Lue keskustelun säännöt.
Mikä on elämäsi suurin murhe just nyt?
Itsellä kohta alkava työttömyys ja läheisen syöpä. :(
Kommentit (940)
olen niin pahoillani teidän puolesta. välillä jää jumiin omiin huoliinsa eikä muista että muillakin on ongelmia. tsemppiä ja onnea teille <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sekin on etovaa että kaljuja, tatuoituja kovanaamoja tuntuu löytyvän poliiseista, miten sellaiset juntit edes pääsee poliiseiksi, eikö siellä koulussa enää vaadita älyä, asiallista olemusta ja käytöstä poliiseilta ollenkaan poliisipulan varjolla.
Tässä on sitten tulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta 30, ilman lapsia ja munasarjojen toiminta vaan heikkenee koko ajan. Vuosia tuhlattu mieheen joka vain leikkii tunteillani. En enää itsekään usko, että meistä tulee koskaan paria. Sinne meni hedelmälliset vuodet roskiin, ellei ihmettä tapahdu.
mitä ihmettä? Monen monta hedelmällistä vuotta vielä jäljellä, jos vain on tai löytyy sopiva kumppani. 30 ei oo ikä eikä mikään.
Siis... mistä sinä minun hedelmällisyystilannetta tiedät? Asiaa on tutkittu, ja oikeasti pahalta näyttää. Eli tuntemattoman nettilohdutukset ei nyt oikein toimi, itse asiassa satuttaa vaan lisää. Älä vaan jollekin läheisellesi möläyttele tuollaisia. Et voi tietää, minkälaisessa mankelissa kukin elämässään on.
Tuunpas päivittämään omaa huoltani. En muista millä sivulla se on, mutta mulla oli alavatsa helkkarin kipeä. Päädyin lääkäriin äidin painostuksesta ja syynä oli huomattavan kokoinen munasarjakysta. Leikkasivat sen aamulla, kun arvelivat, että ei näin iso enää itsekseen häviä, kiertyy korkeintaan. Nyt särkee sitten muuten, mutta olo on silti parempi kun tietää, että se helpottaa kunhan haava paranee.
Pienet on omat murheet tällä hetkellä. Naapurissa on suruista suurin, lapsen kuolema liikenneonnettomuudessa. Ei tunnu omat murheet miltään.
Suren myös heidän kanssaan ja puolesta. Ei voi käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole päässyt yli perheen hajoamisesta. Entinen puolisoni petti ja jätti minut viime vuonna. Lapset jäivät hänelle ja jäin itse tyhjän päälle. Menetin mielenterveyteni, kärsin päivittäin ahdistuksesta ja suren edelleen myös lasten puolesta. Entinen puolisoni toi tämän uuden melkein heti lasten elämään ja asuvat yhdessä. Mitään ennakkovaroituksia ei ollut ja ero tuli minulle täysin yllättäen.
Onko sinulla tapaamisoikeus lapsiisi? Eli saisit nähdä heitä.
Loukkaannuin kolarissa. Niskani murtui. Olin hoidossa teholla ja nyt saikku lopuillaan ja vakuutusyhtiön mukaan mun pitäis palata mun fyysiseen ja raskaaseen työhön. Edelleen päivittäisiä kovia kipuja yms ja tuskin pystyn enään palaamaan mun unelmatyöhöni. Oon alle 30v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta 30, ilman lapsia ja munasarjojen toiminta vaan heikkenee koko ajan. Vuosia tuhlattu mieheen joka vain leikkii tunteillani. En enää itsekään usko, että meistä tulee koskaan paria. Sinne meni hedelmälliset vuodet roskiin, ellei ihmettä tapahdu.
mitä ihmettä? Monen monta hedelmällistä vuotta vielä jäljellä, jos vain on tai löytyy sopiva kumppani. 30 ei oo ikä eikä mikään.
Siis... mistä sinä minun hedelmällisyystilannetta tiedät? Asiaa on tutkittu, ja oikeasti pahalta näyttää. Eli tuntemattoman nettilohdutukset ei nyt oikein toimi, itse asiassa satuttaa vaan lisää. Älä vaan jollekin läheisellesi möläyttele tuollaisia. Et voi tietää, minkälaisessa mankelissa kukin elämässään on.
Kyseessä oli väärinkäsitys. Alkuperäisen viestisi voi ymmärtää toisellakin tavalla. Ikävä toi sun tilanne :-(
Työkyvyttömyyseläke odottaa. Ilmeisesti. Uudelleenkoulutusyritykset ja työkokeilut ja jopa kuntouttava työtoiminta epäonnistuivat sen saman sairauden vuoksi, miksi en pysty oman alani töitä enää tekemään. En halua eläkkeelle, olen vasta 45 v. Tuntuu hyödyttömältä paskalta. Haluan tehdä jotain, mutta aina vaan tulee sairauden rajat vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiset tyttäret haukkuvat seläntakana edessä ollaan niin enkeleitä en jaksa ottaa asiaa puheeksi heitän sen Jumalan tehäväksi
Maha voi huonosti, aina paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskolla on aivokasvain ja hoidot on päätetty lopettaa. Hän on 40-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset tyttäret haukkuvat seläntakana edessä ollaan niin enkeleitä en jaksa ottaa asiaa puheeksi heitän sen Jumalan tehäväksi
Ehkä asia kannaattaa ottaa puheeksi. Onko heillä joku syy haukkumiseesi?
En tiedä haluaako puolisoni olla kanssani enää. Olen siis kysynyt, mutta vastaus on "en tiedä".
Puuh. Rankkaa luettavaa tilanteenne. Voimia kaikille. <3
Mulla on koronakevään eristyksen ja sitä tuoreeltaan edeltäneiden sydänsurujen myötä aktivoitunut vanha syömishäiriöoireilu, josta pidin itseäni toipuneena jo melkein vuosikymmenen ajan. Olen hämmentynyt ja kädetön sen edessä. Elimistö ja mieli täysin sekaisin eikä omassa hallinnassa enää yhtään. Arkeen palaaminen tuntuu tosi vaikealta, kun keskittyminen ja muistikaan ei toimi enää. Pelottaa ja hävettää.
En jaksa elää elämääni monien traumakokemusten jälkeen enää. Olen vain olemassa, mutta se ei yhteiskunnalle riitä. On lääkärin ja ties minkä terapeutin todistukset siitä, että kuuluisin eläkkeelle, kelan mielestä olen täysin työkykyinen,koska minulla on kymmenen vuotta ollut kesken ajokortin suorittaminen. Siis koska olen suorittanut ajokorttia joskus, mihin ei ole enää vuosiin ollut voimavaroja, niin olen työkykyinen. Ei ihan itselleni tämä logiikka aukea, mutta roikutaan sitten tyhjänpäiväisillä pellekursseilla eläkeikään asti.
Koronapaskan aiheuttama rahapula.
Olen naimisissa ja rakastunut toiseen mieheen.