Miksi älykkyydestä ollaan usein kateellisia?
Oon ite keskiälynen. Luin kuitenkin tota ketjua siitä miten älykkäät havainnoi maailmaa ja toista jossa oli parisuhdeasiaa. Alettiin heti naljailemaan siitä että joku kirjottaja asettaa itsensä ylä puolelle, mitä ihmettelin koska en nähnyt asiaa niin. Minun keskiälyisen lopputulos: kateus? Luetaan rivien välistä jotain mitä siellä ei ole? Miksi??
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse asiassa ymmärrä miksi tuosta pitäisi olla kateellinen...ihan turhaa, mitä sillä saavuttaa..? Minulla ainakin on elämässäni tärkeämpääkin ajateltavaa. Ilmeisesti korvien välissä on tarpeeksi jotain, kun hyvin olen pärjännyt ainakin tähän asti. Kykenen käymään töissä, tienaan tarpeeksi ja pystyn maksamaan elämiseni. Paljon huonommin voisi asiat olla. Tämän keskustelun ideana on ilmeisesti tuomita jokainen kateelliseksi, joka ei myöntele aloitusta.
Ei tarvitsekaan olla kateellinen. Itse olen jollainen mittapuulla hyvin älykäs, esim. tein kandin ja maisterin tutkinnot matematiikasta melkoisen nopeasti, hyvin arvosanoin ja ilman puurtamista (toki matemaattinen älykkyys on vain yhdenlaista älykkyyttä). Tästä huolimatta elämä ei ole ollut sen helpompaa kuin muillakaan. Perheongelmien, ihmissuhdepulmien, minäkuvan haasteiden ja esim. ajoittaisen ahdistuksen kanssa kamppailen siinä kuin kaikki muutkin.
Ei nuo nyt kamalan pahoja ongelmia kuitenkaan ole, ellei perheongelmat ole olleet tosi painavia jo silloin kun siitä perheestä ei pääse eroon. Et joudu hirveästi esimerkiksi pelkäämään köyhyyttä koska sinun taidoillasi saanet ja pystyt tekemään työtä. Jos olet terve ja hyvissä varoissa, niin en paljon kehtaisi valittaa että ei ole helppoa.
Enhän minä tuossa viestissäni millään tavalla valittanut. En myöskään ymmärtänyt että tässä nyt jollain tavalla vertaillaan kenellä on elämä vaikeinta. Totesin vain, ettei älykkyys (määritellään se miten hyvänsä) sinällään tee kenenkään elämästä auvoisaa tai suojaa maailman murheilta.
Sanoit, että elämä ei helpompaa ole kuin muillakaan. Viestistä ei käy ilmi, että elämäsi olisi millään osa-alueella kovin vaikeaa, joten ihmettelin vähän sitä, että onko sinulla epärealistinen kuva siitä, mitä on helppo/vaikea/normaali elämä. Jos sinulla ei ole millään elämänalueella erityisiä haasteita mutta sinulla on valttikorttina tuo äly ja koulutus, niin silloinhan sinulla on helpompi elämä kuin monella muulla. Yritin tässä vähän ehkä lypsää, että mitä nuo haasteesi sitten tarkemmin ovat, mutta ymmärrettävästi et välttämättä halua avata, minkäasteisia tai tyylisiä esimerkiksi perheongelmat ovat. Kukaan ei ole kai luullut, että äly suojaa KAIKILTA vaikeuksilta, mutta sydänsurut, ihmissuhdekoukerot ja sen sellaiset ovat minusta elämään kuuluvia asioita, ei edes mitään vaikeuksia. Koska olisihan erittäin epätodennäköistä, että rakastuisi vain kerran ja suhde heti "onnistuisi" pidemmän päälle, jonkinlaista harjoittelua ja pettymystä on ihan järjellä odotettavissa, kun mukaan lähtee. Se nyt oli se hakemani pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko älykästä haluta määrittää omaksi identiteetikseen älykäs?
Entä pitää siitä kiinni kynsin hampain?
Ihminen usein rakentaa identiteettiään sen ympärille, mitä hänellä on. Ihan tiedostamattaankin ja vaikka se ei ole aina hyvä asia.
Itsekään en tietoisesti rakentanut identiteettiä sen varaan, että olen muita parempi. Mutta kun kuitenkin olin aina ollut koulussa paras ja kirjoittanut ylioppilaaksikin arvosanoilla, joilla pääsee heittämällä sisään oikeastaan mihin tahansa, kesätyö siivoojana oli yllättävän hankala paikka, kun olinkin vaihteeksi se kaikkein kokemattomin rääpäle. Kokemus oli ehdottomasti hyödyllinen, rikkoi sitä kuplaa, johon monet muutkin älykkäät ehkä joutuvat.
Useinhan älykäs on toisia laiskempi, koska on tottunut, että esimerkiksi koulussa on hyvin vähän työtä ja alisuoriutumisesta palkitaan - siis siitä, että istuu unelmoimassa omiaan sen sijaan, että valittaisi tylsyyttä ja kärttäisi haastavampaa tekemistä.
Toisaalta taas älykäs on usein tottunut siihen, että pystyy huippusuorituksiin, ja siksi niihin on vain pystyttävä sittenkin, kun vaatimustaso nousee, vaikka se vaatisi työtä. Älykkäälle on myös tyhmää motivoivampaa nähdä vaivaa, kun se johtaa parempiin tuloksiin. Esimerkiksi lukemalla yo-kokeeseen X tuntia älykäs saa palkinnoksi L:n mutta tyhmempi vain C:n, joten ei ihme, jos älykkäämpi kokee lukemisen palkitsevammaksi.
Se on totta, että älykkäämmiltä menee useammin kykyjä hukkaan, kun koulussa opetetaan hitaammin ja vähemmän kuin mitä voisi oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko älykästä haluta määrittää omaksi identiteetikseen älykäs?
Entä pitää siitä kiinni kynsin hampain?
Ihminen usein rakentaa identiteettiään sen ympärille, mitä hänellä on. Ihan tiedostamattaankin ja vaikka se ei ole aina hyvä asia.
Itsekään en tietoisesti rakentanut identiteettiä sen varaan, että olen muita parempi. Mutta kun kuitenkin olin aina ollut koulussa paras ja kirjoittanut ylioppilaaksikin arvosanoilla, joilla pääsee heittämällä sisään oikeastaan mihin tahansa, kesätyö siivoojana oli yllättävän hankala paikka, kun olinkin vaihteeksi se kaikkein kokemattomin rääpäle. Kokemus oli ehdottomasti hyödyllinen, rikkoi sitä kuplaa, johon monet muutkin älykkäät ehkä joutuvat.
Useinhan älykäs on toisia laiskempi, koska on tottunut, että esimerkiksi koulussa on hyvin vähän työtä ja alisuoriutumisesta palkitaan - siis siitä, että istuu unelmoimassa omiaan sen sijaan, että valittaisi tylsyyttä ja kärttäisi haastavampaa tekemistä.
Toisaalta taas älykäs on usein tottunut siihen, että pystyy huippusuorituksiin, ja siksi niihin on vain pystyttävä sittenkin, kun vaatimustaso nousee, vaikka se vaatisi työtä. Älykkäälle on myös tyhmää motivoivampaa nähdä vaivaa, kun se johtaa parempiin tuloksiin. Esimerkiksi lukemalla yo-kokeeseen X tuntia älykäs saa palkinnoksi L:n mutta tyhmempi vain C:n, joten ei ihme, jos älykkäämpi kokee lukemisen palkitsevammaksi.
Se on totta, että älykkäämmiltä menee useammin kykyjä hukkaan, kun koulussa opetetaan hitaammin ja vähemmän kuin mitä voisi oppia.
Totta tuokin.
Vierailija kirjoitti:
Ko. ketjussa paistoi läpi "älykkäiden" halveksunta "tyhmiä" ihmisiä kohtaan. Käytännössä kyse on siitä että ylimieliset ääliöt kokevat omat mielenkiinnon kohteensa (ketjussa kirjoittaneilla oli hyvin stereotyyppisiä "älykkö"aiheita) paremmaksi kuin valtavirtaa kiinnostavat aiheet, vaikka oikeasti älykäs kykenee kyllä löytämään kiinnostavia näkökulmia jopa temppareista ja näin ollen keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta ihmisen kuin ihmisen kanssa.
Että enemmän sen ketjun "älyköt" vaikuttivat ikävystyttäviltä ja epäsosiaalisilta ihmisiltä joiden kanssa keskustelu olisi hyvin pitkäveteistä, kun pitäisi aina olla keskustelemassa heidän hyväksymistään aiheista, "paremmista" aiheista. Yksipuolista ja hyvin jäykkää ajattelua. Älykkäällä kun olettaisi olevan jonkinlaista joustavaa suhtautumista asioihin.
Kuka tahansa kokee itsensä yksinäiseksi jos perehtyy syvällisesti vain aiheisiin jotka kiinnostavat marginaalista osaa ihmisistä eikä osaa keskustella mistään muusta. Ei kannata olettaa että muilla ei olisi kapasiteettia ko. asian ymmärtämiseen - heillä ei vain ole kiinnostusta siihen. Muutenkin "älykkäänä" itseään pitäneet vaikuttivat siltä että ovat älynsä lukeneet kirjoista. Itse arvostan omaa ajattelua yli kirjaviisauden ja ulkoaoppimisen. Myös itsekriittisyys on toivottu piirre, jotka ketjun pahimmilla kirjoittajilla ei tuntunut lainkaan olevan.
Minuakin pidetään omituisena kun looginen päättelykykyni menee pidemmälle kuin useimmilla. En kuitenkaan turhaudu siihen, että toinen ei ymmärrä päättelyketjuani. Ei se heidän vikansa ole että olemme erilaisia. Enemmän muut saavat elämällään aikaiseksi kun minä joka pohdin ja hämmästelen maailmaa jatkuvasti. Kyllä, arvostelen rankasti muita tässä viestissä mutta minua ärsyttää ihmiset jotka eivät näe metsää puilta.
Kieltämättä älykkyys puheenaiheena näyttää herättävän joissain ihmisissä suuria ulkopuolisuuden tunteita. Tulee kommentteja "vääristä keskustelutavoista" ja siitä, että "ei osata/jakseta/haluta keskustella oikeista asioista", vaikka oikeasti älykeskustelu voi olla yksi nopea keskustelu tuhansien, paljon tavanomaisempien keskusteluketjujen joukossa. Aivan kuin älystä puhuminen olisi itsessään pahatapaista 🙄
Perusketjuissa olen varsin peukutettu kommentoija, mutta älykeskusteluissa palaute on aivan toisenlaista. Veikkaan, että syy ei olekaan minussa, vaan siinä miten minua tulkitaan.
Täytyyhän Mensaan päässeen nuoren blondin olla ensisijaisesti LEUHKA ja vasta toissijaisesti ehkä normaalia vähän fiksumpi. Ä-alkuista kirosanaa en kehtaa edes sanoa... 😄
(Minusta nämä ketjut osoittavat, ettei aggressio älykkäitä naisia kohtaan ole pelkästään miessukupuolen ongelma, vaan kulttuuriin juurtunut tapa.)
En ole täysin samaa mieltä. Väitän että tämä(kin) riippuu eniten ihmisen omasta persoonasta, siis se kuinka muut suhtautuu, kyse voi olla oikeastaan mistä tahansa taidosta/lahjakkuudesta. Jos sitä ylikorostaa/tuo esille joka kerta kun avaa suunsa, sellainen ihminen on muiden mielestä pitkälti aika ärsyttävää seuraa eikä kukaan jaksa tyypin seuraa kauaa. Tulee vähän vaivaantunut fiilis pidemmän päälle ja sellainen olo, että pitäisikö häntä nyt siis ylistää/kehua joka lauseen jälkeen...? Ihmiset kaikkoaa tuollaisesta seurasta aika äkkiä. Eikä kyse ole kateudesta.
Jos joku mainostaa itsekritiikittömästi älykkyyttään tyyliin; olen älykkäämpi kuin tavalliset ihmiset ja hahmotan heitä nopeammin, laajemmin, syvällisemmin ja monipuolisesti kaiken, kärsin tästä kun kukaan ei tajuu.
Niin voin käsi sydämellä väittää, että en ole kateellinen, enkä usko henkilön olevan ihan kartalla siitä omasta tasostaan.
Jos joku henkilö on käytännössä pelottavan nopea ja nokkela, niin kyllä siinä tulee sellainen epävarma olo sellaisen kanssa. Ylempänä kuvattuijen retostelijoiden kanssa, ei tule epävarma olo, vaan nauru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ko. ketjussa paistoi läpi "älykkäiden" halveksunta "tyhmiä" ihmisiä kohtaan. Käytännössä kyse on siitä että ylimieliset ääliöt kokevat omat mielenkiinnon kohteensa (ketjussa kirjoittaneilla oli hyvin stereotyyppisiä "älykkö"aiheita) paremmaksi kuin valtavirtaa kiinnostavat aiheet, vaikka oikeasti älykäs kykenee kyllä löytämään kiinnostavia näkökulmia jopa temppareista ja näin ollen keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta ihmisen kuin ihmisen kanssa.
Että enemmän sen ketjun "älyköt" vaikuttivat ikävystyttäviltä ja epäsosiaalisilta ihmisiltä joiden kanssa keskustelu olisi hyvin pitkäveteistä, kun pitäisi aina olla keskustelemassa heidän hyväksymistään aiheista, "paremmista" aiheista. Yksipuolista ja hyvin jäykkää ajattelua. Älykkäällä kun olettaisi olevan jonkinlaista joustavaa suhtautumista asioihin.
Kuka tahansa kokee itsensä yksinäiseksi jos perehtyy syvällisesti vain aiheisiin jotka kiinnostavat marginaalista osaa ihmisistä eikä osaa keskustella mistään muusta. Ei kannata olettaa että muilla ei olisi kapasiteettia ko. asian ymmärtämiseen - heillä ei vain ole kiinnostusta siihen. Muutenkin "älykkäänä" itseään pitäneet vaikuttivat siltä että ovat älynsä lukeneet kirjoista. Itse arvostan omaa ajattelua yli kirjaviisauden ja ulkoaoppimisen. Myös itsekriittisyys on toivottu piirre, jotka ketjun pahimmilla kirjoittajilla ei tuntunut lainkaan olevan.
Minuakin pidetään omituisena kun looginen päättelykykyni menee pidemmälle kuin useimmilla. En kuitenkaan turhaudu siihen, että toinen ei ymmärrä päättelyketjuani. Ei se heidän vikansa ole että olemme erilaisia. Enemmän muut saavat elämällään aikaiseksi kun minä joka pohdin ja hämmästelen maailmaa jatkuvasti. Kyllä, arvostelen rankasti muita tässä viestissä mutta minua ärsyttää ihmiset jotka eivät näe metsää puilta.
Kieltämättä älykkyys puheenaiheena näyttää herättävän joissain ihmisissä suuria ulkopuolisuuden tunteita. Tulee kommentteja "vääristä keskustelutavoista" ja siitä, että "ei osata/jakseta/haluta keskustella oikeista asioista", vaikka oikeasti älykeskustelu voi olla yksi nopea keskustelu tuhansien, paljon tavanomaisempien keskusteluketjujen joukossa. Aivan kuin älystä puhuminen olisi itsessään pahatapaista 🙄
Perusketjuissa olen varsin peukutettu kommentoija, mutta älykeskusteluissa palaute on aivan toisenlaista. Veikkaan, että syy ei olekaan minussa, vaan siinä miten minua tulkitaan.
Täytyyhän Mensaan päässeen nuoren blondin olla ensisijaisesti LEUHKA ja vasta toissijaisesti ehkä normaalia vähän fiksumpi. Ä-alkuista kirosanaa en kehtaa edes sanoa... 😄
(Minusta nämä ketjut osoittavat, ettei aggressio älykkäitä naisia kohtaan ole pelkästään miessukupuolen ongelma, vaan kulttuuriin juurtunut tapa.)
mii mii mii...
Vierailija kirjoitti:
Ko. ketjussa paistoi läpi "älykkäiden" halveksunta "tyhmiä" ihmisiä kohtaan. Käytännössä kyse on siitä että ylimieliset ääliöt kokevat omat mielenkiinnon kohteensa (ketjussa kirjoittaneilla oli hyvin stereotyyppisiä "älykkö"aiheita) paremmaksi kuin valtavirtaa kiinnostavat aiheet, vaikka oikeasti älykäs kykenee kyllä löytämään kiinnostavia näkökulmia jopa temppareista ja näin ollen keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta ihmisen kuin ihmisen kanssa.
Että enemmän sen ketjun "älyköt" vaikuttivat ikävystyttäviltä ja epäsosiaalisilta ihmisiltä joiden kanssa keskustelu olisi hyvin pitkäveteistä, kun pitäisi aina olla keskustelemassa heidän hyväksymistään aiheista, "paremmista" aiheista. Yksipuolista ja hyvin jäykkää ajattelua. Älykkäällä kun olettaisi olevan jonkinlaista joustavaa suhtautumista asioihin.
Kuka tahansa kokee itsensä yksinäiseksi jos perehtyy syvällisesti vain aiheisiin jotka kiinnostavat marginaalista osaa ihmisistä eikä osaa keskustella mistään muusta. Ei kannata olettaa että muilla ei olisi kapasiteettia ko. asian ymmärtämiseen - heillä ei vain ole kiinnostusta siihen. Muutenkin "älykkäänä" itseään pitäneet vaikuttivat siltä että ovat älynsä lukeneet kirjoista. Itse arvostan omaa ajattelua yli kirjaviisauden ja ulkoaoppimisen. Myös itsekriittisyys on toivottu piirre, jotka ketjun pahimmilla kirjoittajilla ei tuntunut lainkaan olevan.
Minuakin pidetään omituisena kun looginen päättelykykyni menee pidemmälle kuin useimmilla. En kuitenkaan turhaudu siihen, että toinen ei ymmärrä päättelyketjuani. Ei se heidän vikansa ole että olemme erilaisia. Enemmän muut saavat elämällään aikaiseksi kun minä joka pohdin ja hämmästelen maailmaa jatkuvasti. Kyllä, arvostelen rankasti muita tässä viestissä mutta minua ärsyttää ihmiset jotka eivät näe metsää puilta.
Asiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko älykästä haluta määrittää omaksi identiteetikseen älykäs?
Entä pitää siitä kiinni kynsin hampain?
Ihminen usein rakentaa identiteettiään sen ympärille, mitä hänellä on. Ihan tiedostamattaankin ja vaikka se ei ole aina hyvä asia.
Itsekään en tietoisesti rakentanut identiteettiä sen varaan, että olen muita parempi. Mutta kun kuitenkin olin aina ollut koulussa paras ja kirjoittanut ylioppilaaksikin arvosanoilla, joilla pääsee heittämällä sisään oikeastaan mihin tahansa, kesätyö siivoojana oli yllättävän hankala paikka, kun olinkin vaihteeksi se kaikkein kokemattomin rääpäle. Kokemus oli ehdottomasti hyödyllinen, rikkoi sitä kuplaa, johon monet muutkin älykkäät ehkä joutuvat.
Useinhan älykäs on toisia laiskempi, koska on tottunut, että esimerkiksi koulussa on hyvin vähän työtä ja alisuoriutumisesta palkitaan - siis siitä, että istuu unelmoimassa omiaan sen sijaan, että valittaisi tylsyyttä ja kärttäisi haastavampaa tekemistä.
Toisaalta taas älykäs on usein tottunut siihen, että pystyy huippusuorituksiin, ja siksi niihin on vain pystyttävä sittenkin, kun vaatimustaso nousee, vaikka se vaatisi työtä. Älykkäälle on myös tyhmää motivoivampaa nähdä vaivaa, kun se johtaa parempiin tuloksiin. Esimerkiksi lukemalla yo-kokeeseen X tuntia älykäs saa palkinnoksi L:n mutta tyhmempi vain C:n, joten ei ihme, jos älykkäämpi kokee lukemisen palkitsevammaksi.
Se on totta, että älykkäämmiltä menee useammin kykyjä hukkaan, kun koulussa opetetaan hitaammin ja vähemmän kuin mitä voisi oppia.
Anteeksi, mutta yo kokeet mittaa lähinnä muistamista, ei älykkyyttä. Toki äikässä pitäs isata kirjoittaa joku juttu. Moni lääkäri, juristi poliitikko jne on abc papereilla hyvissä ammateissa.
Vierailija kirjoitti:
En ole täysin samaa mieltä. Väitän että tämä(kin) riippuu eniten ihmisen omasta persoonasta, siis se kuinka muut suhtautuu, kyse voi olla oikeastaan mistä tahansa taidosta/lahjakkuudesta. Jos sitä ylikorostaa/tuo esille joka kerta kun avaa suunsa, sellainen ihminen on muiden mielestä pitkälti aika ärsyttävää seuraa eikä kukaan jaksa tyypin seuraa kauaa. Tulee vähän vaivaantunut fiilis pidemmän päälle ja sellainen olo, että pitäisikö häntä nyt siis ylistää/kehua joka lauseen jälkeen...? Ihmiset kaikkoaa tuollaisesta seurasta aika äkkiä. Eikä kyse ole kateudesta.
Tuota noin. Ketjun AIHEENA on älykkyys. Totta kai tänne hakeutuu keskustelijoita, jotka haluavat päästä sanomaan: "hei, minäkin olen älykkö!" Miten sen mainitseminen olisi "ylikorostamista"?
Paheksutko äänekkäästi pituusketjussa niitä jotka kehtaavat olla pitkiä ja painoketjussa niitä, jotka kehtaavat olla laihoja? Jos niin kovasti inhottaa ja ärsyttää, niin ehkä ei kannattaisi mennä lukemaan niitä ketjuja?
Jos haluat jonkin valittamisketjun, niin ole hyvä ja tee sellainen! Voidaan sitten keskustella outouden ja ulkopuolisuuden tunteista, syntyperäiseen ominaisuuteen kohdistuvasta suoranaisesta vihasta, mielenterveysongelmista ja kaikesta ei-kateutta-herättävästä siinä ketjussa.
Todennäköisin elämässään menestyjä on btw tavis, jolla käy tuuri. Tavisjoukolla käy hyvä tuuri paljon todennäköisemmin kuin kaikilla mensalaisilla yhteensä, koska tietysti todennäköisyydet ovat 70% kansanosan puolella ja 2% kansanosaa vastaan. Että siitä vain yrittämään ja kokeilemaan, josko itse olisit oikeassa paikassa oikealla hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen kyllä luulee olevansa älykkäämpi kuin on. Ja muita yleensä ärsyttää ihmiset jotka luulee liikoja itsestään/se on vähän myötähäpeää herättävää. Itse olen normaaliälyinen ja ei haittaa minua vaikka jonku äö olisikin 160 😅 hyvä että jollakin! tyytyväinen olen omaan elämääni juuri näin...
Joo. Ihan varmasti niillä 160 äo:isilla on vaikeaa, kun on niin vähän omantasoista juttuseuraa, mutta luulisi noin älykkäiden osaavan sen verran päätellä syy -seuraussuhteita, että jos menee leijumaan ja ylpistelemään sillä testipistemäärällään ja ylivertaisuudellaan, niin joku ehkä saattaa myös kyseenalaistaa sitä.
Miksi noin itsestäänselvästä asiasta seotaan ihan täysin ja miten se voi yllätyksenä tulla?
Ajatteleeko nämä "laaja-alaiset, nopea prosessoriset ja monelta kantilta näkijä" että jos palstalla joku hehkuttaa älykkyyttään ja kirjoittaa jonkun testituloksensa siihen perään, niin voidaan siitä lähteä, että se on joku pyhä lehmä sitten.
Älykkäiden ihmisten pitäisi olla hiljaa tai pysyä pois yhteiskunnan tieltä. Niinkö?
Mielellään näin. Tulevaisuudessa ihmiskunta tulee rajaamaan älykkäät pois ja tekemään näille normaaliusleikkauksen, jossa älykkyyttä lasketaan sovitulle tasolle.
Turha ainakaan tämän palstan läski mammoilla luulla olevansa jotenkin älykkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Turha ainakaan tämän palstan läski mammoilla luulla olevansa jotenkin älykkäitä.
Ole sinä nyt jumalauta hiljaa siinnä!
Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä elämänhallinnan kanssa. On lukemattomia huippuälykkäitä, jotka ovat päihteillä saaneet elämänsä sekaisin eivätkä osaa ihmissuhteita. Keskinkertainen älykkyys ohjaa norminmukaiseen, varovaiseen elämään ilman suuria riskinottoja. Tätä haluaa koko yhteiskunta meiltä ihmisiltä. Kyseenalaistaminen.,kritiikki ja omintakeisuus ovat kirosana koko tässä putkessa. Varakkuus voi johtua monestaeri tekijästä, mutta huippuälykkyyttä sen keräämiseen ei todellakaan tarvita. Useimmiten tarvitaan kovaa työtä, tuuria,sopivia suhteita ja sopiva suku.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä elämänhallinnan kanssa. On lukemattomia huippuälykkäitä, jotka ovat päihteillä saaneet elämänsä sekaisin eivätkä osaa ihmissuhteita. Keskinkertainen älykkyys ohjaa norminmukaiseen, varovaiseen elämään ilman suuria riskinottoja. Tätä haluaa koko yhteiskunta meiltä ihmisiltä. Kyseenalaistaminen.,kritiikki ja omintakeisuus ovat kirosana koko tässä putkessa. Varakkuus voi johtua monestaeri tekijästä, mutta huippuälykkyyttä sen keräämiseen ei todellakaan tarvita. Useimmiten tarvitaan kovaa työtä, tuuria,sopivia suhteita ja sopiva suku.
Niinpä. Älykästä harmittaa ihmisen elämän merkitsemättömyys tässä kosmisessa universumissa. Älykästä harmittaa, kuinka moni asia, minkä voimin muut porskuttavat, perustuu valheeseen kuten uskonto, isänmaa tai markkinaliberalismi. Älykäs kärsii herkästi masennuksesta ja alkoholisoituu. Liika älykkyys on monesti vain taakaksi.
Mä oon ainakin älykäs. Ärsyttää nuo kateelliset lespot ja muut pösilöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä elämänhallinnan kanssa. On lukemattomia huippuälykkäitä, jotka ovat päihteillä saaneet elämänsä sekaisin eivätkä osaa ihmissuhteita. Keskinkertainen älykkyys ohjaa norminmukaiseen, varovaiseen elämään ilman suuria riskinottoja. Tätä haluaa koko yhteiskunta meiltä ihmisiltä. Kyseenalaistaminen.,kritiikki ja omintakeisuus ovat kirosana koko tässä putkessa. Varakkuus voi johtua monestaeri tekijästä, mutta huippuälykkyyttä sen keräämiseen ei todellakaan tarvita. Useimmiten tarvitaan kovaa työtä, tuuria,sopivia suhteita ja sopiva suku.
Niinpä. Älykästä harmittaa ihmisen elämän merkitsemättömyys tässä kosmisessa universumissa. Älykästä harmittaa, kuinka moni asia, minkä voimin muut porskuttavat, perustuu valheeseen kuten uskonto, isänmaa tai markkinaliberalismi. Älykäs kärsii herkästi masennuksesta ja alkoholisoituu. Liika älykkyys on monesti vain taakaksi.
Alkoholisoituminen tai masennuskaan ei kerro välttämättä älystä, vaikka moni alkkis/mt-ongelmainen niin defenssinä kuvittelee...
Suomen Mensan jäsenilleen teettämän kyselyn mukaan käyttävät keskivertoa vähemmän alkoholia. Miksi älykäs tahtoisi tieten tahtoen käyttäytyä itsetuhoisesti? Toki poikkeuksiakin on, mutta useimmiten älykäs ei ole alkoholisti.
Kukaan tuntemani älykäs ei myöskään ole alkoholisti.
Äly on kehittynyt ihmiselle, jotta hän selviää ihmiselämässä. Evoluutiohan antaa kaksi "tarkoitusta" elollisille olennoille: lisääntyminen ja hengissä pysyminen.
Oikeasti mitään tarkoitusta ei edes ole, tietenkään.
Ko. ketjussa paistoi läpi "älykkäiden" halveksunta "tyhmiä" ihmisiä kohtaan. Käytännössä kyse on siitä että ylimieliset ääliöt kokevat omat mielenkiinnon kohteensa (ketjussa kirjoittaneilla oli hyvin stereotyyppisiä "älykkö"aiheita) paremmaksi kuin valtavirtaa kiinnostavat aiheet, vaikka oikeasti älykäs kykenee kyllä löytämään kiinnostavia näkökulmia jopa temppareista ja näin ollen keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta ihmisen kuin ihmisen kanssa.
Että enemmän sen ketjun "älyköt" vaikuttivat ikävystyttäviltä ja epäsosiaalisilta ihmisiltä joiden kanssa keskustelu olisi hyvin pitkäveteistä, kun pitäisi aina olla keskustelemassa heidän hyväksymistään aiheista, "paremmista" aiheista. Yksipuolista ja hyvin jäykkää ajattelua. Älykkäällä kun olettaisi olevan jonkinlaista joustavaa suhtautumista asioihin.
Kuka tahansa kokee itsensä yksinäiseksi jos perehtyy syvällisesti vain aiheisiin jotka kiinnostavat marginaalista osaa ihmisistä eikä osaa keskustella mistään muusta. Ei kannata olettaa että muilla ei olisi kapasiteettia ko. asian ymmärtämiseen - heillä ei vain ole kiinnostusta siihen. Muutenkin "älykkäänä" itseään pitäneet vaikuttivat siltä että ovat älynsä lukeneet kirjoista. Itse arvostan omaa ajattelua yli kirjaviisauden ja ulkoaoppimisen. Myös itsekriittisyys on toivottu piirre, jotka ketjun pahimmilla kirjoittajilla ei tuntunut lainkaan olevan.
Minuakin pidetään omituisena kun looginen päättelykykyni menee pidemmälle kuin useimmilla. En kuitenkaan turhaudu siihen, että toinen ei ymmärrä päättelyketjuani. Ei se heidän vikansa ole että olemme erilaisia. Enemmän muut saavat elämällään aikaiseksi kun minä joka pohdin ja hämmästelen maailmaa jatkuvasti. Kyllä, arvostelen rankasti muita tässä viestissä mutta minua ärsyttää ihmiset jotka eivät näe metsää puilta.