Mikä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä keskiluokasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alemmassa keskiluokassa on keskiasteen koulutettuja. Siellä ollaan pankkitoimivirkalijoita, sairaanhoitajia, poliiseja jne. Ylemmässä keskiluokassa on akateeminen koulutus. Porukka on lääkäreitä, juristeja, pappeja, opettajia jne.

En nyt kutsuisi opettajia vain ammattinsa perusteella ylemmäksi keskiluokaksi. Samalla lailla kuin pelkät tulot eivät tee kenestäkään tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluvaa, ei sitä tee ammattikaan.

Opettajan ammatti on noussut. Kansakoulunopettaja oli alempaa keskiluokkaa, peruskoulunopettaja, joka on maisteri, on ylempää. Yliopistotutkinto on tärkeä jakoperuste, mutta myös varallisuus. Ehkä molemmat yhdessä. Epävarma, oma ryhmänsä ovat ne, jotka ovat nousemassa tai laskeutumassa verrattuna vanhempiensa luokkaan.

- Luokkajako on olemassa edelleenkin, sitä on turha kieltää. Se voi olla hyväkin, joitakuita kateus motivoi ponnistelemaan. Muita motivoi muut asiat.

Ai koulutus vai vaan.. . Siis jos olet sähköasentaja niinkuin Matti Ahde...

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005701238.html

Tässä tuota asiaa on pohdittu nettotulojen näkökulmasta. 

Entäs korkeakoulutettu pari, jossa toinen on vähätuloinen taiteilija ja toinen tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa? Yhteinen vuosittainen rahasumma ei ole mikään kadehtimisen arvoinen. Yhteiset harrastukset historia, museot, taidenäyttelyt, musiikki ja elokuvat sekä lukeminen.

Ylempi keskiluokka jäljittelee yläluokkaa, alempi keskiluokka jäljittelee ylempää keskiluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alemmassa keskiluokassa on keskiasteen koulutettuja. Siellä ollaan pankkitoimivirkalijoita, sairaanhoitajia, poliiseja jne. Ylemmässä keskiluokassa on akateeminen koulutus. Porukka on lääkäreitä, juristeja, pappeja, opettajia jne.

En nyt kutsuisi opettajia vain ammattinsa perusteella ylemmäksi keskiluokaksi. Samalla lailla kuin pelkät tulot eivät tee kenestäkään tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluvaa, ei sitä tee ammattikaan.

Opettajan ammatti on noussut. Kansakoulunopettaja oli alempaa keskiluokkaa, peruskoulunopettaja, joka on maisteri, on ylempää. Yliopistotutkinto on tärkeä jakoperuste, mutta myös varallisuus. Ehkä molemmat yhdessä. Epävarma, oma ryhmänsä ovat ne, jotka ovat nousemassa tai laskeutumassa verrattuna vanhempiensa luokkaan.

- Luokkajako on olemassa edelleenkin, sitä on turha kieltää. Se voi olla hyväkin, joitakuita kateus motivoi ponnistelemaan. Muita motivoi muut asiat.

Kansakoulunopettajat olivat ennen paikkakunnan kermaa. Yksi vanhempi työkaverini oli vielä sellainen, joka tunsi pelonsekaista kunnioitusta opettajia kohtaan. Peruskoulunopettajat ovat taviksia muiden joukossa, eikä kukaan pelkää lähetellä heille wilma-viestejä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Mielestäni KÖYHÄ akateeminen vaikka olisikin tohtori ei kuulu ylempään keskiluokkaan. Todellisuudessa raha ja omaisuus määrittää suurenosan siitä mihin luokkaan kuulut.

Vierailija kirjoitti:

Ylempi keskiluokka jäljittelee yläluokkaa, alempi keskiluokka jäljittelee ylempää keskiluokkaa.

Noin se menee vain jossain vanhoissa oppikirjoissa ja av:lla.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni KÖYHÄ akateeminen vaikka olisikin tohtori ei kuulu ylempään keskiluokkaan. Todellisuudessa raha ja omaisuus määrittää suurenosan siitä mihin luokkaan kuulut.

Työtön tohtori on käytännössä alaluokkaa vaikka miten harrastaisi korkeakulttuuria. Been there.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Niklas Harlinin habitus oli kuin rappiolle ja deekikselle joutuneella. Hänen ei tarvinnut päteä ulkonäöllään. Omaisuus oli yksi Suomen suurimpia.

Ap. Onko sinulla asunto, vai asutko kadulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005701238.html

Tässä tuota asiaa on pohdittu nettotulojen näkökulmasta. 

Entäs korkeakoulutettu pari, jossa toinen on vähätuloinen taiteilija ja toinen tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa? Yhteinen vuosittainen rahasumma ei ole mikään kadehtimisen arvoinen. Yhteiset harrastukset historia, museot, taidenäyttelyt, musiikki ja elokuvat sekä lukeminen.

Keskiarvoista keskiluokkaa. Tämä keskustelu ylemmästä ja alemmasta keskiluokasta on hassu, kun raha ja kulttuuripääoma eivät useinkaan kulje käsi kädessä.

kyllä muuten on. Luokkaerot kyllä näkee ja pitääkin näkyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Niklas Harlinin habitus oli kuin rappiolle ja deekikselle joutuneella. Hänen ei tarvinnut päteä ulkonäöllään. Omaisuus oli yksi Suomen suurimpia.

Niklas Herlin sitä ja tätä. Keksikää muitakin esimerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole pelkästään tuloista. Eri sosiaaliluokissa on erilaiset elämäntavat. Ylemmän keskiluokan harrastuksia voivat olla viinit, teatteri tmv. Alemmassa keskiluokassa juodaan siideriä ja olutta ja käydään Arttu Wiskarin konsertissa. Pukeudutaan eri tavalla, syödään erilaista ruokaa.

Jos alemman keskiluokan edustaja rikastuu, hän ehkä juo kalliimpaa olutta ja käy useammin Wiskarin keikalla. Ei hän lähde oopperaan tai ala opiskella viinejä. Jos ylemmän keskiluokan edustaja köyhtyy, ei hän kuitenkaan innostu bissestä tai Wiskarista tai värjää hiuksia räväkällä värillä.

Viinien "opiskelu" on alaluokkaista.... sitä tekee juuri espoolaiset back-office asiantuntijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole pelkästään tuloista. Eri sosiaaliluokissa on erilaiset elämäntavat. Ylemmän keskiluokan harrastuksia voivat olla viinit, teatteri tmv. Alemmassa keskiluokassa juodaan siideriä ja olutta ja käydään Arttu Wiskarin konsertissa. Pukeudutaan eri tavalla, syödään erilaista ruokaa.

Jos alemman keskiluokan edustaja rikastuu, hän ehkä juo kalliimpaa olutta ja käy useammin Wiskarin keikalla. Ei hän lähde oopperaan tai ala opiskella viinejä. Jos ylemmän keskiluokan edustaja köyhtyy, ei hän kuitenkaan innostu bissestä tai Wiskarista tai värjää hiuksia räväkällä värillä.

Viinien "opiskelu" on alaluokkaista.... sitä tekee juuri espoolaiset back-office asiantuntijat.

Niin, nykyisin. Mikään asia ei ole joko-tai, vaan alempi keskiluokka ja lopulta duunarit omaksuvat ylemmät keskiluokan tavat ja maun, jolloin ne ovat auttamattomasti ohi oikeina statusmerkkeinä, vaikkeivat alemmat luokat vielä tätä tajua. Joskus oli eksoottista käydä Thaimaassa, nyt siellä pyörii jokainen juntti, joten sinne ei enää ole menty aikoihin. Keski-Euroopan hiihtokeskukset olleet hetki sitten vielä ok, mutta pari blogistia kun menee vielä niin sekin on sitten siinä. Sushi hylättiin heti kun joku oli haarukalla niitä buffassa syömässä, luomua ne ei ehkä vielä tajua ostaa, vaikka sekin yleistynyt huomattavasti. Koska kaikilla on jotkut merkkilaukut, käyttivät varakkaat kangaskasseja mutta sekin meni sitten kun joka toisella alkoi olla marimekon kassi. Ennustaisin, että kassittomuus (pienet laitteet = kalliimpaa tekniikkaa tai asennettu siru) on seuraava juttu ummehtuneen statusveskan sijaan. Mut hysss, ei vielä kerrota kaikille.

Kova työnteko oli joskus statusarvo, sitten tuli down shiftaus, kellä on varaa hellittää. Sitten taas kun on paljon työttömiä, ei shiftauksella enää erotu prekariaatista jne. Täytyy taas keksiä joku uusi juttu johon kaikilla ei ole mahdollisuutta. Erottautuminen on se pointti, siinä vaiheessa kun tavoittelet asioita jotka ovat pinnalla, tiedät kuuluvasi alempiin luokkiin - ne jotka määrittävät maun, ovat ne jo hylänneet rahvaanomaisina.

Varakkaat eivät tarkoituksella näytä varakkuutta, rahasta ei puhuta, eivätkä tarkoituksella ylettömästi käytä rahaa hyödykkeisiin (sijoitukset erikseen, mutta nämä eivät päällepäin näy).

Kulttuuri on se, että varallisuutta pyritään kartuttamaan ja säästämään seuraavillekin sukupolville. Kaikki rahasta ymmärtävät tajuavat, jos käytät sitä kulutushyödykkeisiin, sitä on sen jälkeen vähemmän. Jos kaksi yhtä varakasta istuu samassa pöydässä ja toisella on leveä elämäntyyli, tietävät kummatkin, kumpi on pian varakkaampi. Järkevä sijoittaminen tietysti erikseen siis. Tuhlaaminen ei ole in ja sotii varakkaana pysymistä vastaan. Ei ole trendikästä katkaista sukupolvien ketjua vaihtamalla prameilevaan elämäntapaan, eikä ole mitään mieltäkään kisailla velkarahalla elävien kanssa samoilla viivoilla, kun maailma on niin eri. Voi olla aika eleettömästi sitä, mihin kaikki muut pyrkivät käyttämällä rahaa, eli väärillä keinoilla. Yleensä tällä ilmiöllä oikeastaan rikastutaan lisää, myymällä yksinkertaisille unelmaa siitä elämästä ja otetaan rahat pois, eikä niitä laiteta uudelleen kiertoon.

Vähän koomisia nämä kyselijät, joita kovasti kiinnostaa mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluvat kun suvussa on mielenterveysongelmaisia (ihan niin kuin sillä olisi jotain väliä) tai mies tienaa x €. Vinkki: jos asiaa tarvitsee kovasti miettiä, et todennäköisesti kuulu ainakaan yläluokkaan tai ylempään keskiluokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkästään ansiotulot. Kukaan ei varmaan kutsuisi esimerkiksi Vesa Keskistä ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi.

Ei Keskinen olekaan ylempää keskiluokkaa vaan rikkaan suurkauppiaan boheemi poika.

Vierailija kirjoitti:

Mihin luokkaan kuulun? Vanhempani olivat amk:n käyneitä, isovanhempani akateemisia, ja isoisoisäni myös akateeminen. Laajemmin suvussa löytyy taiteilijoita, juristeja ja ekonomeja. Myös kouluttamattomia (esim. serkkuni). Monella suvussa mielenterveysongelmia.

Lapsena asuimme omistusrivarissa. Ei paljon matkusteltu, ulkomailla ei juuri koskaan, lähinnä retkeiltiin/hiihdettiin luonnossa. Kirjoja oli paljon ja kaikki lukivat, teatterissa tai oopperassa ei juuri käyty. Harrastuksena ratsastus. Olen akateemisesti koulutettu, samoin mieheni. Harrastamme vaeltamista, lukemista ja kulttuuria, meillä on kaksi lasta. Puolison vanhemmat molemmat akateemisia.

Jos tulonne ovat suht hyvät, niin ylempään keskiluokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Minulla on myös tuota tunnetta. Olen tuntenut eri tavalla hyväosaisia ihmisiä. Oma taustani on puoliksi hyväosainen, puoliksi duunari. Olen korkeakoulutettu. Voin mennä rennosti lähiöbaariin tai katsoa temppareita, koska tuollaiset asiat eivät määrittele minua. Olen taustaltani erilaisten asioiden summa. Snobbailen tietyissä asioissa, mutta voin ottaa rennosti sellaisten asioiden kanssa, joille keskiluokka nyrpistelee, saatan naureskella sellaiselle.

Juuri näin. Oma mies on samanlainen. Hän on erittäin varakkaasta suvusta ja itse varakas tohtori. Hän on kotonaan klassisen musiikin konsertissa, mutta vastaavasti voi istua lähiökuppilassa. Hän pitää murtomaahiihdosta ja uinnista, jotka ovat lähinnä työväenluokkaisia lajeja ja ignoroi totaalisesti golfin kaltaiset eliittilajit. Ei ole tarvetta enää tehdä distinktiota, koska kukaan ei erehdy pitämään häntä esim. alemman keskiluokan merkonomina tai työväenluokan haalarimiehenä.

En tiedä onko murtomaahiihto leimallisesti työväenluokkainen laji. Yläluokka on perinteisesti käynyt hiihtolomilla Lapin hiihtokeskuksissa. Ainakin vanhempi polvi on viihtynyt laduilla eikä rinteessä.