Mikä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä keskiluokasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Myös yläluokkaan kuuluva voi olla haluton tietämään, mikä on hapanolut. Keskiluokka juurikin hifistelee kulinarismilla ja juomatietämyksellä ja siitä erottaudutaan irtisanoutumalla sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Minulla on myös tuota tunnetta. Olen tuntenut eri tavalla hyväosaisia ihmisiä. Oma taustani on puoliksi hyväosainen, puoliksi duunari. Olen korkeakoulutettu. Voin mennä rennosti lähiöbaariin tai katsoa temppareita, koska tuollaiset asiat eivät määrittele minua. Olen taustaltani erilaisten asioiden summa. Snobbailen tietyissä asioissa, mutta voin ottaa rennosti sellaisten asioiden kanssa, joille keskiluokka nyrpistelee, saatan naureskella sellaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Myös yläluokkaan kuuluva voi olla haluton tietämään, mikä on hapanolut. Keskiluokka juurikin hifistelee kulinarismilla ja juomatietämyksellä ja siitä erottaudutaan irtisanoutumalla sellaisesta.

Mutta yläluokkainen ei ehkä ilmaise asiaa tyylillä "happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista". Hän on vapaampi ja tietää sen.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkästään ansiotulot. Kukaan ei varmaan kutsuisi esimerkiksi Vesa Keskistä ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi.

Ei tietenkään kutsuisi, hän on on rikas, monimiljonääri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Minulla on myös tuota tunnetta. Olen tuntenut eri tavalla hyväosaisia ihmisiä. Oma taustani on puoliksi hyväosainen, puoliksi duunari. Olen korkeakoulutettu. Voin mennä rennosti lähiöbaariin tai katsoa temppareita, koska tuollaiset asiat eivät määrittele minua. Olen taustaltani erilaisten asioiden summa. Snobbailen tietyissä asioissa, mutta voin ottaa rennosti sellaisten asioiden kanssa, joille keskiluokka nyrpistelee, saatan naureskella sellaiselle.

Juuri näin. Oma mies on samanlainen. Hän on erittäin varakkaasta suvusta ja itse varakas tohtori. Hän on kotonaan klassisen musiikin konsertissa, mutta vastaavasti voi istua lähiökuppilassa. Hän pitää murtomaahiihdosta ja uinnista, jotka ovat lähinnä työväenluokkaisia lajeja ja ignoroi totaalisesti golfin kaltaiset eliittilajit. Ei ole tarvetta enää tehdä distinktiota, koska kukaan ei erehdy pitämään häntä esim. alemman keskiluokan merkonomina tai työväenluokan haalarimiehenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkästään ansiotulot. Kukaan ei varmaan kutsuisi esimerkiksi Vesa Keskistä ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi.

Ei tietenkään kutsuisi, hän on on rikas, monimiljonääri.

En usko, että Nalle Wahlroos ottaisi häntä mukaan riekkojahtiin kartanonsa maille. Liian rahvaanomainen seura ei varmaankaan kiinnosta.

Ap. Kerro mihin meidän perhe kuuluu. Itse koen olevani yläluokkaa. Meillä on siisti koti, hyvät vaatteet, terveellistä ruokaa. Isäni on työssä tehtaassa ja äiti kotona. Pojat opiskelevat yliopistossa, sisarestani tulee sairaanhoitaja ja itse pyrin ja kouluttautumaan talouspuolen johtotehtäviin. Asunto on oma, mutta pieni. Meillä on mukava ilmapiiri ja iloitaan aina kaikki, kun joku saa jotakin uutta esimerkiksi vaatetta.

Vierailija kirjoitti:

Ap. Kerro mihin meidän perhe kuuluu. Itse koen olevani yläluokkaa. Meillä on siisti koti, hyvät vaatteet, terveellistä ruokaa. Isäni on työssä tehtaassa ja äiti kotona. Pojat opiskelevat yliopistossa, sisarestani tulee sairaanhoitaja ja itse pyrin ja kouluttautumaan talouspuolen johtotehtäviin. Asunto on oma, mutta pieni. Meillä on mukava ilmapiiri ja iloitaan aina kaikki, kun joku saa jotakin uutta esimerkiksi vaatetta.

Sinä olet työväenluokkaa. Katsotaan tilanne uudestaan n. 30:n vuoden jälkeen kun olet rakentanut oman elämäsi, koulutuksesi ja urasi. Ehkä teet luokkaretken ehkä et.

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Ollaksesi yhteiskuntatieteilijä viestisi on minusta varsin arvottava. Käytät sellaisia ilmaisuja kuin "hienostella". Tästä saa kuvan, että tietty elämäntyyli tai tietyt makumieltymykset ovat teeskentelyä, kun taas toiset edustavat aitoja, rehellisiä valintoja. On varmaan niitäkin, jotka teeskentelevät pitävänsä jostain, josta eivät oikeasti pidä, mutta on aika kärjistettyä sanoa, että kampasimpukkapastan syöminen tai kauniisti pukeutuminen on hienostelua. Ihan rehellisesti voin sanoa, että jos pitäisi valita oluen ja viinin ja makkaran ja kampasimpukoiden välillä sen mukaan, kumpi maistuu omaan suuhun paremmalta, valitsisin viinin ja simpukat.

Makumieltymyksissä lienee ensisijaisesti kyse siitä, millaiseen makumaailmaan on lapsena tottunut. Ylempään keskiluokkaan kuuluvilla ihmisillä on tyypillisesti ehkä enemmän rahaa käytettävissä ruokaostoksiin, minkä seurauksena ruokavalio on monipuolisempi. On myös matkusteltu enemmän ja ehkä vähän erityyppisiin kohteisiin kuin työväenluokka ja totuttu ulkomailla uusiin makuihin. Jos on kovin yksipuolinen ruokavalio koko lapsuusajan, voivat uudet maut ja ruokien koostumukset olla vielä aikuisenakin epämiellyttäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Keskiluokkaiseksi itsensä kokevana opettajana on pakko kommentoida, että sinulla on aika tunkkainen käsitys opettajista. Viihdyn itse oikein hyvin räkälöissä ja niin viihtyy moni kolleganikin. Sellaisia Uuno Turhapuro -elokuvien opettajan ja opettajan rouvan kaltaisia itsetietoisia kansankynttilöitä ei näe nykyään kuin komedioissa. Tässä voi olla kyllä eroa kaupungin ja maaseudun välillä. Pienemmillä paikkakunnillahan opettajat eivät välttämättä voi asioida edes Alkossa tai istua kesällä terassilla, kaupungeissa voi vapaa-ajallaan tehdä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Kerro mihin meidän perhe kuuluu. Itse koen olevani yläluokkaa. Meillä on siisti koti, hyvät vaatteet, terveellistä ruokaa. Isäni on työssä tehtaassa ja äiti kotona. Pojat opiskelevat yliopistossa, sisarestani tulee sairaanhoitaja ja itse pyrin ja kouluttautumaan talouspuolen johtotehtäviin. Asunto on oma, mutta pieni. Meillä on mukava ilmapiiri ja iloitaan aina kaikki, kun joku saa jotakin uutta esimerkiksi vaatetta.

Sinä olet työväenluokkaa. Katsotaan tilanne uudestaan n. 30:n vuoden jälkeen kun olet rakentanut oman elämäsi, koulutuksesi ja urasi. Ehkä teet luokkaretken ehkä et.

Kiitos vastauksesta. Olen saanut hyvän osan .

Kyllä ihminen lokeroituu omaan luokkaansa heti, kun hän avaa suunsa ja alkaa puhumaan. Siitä kuulee välittömästi, mikä on taustansa ja sivistystasonsa.

Voi hitto tätä nousukkaiden Suomea. Kakistakaapa ulos kenen perheen vesa makaa ojassa räkä poskella. Onko ap: n perhettä noiden tuhansien asunnottomien joukossa. Entäs sadat tuhannet ylivelkaantuneet. Nyt on aika laittaa jalat maahan.

Poliisit, opettajat yms alempi keskiluokka.

Peritty raha, peritty ”historia suvussa”, korkea akateeminen ura. Sivistys useammassa sukupolvessa on ylempi keskiluokka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Keskiluokkaiseksi itsensä kokevana opettajana on pakko kommentoida, että sinulla on aika tunkkainen käsitys opettajista. Viihdyn itse oikein hyvin räkälöissä ja niin viihtyy moni kolleganikin. Sellaisia Uuno Turhapuro -elokuvien opettajan ja opettajan rouvan kaltaisia itsetietoisia kansankynttilöitä ei näe nykyään kuin komedioissa. Tässä voi olla kyllä eroa kaupungin ja maaseudun välillä. Pienemmillä paikkakunnillahan opettajat eivät välttämättä voi asioida edes Alkossa tai istua kesällä terassilla, kaupungeissa voi vapaa-ajallaan tehdä mitä haluaa.

Sivusta pitää kommentoida, että miellän itseni myös keskiluokkaiseksi opettajaksi, mutta ei tulisi mieleenikään mennä johonkin räkälään. Tom Collins kyllä maistuu golf-kentän ravintolassa, mutta juottoloihin en lähde.

Mihin luokkaan ap kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Tai jos erehtyikin, ei sillä ollut väliä hänelle. Hänhän ei pyrkinyt erottautumaan myöskään vaatetuksella tai tyylillä. Oikea pääoma tuo varaa liikkuvuuteen, koska ei ole kauhean riippuvainen muista tai muiden mielipiteistä, toisin kuin rajalliset resurssit omaavat, joille tärkeämpää tehdä vaikutus. Kun esittää kuuluvansa johonkin luokkaan, on toiveena päästä osalliseksi siitä hyvästä, mitä tähän kuuluvilla oikeasti on (arvostus, riippumattomuus jne.).

Nurinkuristahan on, että tällä on eniten väliä niille jotka eivät kuulu, kuin siihen kuuluville, joille se on luonnollinen olotila eikä mitään ihmeellistä. Siksi nousukkuus ja statusmerkkien vääränlainen palvominen kertoo paljon. Vähän kuin kylmässä katsoisivat sisään lämpimään ja ajattelisivat "nuo ihmiset on varmaan onnellisia". Mutta sisällä olevat tietävät, että elämä on yhtä mutkikasta, joskin ongelmat voivat olla erilaisia. Kristallilasista nautitusta viinistä tulee yhtä paha krapula kuin pullonsuusta juodusta Suomiviinasta.

Mihin luokkaan kuulun? Vanhempani olivat amk:n käyneitä, isovanhempani akateemisia, ja isoisoisäni myös akateeminen. Laajemmin suvussa löytyy taiteilijoita, juristeja ja ekonomeja. Myös kouluttamattomia (esim. serkkuni). Monella suvussa mielenterveysongelmia.

Lapsena asuimme omistusrivarissa. Ei paljon matkusteltu, ulkomailla ei juuri koskaan, lähinnä retkeiltiin/hiihdettiin luonnossa. Kirjoja oli paljon ja kaikki lukivat, teatterissa tai oopperassa ei juuri käyty. Harrastuksena ratsastus. Olen akateemisesti koulutettu, samoin mieheni. Harrastamme vaeltamista, lukemista ja kulttuuria, meillä on kaksi lasta. Puolison vanhemmat molemmat akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha ei ratkaise sosiaaliluokkaa, vaan usea eri tekijä. Luokkateorian mukaan mm. sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma taloudellisen pääoman lisäksi. Eli koulutus, ammatti, mutta myös vaikeammin kategorisoitavat tekijät kuten maku.

Kukinnluokka pyrkii erottumaan lähimmästä alemmasta luokasta teorian mukaan. Esim keskiliukan mielestä on junttia juoda kaljaa ja syödä grillimakkaraa, kun heitä alempi työväenluokka harrastaa sellaista. Keskiluokka siis erottautuu hienostelrmalla, kuten maistelemalla viinejä ja syömällä vaikka jotain kampasimpukkapastaa. Ja pukeutumalla hienostelevasti vaikka juhliin. Yläluokka taas erottautuu keskiluokasta juomalla kaljaa ja syömällä grillimakkaraa ja pukeutumalla arkisesti juhliinkin. Kukaanhan ei vahingossakaan sekoittaisi eliittiä duunariin kuitenkaan. Jne jne.

T. Näitä teoriota yliopistossa tenttinytkin yhteiskuntatieteilijä :)

Niin, todellisuudessa moinen erottautuminen voi myös olla melko nousukasmaista ja varsinkin nuoremmille ihmisille se on tärkeämpää.

Minä tiedän ipoista ja apoista, mutta saatan silti valita peruskeskikaljan ja naureskella tarpeelle snobbailla. Snobbailu oli itselleni nuorempana tärkeämpää. Nyt iän myötä tullut lisää rentoutta.

Mutta toki jos palataan itse aiheeseen, niin juntti tai huono-osainen ei välttämättä tiedä, mikä on hapanolut ja joko vähättelee sen tiedon tarpeellisuutta, tai vain ilmoittaa, että on pahaa/ei kiinnosta, nämä asiat kertovat siitä, millainen on yhteiskunnallinen asema.

Ja viimeinen kappale pätee kaikkeen. Yleensä mitä ylemmäksi luokassa mennään, sitä laajempi maku ihmisellä on. Eli ylempään luokkaan kuuluva voi olla tietoinen ja kiinnostunut myös sellaisista asioista jotka enimmäkseen mielletään alemman luokan jutuiksi, mutta alempaan luokkaan kuuluvissa on usein enemmän jäykkyyttä eikä rajojen ylittäminen kiinnosta samalla tavalla.

Niklas Herlin ryyppäili halvoissa räkälöissä, mutta saattoi ryyppäillä myös miljoonahuvilallaan. Keskiluokkaista opettajaa ei saa sinne räkälään ikinä, koska hän haluaa todellakin pitää siihen distinktiota. Herlinin ei tarvinnut pitää distinktiota, koska kukaan ei erehtynyt pitämään häntä alaluokkaisena rapajuoppona.

Keskiluokkaiseksi itsensä kokevana opettajana on pakko kommentoida, että sinulla on aika tunkkainen käsitys opettajista. Viihdyn itse oikein hyvin räkälöissä ja niin viihtyy moni kolleganikin. Sellaisia Uuno Turhapuro -elokuvien opettajan ja opettajan rouvan kaltaisia itsetietoisia kansankynttilöitä ei näe nykyään kuin komedioissa. Tässä voi olla kyllä eroa kaupungin ja maaseudun välillä. Pienemmillä paikkakunnillahan opettajat eivät välttämättä voi asioida edes Alkossa tai istua kesällä terassilla, kaupungeissa voi vapaa-ajallaan tehdä mitä haluaa.

Sivusta pitää kommentoida, että miellän itseni myös keskiluokkaiseksi opettajaksi, mutta ei tulisi mieleenikään mennä johonkin räkälään. Tom Collins kyllä maistuu golf-kentän ravintolassa, mutta juottoloihin en lähde.

Olen edellinen kirjoittaja. Pointtini oli, että opettajan ammatista ei voi suoraan päätellä mieltymyksiä. Totta kai on opettajia, joita ei ikinä saisi juottoloihin, mutta niin on sairaanhoitajia, myyjiä ja taksikuskejakin. Vastaavasti on opettajia, jotka vaihtelun vuoksi tykkäävät myös vähän rouheammasta meiningistä. Minä nautin erilaisten elämäntarinoiden kuuntelemisesta, ja lähiöpubeissa kuulee todella kiinnostavia kohtaloita. Olen sillä tavalla joustava, että voin syödä sekä mäkkärissä että fine dining -ravintolassa, juoda sekä hanaolutta että laatuviinejä, katsoa sekä tosi-tv:tä että taide-elokuvia. Minusta keskiluokkaisuuden voi ymmärtää myös niin, että voi sujuvasti vaihdella ylä- ja alaluokkaisiksi miellettyjen asioiden välillä.