Mikä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä keskiluokasta?

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Mulla on 2 akateemista tutkintoa ja teen väikkäriä. Avioeron jälkeen oli pakko ottaa työ virkamiehenä, että on säännöllinen (mediaani)palkka ja työaika. Työpaikan kahvipöydässä puhutaan realityistä, mihin mulla ei ole sanottavaa kun en katso niitä. Liikunnasta puhutaan myös ja se on ok, harrastan itsekin aktiivisesti. Koska olen yh, ja rahaa ei ole liikaa olen varmaan alempaa keskiluokkaa, vaikka suurin osa siihen kytkeytyvistä jutuista on mulle vieraita. Kun lapset on aikuisia sunnitelmani on palata "taiteilijaelämään". Meitä on moneksi ja elämäntilanteet vaihtelee.

Ihmiet ajattelevat ikään kuin luokat olisivat jokin hierarkia. Eivät ole. Luokat ovat mahdollisuuksien ja tavoitteiden erilaistumisia, jotka koskevat erilaisia ihmisjoukkoja.

Tässä mielessä jaottelu työväenluokkaan, alempaan ja ylempää keskiluokkaan ja yläluokkaan on vanhentunut. Suomi ON edelleen luokkayhteiskunta, ja koronaon osoittanut sen selvästi, mutta luokat ovat toisenlaisia. Ennenmmin kuin sillä, tekeekö joku suorittavaa työtä vai onko yrittäjä, on merkitystä sillä, tekeekö hän työtä joka on tehtävä tietyllä paikalla vai voiko työn etäistää. Ennemmin kuin sillä, mikä työhön vaadittava koulutus on, tai kuinka fyysistä se on, on merkitystä sillä, miten kausi-tai suhdannesidonnaista työ on. Enemmän kuin sillä harrastaako potkupallonkatselua/pelaamista vai oopperaa ja kuorolaulua on väliä sillä, miten harraste on siirrettävissä ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Parhaiten tässä tilanteessa näyttävät pärjäävän ne, joiden identiteetti ja ammattitaito ovat niin monimuotoisia, että ne ovat myös joustavia ja sillä tapaa resilienttejä, että yhden Elämäntavan kriisiytyessä voidaan sujuvasti solahtaa toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise isosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Jep. Vangassa luokkayhteiskunnassa Briteissä on mm hyvin kiinnostavaa tutkimusta kiroilusta. Keskiluokka vahtii kielenkäyttöä, sen sijaan alimmat mutta myös ylimmät luokat kiroilevat reilusti.

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Tää on kyllä niin naiivin kaavamaista, etenkin vauvapalstalta luettuna. Yhteiskuntaluokat elävät koko ajan, ja Suomessa harvempi mahtuu kovin hyvin noihin muotteihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alemmassa keskiluokassa on keskiasteen koulutettuja. Siellä ollaan pankkitoimivirkalijoita, sairaanhoitajia, poliiseja jne. Ylemmässä keskiluokassa on akateeminen koulutus. Porukka on lääkäreitä, juristeja, pappeja, opettajia jne.

En nyt kutsuisi opettajia vain ammattinsa perusteella ylemmäksi keskiluokaksi. Samalla lailla kuin pelkät tulot eivät tee kenestäkään tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluvaa, ei sitä tee ammattikaan.

Ei minustakaan. Opettaja voi kuulua jopa alempaan keskiluokkaan, jos ei ole varakasta puolisoa, asuu kalliissa kaupungissa ja on velkoja. Näin itsellä.

Vierailija kirjoitti:

Jaahas, täällä eletään 1900 luvun Englannissa luokkaeroineen. Ei Suomessa mitään ylempiä ja alempia keskiluokkia ole.

Ei, kyllä niitä luokkia on tarkkaan ottaen vielä enemmän. Se että sinä et tajua sosiologiaa ei tarkoita etteikö sosiologiassa kuvattuja ilmiöitä olisi olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni on aatelista sukua. Vanha suomenruotsalainen suku. Asuvat Kauniaisissa, miljoonaomaisuus.Elämäntapataiteilija, Goan ja Ibizan hippejä. Elää pääomatuloilla. Ylä, vai ala-luokkaa?

No mitä luulisit? Miksi kysyt typeriä. 

No nehän on työtä vierokusvia pummeja joilla on vaan enemmän rahaa ja duunarit elättää niitä työllään.

Ne pääomatuloilla elävät aateliset derkut ovat yläluokkaa, koska heidän ei tarvitse tehdä yöitä elääkseen ja ovat aatelisiakin.

Tuo joka pitää heitä työtävieroksuvina, on duunari. Hänellä on niin sisäsyntyinen asenne, että elanto hankitaan työstä.

Työllähän se noidenkin elanto hankitaan. He vain eivät tee sitä itse.

Ylempi keskiluokka tajuaa olla ostamatta Suomesta mitään. Ajavat vanhoilla autoilla ja asuvat järkevästi ja minimoivat osallistumisensa vasurihallituksen maksuihin. Myöhemmin muuttavat yleensä Suomesta pois.

Sanoisin auto. Asun alueella, jossa on Suomen suurimmat tuloerot n. 9x alle kilometrin matkalla.

Katsommalla parkkipaikkkaa tietää helposti onko tulot lähempänä Alepan kassaa vai toimitusjohtajaa.

Vuokrakerrostalossa vanhoja romuja, miljoona kämpissä suositaan uusia Porsche, Mersu, Aston Mertin, Ferrari, Tesla, ehkä köyhässä päädyssä (asunnot alk. 600000) uusi Audi menettelee tai BMW.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005701238.html

Tässä tuota asiaa on pohdittu nettotulojen näkökulmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Tämä. Maku on itse asiassa keskeinen elementti jonka mukaan ihmiset samaistuvat luokkaan ja viestivät luokkaidentiteettiään. Toinen tärkeä hiljainen elementti on sosiaalistuminen tiettyyn luokkaan. 

Ihminen voi tuoda esiin pääomaansa epäsuorasti esim. puhumalla sellaisista harrastuksista joiden harrastaminen olisi melko mahdotonta alemman luokan edustajille. 

Toisaalta taas grillimakkaraa purevan eliitin jäsenen erottavat grillimakkaraa purevasta alaluokan jäsenestä selvästi hienovaraiset tekijät kuten taloudellinen huolettomuus vs. kituuttaminen, sosiaalinen piiri johon kuuluu muita eliitin jäseniä, puhe- ja ilmaisutyyli. 

Luokkaa on loppujen lopuksi hyvin vaikea feikata. Äkkirikastuneet ovat hyvä esimerkki: varallisuuden puolesta asema on korkea, mutta käyttäytyminen, maku, arvostuksen kohteet, sivistystaso ja tavat erottavat nousukkaat selkeästi omaksi porukakseen. Luokkien välissä on siis joitakin luokkapudokkaita jotka eivät oikein mahdu mihinkään lokeroon, mutta se ei tarkoita sitä etteikö suuri enemmistö ihmisistä mahtuisi.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin auto. Asun alueella, jossa on Suomen suurimmat tuloerot n. 9x alle kilometrin matkalla.

Katsommalla parkkipaikkkaa tietää helposti onko tulot lähempänä Alepan kassaa vai toimitusjohtajaa.

Vuokrakerrostalossa vanhoja romuja, miljoona kämpissä suositaan uusia Porsche, Mersu, Aston Mertin, Ferrari, Tesla, ehkä köyhässä päädyssä (asunnot alk. 600000) uusi Audi menettelee tai BMW.

Sä oot kyllä ihan kujalla kysymyksenasettelusta.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin auto. Asun alueella, jossa on Suomen suurimmat tuloerot n. 9x alle kilometrin matkalla.

Katsommalla parkkipaikkkaa tietää helposti onko tulot lähempänä Alepan kassaa vai toimitusjohtajaa.

Vuokrakerrostalossa vanhoja romuja, miljoona kämpissä suositaan uusia Porsche, Mersu, Aston Mertin, Ferrari, Tesla, ehkä köyhässä päädyssä (asunnot alk. 600000) uusi Audi menettelee tai BMW.

Tämä päättely on vähän ongelmallinen, koska tietystihän miljoonakämpän ostava haluaa luksusauton. Kuitenkin koko alueen rikkain henkilö voi asua vuokrakaksiossa ja kulkea matkansa bussilla. 

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Sen eron kuulemma näkee parhaiten musiikkimausta ja siitä kuinka paljon kasviksia on lautasella.

Vierailija kirjoitti:

Hybridipariskunta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hybridipariskunta kirjoitti:

Vaimo siis kuuluu ylempään keskiluokkaan, kun on akateeminen ja elää pääomatuloilla. Itse kuulun alempaan keskiluokkaan, kun olen vain amk-koulutettu ja elän pääosin palkkatulolla. Käymme niin museoissa kuin keikoillakin.

Mihinkähän luokkaan tällainen hybridipariskunta kuuluu? Omaisuutta on puolitoista miljoonaa ja tulot noin 120.000€ vuodessa.

Ootte taviksia joilla on enemmän rahaa kuin keskimäärin. Jos tuo määritelmä tuntuu ikävältä, lasken samaan kastiin Warren Buhvetit, Donald Trumpit, Brunein sulttaanit ja Elisapetti toiset.

Niin me mielestämme olemmekin. Ihmettelen vain jonkun käsienheiluttelumaisterin tarvetta kuulua ylempään keskiluokkaan. Ihminen, joka ei osaa muuttaa korkeaa koulutusta rahaksi ja asemaksi, on aika turhake yhteiskunnassa. 😂

Kenties kaikki eivät laske elämäänsä kiloeuroissa.

Taidanpa mennä ostamaan 2,5 grammaeurolla kahvigupposen.

Mistä saa neljä kahvikupillista sentillä?

Valaistunut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk vs. yliopisto

Eli akateeminen pätkätyöläinen Alepan kassalla on ylempää keskiluokkaa ja työelämässä menestynyt ja omaisuutta kerännyt insinööri alempaa. Tämä selvä. 😊

Amk-insinöörin on aika vaikea nousta ylempään keskiluokkaan, palkka määrittää loppujen lopuksi varsin vähän. Akateemiselle se on todennäköisempää, vaikka olisi joskus kassallakin työskennellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Tämä. Maku on itse asiassa keskeinen elementti jonka mukaan ihmiset samaistuvat luokkaan ja viestivät luokkaidentiteettiään. Toinen tärkeä hiljainen elementti on sosiaalistuminen tiettyyn luokkaan. 

Ihminen voi tuoda esiin pääomaansa epäsuorasti esim. puhumalla sellaisista harrastuksista joiden harrastaminen olisi melko mahdotonta alemman luokan edustajille. 

Toisaalta taas grillimakkaraa purevan eliitin jäsenen erottavat grillimakkaraa purevasta alaluokan jäsenestä selvästi hienovaraiset tekijät kuten taloudellinen huolettomuus vs. kituuttaminen, sosiaalinen piiri johon kuuluu muita eliitin jäseniä, puhe- ja ilmaisutyyli. 

Luokkaa on loppujen lopuksi hyvin vaikea feikata. Äkkirikastuneet ovat hyvä esimerkki: varallisuuden puolesta asema on korkea, mutta käyttäytyminen, maku, arvostuksen kohteet, sivistystaso ja tavat erottavat nousukkaat selkeästi omaksi porukakseen. Luokkien välissä on siis joitakin luokkapudokkaita jotka eivät oikein mahdu mihinkään lokeroon, mutta se ei tarkoita sitä etteikö suuri enemmistö ihmisistä mahtuisi.

Pentti Linkola on erinomainen esimerkki luokkajaosta. Käytännössä Pena oli umpiköyhä kouluttamaton kalastaja. Kuitenkin Pentti oli maan korkeimpien sivistyssukujen perillinen, hänen isänsä oli yliopiston rehtori ja äiti saman yliopiston kanslerin tytär. Pentti oli äärimmäisen sivistynyt mies itsekin, koska luki valtavasti. Pentin ystäviä olivat kaikki ketkä vaan olivat jotain tämän maan tiede ja taide-elämässä. Pentin mökillä keräsi mustikoita niin professorit kuten Matti Klinge kuin radikaalitaitelijatkin kuten Pentti Saarikoski. Pentti kirjoitti, luennoi ja kävi yhteiskunnallista keskustelua, Pentin ajattelu vaikutti niin päivän politiikkaan, luonnontieteisiin kuin taiteisiinkin. Vaikka Pentti oli umpiköyhä ja kouluttamaton, hän oli siltikin ehdottomasti tämän maan eliittiä.