Lue keskustelun säännöt.
Miksi älykkyydestä ollaan usein kateellisia?
11.08.2020 |
Oon ite keskiälynen. Luin kuitenkin tota ketjua siitä miten älykkäät havainnoi maailmaa ja toista jossa oli parisuhdeasiaa. Alettiin heti naljailemaan siitä että joku kirjottaja asettaa itsensä ylä puolelle, mitä ihmettelin koska en nähnyt asiaa niin. Minun keskiälyisen lopputulos: kateus? Luetaan rivien välistä jotain mitä siellä ei ole? Miksi??
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen kyllä luulee olevansa älykkäämpi kuin on. Ja muita yleensä ärsyttää ihmiset jotka luulee liikoja itsestään/se on vähän myötähäpeää herättävää. Itse olen normaaliälyinen ja ei haittaa minua vaikka jonku äö olisikin 160 😅 hyvä että jollakin! tyytyväinen olen omaan elämääni juuri näin...
Sua selväst ahistaa älykkäämmät ihmiset.
Se on normaalia.
Älykkyys on pahuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonoja uutisia huippuälykkäille: Älykkyys tuo mukanaan ongelmia
Älykkyyttä arvostetaan kaikissa kulttuureissa, ja älykkäät ihmiset pärjäävät paremmin koulu- ja työelämässä. Mutta voiko älykkydellä olla haittavaikutuksia? Eräässä Simpsonit-sarjan jaksossa huippuälykäs koulutyttö Lisa toteaa isälleen: ”Kun älykkyys kasvaa, onnellisuus laskee.” Nyt uusi tutkimus tukee tätä lausuntoa.
Intelligence-aikakauslehden julkaisemassa tutkimuksessa Pitzer College -yliopiston tutkija Ruth Karpinski ja hänen kollegansa laativat psykologisista ja fysiologisista häiriöistä kyselyn, joka lähetettiin Mensa -järjestön yhdysvaltalaisille jäsenille. Mensa on kansainvälinen ”älykköjärjestö”, jonka jäsenenet ovat saavuttaneet järjestön hyväksymässä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä, eli noin 130:n älykkyysosamäärän.
Kysely käsitteli mielialahäiriöitä (masennus, dystymia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriötä (yleistynyt, sosiaalinen ja pakko-oireinen), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt ja autismin. Se kattoi myös ympäristön allergiat, astman ja autoimmuunisairaudet.
Kyselyyn vastasi 3 715 jäsentä, joista yli neljännes (26,7 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli diagnosoitu mielialahäiriö, kun taas 20 prosenttia ilmoitti ahdistuneisuushäiriöstä. Yhdysvalloissa väestön keskiarvo on molemmille häiriötyypeille noin 10 prosenttia. Erot olivat pienemmät, mutta tilastollisesti merkittävät useimmissa kyselyn muissa häiriöissä. Myös ympäristöallergioiden esiintyvyys, 33 prosenttia, oli Mensan jäsenillä kolminkertainen kansalliseen keskiarvioon verrattuna.
MAINOS
mainosta jäljellä 00:26
Tulosten perusteella tutkijat pohtivat korostuneen kognitiivisen kapasiteetin ja psykologisen ja fysiologisen yliherkkyyden yhteyttä. He viittaavat näihin termeillä ”hyper-aivot” ja ”hyper-keho”.
Psykologinen yliherkyys sisältää muun muassa korkeamman taipumuksen huolestumiseen, kun taas fysiologiset yliherkkyydet liittyvät kehon stressireaktioihin. Hyper-aivot / hyper-kehon teorian mukaan nämä yliherkkyydet ovat yleisempiä älykkäillä ihmisillä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
Esimerkiksi erittäin älykäs henkilö voi ylianalysoida esimiehen esittämän kriittisen huomautuksen ja alkaa pohtia sen mahdollisia seurauksia. Tällainen ei yksinkertaisesti tulisi mieleen jollekulle vähemmän älykkäälle. Tämä voi aiheuttaa kehon stressireaktioita, jotka saattavat tehdä henkilöstä vieläkin ahdistuneemman.
On mahdollista, että korrelaatiot älykkyyden ja terveyden välillä heijastavat pleiotropiaa, eli ilmiötä, jossa yksi geeni vaikuttaa kahteen tai useampaan näennäisesti toisiinsa riippumattomiin piirteisiin. Tästä on olemassa joitakin todisteita. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa London School of Economicsin tutkijat päättelivät, että älykkyysosamäärän ja pitkäikäisyyden välinen yhteys on suurelta osin selitetty geneettisillä tekijöillä.
https://tekniikanmaailma.fi/huonoja-uutisia-huippualykkaille-alykkyys-t…
mies52v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä jos ap. itse luet rivien välistä jotain mitä siellä ei ole?
Ai niin. Olet älykäs, ja et sellaiseen sorru.
En rivien välistä lukenut vaan siellä sanottiin ihan suoraan että ketjun älykkäät olettavat olevansa parempia ja että he vaikuttavat epäsosiaalisilta vaikka mitään sellasta en nähnyt itse! En ole tyhmä mutta en älykäskään. ap
Joo, no kyllä sieltä hyvin ilmeisesti pystyi implikoimaan tuota itsestään liikoja luulemista ja ylimielisyyttä. Sellaiseen tulee kommentoitua kriittisesti.
Eli kateellisia automatico? Enpä niin väittäisi.
Vierailija kirjoitti:
jamaan plesit kirjoitti:
Miksi olisin kateellinen atomipommin keksijälle tai muovin keksijälle tai niille kaikkien historian saatteen ajan johtajille sekä älymystölle, jotka ovat saaneet maailman tähän nykyiseen "jamaan".
Niin, eipä yksikään lievästikeh.vabbaide olisi keksinyt muovia tai monia lääkkeitä joita löytyy pohjavesistöstä ja kalakannoistamme.
Kiitos älykkäille ihmisille meidän kusetuksesta.
Jos oikein miettii älykkyyttä niin mihin se on johtanut.
Ahneuteen ja räikyviin tuloeroihin. Silti älykkäät ovat onnistuneet peittoamaan kaiken loan romanttiseen mielikuvaan mystisestä hyvää tekevästä älymystöstä, joka tekee jatkuvasti kovasti töitä palkatta ihmiskunnan eteen...
Toisaalta taas jänis on tyhmä mutta menettääkin suuren osan lapsistaan ja kuolee usein nälkään, tauteihin tai petojen suuhun. Olisiko se sitten parempaa elämää? Ihmisen älyn ansiosta lapsikuolleisuus on vähentynyt liki olemattomiin ja köyhyyskin huomattavasti.
Mitä hyvää älykkyys on ihmiskunnalle ja maapallolle yleisesti antanut?
Älykkyden ansiotahan nyt tämä kaikki on.
Voitteko luetella mitään hyvää älykkyydestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen kyllä luulee olevansa älykkäämpi kuin on. Ja muita yleensä ärsyttää ihmiset jotka luulee liikoja itsestään/se on vähän myötähäpeää herättävää. Itse olen normaaliälyinen ja ei haittaa minua vaikka jonku äö olisikin 160 😅 hyvä että jollakin! tyytyväinen olen omaan elämääni juuri näin...
Sua selväst ahistaa älykkäämmät ihmiset.
Se on normaalia.
Älykkyys on pahuutta.
Niin. Kuten tästäkin näkee, mitään ei voi sanoa. Nyt olen ilmeisesti se kateellinen sitten.
Täällä palstalla on älypakkomielinen älytrolli älyhullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jamaan plesit kirjoitti:
Miksi olisin kateellinen atomipommin keksijälle tai muovin keksijälle tai niille kaikkien historian saatteen ajan johtajille sekä älymystölle, jotka ovat saaneet maailman tähän nykyiseen "jamaan".
Niin, eipä yksikään lievästikeh.vabbaide olisi keksinyt muovia tai monia lääkkeitä joita löytyy pohjavesistöstä ja kalakannoistamme.
Kiitos älykkäille ihmisille meidän kusetuksesta.
Jos oikein miettii älykkyyttä niin mihin se on johtanut.
Ahneuteen ja räikyviin tuloeroihin. Silti älykkäät ovat onnistuneet peittoamaan kaiken loan romanttiseen mielikuvaan mystisestä hyvää tekevästä älymystöstä, joka tekee jatkuvasti kovasti töitä palkatta ihmiskunnan eteen...
Toisaalta taas jänis on tyhmä mutta menettääkin suuren osan lapsistaan ja kuolee usein nälkään, tauteihin tai petojen suuhun. Olisiko se sitten parempaa elämää? Ihmisen älyn ansiosta lapsikuolleisuus on vähentynyt liki olemattomiin ja köyhyyskin huomattavasti.
Kyllä sinä tiedät sisimmissäsi sen, että se on parempaa elämälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pystyy huijaamaan toisia halutessaan, mutta älykästä on vaikea tyhmän naruttaa. Älykäs pystyy pääsemään korkeakouluun ja ainakin teoriassa kasvattamaan omaisuutta, ellei muita esteitä kauheasti kasaannu. Keskinkertaisen on puolestaan vaikea pärjätä enemmän kuin keskinkertaisesti, ellei oikein lykästä - koska rahkeet riittävät vain tiettyyn pisteeseen asti.
Älykkäällä on parhaassa tapauksessa parhaat mahdollisuudet vauraaseen elämään ja hyvään elintasoon. Tästä potentiaalista luulisin, että ollaan kateellisia.Kyllä keskinkertainenkin voi päästä korkeakouluun, mä oon siitä yks esimerkki, pitää vaan tehä paljon töitä sen eteen. Mietin kuitenkin tota kateus asiaa myös, miten se on toiselta pois jos toinen on älykkäämpi? Ei maailma mee niin mutta vaikuttaa että ihmiset silti suuttuvat toisen älykkyydestä. ap
Kateellisuutta aiheuttaa helposti kaikki se mihin itsellä ei riitä mahdollisuudet. Esim kauneus, lahjakkuus, älykkyys, maallinen mammona. Monia asioita voi tavoitella ja itseä tuunata (johonkin pisteeseen asti) mutta se vaatii paljon työtä ja omistautumista. Sitäkään vaivaa ei kaikilla ole ja se herättää sitten harmistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoja uutisia huippuälykkäille: Älykkyys tuo mukanaan ongelmia
Älykkyyttä arvostetaan kaikissa kulttuureissa, ja älykkäät ihmiset pärjäävät paremmin koulu- ja työelämässä. Mutta voiko älykkydellä olla haittavaikutuksia? Eräässä Simpsonit-sarjan jaksossa huippuälykäs koulutyttö Lisa toteaa isälleen: ”Kun älykkyys kasvaa, onnellisuus laskee.” Nyt uusi tutkimus tukee tätä lausuntoa.
Intelligence-aikakauslehden julkaisemassa tutkimuksessa Pitzer College -yliopiston tutkija Ruth Karpinski ja hänen kollegansa laativat psykologisista ja fysiologisista häiriöistä kyselyn, joka lähetettiin Mensa -järjestön yhdysvaltalaisille jäsenille. Mensa on kansainvälinen ”älykköjärjestö”, jonka jäsenenet ovat saavuttaneet järjestön hyväksymässä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä, eli noin 130:n älykkyysosamäärän.
Kysely käsitteli mielialahäiriöitä (masennus, dystymia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriötä (yleistynyt, sosiaalinen ja pakko-oireinen), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt ja autismin. Se kattoi myös ympäristön allergiat, astman ja autoimmuunisairaudet.
Kyselyyn vastasi 3 715 jäsentä, joista yli neljännes (26,7 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli diagnosoitu mielialahäiriö, kun taas 20 prosenttia ilmoitti ahdistuneisuushäiriöstä. Yhdysvalloissa väestön keskiarvo on molemmille häiriötyypeille noin 10 prosenttia. Erot olivat pienemmät, mutta tilastollisesti merkittävät useimmissa kyselyn muissa häiriöissä. Myös ympäristöallergioiden esiintyvyys, 33 prosenttia, oli Mensan jäsenillä kolminkertainen kansalliseen keskiarvioon verrattuna.
MAINOS
mainosta jäljellä 00:26
Tulosten perusteella tutkijat pohtivat korostuneen kognitiivisen kapasiteetin ja psykologisen ja fysiologisen yliherkkyyden yhteyttä. He viittaavat näihin termeillä ”hyper-aivot” ja ”hyper-keho”.
Psykologinen yliherkyys sisältää muun muassa korkeamman taipumuksen huolestumiseen, kun taas fysiologiset yliherkkyydet liittyvät kehon stressireaktioihin. Hyper-aivot / hyper-kehon teorian mukaan nämä yliherkkyydet ovat yleisempiä älykkäillä ihmisillä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
Esimerkiksi erittäin älykäs henkilö voi ylianalysoida esimiehen esittämän kriittisen huomautuksen ja alkaa pohtia sen mahdollisia seurauksia. Tällainen ei yksinkertaisesti tulisi mieleen jollekulle vähemmän älykkäälle. Tämä voi aiheuttaa kehon stressireaktioita, jotka saattavat tehdä henkilöstä vieläkin ahdistuneemman.
On mahdollista, että korrelaatiot älykkyyden ja terveyden välillä heijastavat pleiotropiaa, eli ilmiötä, jossa yksi geeni vaikuttaa kahteen tai useampaan näennäisesti toisiinsa riippumattomiin piirteisiin. Tästä on olemassa joitakin todisteita. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa London School of Economicsin tutkijat päättelivät, että älykkyysosamäärän ja pitkäikäisyyden välinen yhteys on suurelta osin selitetty geneettisillä tekijöillä.
https://tekniikanmaailma.fi/huonoja-uutisia-huippualykkaille-alykkyys-t…
mies52v
siksipä juuri älykkyys ei riitä vaan tarvittaisiin viisautta.
Olisiko niin, että älykkäät itse kuvittelevat että kaikki on heille kateellisia..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pystyy huijaamaan toisia halutessaan, mutta älykästä on vaikea tyhmän naruttaa. Älykäs pystyy pääsemään korkeakouluun ja ainakin teoriassa kasvattamaan omaisuutta, ellei muita esteitä kauheasti kasaannu. Keskinkertaisen on puolestaan vaikea pärjätä enemmän kuin keskinkertaisesti, ellei oikein lykästä - koska rahkeet riittävät vain tiettyyn pisteeseen asti.
Älykkäällä on parhaassa tapauksessa parhaat mahdollisuudet vauraaseen elämään ja hyvään elintasoon. Tästä potentiaalista luulisin, että ollaan kateellisia.Sulla ehti tulla jo tuossa monta ajatusvirhettä. Skarppaa ja mieti uudelleen.
Enpä jaksa. En väittänyt olevani erityisen älykäs, vastasin esitettyyn kysymykseen kummemmin punnitsematta, omana mielipiteenäni ja keskustelupalstatyyliin. Ei ollut tarkoitus tarjota jotain kaiken kattavaa kympin vastausta. Täydentäköön ja korjatkoon muut.
Onko älykästä haluta määrittää omaksi identiteetikseen älykäs?
Entä pitää siitä kiinni kynsin hampain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvää älykkyys on ihmiskunnalle ja maapallolle yleisesti antanut?
Älykkyden ansiotahan nyt tämä kaikki on.
Voitteko luetella mitään hyvää älykkyydestä?
Aluksi älykkyys toi Jeesuksen meille ja sitten tiedemiehet ja vanhat antiikin roinat.
Seuraavaksi tuli vallankumoukset ja sodat.
Aina tuli seuraava älykkö ja mullisti toisen älykön.
Sitten naisetkin pääsivät älykkäiden kouluun arguementoimaan ja heille myönnettiin myönnytyksiä.
Nyt osa heistä pitää itseään saman veroisina älykköinä kuin älyköt perinteisesti olivat.
Pian tulee taas joku älykkö joka johdattaa meitä tavallisia ihmisiä ties mihin.
Ehkä suureen tuhoon. Minusta jeesusälyköt aikoinaan olivat ihan ok älyköitä. Toisaalta tiedemiehetkin olivat ihan ok, tiettyyn rajaan kunnes kehitettiin joukkotuhoaseita ja tehtiin vallankumouksia, joissa kuoli valtavasti tyhmempiä ihmisiä, että älykkäät saisivat mässäillä ja kirjoittaa heille mieluisaa maailmanhistoriaa.
Tyhmillä ei ole varaa muuhun kuin olla kateellisia älykkäille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoja uutisia huippuälykkäille: Älykkyys tuo mukanaan ongelmia
Älykkyyttä arvostetaan kaikissa kulttuureissa, ja älykkäät ihmiset pärjäävät paremmin koulu- ja työelämässä. Mutta voiko älykkydellä olla haittavaikutuksia? Eräässä Simpsonit-sarjan jaksossa huippuälykäs koulutyttö Lisa toteaa isälleen: ”Kun älykkyys kasvaa, onnellisuus laskee.” Nyt uusi tutkimus tukee tätä lausuntoa.
Intelligence-aikakauslehden julkaisemassa tutkimuksessa Pitzer College -yliopiston tutkija Ruth Karpinski ja hänen kollegansa laativat psykologisista ja fysiologisista häiriöistä kyselyn, joka lähetettiin Mensa -järjestön yhdysvaltalaisille jäsenille. Mensa on kansainvälinen ”älykköjärjestö”, jonka jäsenenet ovat saavuttaneet järjestön hyväksymässä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä, eli noin 130:n älykkyysosamäärän.
Kysely käsitteli mielialahäiriöitä (masennus, dystymia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriötä (yleistynyt, sosiaalinen ja pakko-oireinen), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt ja autismin. Se kattoi myös ympäristön allergiat, astman ja autoimmuunisairaudet.
Kyselyyn vastasi 3 715 jäsentä, joista yli neljännes (26,7 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli diagnosoitu mielialahäiriö, kun taas 20 prosenttia ilmoitti ahdistuneisuushäiriöstä. Yhdysvalloissa väestön keskiarvo on molemmille häiriötyypeille noin 10 prosenttia. Erot olivat pienemmät, mutta tilastollisesti merkittävät useimmissa kyselyn muissa häiriöissä. Myös ympäristöallergioiden esiintyvyys, 33 prosenttia, oli Mensan jäsenillä kolminkertainen kansalliseen keskiarvioon verrattuna.
MAINOS
mainosta jäljellä 00:26
Tulosten perusteella tutkijat pohtivat korostuneen kognitiivisen kapasiteetin ja psykologisen ja fysiologisen yliherkkyyden yhteyttä. He viittaavat näihin termeillä ”hyper-aivot” ja ”hyper-keho”.
Psykologinen yliherkyys sisältää muun muassa korkeamman taipumuksen huolestumiseen, kun taas fysiologiset yliherkkyydet liittyvät kehon stressireaktioihin. Hyper-aivot / hyper-kehon teorian mukaan nämä yliherkkyydet ovat yleisempiä älykkäillä ihmisillä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
Esimerkiksi erittäin älykäs henkilö voi ylianalysoida esimiehen esittämän kriittisen huomautuksen ja alkaa pohtia sen mahdollisia seurauksia. Tällainen ei yksinkertaisesti tulisi mieleen jollekulle vähemmän älykkäälle. Tämä voi aiheuttaa kehon stressireaktioita, jotka saattavat tehdä henkilöstä vieläkin ahdistuneemman.
On mahdollista, että korrelaatiot älykkyyden ja terveyden välillä heijastavat pleiotropiaa, eli ilmiötä, jossa yksi geeni vaikuttaa kahteen tai useampaan näennäisesti toisiinsa riippumattomiin piirteisiin. Tästä on olemassa joitakin todisteita. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa London School of Economicsin tutkijat päättelivät, että älykkyysosamäärän ja pitkäikäisyyden välinen yhteys on suurelta osin selitetty geneettisillä tekijöillä.
https://tekniikanmaailma.fi/huonoja-uutisia-huippualykkaille-alykkyys-t…
mies52v
siksipä juuri älykkyys ei riitä vaan tarvittaisiin viisautta.
Taidat olla aika tyhmä, jos et ymmärrä älykkään olevan myös usein viisas. Tyhmän on paljon vaikeampaa tulla viisaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen kyllä luulee olevansa älykkäämpi kuin on. Ja muita yleensä ärsyttää ihmiset jotka luulee liikoja itsestään/se on vähän myötähäpeää herättävää. Itse olen normaaliälyinen ja ei haittaa minua vaikka jonku äö olisikin 160 😅 hyvä että jollakin! tyytyväinen olen omaan elämääni juuri näin...
Joo. Ihan varmasti niillä 160 äo:isilla on vaikeaa, kun on niin vähän omantasoista juttuseuraa, mutta luulisi noin älykkäiden osaavan sen verran päätellä syy -seuraussuhteita, että jos menee leijumaan ja ylpistelemään sillä testipistemäärällään ja ylivertaisuudellaan, niin joku ehkä saattaa myös kyseenalaistaa sitä.
Miksi noin itsestäänselvästä asiasta seotaan ihan täysin ja miten se voi yllätyksenä tulla?
Ajatteleeko nämä "laaja-alaiset, nopea prosessoriset ja monelta kantilta näkijä" että jos palstalla joku hehkuttaa älykkyyttään ja kirjoittaa jonkun testituloksensa siihen perään, niin voidaan siitä lähteä, että se on joku pyhä lehmä sitten.
Älykkäiden ihmisten pitäisi olla hiljaa tai pysyä pois yhteiskunnan tieltä. Niinkö?
Vierailija kirjoitti:
Huonoja uutisia huippuälykkäille: Älykkyys tuo mukanaan ongelmia
Älykkyyttä arvostetaan kaikissa kulttuureissa, ja älykkäät ihmiset pärjäävät paremmin koulu- ja työelämässä. Mutta voiko älykkydellä olla haittavaikutuksia? Eräässä Simpsonit-sarjan jaksossa huippuälykäs koulutyttö Lisa toteaa isälleen: ”Kun älykkyys kasvaa, onnellisuus laskee.” Nyt uusi tutkimus tukee tätä lausuntoa.
Intelligence-aikakauslehden julkaisemassa tutkimuksessa Pitzer College -yliopiston tutkija Ruth Karpinski ja hänen kollegansa laativat psykologisista ja fysiologisista häiriöistä kyselyn, joka lähetettiin Mensa -järjestön yhdysvaltalaisille jäsenille. Mensa on kansainvälinen ”älykköjärjestö”, jonka jäsenenet ovat saavuttaneet järjestön hyväksymässä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä, eli noin 130:n älykkyysosamäärän.
Kysely käsitteli mielialahäiriöitä (masennus, dystymia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriötä (yleistynyt, sosiaalinen ja pakko-oireinen), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt ja autismin. Se kattoi myös ympäristön allergiat, astman ja autoimmuunisairaudet.
Kyselyyn vastasi 3 715 jäsentä, joista yli neljännes (26,7 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli diagnosoitu mielialahäiriö, kun taas 20 prosenttia ilmoitti ahdistuneisuushäiriöstä. Yhdysvalloissa väestön keskiarvo on molemmille häiriötyypeille noin 10 prosenttia. Erot olivat pienemmät, mutta tilastollisesti merkittävät useimmissa kyselyn muissa häiriöissä. Myös ympäristöallergioiden esiintyvyys, 33 prosenttia, oli Mensan jäsenillä kolminkertainen kansalliseen keskiarvioon verrattuna.
MAINOS
mainosta jäljellä 00:26
Tulosten perusteella tutkijat pohtivat korostuneen kognitiivisen kapasiteetin ja psykologisen ja fysiologisen yliherkkyyden yhteyttä. He viittaavat näihin termeillä ”hyper-aivot” ja ”hyper-keho”.
Psykologinen yliherkyys sisältää muun muassa korkeamman taipumuksen huolestumiseen, kun taas fysiologiset yliherkkyydet liittyvät kehon stressireaktioihin. Hyper-aivot / hyper-kehon teorian mukaan nämä yliherkkyydet ovat yleisempiä älykkäillä ihmisillä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
Esimerkiksi erittäin älykäs henkilö voi ylianalysoida esimiehen esittämän kriittisen huomautuksen ja alkaa pohtia sen mahdollisia seurauksia. Tällainen ei yksinkertaisesti tulisi mieleen jollekulle vähemmän älykkäälle. Tämä voi aiheuttaa kehon stressireaktioita, jotka saattavat tehdä henkilöstä vieläkin ahdistuneemman.
On mahdollista, että korrelaatiot älykkyyden ja terveyden välillä heijastavat pleiotropiaa, eli ilmiötä, jossa yksi geeni vaikuttaa kahteen tai useampaan näennäisesti toisiinsa riippumattomiin piirteisiin. Tästä on olemassa joitakin todisteita. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa London School of Economicsin tutkijat päättelivät, että älykkyysosamäärän ja pitkäikäisyyden välinen yhteys on suurelta osin selitetty geneettisillä tekijöillä.
https://tekniikanmaailma.fi/huonoja-uutisia-huippualykkaille-alykkyys-t…
mies52v
Voi myös olla, että älykkäämmät ovat parempituloisia ja käyvät siksi useammin lääkärissä saamassa diagnooseja. Varsinkin USA:ssa, missä terveydenhuolto on kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoja uutisia huippuälykkäille: Älykkyys tuo mukanaan ongelmia
Älykkyyttä arvostetaan kaikissa kulttuureissa, ja älykkäät ihmiset pärjäävät paremmin koulu- ja työelämässä. Mutta voiko älykkydellä olla haittavaikutuksia? Eräässä Simpsonit-sarjan jaksossa huippuälykäs koulutyttö Lisa toteaa isälleen: ”Kun älykkyys kasvaa, onnellisuus laskee.” Nyt uusi tutkimus tukee tätä lausuntoa.
Intelligence-aikakauslehden julkaisemassa tutkimuksessa Pitzer College -yliopiston tutkija Ruth Karpinski ja hänen kollegansa laativat psykologisista ja fysiologisista häiriöistä kyselyn, joka lähetettiin Mensa -järjestön yhdysvaltalaisille jäsenille. Mensa on kansainvälinen ”älykköjärjestö”, jonka jäsenenet ovat saavuttaneet järjestön hyväksymässä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä, eli noin 130:n älykkyysosamäärän.
Kysely käsitteli mielialahäiriöitä (masennus, dystymia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriötä (yleistynyt, sosiaalinen ja pakko-oireinen), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt ja autismin. Se kattoi myös ympäristön allergiat, astman ja autoimmuunisairaudet.
Kyselyyn vastasi 3 715 jäsentä, joista yli neljännes (26,7 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli diagnosoitu mielialahäiriö, kun taas 20 prosenttia ilmoitti ahdistuneisuushäiriöstä. Yhdysvalloissa väestön keskiarvo on molemmille häiriötyypeille noin 10 prosenttia. Erot olivat pienemmät, mutta tilastollisesti merkittävät useimmissa kyselyn muissa häiriöissä. Myös ympäristöallergioiden esiintyvyys, 33 prosenttia, oli Mensan jäsenillä kolminkertainen kansalliseen keskiarvioon verrattuna.
MAINOS
mainosta jäljellä 00:26
Tulosten perusteella tutkijat pohtivat korostuneen kognitiivisen kapasiteetin ja psykologisen ja fysiologisen yliherkkyyden yhteyttä. He viittaavat näihin termeillä ”hyper-aivot” ja ”hyper-keho”.
Psykologinen yliherkyys sisältää muun muassa korkeamman taipumuksen huolestumiseen, kun taas fysiologiset yliherkkyydet liittyvät kehon stressireaktioihin. Hyper-aivot / hyper-kehon teorian mukaan nämä yliherkkyydet ovat yleisempiä älykkäillä ihmisillä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
Esimerkiksi erittäin älykäs henkilö voi ylianalysoida esimiehen esittämän kriittisen huomautuksen ja alkaa pohtia sen mahdollisia seurauksia. Tällainen ei yksinkertaisesti tulisi mieleen jollekulle vähemmän älykkäälle. Tämä voi aiheuttaa kehon stressireaktioita, jotka saattavat tehdä henkilöstä vieläkin ahdistuneemman.
On mahdollista, että korrelaatiot älykkyyden ja terveyden välillä heijastavat pleiotropiaa, eli ilmiötä, jossa yksi geeni vaikuttaa kahteen tai useampaan näennäisesti toisiinsa riippumattomiin piirteisiin. Tästä on olemassa joitakin todisteita. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa London School of Economicsin tutkijat päättelivät, että älykkyysosamäärän ja pitkäikäisyyden välinen yhteys on suurelta osin selitetty geneettisillä tekijöillä.
https://tekniikanmaailma.fi/huonoja-uutisia-huippualykkaille-alykkyys-t…
mies52v
siksipä juuri älykkyys ei riitä vaan tarvittaisiin viisautta.
Nuo molemmat tuskin on samalla ihmisellä. Lisäksi miehellä pitäisi olla voimaa ja naisella takamusta
mies52v
jamaan plesit kirjoitti:
Miksi olisin kateellinen atomipommin keksijälle tai muovin keksijälle tai niille kaikkien historian saatteen ajan johtajille sekä älymystölle, jotka ovat saaneet maailman tähän nykyiseen "jamaan".
Kunnia meni mutta maine kasvoi.
Joo. Ihan varmasti niillä 160 äo:isilla on vaikeaa, kun on niin vähän omantasoista juttuseuraa, mutta luulisi noin älykkäiden osaavan sen verran päätellä syy -seuraussuhteita, että jos menee leijumaan ja ylpistelemään sillä testipistemäärällään ja ylivertaisuudellaan, niin joku ehkä saattaa myös kyseenalaistaa sitä.
Miksi noin itsestäänselvästä asiasta seotaan ihan täysin ja miten se voi yllätyksenä tulla?
Ajatteleeko nämä "laaja-alaiset, nopea prosessoriset ja monelta kantilta näkijä" että jos palstalla joku hehkuttaa älykkyyttään ja kirjoittaa jonkun testituloksensa siihen perään, niin voidaan siitä lähteä, että se on joku pyhä lehmä sitten.