"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Se on nääs nunnan nännit, jotta meitä on moneen junaan.
Minulle tekee pahaa kuunnella mitä hyvänsä urheiluun liittyvää ohjelmaa, selostuksia, paneeleita tai haastatteluja, ne on niin täynnä kliseitä ja ylisanoja.
Tai, no ne Arto Terosen ja Jouko Vuolteen jutustelut edesmenneistä urheiluun liittyvistä persoonista kestää kuunnella, niissä edellä mainitun kaltaista ei harrasteta.
Täältä luettua: Lääkäri vaihtoi mummon lääkkeet ereiksi.
Matskuu... arrghh! Inhokkisana yli kaiken!
Vaimomatskuu, runkkumatskuu... hyi hitto!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ka. Mieheni on Pohjanmaalta, vieläkään en ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Viljelee sitä joka kohtaan.
Kainuussa myös ka käytössä! Ehkä voisi tarkoittaa samaa kuin no- eräänlainen
täytesana. Kainuussa myös monikäyttöinen van. Sitä voi käyttää ihan yksinäänkin, äänensävy paljastaa
onko ihmettelyä, torumista vai mitä. Van!
Hossan kansallispuistosta kun lähtee pois, tien yläpuolella on toivotus Van käöhän uuvvestaan. Tarkoittaa varmaan, että tulepa toistekin.
Tosi kiva, tosi hieno, tosi hyvä, tosi kallis jne jne
Aika kaunis, aika kuuma, aika hyvä
Tosi sanalla lienee halutaan vahvistaa, mutta mitä aika sanalla halutaan. Jos on aika kaunis niin eikö kuitenkaan kaunis vaan vähän kaunis.
Partitiivin raiskaaminen puheessa, kirjoituksessa ja iskelmäsanoituksessa saa voimaan pahoin.
Esim: "Mä syön hampurilaisii" Oik: Minä syön hampurilaisiA.
"Mä en haluu sipulii" Oik: En halua hampurilaiseni sisältävän sipuliA.
A-/Ä-pääte on partitiivin oikea pääte, ja sen käyttämättä jättäminen on merkki junttiudesta.
Vai, mitä mieltä olette täst (ä) asiast (a)?
Ykstoistas päivä tai kakstoistas päivä
Erottelin että erottuu.
Radiomainos: ”Apsille kebabtsille” vai miten sanoikaan :D
Vierailija kirjoitti:
Tunteroinen
Tuli mieleen ”voi änkeröinen” 😃
Vierailija kirjoitti:
Partitiivin raiskaaminen puheessa, kirjoituksessa ja iskelmäsanoituksessa saa voimaan pahoin.
Esim: "Mä syön hampurilaisii" Oik: Minä syön hampurilaisiA.
"Mä en haluu sipulii" Oik: En halua hampurilaiseni sisältävän sipuliA.
A-/Ä-pääte on partitiivin oikea pääte, ja sen käyttämättä jättäminen on merkki junttiudesta.
Vai, mitä mieltä olette täst (ä) asiast (a)?
Kuulostaa myös leuhkalta. ”hampurilaisii, sipulii”
Parittaa, kun merkitys on yhdistää. Jopa Hesarissa. Mitä v*ttua?
Menkää nyt jo roskiin tuon ketä-sananne kanssa. Se on sanottu jo 100 kertaa tässäkin keskustelussa. Toki ymmärrän, että se on ainoa väärässä yhteydessä käytetty sana, jonka nämä ketää suu vaahdossa huutelijat tietävät.
:dd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Partitiivin raiskaaminen puheessa, kirjoituksessa ja iskelmäsanoituksessa saa voimaan pahoin.
Esim: "Mä syön hampurilaisii" Oik: Minä syön hampurilaisiA.
"Mä en haluu sipulii" Oik: En halua hampurilaiseni sisältävän sipuliA.
A-/Ä-pääte on partitiivin oikea pääte, ja sen käyttämättä jättäminen on merkki junttiudesta.
Vai, mitä mieltä olette täst (ä) asiast (a)?
Kuulostaa myös leuhkalta. ”hampurilaisii, sipulii”
Kuuluu ihan Kotkan murteeseen, ei siis kerro mitään muuta ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
En oo vielä lukenut koko ketjua, oon vasta sivulla neljä, mutta tässä välissä pakko kysyä, mikä ihmeen vika on ”tamppooni”ssa? Siis lausuttuna - ei kai kukaan niin kirjoittaisi?
Miten se sitten pitäisi sanoa? Korostuneen ”yksiäännöksisena”: tamponi? (Tyyliin Tam-Poni)? Vai yhdellä ämmällä mutta kahdella peellä: tampponi? Vai yhdellä ämmällä ja yhdellä peellä mutta kahdella oolla: tampooni? Vai jokin muu?
Jäin oikeasti tätä ihmettelemään. En varmaan ikinä ole kuullut, että kukaan sanoisi muuten kuin ”tamppooni”. Olen N37.
Omi, oli, oni ori-loppuiseen sanaan tulee yksi o.
Opetettu koulussa, jos olit paikalla.
*mitenkäs