Laihdutus, retkahtaminen ja paino
Mietin että miten saan tsempattua itseni taas tämän yli. Alkuviikosta retkahdin ja söin yhtenä päivänä 2 pientä leivosta joista tuli yhteensä 600 ylimääräistä kilokaloria, seuraavana päivänä söin 2 pientä suklaavanukasta joista tuli vähän noin 300 ylimääräistä kilokaloria. En siis laske yleisesti ottaen kaloreita mutta syön kaloritietoisesti ja yritän syödä lähtökohtaisesti vähemmän energiatiheää ruokaa jotta saan kyllä kunnolla vatsan täyteen. Mutta noista kahdesta retkahtamisesta välittömästi paino nousi kilolla eikä ole laskenut takaisin.
Olen neljän kilon päässä tavoitepainostani joten isosta urakasta ei ole kyse. Kuitenkin tuntuu ihan älyttömän masentavalle etten varmaan pysty enää ikinä syömään mitään herkkuja. Harrastan tällä hetkellä joka päivä vähintään tunnin liikuntaa ja pidän yhden viikottaisen vapaapäivän. En tiedä pystynkö lisäämään enää kulutustani liikuntaa lisäämälläkään kun en halua että mikään paikka menee rikki. En ole koskaan ennen laihduttanut niin varmaan siksi tuntuu hankalalle.
Mitä ajatuksia herättää?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
Ja kuitenkin on jatkuva nälkä, kun se vatsa täytetään kalorittomalla ruualla. Tosi fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Etkö voisi vaan sanoa suoraan, että olet näitä anttiheikkilä-uskovaisia ja suosittelet sinäkin AP:lle pekonia, voita jne. rasvapommeja?
Vähäkalorisella ruualla tulee kyllä kylläiseksi, se on ihan tutkittua faktaa. Mustajoella taisi juurikin olla ajatus tästä kalorien laimentamisesta ja itse olen sillä onnistunut pudottamaan 20 kg ja pitämään ne myös pois. Ei ole mikään maailmaa mullistava juttu, vaan ihan terveysteko laittaa esim. makaronilaatikon jauhelihasta puolet soijarouhetta tms., sieniä ja vihanneksia, jolloin ruuan tilavuus pysyy samana, mutta energiatiheys laskee. Suurimmalla osalla ihmisistä vatsalaukku ymmärtää nimenomaan ruuan tilavuuden päälle, ei energiatiheyden. Eli kylläisyyden tunne saavutetaan sillä, että ruuan määrä on riittävä. Toki täytyy pitää mielessä, että ruuassa on oltava sellaisia ainesosia, jotka myös oikeasti pitävät nälkää ja tasaavat verensokeria eli riittävästi (mitä enemmän sen parempi) kuituja ja hyvälaatuista rasvaa (ei kovaa) ja proteiinia.
Rasvauskoaiset ja muut tulevat nyt heti huutamaan, että kukaan järkevä ihminen ei syö makaronilaatikkoa, mutta älkää vaivautuko. Se on ihan normaali arkiruoka, jota syö suurin osa sellaisista ihmisitä, joiden käsitys ruuasta on normaali, eikä värittynyt johonkin hiilihydraatit on s****nasta ajatukseen.
Olen samaa mieltä. Itse en todellakaan kykene esim liikkumaan edes jos hiilarit vähissä.
Totta kai liikkuminen on vaikeaa ilman hiilareita silloin kun keho käyttää hiilareita energiaksi.
Jos keho käyttää energiakseen rasvaa, liikkuminen onnistuu aivan hyvin ilman hiilareita.
Sinun kroppasi näköjään toimii hiilareilla, joten älä liiku ilman niitä.
Niin, en ymmärrä tuota karppaajatyrkyttäjää. Kai se tulee jokaiseen ketjuun uskontoaan tuputtamaan. Olen kokeillut joskus hiilareiden vähentämistä muutaman viikon ja treenitulokset laski todella radikaalisti. Ei mitään järkeä siinä. Liikunta on kuitenkin ihan jo perusterveydenkin kannalta tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
Joillekin ruuan määrä merkkaa enemmän kuin sisältö. Ei mitään väliä, mitä syö, kunhan maha on täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
No miksei minulle ole käynyt noin? Kun olo on kylläinen, lopetan syömisen vaikka lautasella olisi vielä ruokaa. Jostain syystä kuitenkin se suklaa tuntuu menevän johonkin eri vatsaan, joten pakko lopettaa suklaan syönti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
Ja kuitenkin on jatkuva nälkä, kun se vatsa täytetään kalorittomalla ruualla. Tosi fiksua.
Ei ole jatkuva nälkä kun syö itsensä 3 kertaa päivässä kylläiseksi. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Ajatuksia:
- 900 kilokalorista paino ei mitenkään nouse kilolla.
- Ei kannata laihduttaa, vaan syödä sillä lailla kuin aikoo syödä koko loppuelämänsä. Ajatteletko tosiaan, että olisit koko loppuelämäsi ilman leivoksia ja vanukkaita? Tuskinpa se on kovin realistista. Mutta koeta nyt olla vaikka kaksi seuraavaa viikkoa.
- Lähdepä tänään vaikka kävelylenkille, kun pitkästä aikaa on sateeton päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
Joillekin ruuan määrä merkkaa enemmän kuin sisältö. Ei mitään väliä, mitä syö, kunhan maha on täynnä.
Mä varmaan olen näitä. Ei mun maha tule täyteen kahdesta kourallisesta pähkinöitä vaikka siinä iso kalorimäärä onkin. Mutta esimerkiksi eilen paistoin pannulla kaalia, porkkanaa, sipulia, paprikaa ja härkistä. Jälkiruoaksi söin juuri aiemmin poimiani mustikoita. Ei tullut nälkä ennen aamupalaa vaikka siinä välissä oli yli 12 h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
Ja kuitenkin on jatkuva nälkä, kun se vatsa täytetään kalorittomalla ruualla. Tosi fiksua.
Ei ole jatkuva nälkä kun syö itsensä 3 kertaa päivässä kylläiseksi. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Tästähän tässä olikin kyse. Kylläiseksi syömisestä, ei vatsan täyttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksia:
- 900 kilokalorista paino ei mitenkään nouse kilolla.
- Ei kannata laihduttaa, vaan syödä sillä lailla kuin aikoo syödä koko loppuelämänsä. Ajatteletko tosiaan, että olisit koko loppuelämäsi ilman leivoksia ja vanukkaita? Tuskinpa se on kovin realistista. Mutta koeta nyt olla vaikka kaksi seuraavaa viikkoa.
- Lähdepä tänään vaikka kävelylenkille, kun pitkästä aikaa on sateeton päivä.
Niin, kai tämä on nyt sitten vaan jotain turvotusta, kierron vika päivä nyt.
Kyllä mun pitää radikaalisti muuttaa suhtautumista herkkuihin, kun ei ne enää tunnu ruokavalioon mahtuvan. Ehkä jatkossa ei ole viikottaisen herkkupäivän sijaan herkkupäivä kerran kahdessa viikossa tai herkkupäivä kerran kuukaudessa. Saa nähdä.
Kyllä mä tänään aion liikkua. Huomenna on vasta se viikottainen lepopäivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Etkö voisi vaan sanoa suoraan, että olet näitä anttiheikkilä-uskovaisia ja suosittelet sinäkin AP:lle pekonia, voita jne. rasvapommeja?
Vähäkalorisella ruualla tulee kyllä kylläiseksi, se on ihan tutkittua faktaa. Mustajoella taisi juurikin olla ajatus tästä kalorien laimentamisesta ja itse olen sillä onnistunut pudottamaan 20 kg ja pitämään ne myös pois. Ei ole mikään maailmaa mullistava juttu, vaan ihan terveysteko laittaa esim. makaronilaatikon jauhelihasta puolet soijarouhetta tms., sieniä ja vihanneksia, jolloin ruuan tilavuus pysyy samana, mutta energiatiheys laskee. Suurimmalla osalla ihmisistä vatsalaukku ymmärtää nimenomaan ruuan tilavuuden päälle, ei energiatiheyden. Eli kylläisyyden tunne saavutetaan sillä, että ruuan määrä on riittävä. Toki täytyy pitää mielessä, että ruuassa on oltava sellaisia ainesosia, jotka myös oikeasti pitävät nälkää ja tasaavat verensokeria eli riittävästi (mitä enemmän sen parempi) kuituja ja hyvälaatuista rasvaa (ei kovaa) ja proteiinia.
Rasvauskoaiset ja muut tulevat nyt heti huutamaan, että kukaan järkevä ihminen ei syö makaronilaatikkoa, mutta älkää vaivautuko. Se on ihan normaali arkiruoka, jota syö suurin osa sellaisista ihmisitä, joiden käsitys ruuasta on normaali, eikä värittynyt johonkin hiilihydraatit on s****nasta ajatukseen.
Olen samaa mieltä. Itse en todellakaan kykene esim liikkumaan edes jos hiilarit vähissä.
Totta kai liikkuminen on vaikeaa ilman hiilareita silloin kun keho käyttää hiilareita energiaksi.
Jos keho käyttää energiakseen rasvaa, liikkuminen onnistuu aivan hyvin ilman hiilareita.
Sinun kroppasi näköjään toimii hiilareilla, joten älä liiku ilman niitä.
Niin, en ymmärrä tuota karppaajatyrkyttäjää. Kai se tulee jokaiseen ketjuun uskontoaan tuputtamaan. Olen kokeillut joskus hiilareiden vähentämistä muutaman viikon ja treenitulokset laski todella radikaalisti. Ei mitään järkeä siinä. Liikunta on kuitenkin ihan jo perusterveydenkin kannalta tärkeää.
Tyrkytettiinkö sulle tuossa lainaamassasi viestissä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .
Ja kuitenkin on jatkuva nälkä, kun se vatsa täytetään kalorittomalla ruualla. Tosi fiksua.
Ei ole jatkuva nälkä kun syö itsensä 3 kertaa päivässä kylläiseksi. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Tästähän tässä olikin kyse. Kylläiseksi syömisestä, ei vatsan täyttämisestä.
Kyllä musta tuntuu että vatsa on täysi kun olen kylläinen. Eikö susta tunnu? Nälkä vaan loppuu kesken eikä sitten tarvitsekaan syödä enää enempää. En harrasta itseni syömistä ähkyyn tai vatsa pinkeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Lähdepä tänään vaikka kävelylenkille, kun pitkästä aikaa on sateeton päivä.
Kyllä mä tänään aion liikkua. Huomenna on vasta se viikottainen lepopäivä.
OT, mutta onko kävelykin nykyään jotain sellaista "liikkumista", että siitä pidetään lepopäiviä?
Minulle se on vain luonteva tapa siirtyä paikasta toiseen. Kyllä terveen ihmisen pitäisi joka päivä olla jonkin aikaa jalkojensa päällä ja pistää nokkansa ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa söisit energiatiheää ravintorikasta ruokaa sopivasti, etkä energiaköyhää ruokaa vatsaa täyteen. Loppuu turhat mieliteot.
Vatsa täysi ei tarkoita samaa kuin kylläisyys.
Ravintorikasta ruokaa ensisijaisesti pyrin syömään, suurin osa ruokavaliosta erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja jne. Sitten joka aterialle joku proteiinin lähde, esimerkiksi maustamatonta jugurttia, rahkaa, härkistä, linssejä jne. Ja esimerkiksi jotain täysjyväviljaa. Jos en saa oikeasti tunnetta että vatsa on täysi tuntuu ettei nälkä lähde ollenkaan ja jotain energiatiheää voin mättää vaikka kuinka eikä siinä ole mitään järkeä sitten...
Jos nälkä lähtee vasta kun vatsa on täysi, on ruuassa vika. Ja nälkä ja mieliteot tulee hetken päästä. Muuta ruuan koostumusta sellaiseksi, että tulet kylläiseksi vähällä määrällä. Sellaista ruokaa ei edes pysty liikaa syömään, toisin kuin vähäkalorista, josta et tule kylläiseksi, vaikka söisit ämpärillisen.
Olisi aika kurjaa syödä niin ettei saisi ikinä vatsaa täyteen. Ikuinen nälkä vaan.
Ei edes suositella syömistä niin paljon kuin suinkin jaksaa, norsujen selittelyä.
?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Lähdepä tänään vaikka kävelylenkille, kun pitkästä aikaa on sateeton päivä.
Kyllä mä tänään aion liikkua. Huomenna on vasta se viikottainen lepopäivä.
OT, mutta onko kävelykin nykyään jotain sellaista "liikkumista", että siitä pidetään lepopäiviä?
Minulle se on vain luonteva tapa siirtyä paikasta toiseen. Kyllä terveen ihmisen pitäisi joka päivä olla jonkin aikaa jalkojensa päällä ja pistää nokkansa ulos.
No, itse yritän hikoilla kuutena päivänä viikossa ja lepopäivänä voi vaikka just kävellä. Esimerkiksi eilen kävin 30 km pyörälenkillä ja poimimassa niitä mustikoita, suurimman osan ajasta oli aika matalalla sykkeet. Tänään ajattelin kahvakuulailla. Mutta kyllä kävelläkin voi reippaasti ja pitkiä matkoja, onhan se nyt eri asia kävellä rauhallisesti 5 km kuin kävellä 12 km.
Vierailija kirjoitti:
Tuolta voi jokainen tarkistaa ruokapyramidista ja lautasmallikuvasta että mitä ne viralliset ruokasuositukset on. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota pyramidin isoimpaan lohkoon ja pienimpään lohkoon ja niiden suhteeseen toisiinsa nähden. Aika monet kansantaudit saisi kyytiä jos keskivertosuomalainen söisi noin edes viitenä päivänä viikossa.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…
Suurin osa heistä jotka väittävät syöneensä suositusten mukaan ja lihoneensa, eivät todellisuudessa ole noudattaneet suosituksia. Tai jos ovat, ovat yksinkertaisesti syöneet liikaa, tai sitten vetäneet jatkuvasti siihen päälle herkkuja tai alkoholia. Jos joka viikonloppu juo itsensä humalaan ja mättää seuraavana päivänä sipsiä ja pizzaa, niin ei ihme että kiloja tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Lähdepä tänään vaikka kävelylenkille, kun pitkästä aikaa on sateeton päivä.
Kyllä mä tänään aion liikkua. Huomenna on vasta se viikottainen lepopäivä.
OT, mutta onko kävelykin nykyään jotain sellaista "liikkumista", että siitä pidetään lepopäiviä?
Minulle se on vain luonteva tapa siirtyä paikasta toiseen. Kyllä terveen ihmisen pitäisi joka päivä olla jonkin aikaa jalkojensa päällä ja pistää nokkansa ulos.
Kävely liikuntasuorituksena on sellaista liikkumista, mistä on hyvä pitää lepopäivä. Eli siis reipasta kävelyä missä syke nousee ja hengästyy. Joku lähikauppaan tallustelu ei ole liikuntaa vaan normaalia aktiivisuutta mikä kuuluu lepopäiväänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolta voi jokainen tarkistaa ruokapyramidista ja lautasmallikuvasta että mitä ne viralliset ruokasuositukset on. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota pyramidin isoimpaan lohkoon ja pienimpään lohkoon ja niiden suhteeseen toisiinsa nähden. Aika monet kansantaudit saisi kyytiä jos keskivertosuomalainen söisi noin edes viitenä päivänä viikossa.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…
Suurin osa heistä jotka väittävät syöneensä suositusten mukaan ja lihoneensa, eivät todellisuudessa ole noudattaneet suosituksia. Tai jos ovat, ovat yksinkertaisesti syöneet liikaa, tai sitten vetäneet jatkuvasti siihen päälle herkkuja tai alkoholia. Jos joka viikonloppu juo itsensä humalaan ja mättää seuraavana päivänä sipsiä ja pizzaa, niin ei ihme että kiloja tulee.
Samaa mieltä. Itse tein ryhtiliikkeen kun huomasin puntarin luvun selkeästi nousseen ja mietin kriittisesti mitä oikeasti olen viime viikkoina syönyt. No juurikin niitä sokerisia herkkuja oli liikaa.
Yhdessä dokumentissa ihmisiltä kysyttiin mitä he olivat syöneet herkkubuffetista niin suurin osa oli vähätellyt syömiensä herkkujen määrää. Sitten tarkistettiin videotallenteelta mitä kaikkea oli oikeasti kitaan mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Lähdepä tänään vaikka kävelylenkille, kun pitkästä aikaa on sateeton päivä.
Kyllä mä tänään aion liikkua. Huomenna on vasta se viikottainen lepopäivä.
OT, mutta onko kävelykin nykyään jotain sellaista "liikkumista", että siitä pidetään lepopäiviä?
Minulle se on vain luonteva tapa siirtyä paikasta toiseen. Kyllä terveen ihmisen pitäisi joka päivä olla jonkin aikaa jalkojensa päällä ja pistää nokkansa ulos.
Kävely liikuntasuorituksena on sellaista liikkumista, mistä on hyvä pitää lepopäivä. Eli siis reipasta kävelyä missä syke nousee ja hengästyy. Joku lähikauppaan tallustelu ei ole liikuntaa vaan normaalia aktiivisuutta mikä kuuluu lepopäiväänkin.
Niin no tässä varmaan ihmiset puhuu vähän eri asioista, että onko sellaista reipasta hengästyttävää kävelyä vai jotain lähimetsässä löntystelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle yksi painonlaskuun johtaneista oivalluksista oli pitkäjänteisyys eli se, että paino kyllä laskee, mutta siihen pitää varata paaaaaaljon aikaa. Ei mitään kuuria tai projektia vaan alkaa syödä kuin olisi jo tavoitepainossa.
Painoni on nyt laskenut 1-2 kg kuukaudessa aika pienillä muutoksilla (herkut ja mässy pois, säännölliset ruoka-ajat) eikä tunnu yhtään hankalalta. Pitäisi saada vielä 4-5 kg pois ja uskon olevani jouluksi ihannepainossani.
Tässä oli mielestäni hyvä ajatus, että syö niin kuin olisi jo tavoitepainossa. En käsitä näitä laihdutusohjelmia, joissa ihmiselle annetaan selvät ohjeet mitä milläkin aterialla syö. Tällä tavallako ihmisen ajatellaan elävän lopun ikäänsä? Että ei voi ikinä lähteä ulos syömään ellei ole takeita että ravintolasta saa juuri tietyn aterian? Luulisi, että olisi viisasta pohtia millä sen painon on ylipainoon nostanut ja sitten alkaa karsia tästä. Aika moni lihava on normaalipainoisena aikanaan syönyt vaikka leivoksen silloin tällöin ja voisi olettaa, ettei leivos silloin tällöin ole siis ratkaiseva lihomisen kannalta.
Itse huomaan lihoneeni pääasiassa sen myötä, että aloin miehen kanssa syödä illalla viinin kanssa salaatin ohessa juustoja, makkaroita, leipää jne. Ja päivällinen on kuitenkin syöty jo aiemmin illalla. Aikaisemmin iltapalani oli pari leipäviipaletta. Eli tuo lienee loogisin selitys kohdallani. Ei se, että olen lounaan jälkeen syönyt palan kuivakakkua tms. mitä olen tehnyt hoikkanakin aikanani. Jokaisen pitäisi siis itse miettiä mikä juuri hänellä on se kompastuskivi, jokaisella on omansa.
Niin.
Toisaalta itse olen kyllä jo valmiiksi normaalipainossa mutta silti on vähän ylimääräistä päässyt kerääntymään. Toisaalta laihdutettavaa ei ole paljoa joten luulisi ettei se kovin vaikeaa voi olla. Minulla pahin kompastuskivi on makeat herkut. Niitä kyllä olen syönyt hoikkana ja alipainoisenakin, mutta kai tässä on alkanut aineenvaihdunta hidastumaan.
Aineenvaihduntaahan kannattaa syyttää, kun sokerilla lihoo :)
Niin. Olin 30-v asti totaalinen läpipasko eikä todellakaan näkynyt kropassa jos välillä söin suklaalevyn tai paketillisen keksejä. Nykyään semmoiseen ei ole enää varaa, kroppa paisuu heti.
Kyllä mikä vaan lihottaa jos sitä liikaa syö, oli se sitten sokeri, rasva tai proteiini. Tässä iässä pitää olla jo selvästi tarkempi mitä nuorempana.
Sokeria vain on kaikkein helpoin syödä liikaa.
Millä perusteella?
Jos aina syö mahan täyteen niin kyllähän paikat venyy ja mahtuu enemmän ja enemmän ruokaa .