Sinä, jolla on ulkomaalainen kumppani!
Minkä maalainen hän on? Kauanko olette olleet yhdessä ja osaako hän suomea vai millä kielellä kommunikoitte yleensä? Oletko joutunut kohtaamaan näkyvää paheksuntaa valintasi johdosta? Ottiko perheesi hänet hyvin vastaan?
Kertokaa kokemuksianne!:)
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Joku oli kirjoittanut AKATEEMISIÄ XDDDDDDDDD HAHAHAHAHAHAH.
Mitäs siinä nyt naurattaa? Ihan oikeinhan se on kirjoitettu.
Ruotsalainen mies. Yhdessä 15 vuotta. Asuttu sekä Suomessa että Ruotsissa. Tällä hetkellä asumme Ruotsissa. Kotikielenä pääsääntöisesti ruotsi (mieheni ymmärtää hyvin suomea, mutta puhuu sitä vain auttavasti)
Uusiseelantilainen mies minulla. Enimmäkseen englantia puhutaan keskenään, vähän myös ruotsia ja suomea. Hän puhuu lapsille englantia ja minä ruotsia. Suomen oppivat ympäristöstä :)
Turkkilainen mies, ollaan oltu naimisissa jo 30 vuotta. Asuttiin aluksi Turkissa suomalaisten nurjamielisyyden vuoksi, mutta muutettiin sitten myöhemmin Suomeen.
Molempien perheet ottivat meidät hyvin vastaan. Kavereista putosi multa yli puolet, miehen ystäväpiiri kesti ulkomaalaisenkin vaimon.
Molemmat puhutaan sujuvasti toistemme kieltä, samoin englantia. Lapset kolmikielisiä ja puhuvat myös paria muuta kieltä aika sujuvasti. Lastenlapsilla myös aikamoiset kielisinfoniat kasassa.
Nyt asumme eläkepäivinä taas Turkissa. Lämmintä, halpaa ja ihania ihmisiä täällä!
En kerro maata, mutta Itä-Euroopasta. Puhumme puolisoni kieltä. Suomeen muutettuamme hän oppi suomen kielen ja esim. työkieli on hänellä tietysti suomi. Molempien suvut ottivat uuden tulokkaan sydämellisesti vastaan.
Olen asunut jo vuosia itse ympäri Eurooppaa, ja tällä hetkellä olen parisuhteessa brittimiehen kanssa.
Suomessa en ollut koskaan miesten keskuudessa mitenkään erityisen tavoiteltu, aika keskiverto.
Nyt kun olen hakenut seuraa muissa länsieurooppalaisissa maissa (etenkin Britannia) niin vientiä riittää. Komeat koulutetut deittikumppanit ovat järjestäen sanoneet että olen "out of their league" ja ihan siis parisuhdemielessä. Kumma juttu, ehkä Suomessa on sitten vaan keskivertoa kauniimmat naiset.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut jo vuosia itse ympäri Eurooppaa, ja tällä hetkellä olen parisuhteessa brittimiehen kanssa.
Suomessa en ollut koskaan miesten keskuudessa mitenkään erityisen tavoiteltu, aika keskiverto.
Nyt kun olen hakenut seuraa muissa länsieurooppalaisissa maissa (etenkin Britannia) niin vientiä riittää. Komeat koulutetut deittikumppanit ovat järjestäen sanoneet että olen "out of their league" ja ihan siis parisuhdemielessä. Kumma juttu, ehkä Suomessa on sitten vaan keskivertoa kauniimmat naiset.
Mikähän tässä on, itsellä sama kokemus komean ja muutenkin ihastuttavan brittimiehen kanssa. Ihan ok näköinen ja hoikka olen itse, suomalaisten miesten taholta ei kuitenkaan mitään erityistä huomiota ole tullut, satunnaisesti toki. Hänen vilpitön kommentti oli juuri tuo ”you are out of my league anyway” eräällä hetkellä kun oli hiukan epävarmuutta suhteemme laadusta alkuun.
Ärsyttäviä stereotypioita koko ketju täynnä ulkomaalaisista puolisomiehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut jo vuosia itse ympäri Eurooppaa, ja tällä hetkellä olen parisuhteessa brittimiehen kanssa.
Suomessa en ollut koskaan miesten keskuudessa mitenkään erityisen tavoiteltu, aika keskiverto.
Nyt kun olen hakenut seuraa muissa länsieurooppalaisissa maissa (etenkin Britannia) niin vientiä riittää. Komeat koulutetut deittikumppanit ovat järjestäen sanoneet että olen "out of their league" ja ihan siis parisuhdemielessä. Kumma juttu, ehkä Suomessa on sitten vaan keskivertoa kauniimmat naiset.Mikähän tässä on, itsellä sama kokemus komean ja muutenkin ihastuttavan brittimiehen kanssa. Ihan ok näköinen ja hoikka olen itse, suomalaisten miesten taholta ei kuitenkaan mitään erityistä huomiota ole tullut, satunnaisesti toki. Hänen vilpitön kommentti oli juuri tuo ”you are out of my league anyway” eräällä hetkellä kun oli hiukan epävarmuutta suhteemme laadusta alkuun.
Lontoon vierailun aikana ihastuin juurikin tuohon vilpittömään kehumisten antamiseen, sekä herrasmiesmäisyyteen. Aika ajoin jutut vaikuttivat hiukan kuivilta, mutta miehet yritti aina parhaansa mukaan korjata liiallisen kuivaksi muuttunutta keskustelua. Brittihuumori onkin maailmankuulu asia, jota eivät ihan kaikki ymmärräkään ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut jo vuosia itse ympäri Eurooppaa, ja tällä hetkellä olen parisuhteessa brittimiehen kanssa.
Suomessa en ollut koskaan miesten keskuudessa mitenkään erityisen tavoiteltu, aika keskiverto.
Nyt kun olen hakenut seuraa muissa länsieurooppalaisissa maissa (etenkin Britannia) niin vientiä riittää. Komeat koulutetut deittikumppanit ovat järjestäen sanoneet että olen "out of their league" ja ihan siis parisuhdemielessä. Kumma juttu, ehkä Suomessa on sitten vaan keskivertoa kauniimmat naiset.Mikähän tässä on, itsellä sama kokemus komean ja muutenkin ihastuttavan brittimiehen kanssa. Ihan ok näköinen ja hoikka olen itse, suomalaisten miesten taholta ei kuitenkaan mitään erityistä huomiota ole tullut, satunnaisesti toki. Hänen vilpitön kommentti oli juuri tuo ”you are out of my league anyway” eräällä hetkellä kun oli hiukan epävarmuutta suhteemme laadusta alkuun.
Se johtuu vain suomalaisesta kulttuurista. Täällä ei osoiteta yhtä avoimesti kiinnostusta. Salaa ihastellaan toisia. He, jotka saavat paljon huomiota ovat sitä kauneinta/komeinta viittä prosenttia tai flirttejä olemukseltaan, jolloin heitä on helpompi lähestyä.
Tinder puolestaan on vääristänyt deittailukulttuuria entisestään. Tinderissä on niin paljon valikoimaa (ja siloteltu kuva), että ihmisillä vääristyy, miltä normaali ihminen näyttää. Kaikki päätyvät tavoittelemaan niitä kaikkein kauneimpia ja komeimpia.
Tietenkään en tarkoita, että ulkonäkö olisi parisuhteessa tärkeintä. Mutta se on se asia, johon ensimmäisenä kiinnitetään huomiota ja jonka perusteella aluksi viehätytään ihmiseen.
Venäläinen mies. Emme asu Suomessa vaan Alankomaissa. Puhumme englantia, lisäksi opiskelen venäjää. Ei ole ollut mitään ihmettelyjä, olemme olleet yhdessä viitisen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut kaksi vuotta unkarilaisen miehen kanssa, menimme juuri kihloihin. Asumme Unkarissa tällä hetkellä. Kommunikoimme englannilla, mutta osaan jonkin verran unkaria ja hän haluaa opiskella suomea. Paheksuntaa ei ole kuulunut kummankaan puolelta, vaan aika päin vastoin. :) Vanhemmilleni tosin oli aluksi vähän kova pala, että mahdolliset lastenlapset saattaisivat asua niin kaukana heistä.
Minullakin on unkarilainen aviomies :)
Argentiinalainen. 1978 häntä katsottiin kunnioittavasti, kun kävimme Suomessa. Puhumme keskenämme enimmäkseen sveitsinsaksaa. Opettelin 40-vuotislahjakseen argentiinanespanjan.
Kivaa on ja jännää, että sukulaissielun löytää maailman toiselta puolelta. Tapasimme nuorina Seefeldissä hiihtolomalla.
Ihmisarvo on kaikilla, arvostus on ansaittava.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol😂 onpas taas mammoilla helmimiehiä. just jotain gampiaa ja romaniaa olisin voinut kuvitellakin 💩
Mitä ihmeen vikaa nyt vaikka Romanialaisessa miehessä on? Tunnen yhden romanialaisen miehen, joka on erittäin älykäs ja kohtelias. Todella komea kaveri ja teki aikoinaan mallintöitä, nykyään omaa menestyneen yrityksen.
T. Palstan romaniatrolli romaniasta? :D
Ja miksi mielestäsi romanialaiset voi olla hyvännäköisiä, menestyneitä tai mukavia? Romaniassa on parikymmentä miljoonaa ihmistä, niin kyllä varmaan mahtuu mukaan kaikenlaista porukkaa ja todellakin löytyy paljon myös älykkäitä korkeakoulututkinnon suorittaneita ihmisiä. Kyllä on todella omituiset ennakkoluulot ja tiedot nykymaailmasta ihmisillä, kun eivät voi tällaistakaan asiaa ymmärtää. Romanilaiset naiset ovat myös maailman kauneimpien joukossa ja keskivertosuomijamppakin kyllä jää usein komeudessa toiseksi romanialaismiehille, tätähän he eivät kehtaa myöntää, joten täytyy haukkua toinen kateudesta matalaksi.
Miksi ihmeessä tuollainen täydellinen mies kelpuuttaisi suomalaisen naisen? Jos se nyt kerta on ulkomaalaista hakemassa niin miksei samalla hae sitä kolumbialaista missiä?
Ja miksi sitten havaintojeni mukaan suomalaiset naiset päätyvät aina noitten pahimpien reppanoitten kanssa yhteen eikä niitten varakkaitten tohtorien kanssa?
Esim sattumoisin tunnen yhden romanialaisen miehen joka asuu suomessa. Se on sellainen vähän tukeva 165cm huumediilava pikkunilkki ja se on ollut kakkua istumassa parikin kertaa. Vientiä tietenkin löytyy kun se on niin lutuinen suomalaisten naisten mielestä.
Hahaa! Niin, ettäkö aivan kaikki ulkomaalaiset rikkaat tykkäisi samanlaisista naisista? Osa jopa pitää pohjoismaalaisista naisista.
Pohjoismaalaiset vaaleat naiset on koko maailman mittakaavassa aika hiton paljon halutumpia, kuin jotkut etelä-amerikkalaiset. Missit tietysti erikseen, mut joku peruslatino ei ole kovin upea ilmestys...
Eipä todellakaan ole noin.
Ja lisäksi pohjoismaalaiset naiset ovat haluttuja vain jos pohjoismaat = ruotsi ja norja. Suomihan ei koskaan ole noilla maat joissa on kauneimmat naiset listoilla ole.
Miksi olet noin vihamielinen suomalaisia naisia kohtaan? Olen pahoillani ettet satu tuntemaan kauniita kotimaan kaunottaria (itse satun)
Vihan sylkeminen ei muutenkaan hyödytä ketään..Suomalaisia naisia vihaaville suomalaismiehille tiedoksi, että ne kulttuurit, joissa miehet lyttäävät tai halveksivat "omia" naisiaan, ovat niitä, joilla menee kaikkein huonoiten maailmassa. Esimerkkinä esim. Lähi-itä, jossa naisilla ei ole mitään arvoa. Siellä koko elämä on yhtä kurjuutta ja kaaosta, ja miehet maksavat siitä myös hengellään.
Toinen esimerkki on afroamerikkalaiset miehet, joiden keskuudessa on todella yleistä vihata afroamerikkalaisia naisia. Afroamerikkalainen mies onkin oikea vitsi koko maailman silmissä. Halveksituin kaikista ihmisryhmistä.
Älkää erehtykö luulemaan, etteivät nämä asiat liity mitenkään toisiinsa.Kerro enemmän tuosta, että afroamerikkalaiset miehet vihaavat samanlaisia naisia. Oli aivan uutta minulle. Luulin, että pitävät tiukasti toistensa puolia, kuten jotkut Obamat tms.
Ei todellakaan ole näin. Afroamerikkalaiset naiset ovat kyllä tosi "rotu-uskollisia" ja pitävät miesten puolta niin hyvässä kuin pahassa, mutta aa-miehet usein vitsailevat aa-naisista ja pilkkaavat heitä. Vähättelevät ja kritisoivat tosi törkeästi, ja moni suosiikin valkoisia, biracial- tai latinonaisia.
Aa-naiset ovat mukamas liian miehekkäitä ja itsenäisiä ja pärjääviä. Rumia ja lihavia, eivät ollenkaan naisellisia. Afroamerikkalaisen naisen arkkityyppeinä etenkin viihteessä on yleensä vahva soturinainen tai sitten mammy-tyyppi eli lihava ja äitihahmo.
Afroamerikkalaisten keskuudessa esiintyy myös vahvasti kolorismia eli vaaleaihoisia mustia ihannoidaan, tummempi-ihoisia halveksitaan ja pidetään ei-haluttavina. Tämä korostuu etenkin naisten kohdalla, mutta kolorismi koskettaa miehiäkin.
Youtubessa on hyviä kanavia tästä aiheesta, jos haluaa joskus avartaa maailmankuvaansa.
Saksalainen mies. Yhdessä oltu yli 20v, ollaan naimisissa. Kotikielemme on saksa, molemmat puhuu lapsille omaa äidinkieltään. Mies puhuu myös suomea kohtuullisen hyvin, toki selvällä korostuksella, mutta en ole enää vuosiin ollut apuna virastoissa, lääkärissä tai missään.
Isoja kulttuurieroja ei ole, pikkuasioita.
Suku ottanut miehen hyvin vastaan, osa vanhemmista sukulaisista jännitti vierasta kieltä puhuvaa alkuunsa mutta nyt on totuttu.
Sikäli kun se mihinkään liittyy, miehellä on maisteritason koulutus ja on koko Suomessa asumisensa ajan ollut myös työssä. Tapasimme kun olin kesätyössä hänen kotipaikkakunnallaan.
Tavattiin vaimon kanssa Ugandassa, kun olin siellä työkomennuksella.
Ollaan oltu yhdessä nyt ihan pian 9v ja hän on nykyään myös Suomen kansalainen.
Olihan se mun isälle hiukan vaikeaa, hän kun on vanhan kansan mies ja tytär toi kotiin tumman naisen näytille. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te tapaatte näitä ulkomaalaisia miehiä ja rakastutte? Minäkin haluan! Vanhempani eivät tule koskaan hyväksymään mutta haluan elää vihdoin omaa elämää.
Tinderillä pääsee mihin tahansa maailmankolkkaan. Kai kuitenkin olet aikuinen? Puhuit ettei vanhempasi tule hyväksymään asiaa.
Suomessa Tinder toimii vain täällä tai korkeintaan Ruotsin rajalla. En halua miehiä sieltä enkä Suomesta. Olen aikuinen mutta saanut ankaran kasvatuksen (manipuloitu, yritetty aivopestä). Yritän päästä täältä pois oikeiden hyvien ihmisten seuraan.
Eka terapiaan sitten vasta suhteeseen. Ulkomaalainen mies etsii ennenkaikkea mutkatonta suhdetta, eikä halua useinkaan ruveta terapeutiksi. Tinder toimii maksullisena muuallakin päin maailmaa, mutta järkkää nuppisi ensiksi kuntoon.
Käyn jo terapiassa vanhempieni takia. Ulkomaalainen mies ei tule olemaan terapeutti. Haluan pois väärien ihmisten luota ja haluan minäkin tasaveroisen mieleltään terveen miehen.
Käyt Suomen päässä terapian kunnolla loppuun asti. Kuulostat siltä ettet ole vielä kypsä lähtemään uuteen maahan. Ei ne ongelmat katoa uudessa maassa ,päinvastoin ne voivat litsarin tavoin tulla päin näköä.
Monen vuoden terapia loppuu pian. Tässä vaiheessa parasta hankkiutua eroon ahdasmielisistä negatiivisista epäilijöistä jotka jarruttelee ja aivopesee.
Seuraava kysymys tuleekin tässä. Mitä tästä eteenpäin? Voit valita meneväsi puhtaasti töihin taikka kotirouvaksi. Tee valinta huolella, koska kotirouvana oleminen vaatii tietynlaista luonnetta kun taas töihin menoa pystyy suosittelemaan melkolailla kaikille.
Molemmat mutta mieluiten teen töitä.
USA tai Norja, mahdollisesti UK voisivat olla nappivalintoja. Noissa maissa naiset pystyy valitsemaan jäävätkö täysin kotiin vai ovatko osa-aikaisia kotirouvia.
Minä olen naimisissa norjalaisen kanssa, yhdessä oltu lähes 20 vuotta ja yhteisiä lapsia on myös. Asutaan norjassa ja kotona puhutaan norjaa. Lapset osaa vähän suomea koska ollaan usein lomalla suomessa ja tavataan sukulaisia. Ei ole tosiaan kukaan paheksunut pikemminkin kaikki hyväksynyt. Ei meillä ole kulttuurieroja, aika samanlaisia pohjoismaalaiset on loppujen lopuksi. Miehet on enemmän tasa-arvoisia. Norjassa valtaosa naisista käy töissä ja tienaa hyvin ,jopa ne joiden ei rahan takia edes tarvitsisi. Työ on vähän kuin harrastus, ei tarvitse otsa rypyssä pakertaa, kun siellä töissä voi viihtyäkin. Taloudellisesti eletään aika huoletonta elämää, kun molemmat käy töissä. Ei tarvitse laskea jokaista kruunua, vaikka ei tuhlailla.
Olen ollut slovenialaisen kumppanini kanssa reilu vuoden yhdessä, lähes koko ajan siitä etäsuhteessa. Puhumme englantia keskenämme, ja pikku hiljaa opetellaan toistemme kielten alkeita.
Ei ole kukaan paheksunut paitsi äitini joka jostain syystä parahti "no ei kai nyt semmosta!" kun kerroin puolisoni kotimaasta. En tiedä mistä johtui, ja hän ei ole muuten esittänyt mitään paheksuvia kommentteja. Tullaan molemmat toistemme perheiden kanssa hyvin toimeen kielimuurista huolimatta.
Afrikkalainen(ei ugandalainen) ja tapasimme kun asuin Ugandassa.
Kohtaamme paheksuntaa Suomessa. Mies puhuu suomea, me konmunikoidaan englanniksi ja joskus swahiliksi, jos ei haluta ihmisten ympärillä ymmärtävän. En osaa miehen äidinkieltä. Tapasimme vuonna 2002. Yhdessä vuodesta 2003.