Lue keskustelun säännöt.
Mitä se käytännössä tarkottaisi, jos palattaisiin 70/80-luvun elintasoon?
05.09.2020 |
Jotkut sanoo, että luontoa säästääksemme meidän pitäisi palata 70- tai 80-luvun elintasoon. Mitä se käytännössä tarkottaisi? Tuskin me kännyköistä ja teknologiasta luovuttaisi? Vähemmän matkoja, pienemmät asunnot?
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meidän lapset oli 70-luvulla kunnallisessa päiväkodissa ja aika monen muunkin töitätekevän lapset. Ekan ulkomaan matkan Keski-Eurooppaan tein -74 kundikaverin kanssa brätkällä. -75 ja -76 liftattiin tyttökaverin kanssa molempina kesinä Euroopassa. Töitä oli hyvin ja itse en ainakaan mitään kummempaa köyhyyttä muista Helsingissä nähneeni. Lapsuusvuosiltakaan en köyhyyttä ja kurjuutta muista.
Aloitin päiväkodissa 1981, vietiin ainoana lapsena sosiaalistumaan puolipäivähoitoon. Oli kivaa! Joka päivä leikittiin niin ulkona kuin sisällä ja lelujen ja virikkeiden määrä oli hurja. Lämmin lounas joka päivä ja viriketuokiot! Laulettiin, opeteltiin soittamaan, leivottiin, askarreltiin, hiihdettiin, tehtiin salaattia ja muuta helppoa pientä ruokaa, taitaa olla mulla eskarikirjat vieläkin tallessa. 1980-luvulla nimenomaan oli varhaiskasvatuksessa paljon henkilökuntaa ja aikaa, ei ollut näitä tämän päivän ongelmia. Kirjastoihin ostettiin 80-luvulla hurjan paljon lastenkirjoja. Ja lapsilla oli silloin hyvät hampaat, ja hammashoitolaan kutsuttiin joka vuosi tarkastukseen ja ehjät takahampaatkin pinnoitettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1970- ja 1980-lukujen elintaso tarkoittaisi mm. sitä ihmisten tärkeimmät ajanviettovälineet olisivat väritelevisio, stereot ja lankapuhelin, josta viimeksimainittua käytettiin harkiten ihmisten väliseen yhteydenpitoon. VHS-nauhurien aikaan ei tarvinne sentään palata vaan ne elokuvat ja tv-sarjat voisi katsoa DVD:ltä tai Blu-ray:ltä ja musiikin voisi kuunnella vaihtoehtoisesti LP- tai CD-levyiltä.
Diginatiiveille voisi olla kova paikka tulla toimeen ilman nettiä ja etsiä tietoja kirjoista ja lehdistä. Tieto pitäisi myös omaksua paremmin kun sitä ei voisi olla koko ajan käydä varmistamassa googlaamalla tai lukemalla wikipediaa.
Ei televisiota kovin paljon katsottu. Kavereiden kanssa oltiin ulkona ja ihmiset kävivät kylässä toistensa luona kylässä. Oli tiettyjä suosikkiohjelmia. Eihän telkkarissa edes ollut ohjelmaa kuin iltaisin ja kahdella kanavalla, sunnuntaisin ja jouluna oli muistaakseni vähän tavallista enemmän. Itse kaverin kanssa lenkkeiltiin ja pyöräiltiin paljon. Ei ollut mitenkään epätavallista, että teini-ikäiset lähtivät vielä tuolloin keskenään marjaan, vaikka vähenemään päin se oli jo verrattuna edellisiin vuosikymmeniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtäisiin 6pv työviikkoa ja lauantaina oltaisiin töissä klo 13.00 asti. Kesäloma 3vk, kun työsuhde kestänyt vähintäin vuoden, ei talvilomaa. Äitiysloma 3-6kk.
Kuusipäiväisestä työviikosta taidettiin kyllä luopua jo 1960-luvun puolivälissä. Tuntuu kyllä tätä ketjua lukiessa, että monen mielikuvissa menee suunnilleen sotavuodet ja 80-luku sekaisin.
Minä menin ekalle luokalle 1970 ja meillä oli lauantait koulua lukuvuonna 70-71. Samoin muistan äitini käyneen töissä. Asuin Helsingissä - tuskin muuallakaan oli lauantait tuolloin vapaana?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 43v enkä kyllä koe että kasarilla olisin elänyt jotenkin erityisen niukasti. Elämä oli tavallaan yksinkertaisempaa mutta ei mielestäni mitenkään puutteellista. Enkä muista että kavereilla ja tutuillakaan olisi mitään kärsimystä ollut. Ehkä näissä on eroja kaupunkien/"sosiaaliluokkien" välillä sitten.
Silloin riitti ne yhdet farkut ja pari paitaa/sesonki. Kun piti lähinnä Seppälästä ostaa kaikki niin tuli ostettua se joku vaate joka miellytti ja sitten piti odottaa että kausi vaihtuu ja tulee uudet vaatteet. Nykyäänhän vaatekaupoissa taitaa olla kymmenen kautta, tai itse asiassa vaatetta tulee kuin hanasta jatkuvasti. Mikään "luokka" ei ostellut mitenkään enempää kuin toinen, ehkä kalliimpaa vain. Puuttui nykyinen kulutushysteria. Koronan myötä on tullut huomattua etten tarvitse oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Silloin ei valtiot ja kunnat kustantanut joka työttömälle omaa asuntoa vaan pienessä ja ahtaassa hellahuonessa saattoi asua useampikin vähäosainen perhe. Korttelissa saattoi olla vain yksi yhteinen huussi, keittiö ja sauna. Juoksevaa vettä ja lämmitystä ei tietenkään ollut, mutta sähköt hellahuoneisiin oli vedetty.
Siis kolkytluvulla tämä
Ei, kyllä näin elettiin Tampereen Amurissa vielä 1970-luvulla. 1980-luvulla se sitten laitettiin maan tasalle ja uudet kerrostaloasunnot myytiin kalliilla pohatoille. Itse olen tällaisesta köyhästä hellahuuoneperheestä. Meitä asui kolme perhettä saman katon alla vaikka äiti oli tehtaassa siivoojana. Ei tekisi pahaa tämän päivän työttömille ja muille vähäosaisille elää samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmatkoista ja autoilusta en oikein tiedä. Oliko silloin helpompi löytää kodin läheltä työpaikka?
1970-luvulla oli paha lama. Miettusen "hätätilahallitus" runnattiin kokoon, koska Suomessa oli 60.000 työtöntä. Mutta akateeminen loppututkinto takasi viran.
Takasiko naisillekin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Silloin ei valtiot ja kunnat kustantanut joka työttömälle omaa asuntoa vaan pienessä ja ahtaassa hellahuonessa saattoi asua useampikin vähäosainen perhe. Korttelissa saattoi olla vain yksi yhteinen huussi, keittiö ja sauna. Juoksevaa vettä ja lämmitystä ei tietenkään ollut, mutta sähköt hellahuoneisiin oli vedetty.
1980-luvulla ei kyllä ollut työttömiä. 🤠 Silloin saattoi kävellä firmaan kysymään töitä ja aloittaa seuraavana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herra 57 kirjoitti:
1970- ja 1980-luvuilla ei ollut sen paremmin matkapuhelimia kuin kotitietokoneitakaan, eikä niitä kukaan edes osannut kaivata.
Ulkomaanmatkat olivat harvinaisia ja niihin oli varaa vain varsin harvoilla.
Töitä riitti yleisesti ottaen kaikille, koska teollisuusautomaatio oli vielä alkuvaiheessa, samoin atk:n käyttö toimisto- ja asiantuntijatehtävissä.
Matkapuhelimet ja kotitietokoneet tulivat nimenomaan 1980-luvulla. Meille ostettiin tietokoneiden hittituote Commodore 64 vuonna 1984.
Matkapuhelimet tulivat taviksen ostettavaksi vasta 90-luvulla.
Itse sain töissä ensimmäisen matkapuhelimen v. 1987 ja se maksoi useamman kuukauden palkan verran, jos olisin itse ostanut.
Ja sitä ennen käytettiin autoradiopuhelimia, jotka olivat kiinteitä ja puhelu tilattiin autoradiokeskuksen kautta.
Tietokoneet yleistyvät koteihin 80-luvun puoli välin jälkeen, eikä niitä ollut edes kaikissa toimistoissa käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970- ja 1980-lukujen elintaso tarkoittaisi mm. sitä ihmisten tärkeimmät ajanviettovälineet olisivat väritelevisio, stereot ja lankapuhelin, josta viimeksimainittua käytettiin harkiten ihmisten väliseen yhteydenpitoon. VHS-nauhurien aikaan ei tarvinne sentään palata vaan ne elokuvat ja tv-sarjat voisi katsoa DVD:ltä tai Blu-ray:ltä ja musiikin voisi kuunnella vaihtoehtoisesti LP- tai CD-levyiltä.
Diginatiiveille voisi olla kova paikka tulla toimeen ilman nettiä ja etsiä tietoja kirjoista ja lehdistä. Tieto pitäisi myös omaksua paremmin kun sitä ei voisi olla koko ajan käydä varmistamassa googlaamalla tai lukemalla wikipediaa.
Ei televisiota kovin paljon katsottu. Kavereiden kanssa oltiin ulkona ja ihmiset kävivät kylässä toistensa luona kylässä. Oli tiettyjä suosikkiohjelmia. Eihän telkkarissa edes ollut ohjelmaa kuin iltaisin ja kahdella kanavalla, sunnuntaisin ja jouluna oli muistaakseni vähän tavallista enemmän. Itse kaverin kanssa lenkkeiltiin ja pyöräiltiin paljon. Ei ollut mitenkään epätavallista, että teini-ikäiset lähtivät vielä tuolloin keskenään marjaan, vaikka vähenemään päin se oli jo verrattuna edellisiin vuosikymmeniin.
Kuunneltiin mankasta Tapani Ripattia ja listoja! Sitten ajeltiin kylillä se mankka fillarin takana mustekaloilla kiinni. Suurinta huvia!
Olispa internet jäänyt tapahtumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13-vuotiaasta lähtien joka perjantai pääsi läheisellä nuorisoseuran talolle ”tanssimaan”. Lipun hinta oli sen verran edullinen että vanhemmat suostuivat sen pulittamaan. Ja bändit olivat suomalaisia huippubändejä. Oikeasti niitä huippuja. Kuinka moni nykynuori kuulee joka viikonloppu elävää musiikkia ja saa bailata 13 - 25 -vuotiaista koostuvassa porukassa?
saa mitä tilaa kirjoitti:
viher punikkien hallitus ajaa suomen 40-50 luvulle ei ollut sosiaali turvaa, asuntoa, töitä, lämpöä, sähköä autoista ja lomista puhumattakaan. tätäkö olette äänestäneet miettikääpä hella huone kynttilän pätkällä siihen tyttöjen sekoilu johtaa
Aina jatkuvasti täytyy oikaista että tämä on nimenomaan se oikeiston unelma. Perehdy asioihin ennenku auot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtäisiin 6pv työviikkoa ja lauantaina oltaisiin töissä klo 13.00 asti. Kesäloma 3vk, kun työsuhde kestänyt vähintäin vuoden, ei talvilomaa. Äitiysloma 3-6kk.
Kuusipäiväisestä työviikosta taidettiin kyllä luopua jo 1960-luvun puolivälissä. Tuntuu kyllä tätä ketjua lukiessa, että monen mielikuvissa menee suunnilleen sotavuodet ja 80-luku sekaisin.
Minä menin ekalle luokalle 1970 ja meillä oli lauantait koulua lukuvuonna 70-71. Samoin muistan äitini käyneen töissä. Asuin Helsingissä - tuskin muuallakaan oli lauantait tuolloin vapaana?
Kyllä ihmiset käyvät nykyäänkin viikonloppuisinkin töissä, mutta viisipäiväisestä työviikosta päätettiin vuonna 1965.
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaasta lähtien joka perjantai pääsi läheisellä nuorisoseuran talolle ”tanssimaan”. Lipun hinta oli sen verran edullinen että vanhemmat suostuivat sen pulittamaan. Ja bändit olivat suomalaisia huippubändejä. Oikeasti niitä huippuja. Kuinka moni nykynuori kuulee joka viikonloppu elävää musiikkia ja saa bailata 13 - 25 -vuotiaista koostuvassa porukassa?
Totta, kierrettiin lähimpiä kaupunkeja, bussikuljetus meni suoraan lavoille. Ja ihan top bändit veti tosi hyviä konsertteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkohuusit. Uusia vaatteita jouluna ja synttäreinä, mutta vain tarpeeseen. Jokaisessa kodissa neuloja ja ompelulankaa, melkein kaikilla ompelukone. Rajatumpi juusto- ja makkaravalikoima. Homeisista leivistä leikataan homehtunut osa pois ja syödään loput. Pulla leivotaan itse. Kengät käytetään suutarilla, jos on rahaa. Kodinkoneet korjataan niin kauan kuin mahdollista. Liikunta ilmaiseksi ulkona. Vain alusvaatteet ja sukat vaihdetaan päivittäin puhtaisiin, hien haju ei häiritse ketään, kun kaikki haisevat samalla tavalla.
Hyvänen aika! Molemmat vanhempani ovat jo 50-luvun alussa kasvaneet taloissa, joissa oli sisävessat, juokseva vesi ja kylpyammeet. 😂 Ja pulsaattoripesukoneet pyykille.
Eikä todellakaan haistu pahalle! 😂 Kyllä 70-luvulla ohjeistettiin jo kouluissa peseytymään päivittäin.
Totta. Samanlainen elintaso ei ollut ihan kaikkien ulottuvilla. Molemmat vanhempani kävivät kotonaan ulkohuusissa, samoin kuin minä 70-luvulla. Kotona ei ollut suihkua, sauna oli. Päivittäin peseydyttiin, mutta ei välttämättä saippualla. Muistaakseni jonkun näköinen veivattava pesukone oli, mutta pyykkilautaa käytettiin pikkupyykissä.
Oli hienompia ihmisiä, duunareita ja köyhempiä duunareita. 😊
JK. (sic!)
Mukavaa, että lapsuusmuistoni ilahduttivat sinua, itselleni tuli suorastaan nostalginen olo, se ei ollut niin kauheaa kuin miltä ehkä vaikutti! 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Silloin ei valtiot ja kunnat kustantanut joka työttömälle omaa asuntoa vaan pienessä ja ahtaassa hellahuonessa saattoi asua useampikin vähäosainen perhe. Korttelissa saattoi olla vain yksi yhteinen huussi, keittiö ja sauna. Juoksevaa vettä ja lämmitystä ei tietenkään ollut, mutta sähköt hellahuoneisiin oli vedetty.
Siis kolkytluvulla tämä
Ei, kyllä näin elettiin Tampereen Amurissa vielä 1970-luvulla. 1980-luvulla se sitten laitettiin maan tasalle ja uudet kerrostaloasunnot myytiin kalliilla pohatoille. Itse olen tällaisesta köyhästä hellahuuoneperheestä. Meitä asui kolme perhettä saman katon alla vaikka äiti oli tehtaassa siivoojana. Ei tekisi pahaa tämän päivän työttömille ja muille vähäosaisille elää samalla tavalla.
No, kyllä se aika pahaa tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Silloin ei valtiot ja kunnat kustantanut joka työttömälle omaa asuntoa vaan pienessä ja ahtaassa hellahuonessa saattoi asua useampikin vähäosainen perhe. Korttelissa saattoi olla vain yksi yhteinen huussi, keittiö ja sauna. Juoksevaa vettä ja lämmitystä ei tietenkään ollut, mutta sähköt hellahuoneisiin oli vedetty.
1980-luvulla ei kyllä ollut työttömiä. 🤠 Silloin saattoi kävellä firmaan kysymään töitä ja aloittaa seuraavana päivänä.
Mutta 70-luvulla oli suurtyöttömyys öljykriisin vuoksi 😕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Silloin ei valtiot ja kunnat kustantanut joka työttömälle omaa asuntoa vaan pienessä ja ahtaassa hellahuonessa saattoi asua useampikin vähäosainen perhe. Korttelissa saattoi olla vain yksi yhteinen huussi, keittiö ja sauna. Juoksevaa vettä ja lämmitystä ei tietenkään ollut, mutta sähköt hellahuoneisiin oli vedetty.
1980-luvulla ei kyllä ollut työttömiä. 🤠 Silloin saattoi kävellä firmaan kysymään töitä ja aloittaa seuraavana päivänä.
Tuo "täystyöllisyys" on harhaa ja osuu vain vuoteen 1987-1989 eli pariin vuoteen, jolloin oli maailman laajuinen korkea noususuhdanne, eikä ollut köyhiä ja kipeitä ja rahaa tuli ovista ja ikkunoista, mutta jo v.80-luvun lopussa tultiin ruminalla alas ja pankit menivät konkurssiin. Norjassa ensimmäinen pankki teki konkurssin v. 1989 ja Suomeen tuli leipäjonot.
Mutta sitä ennen oli paljon työttömyyttä esim lääkäreitä ja hoitajia valmistui suoraan työttömäksi. Monet lääkärit läksivät Arabimaihin.
Olisi anttilan postimyyntikuvasto, jonka naisten alusvaatesivuja perheen teinipojat selaisivat - eivät ostaakseen äidille lahjoja.
Totta. Samanlainen elintaso ei ollut ihan kaikkien ulottuvilla. Molemmat vanhempani kävivät kotonaan ulkohuusissa, samoin kuin minä 70-luvulla. Kotona ei ollut suihkua, sauna oli. Päivittäin peseydyttiin, mutta ei välttämättä saippualla. Muistaakseni jonkun näköinen veivattava pesukone oli, mutta pyykkilautaa käytettiin pikkupyykissä.
Oli hienompia ihmisiä, duunareita ja köyhempiä duunareita. 😊