Mitä se käytännössä tarkottaisi, jos palattaisiin 70/80-luvun elintasoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtiolle ja kunnille maksettavista veroista ei menisi senttiäkään (penniäkään) ulkomailta tulleiden hädänalaisten nuorukaisten elättämiseen ja discoissa läpsyttelyn rahoittamiseen. Hiusgeelien rahoittamisesta puhumattakaan. 

Ambomaan kristityille köyhille kerättäisiin ompeluseuroissa kolehtia ja kudottaisiin villavanttuita ja -sukkia kylmän viidakon yön varalle. Biafran nälkäisiä lapsia autettaisiin syömällä oma aamiaiskaurapuurolautanen tyhjäksi. "Syö nyt se puurosi, ja ole kiitollinen. Biafran lapsilla ei ole mitään syömistä."

Suomeen tuli ensimmäiset pak olaiset kylläkin jo 70-luvulla esim. Chilestä, Vietnamista jne. ja sen jälkeen useasti, eikä se ole mikään nykyajan ilmiö. Näin on ollut kautta Suomen historian. Ihan samalla tavalla kuin suomalaiset ovat lähteneet paremman elämän toivossa.

Mutta siihen aikaan heihin suhtauduttiin hyvin ystävällisesti ja valtion ja kuntien lisäksi ihan yksityiset auttoivat heitä, niin kuin vanhempani.

Ja sen ajan tulijat työllistyivät, olivat ahkeria ja integroituivat yhteiskuntaamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herra 57 kirjoitti:

1970- ja 1980-luvuilla ei ollut sen paremmin matkapuhelimia kuin kotitietokoneitakaan, eikä niitä kukaan edes osannut kaivata.

Ulkomaanmatkat olivat harvinaisia ja niihin oli varaa vain varsin harvoilla.

Töitä riitti yleisesti ottaen kaikille, koska teollisuusautomaatio oli vielä alkuvaiheessa, samoin atk:n käyttö toimisto- ja asiantuntijatehtävissä.

Matkapuhelimet ja kotitietokoneet tulivat nimenomaan 1980-luvulla. Meille ostettiin tietokoneiden hittituote Commodore 64 vuonna 1984.

Matkapuhelimet tulivat taviksen ostettavaksi vasta 90-luvulla.

Itse sain töissä ensimmäisen matkapuhelimen v. 1987 ja se maksoi useamman kuukauden palkan verran, jos olisin itse ostanut.

Ja sitä ennen käytettiin autoradiopuhelimia, jotka olivat kiinteitä ja puhelu tilattiin autoradiokeskuksen kautta.

Tietokoneet yleistyvät koteihin 80-luvun puoli välin jälkeen, eikä niitä ollut edes kaikissa toimistoissa käytössä.

Meidän koulussa oli kyllä tietokone vuonna 1977. Ja 1980-luvulla olen ollut atk-kerhossa. 😁 Ensimmäisissä koneissa oli kaksivärinen näyttö. Tetris oli lempipelini.

Kyllähän tietokoneita on ollut jo 1920-luvulla ja yleisesti yrityksissä ja kouluissa käytössä jo 70-luvulla, mutta koteihin ne tulivat vasta 80-90-luvulla, kun teknologia kehittyi ja hinnat halpenivat. Samoin internet. Ensimmäiset laskut voitiin maksaa netin kautta jo 1988-1989 ja monet kommentoijat ovat kirjoitelleet Aihe Vapaa-palstalle jo 90-luvulta alkaen.

Omakotitalo ja saabi kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Ulkohuusit. Uusia vaatteita jouluna ja synttäreinä, mutta vain tarpeeseen. Jokaisessa kodissa neuloja ja ompelulankaa, melkein kaikilla ompelukone. Rajatumpi juusto- ja makkaravalikoima. Homeisista leivistä leikataan homehtunut osa pois ja syödään loput. Pulla leivotaan itse. Kengät käytetään suutarilla, jos on rahaa. Kodinkoneet korjataan niin kauan kuin mahdollista. Liikunta ilmaiseksi ulkona. Vain alusvaatteet ja sukat vaihdetaan päivittäin puhtaisiin, hien haju ei häiritse ketään, kun kaikki haisevat samalla tavalla.

Tämä on ehkä enemmän 40-lukua kuin 80-lukua:D Meillä ainakin käytiin joka päivä suihkussa. Homeista leipää ei ole syöty. Leivän päälle laitettiin lauantaimakkaraa. Karkkiakin syötiin joskus. Muotivaatteet tilattiin postimyynnistä, tosin vain pari kertaa vuodessa. Lomamatkoilla ei käyty, mutta ei niitä osattu kaivatakaan. Ei kukaan muukaan käynyt. Ladalla ajettiin ja se oli vähän noloa. Nissan oli se hienompi auto varakkaammilla. Rikkailla oli Saab.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalo ja saabi kaikilla.

Niin, omakotitaloja oli kai enemmän asuttuina, kun enemmän ihmisiä asui maalla, jossa nyt on tyhjillään olevaa rakennuskantaa. Kaupungeissakin talojen hinnat olivat vielä sellaisia, että pystyi maksamaan lainan pois kohtuullisessa ajassa.

Ja molemmat auton sekä talon pystyi itse korjaamaan. Autoja pystyi pitkälle korjaamaan omilla työkaluilla, joskus ehkä kävi jonkun luona, jolla oli monttu. Nykyään menee elektroniset järjestelmät sekaisin, jos koskee mihinkään, eli pitää käyttää korjaamolla joka tapauksessa. Taloja kunnostettiin myös enemmän itse, osattiinkin enemmän kuin nyt. Toisaalta silloin tehtyjä virheitä joudutaan nyt sitten paikkailemaan. Eivät kaikki osanneet silloinkaan, mutta perustaidot olivat ihmisillä enemmän hallussa.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa ruokakaupassa oli grilli, josta sai ostaa kokonaisia grillattuja kanoja. Ja ne syötiin jokainen muru.

Ja oli Meijärin baarit, jossa käytiin syömässä jalallisesta lasimaljasta jäätelöannos, jossa oli paperinen sateenvarjo ja myöhemmin tuli mansikkapirtelöt, joita imettiin muovipillistä.

Kotona kahvi keitettiin kaksi osaisessa lasipannussa ja se oli valmista, kun se vesi pulppusi yläosassa.

Kahvi oli valmista, kun se vesi oli laskeutunut sinne alaosaan sen pulppuamisen jälkeen.

Mulla ko pannu on edelleen ja joskus, kun haluan hyvää kahvia keitän sillä.

Vierailija kirjoitti:

Hedelmät talvella

Appelsiini

Omppu

Banaani

Ulkomaan matka ehkä koka toinen tai kolmas vuosi

Telttaretket

Ei tuoreita vihanneksia vaan juureksilla mennään

Ei tämä mitenkään pahalta kuulosta, elän aika pitkälti noin jo nyt.

Vähemmän matkoja, kulutuksen karsimista, vähemmän lihansyöntiä, pienemmät asunnot ja vähemmän tapahtumia. Toisaalta sitten kysymys olisi, mitä ne ihmiset tekisivät joiden työt vähenisivät? Toisaalta toisilla ihmisillä jäisi rahaa enemmän säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Silloin ei valtiot ja kunnat kustantanut joka työttömälle omaa asuntoa vaan pienessä ja ahtaassa hellahuonessa saattoi asua useampikin vähäosainen perhe. Korttelissa saattoi olla vain yksi yhteinen huussi, keittiö ja sauna. Juoksevaa vettä ja lämmitystä ei tietenkään ollut, mutta sähköt hellahuoneisiin oli vedetty.

Siis kolkytluvulla tämä

Ei, kyllä näin elettiin Tampereen Amurissa vielä 1970-luvulla. 1980-luvulla se sitten laitettiin maan tasalle ja uudet kerrostaloasunnot myytiin kalliilla pohatoille. Itse olen tällaisesta köyhästä hellahuuoneperheestä. Meitä asui kolme perhettä saman katon alla vaikka äiti oli tehtaassa siivoojana. Ei tekisi pahaa tämän päivän työttömille ja muille vähäosaisille elää samalla tavalla.

Kävin juuri eilen Amurin Työläismuseokorttelissa ihmettelemässä sitä entisaikojen asumiskulttuuria. Kyllähän tuollainen olisi sikäli ihan hyvä, että kenelläkään työttömällä tuskin olisi semmoista pohjatonta yksinäisyyden tunnetta, kuin mitä nykyään kuulee olevan. Ehkä elämänhallinta olisi myös hieman paremmalla tolalla, kun ne puut olisi vaan pakko saada kannettua sinne uuniin, jos mieli hengissä pysyä, eikä yhteiskeittiössäkään voinut perseillä miten haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Juotaisiin punaista maitoa ja pantaisiin leivän päälle voita.

Kyllä monet tekevät näin nykyäänkin. Itsekin laitan voita leivälle toisinaan. On äärimmäisen hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 43v enkä kyllä koe että kasarilla olisin elänyt jotenkin erityisen niukasti. Elämä oli tavallaan yksinkertaisempaa mutta ei mielestäni mitenkään puutteellista. Enkä muista että kavereilla ja tutuillakaan olisi mitään kärsimystä ollut. Ehkä näissä on eroja kaupunkien/"sosiaaliluokkien" välillä sitten.

Puute onkin keksitty asia. Sinulta puuttuu vasta silloin kuin "kaikilla" muilla opn, ja sinulla ei.

Vierailija kirjoitti:

Hedelmät talvella

Appelsiini

Omppu

Banaani

Ulkomaan matka ehkä koka toinen tai kolmas vuosi

Telttaretket

Ei tuoreita vihanneksia vaan juureksilla mennään

Ulkomailla käytiin kerran kymmenessä vuodessa jos sitäkään.

Se lähtisi siitä että töitä olisi lähes kaikille. Palkat olisi pienempiä mutta hinnat halvempia.

Reissaaminen tapahtuisi kotimaassa ehkä kerran kahdessa vuodessa jossain ulkomailla, jos silloinkaan.

Lasten päivähoito olisi perhepäivähoidossa.

Todellisuudessa tuohon nyt ei ole paluuta. Elintaso tietenkin voitaisi laskea palkkoja pienentämällä, niinkuin luultavasti vielä käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessani 80-luvulla tehtiin vain kaksi etelänmatkaa vuodessa nykyisen jatkuvan rälläämisen sijaan.

Televisioita oli kodissa kaksi, tietokone löytyi myös. Videonauhuri ja stereot levy- ja kasettisoittimineen. Tiskikone ja pyykkikone, mutta ei pyykinkuivuria. Jääkaappi ja 2 pakastinta, kahvinkeittimenä ei kapselikeitintä vaan Moccamaster. Itse asiassa isälläni on sama Moccamaster edelleen jokapäiväisessä käytössä. Tietokonetta vaihdettiin tekniikan kehittyessä, kaikki muut härpättimet käytettiin loppuun.

Vaatteita ostettiin kahdesti vuodessa. Mulla oli ehkä kolmet kouluhousut ja talveksi kahdet toppahousut. Tavarat myös ylipäätään kestivät. Huonekaluja, astioita ja kodintekstiilejä ostettiin kun niitä tarvittiin, ei vaihdettu muodin vuoksi.

Uusi omakotitalo ja yksi uusi auto. Ruoka oli terveellistä mutta yksinkertaisempaa. Riisiä, makaronia, pottua, lohta, lihaa. Makkaraa ja valkoista leipää pidettiin silloinkin epäterveellisinä. Kasviksia syötiin vähemmän. Kevytmaitoa ja leipää. Ranskanleipä oli epäterveellistä ja hyihyi. Jogurttia ja Floraa leivän päälle. Hedelmiä kyllä, mutta silloin kiivi oli muodikas eksoottinen ruoka. Opittiin syömään pizzaa, joka oli myös superhieno muotiruoka.

Itse asiassa eipä tuosta kovin ole elintasoni noussut. 🤔 Reissaamaankaan ei taida ihan hetkeen päästä.

On ihanaa kun ihmiset käyttää jotain vanhaa mutta ihan hyvin toimivaa keittiökonetta niin kauan kuin mahdollista! Nykyään kaikki uudet hajoaa tosi nopeesti.

Mun mahvinkeitin hajosi viikko sitten, oli ostettu 2000. Mikro, joka on ostettu 2001 on vielä käytössä.  Stereot mulla on (viikottain käytössä) vuodelta 94. Kuuntelen niiden kautta esim. tietokopneelta/puhelimesta musaa/youtubea. Toki phones-rca-johdon kautta, koska mm- hdmi:tä ei ollut keksitty vielä tuolloin.

Tavallisen kansan ostovoima 70-80-luvulla varmaan samaa tasoa kuin nykyään. Tuloerot olivat paljon pienemmät, eikä julkinen puoli hassannut veroeuroja, vaan niitä käytettiin kansalaisten  (maksajien) etuihin järkevästi.

Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Esim. kunnan- ja pankinjohtajien palkkoja olisi mielenkiintoista verrata.

Joka kunnassa oli lääkäri, hammaslääkäri, poliisi, Osuuspankki ja Säästöpankki, ruokakauppa ja huoltoasema ja apteekki. Vapaapalokunta, luotettavat taksinkuljettajat ja joku tehdas, joka paikkakunnalla. Töitä oli kaikille jotka halusivat tehdä, nuorille myös kesätöitä. Luontoa säästyi, kun krääsää ei juuri ollut. No, nyt kun muistelen meidän jouluja, saimme kyllä lahjoja aika paljon, mutta osa oli tarpeellista :).

Kun äitini lähti synnärille hakemaan kolmatta lasta, tuli kotiin kodinhoitaja kunnalta, laittamaan ruokaa, siivoamaan jne. Se oli ihan normaalia tavisperheissä, jos ei ollut mummoja käytettävissä.

Yhteiskunta pyöri kummasti veroeuroilla, pienetkin kunnat. Olen jo pidempään ihmetellyt nykyajan menoa. Virtuaalirahaa taiotaan ja julkisia virkoja yms turhake toimikuntia perustetaan, (siis kaikki eivät ole turhakkeita, kts. yllä olevat perusasiat), joihin veroeuroja tuhlataan. Raha ei koskaan riitä, kun on kysymys keskituloisesta veronmaksajasta, siitä kaiken laskun maksajasta. (koska köyhimmät elävät veroeuroillamme ja rikkaimmat osaavat vältellä veroja). Päinvastoin, mm. kiinteistöveroja ja polttoaineveroja vaan nostetaan.

Kansalaiset opetetaan kuluttamaan ja kuluttamaan. Kaupungissa asuminen automaattisesti lisää kulutusta, ja jokuhan aina rikastuu, kun sinä avaat lompakkosi. Maalla pärjää vähemmällä, testattu on.

Tauko älylaitteista ja televisiosta tekisi hyvää.

Ollaan oltu nyt loppukesästä ja alkusyksystä aika paljon mökillä missä ei ole televisiota ja koulun aloituksen ongelmien takia lapselta on viikolla netin käyttö kielletty viikolla kokonaan ja ruutuaika/seuratut ohjelmat rajoitettuja ja kas kummaa muutaman päivän kiukuttelun ja valituksen jälkeen onkin kummasti keksinyt tekemistä ja koulukin alkanut kulkemaan.

Jatkuva rajaton viihde tarjonta ja sen taso/liian pienet pystyvät katsomaan isommille tarkoitettua materiaalia aiheuttaa varmasti paljon ongelmia nuorille.

70-luvulla oli energiakriisi ja öljyä ja sähköä säästettiin. Valoja sammuteltiin huoneesta toiseen liikkuessa ja asuntojen lämpötila oli 18 astetta talvella. Autoa käytettiin vain välttämättömään. Esim. Lapsia ei kyyditty kouluun tai harrastuksiin. Ihan itse piti kävellä, pyöräillä tai maalla talvella hiihtää tai mennä potkurilla. Ihmisillä oli vähän vaatteita. Lapsilla oli kouluvaatteet ja kotivaatteet . Kotivaatteet oli vanhoja kulahtaneita kouluvaatteita. Vaatteita pestiin harvemmin kuin nykyisin eikä suihkussa lotrattu päivittäin. Ulkomaisia elintarvikkeita ja hedelmiä oli paljon vähemmän tarjolla. Kotimaisia tomaatteja, kurkkuja ym oli tarjolla vain kesäisin. Talvella syltiin suolakurkkuja ja säilykeounajuuria. Appelsiinit ja jouluomenat oli joulunalla iso juttu kun tulivat kauppoihin. Tvstä tuli ohjelmaa yhdeltä kanavalta joku neljä tuntia illassa ja päättyi puoliyhdeksön uutisiin. Viikonlopouisin näytettiin joku aikuisille tarkoitettu elokuva/ohjelma sen jälkeen. Mutta lasten piti mennä nukkumaan.

Eikös tämä olisi ihan kivaa?

Moni on ketjussa kirjoittanut, että ”etelänmatkoja vain kaksi vuodessa” tai ”ulkomaanmatka vain 2-3 vuoden välein”. Ei meillä matkusteltu, ennen kuin itse tienasi rahat Interrailiin 80-luvun lopulla. Matkustaminen oli niin harvinaista, että silloin sitä pidettiin tosi hienona. Sen takia on jo pitkään huvittanut, kun ihmiset edelleen elvistelevät matkoillaan, vaikka nykyään se on vastuutonta niin ekologisesti kuin massaturismin haittojen kannalta. Jännää, että tässä matkojen ihailussa olemme edelleen 80-luvulla, vaikka muuten aika ja asenteet ovat kiitäneet eteenpäin.

VanhassaVaraParempi kirjoitti:

Tavallisen kansan ostovoima 70-80-luvulla varmaan samaa tasoa kuin nykyään. Tuloerot olivat paljon pienemmät, eikä julkinen puoli hassannut veroeuroja, vaan niitä käytettiin kansalaisten  (maksajien) etuihin järkevästi.

Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Esim. kunnan- ja pankinjohtajien palkkoja olisi mielenkiintoista verrata.

Joka kunnassa oli lääkäri, hammaslääkäri, poliisi, Osuuspankki ja Säästöpankki, ruokakauppa ja huoltoasema ja apteekki. Vapaapalokunta, luotettavat taksinkuljettajat ja joku tehdas, joka paikkakunnalla. Töitä oli kaikille jotka halusivat tehdä, nuorille myös kesätöitä. Luontoa säästyi, kun krääsää ei juuri ollut. No, nyt kun muistelen meidän jouluja, saimme kyllä lahjoja aika paljon, mutta osa oli tarpeellista :).

Kun äitini lähti synnärille hakemaan kolmatta lasta, tuli kotiin kodinhoitaja kunnalta, laittamaan ruokaa, siivoamaan jne. Se oli ihan normaalia tavisperheissä, jos ei ollut mummoja käytettävissä.

Yhteiskunta pyöri kummasti veroeuroilla, pienetkin kunnat. Olen jo pidempään ihmetellyt nykyajan menoa. Virtuaalirahaa taiotaan ja julkisia virkoja yms turhake toimikuntia perustetaan, (siis kaikki eivät ole turhakkeita, kts. yllä olevat perusasiat), joihin veroeuroja tuhlataan. Raha ei koskaan riitä, kun on kysymys keskituloisesta veronmaksajasta, siitä kaiken laskun maksajasta. (koska köyhimmät elävät veroeuroillamme ja rikkaimmat osaavat vältellä veroja). Päinvastoin, mm. kiinteistöveroja ja polttoaineveroja vaan nostetaan.

Kansalaiset opetetaan kuluttamaan ja kuluttamaan. Kaupungissa asuminen automaattisesti lisää kulutusta, ja jokuhan aina rikastuu, kun sinä avaat lompakkosi. Maalla pärjää vähemmällä, testattu on.

Minäkin muistan, että meillä oli kunnallinen kodinhoitaja monta viikkoa kun pikkusisarukseni syntyivät. Laittamassa ruokaa, siivoamassa ja hoitamassa meitä lapsia. Koulussa sai kirjat omakseen ja kyniä , kumeja ja vihkoja sai vapaasti uusia. Koulussa myös pestiin hampaat ruokailun jälkeen ja fluorattiin kerran viikossa. Kouluruuan lisäksi sai koulussa iltapäivällä välipalan.

Vierailija kirjoitti:

Moni on ketjussa kirjoittanut, että ”etelänmatkoja vain kaksi vuodessa” tai ”ulkomaanmatka vain 2-3 vuoden välein”. Ei meillä matkusteltu, ennen kuin itse tienasi rahat Interrailiin 80-luvun lopulla. Matkustaminen oli niin harvinaista, että silloin sitä pidettiin tosi hienona. Sen takia on jo pitkään huvittanut, kun ihmiset edelleen elvistelevät matkoillaan, vaikka nykyään se on vastuutonta niin ekologisesti kuin massaturismin haittojen kannalta. Jännää, että tässä matkojen ihailussa olemme edelleen 80-luvulla, vaikka muuten aika ja asenteet ovat kiitäneet eteenpäin.

Tämä. Meidän perhe ei matkustanut minnekkään 70/80-luvulla. Serkun perhe teki sentään kotimaassa automatkan jpka kesä ja yöpyivät sukulaisissa tai leirintäalueella teltassa.