosti suomee puhuvia suurin osa tekevät työn pienemmällä henkilökunta määrällä ja ovat hiljaa.

Annan sulle ilmaisen vinkin: Vaihda hommia, jos noin ankeata on työssä.

Et kai kuvittele, että korkeampi palkka saisi sut jaksamaan enemmän tai laihduttaisi? Eikö opiskeluaikana tullut selväksi, mihin olet opiskelemassa? Vuorotyö on melkein selviö hoitajalle kuin hoitajalle. Muutenkin tuntuu tulleen sulle yllätyksenä mille alalle hakeuduit? Taidat olla lähihoitaja, mihin koulutukseen ainakin ennen pääsi kaikki, joille muiden oppilaitosten ovet eivät auenneet. En haluaisi missään tapauksessa joutua sun käsittelyyn.