Nipistelen itseäni..tapahtuiko tämä todella tänään lääkärissä??!
Tyttäreni 13v on ollut kipeä pari kuukautta, tukkoinen nenä, voimaton, ruokahaluton jne.
Saimme lastenlääkärille ajan ja tytär päätti valmistautua hyvin ennen vastaanotolle menoa ja kirjoitti lapulle kaikki oireet, joita hänellä oli.
Nenä tukossa, yskää, selkäkipua, korviin ja kurkkuun sattuu jne. Oli siis hienosti ajatellut etukäteen kaiken, että ei unohda mitään. Lääkäri oli tunnin myöhässä, yksityisvastaanotolla.
Hoitaja tuli ensin kyselemään syytä vastaanotolle tuloomme, niinkuin aina ennenkin.
Tytär hymyssä suin antoi lapun ja sanoi, että kirjoitti listan, että ei tarvitse samoja asioita toistaa ensin hoitajalle ja sitten lääkärille. Hoitaja otti lapun ja sanoi jotenkin ihan nauraen, että hän kyllä ymmärtää, että kurjaa kun samoja kysellään ja alkoi lukea listaa ja kirjoittaa niitä tietokoneella ylös. Kaikki meni ihan hienosti, tytär vastaili muutamaan kysymykseen, minä täydensin, jos oli tarvetta. Annan aina lasteni itse kertoa lääkärissä omista vaivoistaan, kun ne kerran on niiden, ei minun. Toki lääkitykset kerron ja sellaiset joista lapsi ei ole varma. SH kysyi, saako hän laittaa listan tyttären potilaspapereihin kiinni, sai luvan.
No, sitten tuli lääkäri sisään ja alkoi kysellä miksi olemme vastaanotolle tulleet? Tyttö sanoi, että listassa ne asiat näkyy, kun hän sen jo kotona valmiiksi kirjoitti. Lääkäri heitti lapun melkein tytön naamaan ja sanoi, hän tekee kysymykset, lista on sinun... No ok, jatkettiin juttelua ja tyttö luki listan. Samalla lääkäri kyseli paljon muutakin ja niihin sai meiltä vastauksen. Erittäin töykeästi kysyi" mikäs se on tämä selkäkipukin täällä" johon tytär sanoi, että selkää ja kaikkia jäseniä pakottaa...
Tilanne oli melko outo kaiken aikaa ja sitten lopulta kun oli reseptit saatu ja hoito-ohjeet ja olimme jo lähtemässä alkoikin lääkäri saarnata siitä, että kuinka epäkohteliatia me olimme olleet hoitajalle!
Kuulemma ei sellaista ole tapahtunut 20 vuoteen, että joku vaan antaa listan ja ei halua puhua hoitajalle. Minäkään en kuulemma ollut vastaillut hoitajalle, vaan lapsi oli itse puhunut!!?
WTF!?
Sanoin ihen ekana, että nyt meni joku pieleen, emme tosiaankaan olleet epäkohteliaita, vaan lapseni nimenomaan valmistui kotona tähän asiaan ja siksi kirjoitti listan. Lekuri siihen, että lista oli lapsen, ei heidän, olisi pitänyt sanoa ne asiat, ei vain antaa listaa epäkunnioittavasti SH:lle, että hän nyt pomona haluaa ojentaa lasta ja kertoi sitten miten kamalan epäkohtelias lapseni oli ollut.
Siinä vaiheessa lapsi tietysti alkoi itkeä, mutta lääkäri vaan jatkoi samaa saarnaamista. Sanoin hänelle, että lapsi oli ehdottoman kohtelias, mutta kun jo kurkkukin kuumotti, ei halunnut toistella kaikkea montaa kertaan. Me lähdettiin jo käytävään ja lekuri vaan jatkoi saarnaamistaan. Sanoin että olen nyt kuullut asian jo 10 kertaa, haluan puhua sen SH:n kanssa, jota nyt on loukattu. Se ei käynyt, kun ei kuulemma ole sen asia selvittää sitä mitä tapahtui, vaan hänen homma. Kysyin uudelleen, että missä se hoitaja on?" Kuulemma oli poistunut, kun oli niin kamala tilanne!!
Tytär itki silmät punaisina ja toki mulla alkoi ääni jo vapista, kun olin jo niin vihainen. Pari hoitajaa ja joku toimistovirkailija kuulivat meidän keskustelun, kun olivat siinä toimistossa vieressä.
Homma vaan jatkui ja jatkui. Sanoin moneen kertaan, että asia selvä, emme tule enää tänne, saatte olla rauhassa.
Kun kirjauduimme ulos, pyysin saada lapsen paperit mukaan, sillä emme tule koskaan enää samaan paikkaan. (Harmi, muut lapsen lääkärit oli oikein ihania siellä samassa paikassa)
Toimiston johtaja sitten pyysi minua tekemään kirjallisen selvityksen tapahtumasta, mutta sanoin, etten kykene nyt kirjoittamaan. Antoi sp osoitteen ja lomakkeen jolla voi laatia valituksen.
En tajua, opetan todellakin lapsilleni sen, etten minä puhu heidän puolestaan ja olen hiljaa aina kuin mahdollista, ei se sitten olekkaan oikein.
En usko vieläkään mitä tapahtui, mutta lapsen kanssa nipisteltiin toisiamme ja oltiin me hereillä.
LApselle sanoin, että kirjoitamme myöhemmin asiasta ja vannotin, ettei hän todellakaan ollut epäkunnioittava ketään kohtaan. Päinvastoin , lapsi on tavallista huolellisempi ja haluaa olla erityisen kohtelias ja sen taidon myös osaa.
Valitan pitkää tarinaa, mutta meni tosiaan yli hilseen meiltä molemmilta.
Kommentit (147)
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:42"]
Järkyttävää. Minä en olisi antanut lääkärin saarnata, vaan olisin korottanut ääntäni ja pistänyt lekurin ruotuun erittäin selvästi ja tomerasti. Minä en ikinä antaisi kohdella lastani noin!
[/quote]
Niinpä. Ero yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä on se, että julkisella on vähän tuurista kiinni, minkälaista hoitoa saat, palvelu ei ole mitenkään ylitsevuotavan ystävällistä, mutta ennimmäkseen asiallista kuitenkin.
Yksityiselle menevä maksaa viulut, joten odotusarvona on, että hoitoon pääseen nopeasti, palvelu ja asiakaspalvelu on kohteliasta. Raha puhuu omaa kieltään.
No en tiedä sinun tapauksestasi, mutta välillähän on niitä äitejä, jotka ovat itse luulosairaita ja kuulostelevat jokaista pienintäkin kipua ja heti ryntäävät lääkäriin niiden kanssa. Usein tällaiset äidin ottavat lapsensakin kohteekseen, jonka jokaista pienintäkin oiretta tarkkailevat hysteerisesti ja opettavat lapsensakin tarkkailemaan ja pelkäämään sairauksia. Olitteko kenties vanhoja tuttuja lääkärikeskuksessa? Käyttekö siellä usein valittamassa milloin mitäkin oiretta? Ja usein ilman, että mitään oikeasti löytyy? Silloin saatan jopa ymmärtää lääkärin tuskastumisen. Ehkä se mitä hän oikeasti halusi sanoa oli, että sairauksien lietsominen ja pelkääminen ei tee hyvää kenellekään, etenkään nuorelle tytölle. Ja etenkään siinä määrin, että lapsi alkaa jo noin nuorena listaamaan erilaisia oireitaan lapulle, kuten vanhukset tekevät. Mutta lääkäri ei vain osannut ilmaista itseään oikein ja koko juttu meni turhaksi väittelyksi väärästä aiheesta. Ei tuollainen tilanne synny ilman, että siinä toisessakin osapuolessa on oikeasti jotakin vikaa. Kannattaa realistisesti miettiä (ei pelkästään omia sanojaan) vaan myös eleitään ja ruumiinkieltään sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Ja sitä, että miten ylipäätään teillä suhtaudutaan sairauksiin, pelätäänkö niitä ylenmäärin?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 09:59"]
Huvittuneena luen tätä alkuperäisen tarinan kirjoittajan yksipuolista vuodatusta. Kannattaisi tämänkin foorumin lukijoiden ehkä hieman järkeä käyttää, eikä uskoa kaikkea mitä tänne kirjoitetaan. Luuletteko tosiaan, että henkilö on kertonut tapahtumista kaiken? Rivienvälistä luettavissa melkoisen paljon jos ovat onnistuneet lapsensa kanssa sekä sairaanhoitajan että lääkärin suututtamaan. Ne oireet pyydetään muutenkin itse selittämään ihan sen takia, että se tarina tosiaan muuttuu hyvin usein eikä siitä lapusta selviä mikä niistä on se pääasiallinen syy tulla vastaanotolle.
[/quote]
Täysin samaa mieltä! Sen vielä ymmärtäisi, jos yksi ihminen lääkärikeskuksessa olisi jotenki "sekopää", mutta tosiaan muka sekä hoitaja että lääkäri olivat havainneet saman ja siis loukkaantuneet jne. Silloin kyllä kannattaa katsoa peiliin.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 09:07"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 08:04"]
Minun kokemukseni mukaan lääkärit inhoavat kaikkia potilaan muistilistoja. Ei myöskään kannata kertoa googlanneensa netistä mitään. En tiedä, mikä siinä saa heidän verenpaineensa nousemaan. Kenties se on joku valtataistelu ja kunniakysymys.
[/quote]
Juuri näin.
Onneksi lääkärilläkin on pomonsa, joten valitusta vain kehiin. Lääkäreidenkin on pikku hiljaa opittava tottumaan valistuneisiin potilaisiin.
[/quote]
Tässä on ihan taustalla vain yksi potilasryhmä, joka tulee Google-diagnoosin kanssa hakemaan itse itselleen määräämäänsä reseptiä. Eivät aina suostu edes kaikkiin tutkimuksiin, kun Googlessa oli sitä ja tätä ja alkavat haastaa riitaa lääkärin kanssa, joka ei suostu toimimaan kotilääkärin itsediagnoosin pohjalta, vaan oman ammattietiikkansa mukaisesti.
Tietysti potilaalla on oikeus Googlata, mutta täytyy aina muistaa, että se tieto ei tee autuaaksi. Lääkärit eivät suotta opiskele ensin kuutta vuotta ja sen jälkeen päivitä tietotaitoaan jatkuvasti taatakseen parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Lääkäri ei ole mikään tiedon vartija, joka panttaa tietoa kiusallaan, vaan hänen tehtävänsä on ammattitaitonsa avulla seuloa jukisestikin saatavilla olevista tiedoista ne, jotka ovat potilaan kannalta oleellisia.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:42"]
Järkyttävää. Minä en olisi antanut lääkärin saarnata, vaan olisin korottanut ääntäni ja pistänyt lekurin ruotuun erittäin selvästi ja tomerasti. Minä en ikinä antaisi kohdella lastani noin!
[/quote]
Minä kyllä yritin parhaani, toki taisi ääni nousta ja kun lapsikin yritti puolustautua, senkin ääni kohosi ...ja sitten saikin lääkäri taas arvostella lastani, kun myös siitä, kun lapsi osoitteli sitä sormella, sanoi jotain lääkärille vastaan, ja tosiaan osoitti sormella, kun lääkäri valehteli, saimme molemmat huomautuksen siitä, sanoin kyllä sitten itse, että ihan sama, minä saan tehdä niin, jos lastani samalla ollaan haukkumassa. Hän kehui itse olevansa ihan rauhallinen (toki olikin niin, ettei huutanut, mutta sanoma oli ihan muuta, sama jos olisi kuiskannut minulle, kun se mitä viestitti, oli niin törkeää.) Meni sekavaksi tää kirjoitus, mutta on niin vaikea kertoa mitä tapahtui... Lääkäri keskeytti meidän molemman puheen jatkuvasti, vaikka huomautin asiasta ja kun sitten me puhuttiin sen sanojen päälle, taas saatiin nuhteita. Herranen aika sentään, en usko vieläkään, että näin tapahtui.
ap.
[/quote]
Tulihan se sieltä, miksi tuo tilanne jatkui ja jatkui. Ap ääni nousu , lapsi osoitteli lääkäriä sormella . eipä tainnut kovin hyvät tavat kuitenkaan olla. Ilmisesti lapsi oli hyvin ylimielllisesti ójentanut listan SH.lle ja äiti hyvistellyt vieressä "kun on ollut niin fiksu likkakin vielä että Usita kohtia on laittanut". Tavanomaisesti on 1 vaíva/ käytäntö systeemi. ja lähtökohtasesti tullut tunne, että nyt täytyy kaikki kuus vaivaa saada hoioidettua samalla kertaa että kelpaa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 09:07"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 08:04"]
Minun kokemukseni mukaan lääkärit inhoavat kaikkia potilaan muistilistoja. Ei myöskään kannata kertoa googlanneensa netistä mitään. En tiedä, mikä siinä saa heidän verenpaineensa nousemaan. Kenties se on joku valtataistelu ja kunniakysymys.
[/quote]
Juuri näin.
Onneksi lääkärilläkin on pomonsa, joten valitusta vain kehiin. Lääkäreidenkin on pikku hiljaa opittava tottumaan valistuneisiin potilaisiin.
[/quote]
Tässä on ihan taustalla vain yksi potilasryhmä, joka tulee Google-diagnoosin kanssa hakemaan itse itselleen määräämäänsä reseptiä. Eivät aina suostu edes kaikkiin tutkimuksiin, kun Googlessa oli sitä ja tätä ja alkavat haastaa riitaa lääkärin kanssa, joka ei suostu toimimaan kotilääkärin itsediagnoosin pohjalta, vaan oman ammattietiikkansa mukaisesti.
Tietysti potilaalla on oikeus Googlata, mutta täytyy aina muistaa, että se tieto ei tee autuaaksi. Lääkärit eivät suotta opiskele ensin kuutta vuotta ja sen jälkeen päivitä tietotaitoaan jatkuvasti taatakseen parhaan mahdollisen hoidon potilaalle. Lääkäri ei ole mikään tiedon vartija, joka panttaa tietoa kiusallaan, vaan hänen tehtävänsä on ammattitaitonsa avulla seuloa jukisestikin saatavilla olevista tiedoista ne, jotka ovat potilaan kannalta oleellisia.
[/quote]
Mutta lääkärienkään ei tulisi yleistää kaikkia ihmisiä samaan kategoriaan. Useamman kerran olen kotona lukenut netistä luotettavista lähteistä oireistani, mennyt lääkärille, kertonut oireeni (kantapään kautta opittua etten puhu muusta kuin oireista) ja lääkäri etsii koneeltansa samat asiat kuin mitä olen kotona jo lukenut ja SANASTA SANAAN lukee sieltä mikä minua vaivaa.
Eivät kaikki etsi diagnoosia suomi24:stä vaan hyvin useat potilaat osaavat käyttää lähdekritiikkiä.
Ja kuuden vuoden opiskelu ei tee muista ihmisistä tyhmempiä ja lääkäreistä jumalia. Eivätkä lähellekään kaikki lääkärit päivitä tietotaitoaan.
Itseäni ainakin jurppii kun lääkärit kohtelevat minua kuin älykääpiötä, vaikka olen luultavasti viisaampi kuin useimmat lääkärit (ÄOltäni nero).
Sori, meni offtopicciin. Aiheesta: Järkyttävää käytöstä lääkäriltä. Ehdottomasti valitusta kehiin ja vaadit jotain vastausta sekä anteeksipyyntöä sieltä.
Siis sanasta sanaa samat asiat kuin mitä olen itse kotonani netistä löytänyt.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:42"]
Järkyttävää. Minä en olisi antanut lääkärin saarnata, vaan olisin korottanut ääntäni ja pistänyt lekurin ruotuun erittäin selvästi ja tomerasti. Minä en ikinä antaisi kohdella lastani noin!
[/quote]
Minä kyllä yritin parhaani, toki taisi ääni nousta ja kun lapsikin yritti puolustautua, senkin ääni kohosi ...ja sitten saikin lääkäri taas arvostella lastani, kun myös siitä, kun lapsi osoitteli sitä sormella, sanoi jotain lääkärille vastaan, ja tosiaan osoitti sormella, kun lääkäri valehteli, saimme molemmat huomautuksen siitä, sanoin kyllä sitten itse, että ihan sama, minä saan tehdä niin, jos lastani samalla ollaan haukkumassa. Hän kehui itse olevansa ihan rauhallinen (toki olikin niin, ettei huutanut, mutta sanoma oli ihan muuta, sama jos olisi kuiskannut minulle, kun se mitä viestitti, oli niin törkeää.) Meni sekavaksi tää kirjoitus, mutta on niin vaikea kertoa mitä tapahtui... Lääkäri keskeytti meidän molemman puheen jatkuvasti, vaikka huomautin asiasta ja kun sitten me puhuttiin sen sanojen päälle, taas saatiin nuhteita. Herranen aika sentään, en usko vieläkään, että näin tapahtui.
ap.
[/quote]
Tulihan se sieltä, miksi tuo tilanne jatkui ja jatkui. Ap ääni nousu , lapsi osoitteli lääkäriä sormella . eipä tainnut kovin hyvät tavat kuitenkaan olla. Ilmisesti lapsi oli hyvin ylimielllisesti ójentanut listan SH.lle ja äiti hyvistellyt vieressä "kun on ollut niin fiksu likkakin vielä että Usita kohtia on laittanut". Tavanomaisesti on 1 vaíva/ käytäntö systeemi. ja lähtökohtasesti tullut tunne, että nyt täytyy kaikki kuus vaivaa saada hoioidettua samalla kertaa että kelpaa.
[/quote]
Osoitteli kyllä, kun lääkäri valehteli, lapseni sanoi, että nyt sinä valehtelet ja osoitti silloin sitä lääkäriä sormella, ai kamalaa, meillä puhutaan tosi paljon käsillä, emme seiso kädet sivulla.
En tehnyt diagnoosia etukäteen, lapsihan oli se joka puhui, en antanut valmista diagnoosia, minuahan syytettiin jopa puhumattomuudesta?!
Lapsi ei todellakaan käy lääkärissä joka vaivasta. Nytkin oli ollut jo 2 kk kipeänä ja vasta sitten menimme. Edellinen kerta asemalla oli yli vuosi sitten, vuositarkastuksessa. Itse olen käynyt lääkärissä 3v sitten.
Olen aivan varma, ettemme olleet epäkohteliaita SH:lle. Ei todellakaan ol etarvetta siihen.
Olemme keskustelleet lapsen kanssa asiasta ja hän on todella ymmällään, emme tajua tilannetta. Olimme aivan varmasti kohteliaita jne. Koetimme parhaamme mukaan myötäillä lääkärinkin uhittelua, mutta ei me nyt sentään ihan mihin tahansa alennuta, kun syytä ei ole.
Tuo lapun ojentaminen aiheutti nyt jotain aivan kamalaa, jota emme tajua.
Hienoa jos muut osaa olla kohottamatta ääntä, kun lapsi haukutaan ja samalla sinut. Nostan hattua!
ap.
Mitä väliä sillä on onko ne asiat lapulla annettavaksi vai sanooko potilas ne itse.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 23:49"]
Hymyilevä lapsi ojentaa kirjoittamansa lapun oireistaan, juttelee siinä samalla. Jo tämä kertoo, ettei lääkärin tarvetta ole (lääkäri tunnin myöhässä, joten kiire varmaankin on)
[/quote]
Oikeesti jos lapsi on noin pitkään sairas ei saa huolestua? Kyllä minäkin huolestuisin.
[/quote]
Siis MISSÄ yksityisellä lääkäriasemalla maksetaan ennen vastaanottoa? Ja samoin tuo selittäminen sekä hoitajalle että lääkärille? OIkeasti mikä lääkäriasema tämä on? Ei ainakaan yksikään niistä lastenlääkäriasemista, joissa pk-seudulla olen käynyt...
Kuulostaa todella absurdilta, mutta en yhtään epäile, etteikö olisi totta. Mulle kävi itselleni teini-iässä vähän tuohon verrattava juttu. Mulla oli jotain selittämättömiä nivelkipuja, jota sitten selviteltiin keskussairaalassa erikoislääkärien voimin. En muista enää kunnolla yksityiskohtia, mutta suunnilleen niin, että kävin tietenkin ensin TK:ssa ja sieltä lähetettiin eteenpäin. Kävin ainakin kerran keskussairaalassa vast.otolla ja sitten musta otettiin siellä uudet kuvat (mm. lantion alueesta, suoli piti tyhjentää jne.). Sitten, kun mulla oli seuraava vast.otto, lääkäri olikin eri kuin aiemmin. Tämä myöhäiskeski-ikäinen herra haukkui minut ja vanhempani, kun laukkaamme täällä tällaisilla vähäisillä asioilla ja viemme aikaa esim. sotaveteraanien hoidolta!
Voi olla, että asia tosiaan oli vähäinen - mulle jäi vähän epäselväksi, mistä kivuissa oli kyse, saattoivat olla vaikka jonkinlaisia kasvamiseen liittyviä kipujakin - mutta terveyskeskuslääkäri oli minut kuitenkin ohjannut erikoislääkärin tutkimuksiin ja ensimmäisellä kerralla vastaan ottanut lääkäri kuitenkin katsonut aiheelliseksi ottaa kuvat ym. Että kiitti vitusti vaan, setä.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 13:14"]
Mutta lääkäri ei vain osannut ilmaista itseään oikein ja koko juttu meni turhaksi väittelyksi väärästä aiheesta.
[/quote]
Ei osannut ilmaista itseään oikein? Oletko sekaisin?
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 23:53"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 23:38"]
Joo. Sinne jos kaikki teinit menis paperilappujen ja kaikkitietävien äitien kanssa niin leikiksihän se menisi koko juttu ja jonot kasvaisivat entisestään.
Missä menee raja? Saako omatoiminen ekaluokkalainen kirjoittaa lääkärille oman lappunsa vaivoistaan?
[/quote]
Miksei sais? Lääkärit ja hoitajat ovat siellä auttamassa ihmisiä.
Ap:lle hoitaja veti herneen nenäänsä kommentista, ettei tarvitse samoja selitellä ensin hoitajalle ja sitten lääkärille. Lääkäri oli ääliö, kun alkoi läksyttään kipeää teini-ikäistä. Taitaa olla huonot sosiaaliset taidot pääsyvaatimuksena hoitoalalle. Potilasasiamieheen kannattaa olla yhteydessä.
Miksi muuten pitää selittää samat asiat ensin hoitajalle ja sitten lääkärille?
[/quote]
Tätä me kyselimme, lääkäri sanoi, että ne asiat voi "muuttua" ja näin saadaan paremmat vastaukset, kun molemmat kyselee??!
No ei meillä asiat muutu, vaikka kuinka moni kyselee, ihan samat vaivat ne on jos ollaan tultu hoitoa hakemaan.
Ja ei tosiaan ole provo, vaikka mielelläni heräisin ja huomaisin nähneeni unta.
ap.
[/quote]
Lääkäri varmaan tarkoittikin "rikkinäistä puhelinta" tuolla muuttumisella. Että kun sairaanhoitaja kirjaa tiedot koneelle, niin tieto voi hieman vääristyä kun sen vaan koneelta lääkäri lukee. Siksi lääkärin pitää varmaankin kysellä ja haastatella itsekin kaikki oireet. Mitä sitä muuten lääkärin vastaanotolle edes menteäisiin jos olisi niin kätevää, että listan voisi vain lähettää sähköisesti, ransakaisilla viivoilla luoteltuna omat oireet ja sitten lääkäri vastaisi sähköpostilla takaisin mikä on diagnoosi. Eiköhän lääkärin ja lapsen vuorovaikutus ole aika tärkeässä roolissa ja toisaalta myös vanhemman vaikka lapsi olisikin jo iso. Aikuinenkin on voinut huomata jotain sellaista mitä lapsi ei itse.
Olen minäkin kerran lähtenyt itkien lääkäriltä. Oli samantapainen kouluttaja kyseessä. Olin asiallinen ja yritin onkia tietoa, kysyin mm. miksi hän suosittelee, että eräs toimenpide tehdään juuri tietyllä tavalla kun eräs toinen lääkäri suosittelee toisella tavalla ja vastaukseksi tuli jotain ylimielistä "Minulla on kuule 30 vuoden kokemus ja blaa blaa". Se vastaus kysymykseeni jäi kuitenkin saamatta. Jos jotain yritti kysyä, niin oli väärin kysytty ja väärin sanottu ja "Luuletko sinä, että minä alan selittämään" blaa blaa...
Hoitaja huomasi itkettyneet kasvoni ja kysyi mitä tapahtui ja selitin, että tuohon käytöskouluun en enää mene. Parin vuoden kuluttua tämä lääkäri ei enää ollut kyseisen firman listoilla. Oliko jäänyt eläkkeelle vai mitä, en tiedä.
Minusta vaikuttaa siltä, että ap:llä on joku hassu suhde lapseensa. Tarkoitan sitä, että antaa lapsen itse listata oireensa ja ei puhu itse mitään sairaanhoitajalle. Jotenkin tulee mieleeni väkisinkin sellainen ylpeänä lapsen vieressä seisoskeleva äiti. Vaikka lapsi ei mitään niin kovin ihmeellistä tekisikään. Myöskin tuo, että lapsen kanssa nyt yhdessä nipistelette siellä toisianne ja ihmettelette ja voisottelette, mitä on tapahtunut. Tarvitseeko sitä nyt lapsen kanssa kaveerata?
Olen huomannut itse usein että kohteliaasta ja ystävällisestä suhtautumisesta muita ihmisiä kohtaan ja sivistyneistä käytöstavoista saa "palkkioksi" huonon kohtelun ja vikojen etsintää.
Ja tuo terveysasemien systeemi, että samat oireet joutuu kertomaan usein kolmelle ihmiselle samalla käyntikerralla on todella rasittava ja on myös vaikeaa uskoa sen olevan myöskään kustannustehokasta toimintaa.
Kassillinen myötätuntoa ap:lle. Inhottavaan tilanteeseen jouduitte.
Oma kurja lääkärikokemukseni on kymmenen vuoden takaa, olin silloin hieman alta parikymppinen. Oli sunnuntai, mahani tuli todella kipeäksi. Sinnittelin muutaman tunnin, sitten oli pakko lähteä terkkarin päivystykseen apua saamaan.
Lääkäri kysyi minulta ensimmäiseksi, koska on ollut viimeksi kuukautiset. Kun en osannut sanoa tarkkaa päivää (sanoin vain että pari viikkoa sitten), hän huusi minulle, että "Et enää ikinä tule lääkäriin tietämättä tarkkaa kuukautisten alkamispäivää! Ota heti housut pois, pakko tutkia ettet ole raskaana". Tutkimuksen aikana hän painoi kipeää mahaani todella lujaa, se sattui niin hemmetisti että aloin itkemään. Kun sisätutkimus oli tehty, lääkäri sanoi että mulla on luultavasti jokin sukupuolitauti ja käski mennä arkena lääkäriin "Kun on paremmin aikaa hoitaa tällaisia juttuja".
Lähdit nyyhkien kotiin kärsimään yhä vaan yltyvästä kivusta, seuraavana päivänä menin toiselle lääkärille. Tutkimukset kestivät aikansa, eikä minusta tosiaankaan löydetty minkäänlaista sukupuolitautia vaan sappikiviä. Jokainen tämän vaivan kanssa kamppaillut tietää, että vatsakivut eivät tosiaan ole sieltä pienimmästä päästä.
Helvetin lämmöllä tätä lääkäriä aina silloin tällöin muistelen.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 00:42"]
Järkyttävää. Minä en olisi antanut lääkärin saarnata, vaan olisin korottanut ääntäni ja pistänyt lekurin ruotuun erittäin selvästi ja tomerasti. Minä en ikinä antaisi kohdella lastani noin!
[/quote]
Minä kyllä yritin parhaani, toki taisi ääni nousta ja kun lapsikin yritti puolustautua, senkin ääni kohosi ...ja sitten saikin lääkäri taas arvostella lastani, kun myös siitä, kun lapsi osoitteli sitä sormella, sanoi jotain lääkärille vastaan, ja tosiaan osoitti sormella, kun lääkäri valehteli, saimme molemmat huomautuksen siitä, sanoin kyllä sitten itse, että ihan sama, minä saan tehdä niin, jos lastani samalla ollaan haukkumassa. Hän kehui itse olevansa ihan rauhallinen (toki olikin niin, ettei huutanut, mutta sanoma oli ihan muuta, sama jos olisi kuiskannut minulle, kun se mitä viestitti, oli niin törkeää.) Meni sekavaksi tää kirjoitus, mutta on niin vaikea kertoa mitä tapahtui... Lääkäri keskeytti meidän molemman puheen jatkuvasti, vaikka huomautin asiasta ja kun sitten me puhuttiin sen sanojen päälle, taas saatiin nuhteita. Herranen aika sentään, en usko vieläkään, että näin tapahtui.
ap.
[/quote]
Tulihan se sieltä, miksi tuo tilanne jatkui ja jatkui. Ap ääni nousu , lapsi osoitteli lääkäriä sormella . eipä tainnut kovin hyvät tavat kuitenkaan olla. Ilmisesti lapsi oli hyvin ylimielllisesti ójentanut listan SH.lle ja äiti hyvistellyt vieressä "kun on ollut niin fiksu likkakin vielä että Usita kohtia on laittanut". Tavanomaisesti on 1 vaíva/ käytäntö systeemi. ja lähtökohtasesti tullut tunne, että nyt täytyy kaikki kuus vaivaa saada hoioidettua samalla kertaa että kelpaa.
[/quote]
Siis kun menee lääkäriin niin saa kertoa vain yhden oireen. Seuraavalla kerralla sitten toisen ja jne? Oletko nyt ihan tosissas? No tietysti yksityislääkäri tienaa tolla systeemillä enemmän, mutta... Lääkärit on ainakin mulle painottaneet että pitää kertoa kaikki oireet ja jopa kirjoittaa ne lapulle että ne kaikki muistaa kertoa. Diagnoosi on huomattavasti helpompi tehdä jos lääkäri tietää mitä oireita potilaalla on. Pahimmillaan voidaan jopa antaa väärä diagnoosi jos potilas jättää jotain kertomatta.
Kyllä toi lääkäri oli asiaton, valitus kannattaa tehdä. Ei potilaita aleta kasvattaa. Jos lääkäriä otti pattiin niin ei ota ap:ta ja tytärtä enää potilaakseen. Käytöstapasaarnat voi jättää pois, ne ei kuulu lääkärin toimenkuvaan.
Lääkärinä voin sanoa tähän, että ei me vihata muistilistoja, mutta kun ne on tosiaan tarkoitettu _potilaalle_, lyhyen vastaanoton aikana ei ehdi alkaa tavata jokaista käsinkirjoitettua lappua. Ja monesti mukana on paljon epäolennaista, sen takia esitetään mieluummin diagnoosiin tähtäävät täsmäkysymykset. Kyseinen lääkäri ei kyllä muuten käyttäytynyt asiallisesti, mutta ihmisiä mekin ollaan. Eipä mullekaan ole aina oltu kilttejä ja kohteliaita asiakaspalvelutilanteissa, vaikka miten asiallisesti käyttäytyisin. Että voipi miettiä asiaa tältäkin kantilta. Siihen vielä lisätään tuo jatkuva kiire, tuskinpa ko. lääkäri oli sitä ylimääräistä odotustuntia kahvitauolla viettänyt...
Liioitellulta tarinalta kuulostaa minustakin. Lisäksi lääkäri ei ole sh:n pomo,joten vaikea uskoa että lekuri olisi moista sanonut.