Tutkimus: Entistä useampi nuori mies on vaarassa suistua yhteiskunnan rattailta.

Kyllä nuorten miesten syrjäytymiseen tulisi puuttua nykyistä enemmän jo senkin takia että, maahan tulijoista suurin osa on juuri nuoria syrjäytymisuhan alla olevia miehiä. Pidän jopa yhteiskunnalle hyvin vaarallisena tällaista kehitystä. Tuo varsinkin miehien kohdalla usein kuullun "Itseä niskasta kiinni" kehotuksen voi jättää sanomatta, koska siitä ei ole hyötyä kenellekkään.

Vierailija kirjoitti:

Ennen peruskoulua haukuttiin siitä, että on liikaa autoritääristä opetuskulttuuria ja pänttäystä - ei sovi pojille. Sitten tuli uusi opetussuunnitelma, jossa on ilmiöoppimista ja oppilaan pitää olla itseohjautuva.  Mitä tapahtui? Pojat pärjäävät vielä huonommin.

"Tutkimuksesta kävi ilmi, että tällä hetkellä oppilaiden toimintatyyli vaikuttaa eri oppiaineissa jopa yli 30 % arvosanasta. Erityisesti temperamentin vaikutukset arvosanoihin nousee merkittäviksi verratessa oppilaita toisiinsa. Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä.

– Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa."

https://www.kunkoululoppuu.fi/uutiset/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tytöillä tai naisilla menee jonkin tilaston mukaan huonommin kuin pojilla tai miehillä, siitä syntyy aina keskustelua, ja siihen yritetään puuttua. Tyttöjä ja naisia täytyy auttaa, jos he sitä tarvitsevat.

Jos pojilla tai miehillä näyttää menevän huonommin, siihen ei haluta puuttua. Miesten (ja jo pienten poikienkin) täytyy pärjätä omillaan.

Mitä voi tehdä jos yksilö ei ole itse halukas edistymään? Luuriin kiinni ja soitto lääkärille, että haluaa puhua mt-ongelmista ja siitä sitten eteenpäin. Netistä voi hakea opiskelupaikkaa ja töitä. Näillä syrjäytyneillä miehillä, isolla osalla, on kyllä aikaa roikkua netissä, mutta mitään ei voi tehdä itsensä eteen. Ja kaikkihan on naisten vika.

Mitä tapahtuu jos lääkärin kanssa puhuu mt-ongelmista? Jotain lääkettä se tarjoaa yleensä, mutta se pillerikö sitten ongelman ratkaisee?

Niin ja voi tosiaan hakea töitä, mutta äärettömän epätodennäköistä on, että töitä saa, jos CV:ssä on isot aukot. Opiskelukaan ei ole mitään ihmeitä tekevät asia, vaan hyvin monimutoinen kokonaisuus jossa voi onnistua tai epäonnistua.

Psykoterapiaa ja muita kuntoutusmuotoja tarjotaan ja voi itse pyytää. Niitä pitää tietysti ITSE hakea, MUTTA siihenkin saa apua, jos ei netistä pysty lomaketta tulostamaan ja lähettämään Kelaan ja piipahtamassa psykiatrilla. On myös tukihenkilöjärjestöjä yms olemassa. Ja jos vähän työpaikkailmoituksia katsoo, niin osa työpaikoista on suunnattu sellaisille, joilla ei ole työkokemusta. Nyt muutama työpaikkailmoitus myös ollut, missä vaatimuksena työn saannille on se, ettei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai työkokemusta.

Sitten esim. henkilökohtaisen avustajan työhön voi päästä joskus ilman koulusta ja kokemusta, kuten myös siivous-, varasto- ja myyntityöhön.

Tuosta vaan pääsee Kelan kustantamaan psykoterapiaan tai oikein psykiatrin juttusille? Ohhoh.

Mitä työpaikkailmoituksiin tulee, niin se, että jossain työpaikkailmoituksessa on mainittu, ettei edeltävä työkokemus alalta ole välttämätön, on täysin eri asia kuin se, että työnantajan mielestä olisi ok omata puolityhjä tai erittäin aukokas CV. Se jolla ei ole kunnon CV:tä karsiutuu auttamatta hakuprosessissa, kun siellä on yleensä kymmeniä hakijoita joilla on se aukoton ja nousujohteinen CV. Toki on pieni määrä ns. sosiaalisia työpaikkoja kuten työllistämistöitä, mutta niitä on hyvin harvoille tarjolla ja ne ovat pisimmilläänkin alle vuoden mittaisia määräaikaisia työsuhteita.

Mitä vikaa psykoterapiassa? Kuten sanoin, muitakin kuntoutumismuotoja on.

Ps. Olin syrjäytynyt ja ongelmainen nainen reilu parikymppisenä, sitten tajusin, että en halua olla. Otin omalla koneellani omatoimisesti asioista selvää, soitin terveyskeskukseen ja sanoin, että haluan jutella mm mielenterveysongelmista. Odotin pitkään ja sain ajan, sitten siellä sain lähetteen psykiatrille ja odotin sitäkin aikaa viikkoja. Lähetin Kelaan terapiahakemuksen ja psykiatri lähetti tarvittavan lausunnon Kelaan. Odotellessa päätöstä chattailin mielenterveyschatissa ja juttelin matalan kynnyksen ammattilaisten kanssa. Terapia kun eteni aloitin työn siivoojana ilman mitään työkokemusta ja aloitin opinnot etänä. Kyllä ne asiat pitää ITSE tehdä, ei elämässä kukaan kädestä pitäen voi olla koko ajan paapomassa. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle on pakko pystyä astumaan. Nykyään on helppoa kun kaiken voi tehdä netissä. Ei voisi olla helpompaa päästä eteenpäin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tytöillä tai naisilla menee jonkin tilaston mukaan huonommin kuin pojilla tai miehillä, siitä syntyy aina keskustelua, ja siihen yritetään puuttua. Tyttöjä ja naisia täytyy auttaa, jos he sitä tarvitsevat.

Jos pojilla tai miehillä näyttää menevän huonommin, siihen ei haluta puuttua. Miesten (ja jo pienten poikienkin) täytyy pärjätä omillaan.

Mitä voi tehdä jos yksilö ei ole itse halukas edistymään? Luuriin kiinni ja soitto lääkärille, että haluaa puhua mt-ongelmista ja siitä sitten eteenpäin. Netistä voi hakea opiskelupaikkaa ja töitä. Näillä syrjäytyneillä miehillä, isolla osalla, on kyllä aikaa roikkua netissä, mutta mitään ei voi tehdä itsensä eteen. Ja kaikkihan on naisten vika.

Mitä tapahtuu jos lääkärin kanssa puhuu mt-ongelmista? Jotain lääkettä se tarjoaa yleensä, mutta se pillerikö sitten ongelman ratkaisee?

Niin ja voi tosiaan hakea töitä, mutta äärettömän epätodennäköistä on, että töitä saa, jos CV:ssä on isot aukot. Opiskelukaan ei ole mitään ihmeitä tekevät asia, vaan hyvin monimutoinen kokonaisuus jossa voi onnistua tai epäonnistua.

Psykoterapiaa ja muita kuntoutusmuotoja tarjotaan ja voi itse pyytää. Niitä pitää tietysti ITSE hakea, MUTTA siihenkin saa apua, jos ei netistä pysty lomaketta tulostamaan ja lähettämään Kelaan ja piipahtamassa psykiatrilla. On myös tukihenkilöjärjestöjä yms olemassa. Ja jos vähän työpaikkailmoituksia katsoo, niin osa työpaikoista on suunnattu sellaisille, joilla ei ole työkokemusta. Nyt muutama työpaikkailmoitus myös ollut, missä vaatimuksena työn saannille on se, ettei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai työkokemusta.

Sitten esim. henkilökohtaisen avustajan työhön voi päästä joskus ilman koulusta ja kokemusta, kuten myös siivous-, varasto- ja myyntityöhön.

Tuosta vaan pääsee Kelan kustantamaan psykoterapiaan tai oikein psykiatrin juttusille? Ohhoh.

Mitä työpaikkailmoituksiin tulee, niin se, että jossain työpaikkailmoituksessa on mainittu, ettei edeltävä työkokemus alalta ole välttämätön, on täysin eri asia kuin se, että työnantajan mielestä olisi ok omata puolityhjä tai erittäin aukokas CV. Se jolla ei ole kunnon CV:tä karsiutuu auttamatta hakuprosessissa, kun siellä on yleensä kymmeniä hakijoita joilla on se aukoton ja nousujohteinen CV. Toki on pieni määrä ns. sosiaalisia työpaikkoja kuten työllistämistöitä, mutta niitä on hyvin harvoille tarjolla ja ne ovat pisimmilläänkin alle vuoden mittaisia määräaikaisia työsuhteita.

Mitä vikaa psykoterapiassa? Kuten sanoin, muitakin kuntoutumismuotoja on.

Ps. Olin syrjäytynyt ja ongelmainen nainen reilu parikymppisenä, sitten tajusin, että en halua olla. Otin omalla koneellani omatoimisesti asioista selvää, soitin terveyskeskukseen ja sanoin, että haluan jutella mm mielenterveysongelmista. Odotin pitkään ja sain ajan, sitten siellä sain lähetteen psykiatrille ja odotin sitäkin aikaa viikkoja. Lähetin Kelaan terapiahakemuksen ja psykiatri lähetti tarvittavan lausunnon Kelaan. Odotellessa päätöstä chattailin mielenterveyschatissa ja juttelin matalan kynnyksen ammattilaisten kanssa. Terapia kun eteni aloitin työn siivoojana ilman mitään työkokemusta ja aloitin opinnot etänä. Kyllä ne asiat pitää ITSE tehdä, ei elämässä kukaan kädestä pitäen voi olla koko ajan paapomassa. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle on pakko pystyä astumaan. Nykyään on helppoa kun kaiken voi tehdä netissä. Ei voisi olla helpompaa päästä eteenpäin elämässä.

Onnea sinulle jos sait töitä. Useimmilla ei ole yhtä hyvä onni.

Opinnot taas. Harvassa ovat ne opinnot jotka tarjoavat niin kysytyn tutkintotodistuksen, että se avulla pääsee töihin vaikka CV olisi yksi iso aukko. Ja ne opinnot jotka ovat sitä ovat samalla niitä, joihin on hyvin vaikea päästä sisään, kun miljoonaa muutakin ihmistä kiinnostaa se työllistymismahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tytöillä tai naisilla menee jonkin tilaston mukaan huonommin kuin pojilla tai miehillä, siitä syntyy aina keskustelua, ja siihen yritetään puuttua. Tyttöjä ja naisia täytyy auttaa, jos he sitä tarvitsevat.

Jos pojilla tai miehillä näyttää menevän huonommin, siihen ei haluta puuttua. Miesten (ja jo pienten poikienkin) täytyy pärjätä omillaan.

Tytöt ja naiset ovat sorrettu ryhmä, kun taas pojat ja miehet ovat etuoikeutettuja ja kuuluvat patriarkaattiin.

Nämä syrjäytyneet nuoret miehet varmasti nauttivat suuresti patriarkaattiin kuulumisesta ja sen tuomista eduista. :)

Vierailija kirjoitti:

Tätäkin lankaa kun lukee niin kyllä vaan tulee mieleen ettei näillä nettikeskusteluilla ole kyllä mitään arvoa :D

Äläs nyt. Täällä kun heittää muutaman osuvan trollin niin loppupäivä sujuu hymy suupielillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen peruskoulua haukuttiin siitä, että on liikaa autoritääristä opetuskulttuuria ja pänttäystä - ei sovi pojille. Sitten tuli uusi opetussuunnitelma, jossa on ilmiöoppimista ja oppilaan pitää olla itseohjautuva.  Mitä tapahtui? Pojat pärjäävät vielä huonommin.

"Tutkimuksesta kävi ilmi, että tällä hetkellä oppilaiden toimintatyyli vaikuttaa eri oppiaineissa jopa yli 30 % arvosanasta. Erityisesti temperamentin vaikutukset arvosanoihin nousee merkittäviksi verratessa oppilaita toisiinsa. Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä.

– Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa."

https://www.kunkoululoppuu.fi/uutiset/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-…

Mun mielestä arvosanoista pitäisi ottaa huomioon vain osaaminen. Älytöntä että per*että nuolemalla ja nätisti hymyilemällä saa paremman arvosanan kuin osaamalla kyseisen asian. Itse "sosiaalisesti rajoittunut" 30+ nainen joka saanut ikänsä katsoa kun osaamista ei arvosteta kuin harvoin. Onneksi löysin työn jossa työskennellä enimmäkseen yksin ja tiimi koostuu muista yksin viihtyvistä tulosta arvostavista ihmisistä.

Itse näkisin ongelmana nykyajan liian suuret omatoimisuuden ja itseohjautuvuuden vaatimukset jo nuorena. Moni nuori mies on yläasteen jälkeen vielä ihan pihalla itsensä kanssa. Silloin tarvittaisiin auktoriteetti joka neuvoo, mitä kannattaisi tehdä; eli etsitään se miehenalkua kiinnostava ala, jota lähteä opiskelemaan ja elämää rakentamaan. Tässä kohdassa myös pojan isällä on tärkeä rooli. Jos isä ei pidä opiskelua tärkeänä, ei poikakaan sitä yleensä tee. Muutenkin olisi tärkeää, että pojilla olisi mahdollisimman paljon hyviä miehen malleja tarjolla. 

Ja ammattikoulun pitäisi olla vielä hyvin ohjattua ja koulumaista, siis sellaista että opiskellaan ja opitaan luokittain, opettajan johdolla. Todella harva 16-vuotias sälli on niin itseohjeutuva ja vastuunsa kantava, että selviää kunnialla omaehtoisesta opiskelusta - ja ne jotka selviävät, menevät yleensä lukioon. Nyt ollaan kovasti huolissaan siitä, että moni nuori ei selviä ammattikoulusta, mutta ei ihmekään. En minäkään olisi teininä selvinnyt, vaikka olin kiltti tyttö, jolla ei ollut testosteronia jylläämässä ja sekoittamassa ajatuksia. Joskus vähän pienempi valinnanvara on hyvä juttu, eikä sitä kuriakaan kannata pelätä. Entisetkin polvet oppivat, että jos ei tee mitä käsketään, siitä on seurauksia. Kyllä nykynuoretkin oppivat. Varsinkin pojille selkeät säännöt ovat tärkeitä, ne luovat turvalliset raamit elämälle.

Jotkut ei saa kotoa mitään oppeja, se on minusta suurin syy. Koulu ei anna kaikkia elämän eväitä.

18 vuotiaat on todella epätasa-arvoisia siinä suhteessa mitä sosiaalisia ja käytännön taitoja hallitsee. On perheitä joissa ei keskustella ja jaeta kokemuksia ja ajatuksia ollenkaan. Tai sitten ne on omituisia ja haitallisia asenteita joita istutetaan lapsiin.

Sodat pitää miesten määrän sopivan vähäisenä.

Ehkä joku muukalaislegioona -tyyppinen ratkaisu?

Kunhan pidetään huoli siitä, että ämmät tuki sinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen peruskoulua haukuttiin siitä, että on liikaa autoritääristä opetuskulttuuria ja pänttäystä - ei sovi pojille. Sitten tuli uusi opetussuunnitelma, jossa on ilmiöoppimista ja oppilaan pitää olla itseohjautuva.  Mitä tapahtui? Pojat pärjäävät vielä huonommin.

"Tutkimuksesta kävi ilmi, että tällä hetkellä oppilaiden toimintatyyli vaikuttaa eri oppiaineissa jopa yli 30 % arvosanasta. Erityisesti temperamentin vaikutukset arvosanoihin nousee merkittäviksi verratessa oppilaita toisiinsa. Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä.

– Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa."

https://www.kunkoululoppuu.fi/uutiset/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-…

Sen siitä saa kun naiset ottivat opettamisen haltuunsa.

Sehän on selvää ottä opettajat vihaa miehiä siinä missä hoitajatkin.

Neljän pojan äiti kirjoitti:

Itse näkisin ongelmana nykyajan liian suuret omatoimisuuden ja itseohjautuvuuden vaatimukset jo nuorena. Moni nuori mies on yläasteen jälkeen vielä ihan pihalla itsensä kanssa. Silloin tarvittaisiin auktoriteetti joka neuvoo, mitä kannattaisi tehdä; eli etsitään se miehenalkua kiinnostava ala, jota lähteä opiskelemaan ja elämää rakentamaan. Tässä kohdassa myös pojan isällä on tärkeä rooli. Jos isä ei pidä opiskelua tärkeänä, ei poikakaan sitä yleensä tee. Muutenkin olisi tärkeää, että pojilla olisi mahdollisimman paljon hyviä miehen malleja tarjolla. 

Ja ammattikoulun pitäisi olla vielä hyvin ohjattua ja koulumaista, siis sellaista että opiskellaan ja opitaan luokittain, opettajan johdolla. Todella harva 16-vuotias sälli on niin itseohjeutuva ja vastuunsa kantava, että selviää kunnialla omaehtoisesta opiskelusta - ja ne jotka selviävät, menevät yleensä lukioon. Nyt ollaan kovasti huolissaan siitä, että moni nuori ei selviä ammattikoulusta, mutta ei ihmekään. En minäkään olisi teininä selvinnyt, vaikka olin kiltti tyttö, jolla ei ollut testosteronia jylläämässä ja sekoittamassa ajatuksia. Joskus vähän pienempi valinnanvara on hyvä juttu, eikä sitä kuriakaan kannata pelätä. Entisetkin polvet oppivat, että jos ei tee mitä käsketään, siitä on seurauksia. Kyllä nykynuoretkin oppivat. Varsinkin pojille selkeät säännöt ovat tärkeitä, ne luovat turvalliset raamit elämälle.

Sen auktoriteetin pitäisi olla omat vanhemmat, mutta suomalaisessa kulttuurissa nuoret heitetään oman onnensa nojaan ja vaan toivotaan, että se nuori keksii itselleen ammatin sen sijaan, että yritetään ohjata nuorta sellaisiin ammatteihin, joissa on työvoimapulaa ja joissa olisi hyvä palkka ja jotka sopivat nuoren persoonallisuuteen ja mielenkiintoon. 

Liian monet vanhemmat luulevat, että kunhan antaa lapselle sängyn ja ruokaa niin se riittää kasvatukseksi, sitten ihmetellään miksi lapsi syrjäytyy eikä löydä itselleen opiskelupaikkaa tai elämälleen tarkoitusta. 

Vierailija kirjoitti:

Somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan omaa luokkaansa: peräti

41 % somalialaistaisista nuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Ne ovatkin loisia

Vierailija kirjoitti:

Somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan omaa luokkaansa: peräti

41 % somalialaistaisista nuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Jee näitä lisää! Hutisalo voi hoitaa, ihanan kallista!☺

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä, nuorten miesten romahdus koulutuksessa ja koulussa on suuri mysteeri. Tiedämme että niin tapahtuu, mutta emme tiedä miksi. Paitsi että tiedämme.

Nuorten miesten koulutuksen ongelma on koulujen muuttuminen enemmän tyttöjen pelikentäksi. Koulut on järjestetty tyttöjen tarpeille ja luonteille sopivaksi ja niistä on leikattu vähä vähältä poikia inspiroivat piirteet.

Eniten tämä koskee peruskoulua, mutta luonnollisesti tämä kantautuu korkeampiinkin oppilaitoksiin. Kun pojilla puuttuu peruskoulun huipputodistus, on hankalampi päästä lukioon ja lukion tulokset ovat huonompia kiitos huonompien lähtökohtien. Sama toistuu sitten mentäessä lukiosta eteenpäin, esimerkiksi yliopistoihin joissa on nyt naisten yliedustus miehiin verrattuna.

KUKA SYRJIIKÄÄN?

Tähän voisi yhdistää vielä yhden jännän ilmiön: naisopettajat (joita opettajista on valtaosa) syrjivät poikia,

mutta miesopettajat eivät syrji tyttöjä. Esimerkiksi naispuoliset opettajat peruskoulussa antavat pojille heikompia arvosanoja puhtaasti sukupuolen perusteella.

https://mitili.mit.edu/sites/default/files/project-documents/SEII-Discu…

Ja oppilaat tietävät tämän: tutkimusdata paljastaa että oppilaat pitävät enemmän miespuolisista opettajista koska heitä pidetään reilumpina.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-1324905/Pupils-make-effort-mal…

Ja tätä sukupuolista syrjintää ei muuten olla edes yritetty korjata. Naisopettajien puolueellisuus on mitattu monessa tutkimuksessa, mutta silti kukaan ei ehdota naisopettajien kouluttamista tunnistamaan tätä käyttäytymistä itsessään.

Tämä on suhteellisen hirveä asiantila: valtaosa opettajista antaa puolelle oppilaista huonompia arvosanoja heidän sukupuolensa takia.

Ehkäpä myös psykologiaan vaikuttaa myös jatkuva tyttöjen vahvuuden korostaminen.

Meillä on joukko ohjelmia ja tapahtumia joiden tarkoitus on kertoa tytöille miten he pystyvät mihin vain. Samaa ei näy pojille, heitä ei kehuta samalla tavalla.

Joten ei ole mikään ihme että pojat ovat jäljessä koulussa. Koulu ei ole rakennettu heitä varten, se on tehty tyttöjä varten. Nyt-liitteen kirjoittajat eivät vaan ole kykeneviä sisäistämään ajatusta että poikia voitaisiin syrjiä. Eihän edes lapsen ikäinen valkoinen heteromies voi olla mitään muuta kun etuoikeutettu."

http://tamapaiva.blogspot.com/2018/01/emme-muka-tieda-miksi-nuoret-mieh…

Olisin samaa mieltä kanssasi, jos kyse olisi kaikista pojista. Mutta ei ole. Se on vain se tietty ryhmä poikia, jotka jäävät jälkeen. Onko kyse tosiaan sukupuolesta vai siitä, että näissä perheissä poikien ei oleteta menestyvän koulussa eikä täten edes pyritä auttamaan poikia koulussa? 

On paljon poikia, jotka menestyvät todella hyvin koulussa. Mikä selittää tämän ilmiön, jos poikia sorretaan koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä, nuorten miesten romahdus koulutuksessa ja koulussa on suuri mysteeri. Tiedämme että niin tapahtuu, mutta emme tiedä miksi. Paitsi että tiedämme.

Nuorten miesten koulutuksen ongelma on koulujen muuttuminen enemmän tyttöjen pelikentäksi. Koulut on järjestetty tyttöjen tarpeille ja luonteille sopivaksi ja niistä on leikattu vähä vähältä poikia inspiroivat piirteet.

Eniten tämä koskee peruskoulua, mutta luonnollisesti tämä kantautuu korkeampiinkin oppilaitoksiin. Kun pojilla puuttuu peruskoulun huipputodistus, on hankalampi päästä lukioon ja lukion tulokset ovat huonompia kiitos huonompien lähtökohtien. Sama toistuu sitten mentäessä lukiosta eteenpäin, esimerkiksi yliopistoihin joissa on nyt naisten yliedustus miehiin verrattuna.

KUKA SYRJIIKÄÄN?

Tähän voisi yhdistää vielä yhden jännän ilmiön: naisopettajat (joita opettajista on valtaosa) syrjivät poikia,

mutta miesopettajat eivät syrji tyttöjä. Esimerkiksi naispuoliset opettajat peruskoulussa antavat pojille heikompia arvosanoja puhtaasti sukupuolen perusteella.

https://mitili.mit.edu/sites/default/files/project-documents/SEII-Discu…

Ja oppilaat tietävät tämän: tutkimusdata paljastaa että oppilaat pitävät enemmän miespuolisista opettajista koska heitä pidetään reilumpina.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-1324905/Pupils-make-effort-mal…

Ja tätä sukupuolista syrjintää ei muuten olla edes yritetty korjata. Naisopettajien puolueellisuus on mitattu monessa tutkimuksessa, mutta silti kukaan ei ehdota naisopettajien kouluttamista tunnistamaan tätä käyttäytymistä itsessään.

Tämä on suhteellisen hirveä asiantila: valtaosa opettajista antaa puolelle oppilaista huonompia arvosanoja heidän sukupuolensa takia.

Ehkäpä myös psykologiaan vaikuttaa myös jatkuva tyttöjen vahvuuden korostaminen.

Meillä on joukko ohjelmia ja tapahtumia joiden tarkoitus on kertoa tytöille miten he pystyvät mihin vain. Samaa ei näy pojille, heitä ei kehuta samalla tavalla.

Joten ei ole mikään ihme että pojat ovat jäljessä koulussa. Koulu ei ole rakennettu heitä varten, se on tehty tyttöjä varten. Nyt-liitteen kirjoittajat eivät vaan ole kykeneviä sisäistämään ajatusta että poikia voitaisiin syrjiä. Eihän edes lapsen ikäinen valkoinen heteromies voi olla mitään muuta kun etuoikeutettu."

http://tamapaiva.blogspot.com/2018/01/emme-muka-tieda-miksi-nuoret-mieh…

Olisin samaa mieltä kanssasi, jos kyse olisi kaikista pojista. Mutta ei ole. Se on vain se tietty ryhmä poikia, jotka jäävät jälkeen. Onko kyse tosiaan sukupuolesta vai siitä, että näissä perheissä poikien ei oleteta menestyvän koulussa eikä täten edes pyritä auttamaan poikia koulussa? 

On paljon poikia, jotka menestyvät todella hyvin koulussa. Mikä selittää tämän ilmiön, jos poikia sorretaan koulussa?

Laiskuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piiskaa antaa niille. Työleireille.

Ei vaines, mutta halusin sanoa ennenkuin joku muu ehtii.

Ennen oli piiska käytössä ja syrjäytyminen oli marginaali-ilmiö.

Noin sitä ajattelee, jos ei historiaa opiskele. Syrjäytyneitä on ollut huomattavasti enemmän kun mennään 70-luvusta taaksepäin. On ollut kokonaisia kaupunginosia, joissa elantona on ollut viinanmyynti, prostituutio ja hanttihommat.  Tavallista on ollut myös lasten antaminen pois lehti-ilmoituksilla. Kaupungistuminen ei ole todellakaan sujunut kuin ruusuilla tanssi, vaan todella moni on päätynyt äärimmäiseen köyhyyteen kurjissa hökkeleissä, jos edes sellaiseen on päässyt. 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä, nuorten miesten romahdus koulutuksessa ja koulussa on suuri mysteeri. Tiedämme että niin tapahtuu, mutta emme tiedä miksi. Paitsi että tiedämme.

Nuorten miesten koulutuksen ongelma on koulujen muuttuminen enemmän tyttöjen pelikentäksi. Koulut on järjestetty tyttöjen tarpeille ja luonteille sopivaksi ja niistä on leikattu vähä vähältä poikia inspiroivat piirteet.

Eniten tämä koskee peruskoulua, mutta luonnollisesti tämä kantautuu korkeampiinkin oppilaitoksiin. Kun pojilla puuttuu peruskoulun huipputodistus, on hankalampi päästä lukioon ja lukion tulokset ovat huonompia kiitos huonompien lähtökohtien. Sama toistuu sitten mentäessä lukiosta eteenpäin, esimerkiksi yliopistoihin joissa on nyt naisten yliedustus miehiin verrattuna.

KUKA SYRJIIKÄÄN?

Tähän voisi yhdistää vielä yhden jännän ilmiön: naisopettajat (joita opettajista on valtaosa) syrjivät poikia,

mutta miesopettajat eivät syrji tyttöjä. Esimerkiksi naispuoliset opettajat peruskoulussa antavat pojille heikompia arvosanoja puhtaasti sukupuolen perusteella.

https://mitili.mit.edu/sites/default/files/project-documents/SEII-Discu…

Ja oppilaat tietävät tämän: tutkimusdata paljastaa että oppilaat pitävät enemmän miespuolisista opettajista koska heitä pidetään reilumpina.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-1324905/Pupils-make-effort-mal…

Ja tätä sukupuolista syrjintää ei muuten olla edes yritetty korjata. Naisopettajien puolueellisuus on mitattu monessa tutkimuksessa, mutta silti kukaan ei ehdota naisopettajien kouluttamista tunnistamaan tätä käyttäytymistä itsessään.

Tämä on suhteellisen hirveä asiantila: valtaosa opettajista antaa puolelle oppilaista huonompia arvosanoja heidän sukupuolensa takia.

Ehkäpä myös psykologiaan vaikuttaa myös jatkuva tyttöjen vahvuuden korostaminen.

Meillä on joukko ohjelmia ja tapahtumia joiden tarkoitus on kertoa tytöille miten he pystyvät mihin vain. Samaa ei näy pojille, heitä ei kehuta samalla tavalla.

Joten ei ole mikään ihme että pojat ovat jäljessä koulussa. Koulu ei ole rakennettu heitä varten, se on tehty tyttöjä varten. Nyt-liitteen kirjoittajat eivät vaan ole kykeneviä sisäistämään ajatusta että poikia voitaisiin syrjiä. Eihän edes lapsen ikäinen valkoinen heteromies voi olla mitään muuta kun etuoikeutettu."

http://tamapaiva.blogspot.com/2018/01/emme-muka-tieda-miksi-nuoret-mieh…

Olisin samaa mieltä kanssasi, jos kyse olisi kaikista pojista. Mutta ei ole. Se on vain se tietty ryhmä poikia, jotka jäävät jälkeen. Onko kyse tosiaan sukupuolesta vai siitä, että näissä perheissä poikien ei oleteta menestyvän koulussa eikä täten edes pyritä auttamaan poikia koulussa? 

On paljon poikia, jotka menestyvät todella hyvin koulussa. Mikä selittää tämän ilmiön, jos poikia sorretaan koulussa?

On myös paljon naisia, jotka ansaitsevat hyvin ja ovat esimiesasemissa. Mikä selittää tämän ilmiön, jos naisia sorretaan työelämässä?

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että alle kolmekymppisten miesten ja naisten asenteissa on suuria eroja. Varsinkin mitä työelämään tulee.

Itse 58v miehenä olen tottunut ajatukseen, että ainakin yritetään parhaansa. Aina se paras ei ole edes hyvää, mutta yritystä kuitenkin on. Nykyisin huomaa, että nuoret miehet usein häpeilemättä jättävät työt puolitiehen ja siirtävät mielellään muille. Mitään vastuuta ei oteta.

Nuoret naiset ajattelevat enemmän muitakin kuin itseään.

Kun ruoka palaa pannulle, hella on liian tehokas.

Kun ruokaa tehdessä tulee liikaa käryä, ilmastoinnin vika.

Kun naulaaminen ei onnistu, vasara on annettu väärinpäin käteen.

Jotkut nuoret elävät kuplassa, joka ei vastaa todellisuutta. Ollaan besserwissereitä. Haluttomia oppia, saamaan oppia.

Onneksi suurin osa nuorista huikeita ja taitavia tyyppejä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tytöillä tai naisilla menee jonkin tilaston mukaan huonommin kuin pojilla tai miehillä, siitä syntyy aina keskustelua, ja siihen yritetään puuttua. Tyttöjä ja naisia täytyy auttaa, jos he sitä tarvitsevat.

Jos pojilla tai miehillä näyttää menevän huonommin, siihen ei haluta puuttua. Miesten (ja jo pienten poikienkin) täytyy pärjätä omillaan.

Mitä voi tehdä jos yksilö ei ole itse halukas edistymään? Luuriin kiinni ja soitto lääkärille, että haluaa puhua mt-ongelmista ja siitä sitten eteenpäin. Netistä voi hakea opiskelupaikkaa ja töitä. Näillä syrjäytyneillä miehillä, isolla osalla, on kyllä aikaa roikkua netissä, mutta mitään ei voi tehdä itsensä eteen. Ja kaikkihan on naisten vika.

Monet on masentuneita, eivät näe itselleen elämisen arvoista tulevaisuutta. Ei ole tyttöystävää, eikä varmaan tulekaan kun syrjäytyminen ja toivottomuus paistaa kauas. Ei ole rikkauksia eikä tasokasta koulutusta, mitkä auttaisivat statuksen nostamisessa.