"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapsien"-kommentista tuli mieleen tälläkin palstalla nähty "miehien". 

Murteelliset ilmaisut ovat kyllä ihan eri asia kuin se, että jotkut eivät ilmeisesti osaa edes auttavasti omaa äidinkieltään. Se on minusta surullista ja huolestuttavaa, eikä kyse todellakaan ole pilkunn*ssimisesta. 

Kyllähän nuo lapsien ja miesten aivan oikeita ja sallittuja muotoja ovat. Ärsyttäviä kylläkin, ja olen samaa mieltä, että niiden yleistyminen kertoo oman kielen tuntemuksen ja käytön vähenemisestä. Suurin osa nuorista käyttää vokaali- tai monikkovartaloisia muotoja lapsien, miehien, nuorien, kuusien, suurien, vanhojen, voimien, käsien jne.

Aiemminhan konsonantti- ja yksikkövartaloisista muodoista jo on jäänyt pois arkikäytöstä vetten, kätten, voimain, vanhain, jotka esiintyvät vain tietyissä vakiintuneissa ilmauksissa (vanhainkoti, puolustusvoimain komentaja, Yhdysvaltain presidentti, kättemme työtä, suurten vetten taa).

Jotenkin surullista tämä kielenkäytön kapeutuminen. Kuitenkin nuoretkin kyllä ymmärtävät, että on sellaiset kuin miestenhuone ja naistenhuone, eikä miehienhuone ja naisienhuone, tai lastenkoti vs. lapsienkoti.

Hyvät esimerkit ja perustelut tuosta aiheesta!

-ap

Täysin eri mieltä. Murteellisten tai vanhahtavien sanojen käyttö ei minusta mitenkään viittaa "oman kielen tuntemuksen ja käytön vähenemisestä" eikä siitä, että tyypit eivät osaa edes auttavasti omaa kieltään. Kylläpäs on niin normittavaa pilkunviilausta, kun oikeasti on kyseessä kielen rikkauden rippeet. Mistä ihmeestä itseään ei-arvottavana pitävä kielen tarkkailija tietää käyttääkö puhuja murretta vai osoittaako huonoa äidinkielen tuntemusta? Vaatteista vai puheen sisällöstä? Mistä muualta saat synonyymeja käyttöösi ellet murteista tai vanhoista sanoista? Kyllä meillä puhutaan kätten pesusta käsien pesun ohella, niin kuin on voimainkoettelu ihqu normaali sana elävässä puhetilanteessa. Lapsienkoti on loistava sana, keksit sille vain merkityksen ja alat käyttää sitä. 

No tuossahan ei ollut kyse murteellisista sanoista lainkaan, eikä suurelta osin vanhahtavistakaan pois lukien vetten, kätten, voimain ja valtain.

Havaintojeni mukaan samoilla nuorilla, jotka käyttävät muotoja "miehien", "naisien" ja "lapsien", on niukahko sanavarasto ja heikko oman kielen tuntemus. Ylipäätään nuorten ja nuorten aikuisten äidinkielinen sanavarasto on huomattavasti pienempi nykyään kuin aiemmin. Se on tutkittu asia, ja johtuu ennen kaikkea vähäisestä pitkien tekstien lukemisesta. Väitän, että jopa silloin harvoin, kun pitkiä tekstejä luetaan, lukemistoon valikoituu kielellisesti keskimääräistä heikkotasoisempaa kirjallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Sinäänsä (sinänsä) ja osaanotto (osanotto).

Pitää paikkaansa kuulunee samaan sarjaan. (Teki mieleni kirjoittaa lienee kuuluu, mutta ei viitsi leikkiä vakavilla asioilla :-)

Joku Tinder-tyty sanoi kahvilassa käyneensä "Karbian risteilyllä". Sanoin meneväni vessaan enkä tullut enää koskaan takaisin.

Edukas. Tarkoittanee, että on täynnä Edua? Kuten maukas on täynnä makua.

Näin syksyisin ei pysty avaamaan somea ollenkaan, kun kaikki käyvät poimimassa KANTTARELLEJA...

jopa useat ravintolat tarjoavat asiakkailleen kanttrelleja, enpä uskaltaisi mennä syömään tuollaiseen paikkaan. 

Kaijutin

Ka. Mieheni on Pohjanmaalta, vieläkään en ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Viljelee sitä joka kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Ka. Mieheni on Pohjanmaalta, vieläkään en ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Viljelee sitä joka kohtaan.

Kainuussa myös ka käytössä! Ehkä voisi tarkoittaa samaa kuin no- eräänlainen 

täytesana. Kainuussa myös monikäyttöinen van. Sitä voi käyttää ihan yksinäänkin, äänensävy paljastaa

onko ihmettelyä, torumista vai mitä. Van!

Jumpata sana, kun tarkoitetaan jotain muuta perinteistä jumppaamista.

Nuin

Vierailija kirjoitti:

Näin syksyisin ei pysty avaamaan somea ollenkaan, kun kaikki käyvät poimimassa KANTTARELLEJA...

jopa useat ravintolat tarjoavat asiakkailleen kanttrelleja, enpä uskaltaisi mennä syömään tuollaiseen paikkaan. 

Alapeukun perusteella täälläkin on noita jotka käy poimimassa kanttarelleja :D

Minä syön vain kantarelleja yhdellä teellä. 

Vierailija kirjoitti:

ViVierailiserailija kirjoitti:

Ka. Mieheni on Pohjanmaalta, vieläkään en ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Viljelee sitä joka kohtaan.

Kainuussa myös ka käytössä! Ehkä voisi tarkoittaa samaa kuin no- eräänlainen 

täytesana. Kainuussa myös monikäyttöinen van. Sitä voi käyttää ihan yksinäänkin, äänensävy paljastaa

onko ihmettelyä, torumista vai mitä. Van!

Voi olla ehkä myös eräänlainen jäännösmuoto toi ka-sana kanssakäymisestä virolaisten kanssa. Viroksi ka tarkoittaa nimittäin myös ja luin heinäkuussa yhestä suomen kielen historiasta kertovasta kirjasta, että virolaiset ja pohjanmaalaiset ovat olleet aikoinaan hyvin tiiviissä kontakteissa toistensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ViVierailiserailija kirjoitti:

Ka. Mieheni on Pohjanmaalta, vieläkään en ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Viljelee sitä joka kohtaan.

Kainuussa myös ka käytössä! Ehkä voisi tarkoittaa samaa kuin no- eräänlainen 

täytesana. Kainuussa myös monikäyttöinen van. Sitä voi käyttää ihan yksinäänkin, äänensävy paljastaa

onko ihmettelyä, torumista vai mitä. Van!

Voi olla ehkä myös eräänlainen jäännösmuoto toi ka-sana kanssakäymisestä virolaisten kanssa. Viroksi ka tarkoittaa nimittäin myös ja luin heinäkuussa yhestä suomen kielen historiasta kertovasta kirjasta, että virolaiset ja pohjanmaalaiset ovat olleet aikoinaan hyvin tiiviissä kontakteissa toistensa kanssa.

Ei vaan virolaiset ja varsinaissuomalaiset. Ja se -ga on samankaltainen kuin meidän puhekielen sunkaa, munkaa. Virossa koeraga = koiran kanssa. Pelkkä ka, tai kah, on tuskin samaa perua kuin viron -ga-pääte eikä myös-sanakaan tunnu järkevältä selitykseltä. Kuka sanoisi pelkästään "myös"? Veikkaisin ennemmin lyhennystä ilmauksesta kappas tai kahtoppas vaan > kah > ka.

Voi olla ehkä myös eräänlainen jäännösmuoto toi ka-sana kanssakäymisestä virolaisten kanssa. Viroksi ka tarkoittaa nimittäin myös ja luin heinäkuussa yhestä suomen kielen historiasta kertovasta kirjasta, että virolaiset ja pohjanmaalaiset ovat olleet aikoinaan hyvin tiiviissä kontakteissa toistensa kanssa.[/quote]Ei vaan virolaiset ja varsinaissuomalaiset. Ja se -ga on samankaltainen kuin meidän puhekielen sunkaa, munkaa. Virossa koeraga = koiran kanssa. Pelkkä ka, tai kah, on tuskin samaa perua kuin viron -ga-pääte eikä myös-sanakaan tunnu järkevältä selitykseltä. Kuka sanoisi pelkästään "myös"? Veikkaisin ennemmin lyhennystä ilmauksesta kappas tai kahtoppas vaan > kah > ka.[/quote]

Näin varmaan on. Mistähän johtuu että lyhentävät lauseita esim aamulla ”maito loppu, kaupassa käydä”. Ymmärrän kontekstin mutta silti ärsyttää joskus, onko aina pakko lyhentää lauseita...grrr.

Sydämmellisesti, karantteeni

Puhuahan saa jokainen miten haluaa, mutta virheelliset kirjoitetut muodot ärsyttää suurin piirtein asiatyylisissä yhteyksissä. Verkkosivujen ennakkomoderointi aiheuttaa muuten paljon sanastontuntemuksen heikkenemistä siksi, että kun alun perin aletaan kiertää moderointia kirjoittamalla jokin sana tahallaan väärin, niin myöhemmin nimityksen historiaa tuntemattomat tulkitsevat muodon oikeaksi. Pinppi-sanastahan on levinnyt muoti kirjoittaa väärin myös muut vastaavat sanat, esim. känppä tai kunpparit. Vitsihän se on, mutta jotkut luulevat tosissaan noita oikeiksi muodoiksi.

Jotkut etnisyyteen liittyvät sanat on myös kielletty, vaikka vakiintuneesti kielletyt sanat olisivat tarpeen esim. yhdyssanoissa viittaamaan tiettyyn aikaan ja paikkaan tai tyyliin, esim. n- - -riorjuus tai m--stalaismusiikki. Romanimusiikki-termi ei ole käytössä samassa merkityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Ka. Mieheni on Pohjanmaalta, vieläkään en ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Viljelee sitä joka kohtaan.

Käytetään myös Itä-Suomessa. Tarkoittaa kas/ kappas vaan, katopa kun (= katsopa kun), kato kun, no.

"Erilaisempi" yhteydessä, jossa ei verrata mitään mihinkään (Nyt on vähän erilaisempi päivä/ruoka/matka/kuorma-auto). On joko erilainen tai samanlainen; erilainen kuin tai samanlainen kuin. Joo, on kyllä adjektiivi ja taipuu komparatiivissa siinä missä muutkin, mutta kuulostaa typerältä käytettäessä väärässä yhteydessä. Päärynä on erilainen kuin omena, mutta luumu on päärynääkin erilaisempi kuin omena.

Gluteiini, melatooni >:(

Aijon