Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Aivan taatusti on vastuussa, lääkäri-psykiatri vastaa siitä että hänelle tietoja toimittaneet psykologi tai sairaanhoitaja ovat tehtäviensä tasalla. Ja tiedoissa ei ole mitään selvästi havaittavia virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Juuri näin. Lääkäri on vastuussa tekemästään diagnoosista, diagnoosiin johtaneista tutkimuksista ne suorittanut henkilö. Samoin kuin lääkäri on vastuussa siitä, että hän ohjaa tiettyyn kuntoutukseen, kuntoutuksen toteuttaja on vastuussa kuntoutuksen laadusta ja oikeellisuudesta. Sitäpaitsi nykyään kuntouttaja usein ohjaa kuntoutukseen jo itse, lääkärin ei sitä tarvitse erikseen tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Aivan taatusti on vastuussa, lääkäri-psykiatri vastaa siitä että hänelle tietoja toimittaneet psykologi tai sairaanhoitaja ovat tehtäviensä tasalla. Ja tiedoissa ei ole mitään selvästi havaittavia virheitä.
No ei, ei sitten lainkaan. Miksi olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Aivan taatusti on vastuussa, lääkäri-psykiatri vastaa siitä että hänelle tietoja toimittaneet psykologi tai sairaanhoitaja ovat tehtäviensä tasalla. Ja tiedoissa ei ole mitään selvästi havaittavia virheitä.
Miten lääkäri voisi tällaisia virheitä havaita? Ei hänellä ole siihen koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Juu eihän lääkäri ole esim. röntgenteknikon tai talonmiehen yläpuolellakaan. Toki kaikki työ on arvokasta, mutta tasapalkkaisuus ei ole toiminut koskaan, eikä tule toimimaan koskaan. Siitä Neuvostoliitto ja monet muut sosialistisen järjestelmän kokeilut ovat kertoneet karua kieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Aivan taatusti on vastuussa, lääkäri-psykiatri vastaa siitä että hänelle tietoja toimittaneet psykologi tai sairaanhoitaja ovat tehtäviensä tasalla. Ja tiedoissa ei ole mitään selvästi havaittavia virheitä.
Miten lääkäri voisi tällaisia virheitä havaita? Ei hänellä ole siihen koulutusta.
Heh, heh, miten ihmeessä psykiatri voi sitten tehdä diagnoosin, jos ei ymmärrä mitä on diagnosoimassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Juu eihän lääkäri ole esim. röntgenteknikon tai talonmiehen yläpuolellakaan. Toki kaikki työ on arvokasta, mutta tasapalkkaisuus ei ole toiminut koskaan, eikä tule toimimaan koskaan. Siitä Neuvostoliitto ja monet muut sosialistisen järjestelmän kokeilut ovat kertoneet karua kieltään.
Aika ontuvia vertauksia. Eikä tasapalkkausta tarvittaisikaan, mutta kyllä se on ihan päivänselvä asia, että psykologien palkka suhteessa työn vastuullisuuteen on liian alhainen. Itse en ole koskaan valittanut, tienaan ihan riittävästi, mutta yleisesti kentällä epäsuhtaa on ja paljon. Erikoispsykologina tienaain virassa sen 4800€, nyt yksityisenä kuusta riippuen 6000-9000€/kk. Kyllä sillä elää. Eli rohkeasti vain unelmia kohti kaikki, älkää antako sen lannistaa, että lääkäreitä ylennetään ja aluksi palkkaus on heikohko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Paitsi tässä tilanteessa, lääkäri ei ole vastuussa psykologin työstä millään tapaa. Sorry
Aivan taatusti on vastuussa, lääkäri-psykiatri vastaa siitä että hänelle tietoja toimittaneet psykologi tai sairaanhoitaja ovat tehtäviensä tasalla. Ja tiedoissa ei ole mitään selvästi havaittavia virheitä.
Miten lääkäri voisi tällaisia virheitä havaita? Ei hänellä ole siihen koulutusta.
Heh, heh, miten ihmeessä psykiatri voi sitten tehdä diagnoosin, jos ei ymmärrä mitä on diagnosoimassa...
Toki ymmärtää, mutta ei hän voi arvioida esim. neuropsykologisen tutkimuksen laatua tai siitä tehtyjä johtopäätöksien oikeellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Juu eihän lääkäri ole esim. röntgenteknikon tai talonmiehen yläpuolellakaan. Toki kaikki työ on arvokasta, mutta tasapalkkaisuus ei ole toiminut koskaan, eikä tule toimimaan koskaan. Siitä Neuvostoliitto ja monet muut sosialistisen järjestelmän kokeilut ovat kertoneet karua kieltään.
Aika ontuvia vertauksia. Eikä tasapalkkausta tarvittaisikaan, mutta kyllä se on ihan päivänselvä asia, että psykologien palkka suhteessa työn vastuullisuuteen on liian alhainen. Itse en ole koskaan valittanut, tienaan ihan riittävästi, mutta yleisesti kentällä epäsuhtaa on ja paljon. Erikoispsykologina tienaain virassa sen 4800€, nyt yksityisenä kuusta riippuen 6000-9000€/kk. Kyllä sillä elää. Eli rohkeasti vain unelmia kohti kaikki, älkää antako sen lannistaa, että lääkäreitä ylennetään ja aluksi palkkaus on heikohko.
Lääkäri on vastuussa ihmisten hengestä ihan konkreettisesti määrätessään lääkkeitä, kaikki laskelmat on oltava ehdottomasti oikein ja oireista vedetty oikeat johtopäätökset. Psykologin vastuu on aivan jotain muuta. Siksi myös pääsyvaatimukset koulutukseen etenkin matematiikan osalta ovat aivan eri tasolla. Lopulta tämä vastuu näkyy myös palkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Juu eihän lääkäri ole esim. röntgenteknikon tai talonmiehen yläpuolellakaan. Toki kaikki työ on arvokasta, mutta tasapalkkaisuus ei ole toiminut koskaan, eikä tule toimimaan koskaan. Siitä Neuvostoliitto ja monet muut sosialistisen järjestelmän kokeilut ovat kertoneet karua kieltään.
Aika ontuvia vertauksia. Eikä tasapalkkausta tarvittaisikaan, mutta kyllä se on ihan päivänselvä asia, että psykologien palkka suhteessa työn vastuullisuuteen on liian alhainen. Itse en ole koskaan valittanut, tienaan ihan riittävästi, mutta yleisesti kentällä epäsuhtaa on ja paljon. Erikoispsykologina tienaain virassa sen 4800€, nyt yksityisenä kuusta riippuen 6000-9000€/kk. Kyllä sillä elää. Eli rohkeasti vain unelmia kohti kaikki, älkää antako sen lannistaa, että lääkäreitä ylennetään ja aluksi palkkaus on heikohko.
Lääkäri on vastuussa ihmisten hengestä ihan konkreettisesti määrätessään lääkkeitä, kaikki laskelmat on oltava ehdottomasti oikein ja oireista vedetty oikeat johtopäätökset. Psykologin vastuu on aivan jotain muuta. Siksi myös pääsyvaatimukset koulutukseen etenkin matematiikan osalta ovat aivan eri tasolla. Lopulta tämä vastuu näkyy myös palkassa.
Tämähän ei ollut missään kohtaa pointti edes. Kyllä, lääkäreiden palkka saa olla isompi, eihän se ole ongelma, palkkaero on kohtuuttoman suuri, sitä ei käy kiistäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Juu eihän lääkäri ole esim. röntgenteknikon tai talonmiehen yläpuolellakaan. Toki kaikki työ on arvokasta, mutta tasapalkkaisuus ei ole toiminut koskaan, eikä tule toimimaan koskaan. Siitä Neuvostoliitto ja monet muut sosialistisen järjestelmän kokeilut ovat kertoneet karua kieltään.
Aika ontuvia vertauksia. Eikä tasapalkkausta tarvittaisikaan, mutta kyllä se on ihan päivänselvä asia, että psykologien palkka suhteessa työn vastuullisuuteen on liian alhainen. Itse en ole koskaan valittanut, tienaan ihan riittävästi, mutta yleisesti kentällä epäsuhtaa on ja paljon. Erikoispsykologina tienaain virassa sen 4800€, nyt yksityisenä kuusta riippuen 6000-9000€/kk. Kyllä sillä elää. Eli rohkeasti vain unelmia kohti kaikki, älkää antako sen lannistaa, että lääkäreitä ylennetään ja aluksi palkkaus on heikohko.
Lääkäri on vastuussa ihmisten hengestä ihan konkreettisesti määrätessään lääkkeitä, kaikki laskelmat on oltava ehdottomasti oikein ja oireista vedetty oikeat johtopäätökset. Psykologin vastuu on aivan jotain muuta. Siksi myös pääsyvaatimukset koulutukseen etenkin matematiikan osalta ovat aivan eri tasolla. Lopulta tämä vastuu näkyy myös palkassa.
Mikä se psykologin vastuu sun mielestä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃
Eihän psykologi edes saa tehdä diagnoosia, saa kyllä tehdä sitä tukevaa työtä, mutta diagnosointi on psykiatrin hommia. Sama homma oikeastaan kaikessa kliinisessä työskentelyssä, psykologi toimii psykiatrin apulaisena. Ja eivät todellakaan ole TÄYSIN eri hommia, erittäin paljon samoja aihepiirejä. Esim. psykoterapiaa saa antaa koulutettu sh, psykologi tai psykiatri, tosin on sanomattakin selvää että noista vaihtoehdoista valitsisin lääkärin.
Aika kovapalkkaisia ja korkeasti koulutettuja avustajia sä ajattelet lääkäreillä olevan 😂 Ja tuo väite psykoterapiasta on jo todella paksu. Toivottavasti kukaan ei joudu valepsykoterapeutille.
Kovapalkkaisia? ei se psykiatrin palkka, kovin paljoa eroa psykiatrisen sairaanhoitajan palkasta. Tottakai pitää olla koulutus, eihän lääkäri saa toimia sairaanhoitajanakaan ilman ko. tehtävien koulutusta.
Sinulla on varsin erikoinen käsitys psykiatreista pelkkinä reseptinkirjoittajina. Psykiatri on se joka tekee diagnoosin, sanoo viimeisen sanan ja ottaa vastuun, sairaanhoitajien ja psykologien tehtävä tuottaa psykiatrille aineistoa tuota päätöstä varten. Olisihan se älytöntä jos kovapalkkainen psykiatri joutuisi tekemään psykologien tai sairaanhoitajien tehtäviä.
Nää ei nyt olleet mun kaikki, mutta vastaan silti. Kyllä psykologin palkka on ”kova” assistentin avustaviin tehtäviin. Ja toki psykiatri tekee lääkärin työtä, sehän on selvä. Verrattaessa psykologin ja psykiatrin töitä, ero on juurikin tuossa, että psykologi tekee diagnostiikkaa ja terapiaa/kuntoutusta, psykiatri sen diagnoosin ja lääkityksen. En siis pidä psykiatria leimasimena, itselleni en vain sitä työtä halunnut. Psykologi tekee paljon monipuolisempaa työtä ja on kyllä hyvin vahvasti vastuussa omasta työstään ja lausunnoistaan, ei se työpari.
Psykiatrin palkoilla ei todellakaan kannata tehdä sairaanhoitajan tai psykologin töitä, koska palkka on yli 50% kovempi.
Totuus on että sinulla ei riittänyt kapasiteetti että olisit päässyt opiskelemaan lääkäriksi ja sitä kautta psykiatriksi vaan päädyit psykologiksi. Ja nyt yrität selittää ummet ja lammet ettet edes halunnut lääkäriksi, psykiatrit ovat vain reseptiautomaatteja, tiedät lääkärin joka opiskeli psykologiksi yms. jada, jada... ja miten muka psykologi tekee monipuolisempaa työtä?
Tottakai jokainen on sinällään vastuussa omista hommistaan, mutta psykiatri tekee lopullisen diagnoosin ja vastaa siitä. Psykiatrilla on siis se todellinen vastuu lopullisista päätöksistä.
Onhan se varmaan vaikea uskoa, että valitsin psykologian lääkärinopintojen sijaan. Näin nyt kuitenkin on. Toki myös se fakta kohdallani vaikutti asiaan, että lääkikseen mennessäni olisin joutunut muuttamaan, psykaan pääsin kotipaikkakunnalleni. Enkä tunne lääkäriä, joka opiskeli psykologiksi, se oli joku muu. Sensijaan psykiatrin tiedän, joka on myös psykoterapeutti, juuri siksi, että psykiatrina hän ei terapiatyötä olisi voinut tehdä. Ja kyllä, psykiatrilla on vastuu diagnoosista, psykologilla antamastaan hoidosta. Kaikki ei tee työtä palkan vuoksi. Ja jos katsoo missä psykologi voi työskennellä ja vertaa sitä lääkärin työhön, on paljon enemmän valinnanvaraa. Psykologin työ on monipuolisempaa, halusit tai et. Ja johan sanoin, että lääkärit eivät ole vain reseptiautomaatteja, fakta on se, että reseptien kirjoittamiseen nyt vaan suuri osa heidän työajastaan menee.
Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti...
Monipuolisempaa niin varmasti, mutta sairaanhoitajan työ on vielä enemmän monipuolisempaa, jos katsot missä sairaanhoitaja voi työskennellä, Huoh!
Ja tottakai lääkärien hommiin kuuluu myös reseptien kirjoittaminen, se on vastuullista työtä, psykologit eivät saa niitä myöntää tai edes uusia.
Sairaanhoitajista en ole mitään edes sanonut. Ja vastuullista työtä psykologinkin työ on, miksi juuri reseptit tekisi työstä vastuullista?
Ihan tosissasiko kysyt miksi reseptien myöntämisoikeus vaatii vastuuta?
En kysy, kysyn miksi reseptien kirjoitusoikeus olisi ainoa vastuullisen työn mittari?
Kuka niin on väittänyt että olisi ainoa? Mittareita on useita, yleisesti suurimman vastuun kantaa aina se joka tekee lopulliset päätökset, hän on vastuussa myös alaspäin että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat riittävän laadukkaita, hänellä on yleensä myös suurin palkka.
Se, että yhteiskunnassamme lääkärin työtä arvostetaan enemmän ja heille maksetaan enemmän, on yhteiskunnallinen epäkohta, rakenteellinen ongelma, ei työn vastuullisuuteen liittyvä asia. Lääkäri ei työyhteisössä ole esim. neuropsykologia ylempänä, vaan he ovat ihan samalla linjalla ja yhtä vastuussa omasta työstään.
Juu eihän lääkäri ole esim. röntgenteknikon tai talonmiehen yläpuolellakaan. Toki kaikki työ on arvokasta, mutta tasapalkkaisuus ei ole toiminut koskaan, eikä tule toimimaan koskaan. Siitä Neuvostoliitto ja monet muut sosialistisen järjestelmän kokeilut ovat kertoneet karua kieltään.
Aika ontuvia vertauksia. Eikä tasapalkkausta tarvittaisikaan, mutta kyllä se on ihan päivänselvä asia, että psykologien palkka suhteessa työn vastuullisuuteen on liian alhainen. Itse en ole koskaan valittanut, tienaan ihan riittävästi, mutta yleisesti kentällä epäsuhtaa on ja paljon. Erikoispsykologina tienaain virassa sen 4800€, nyt yksityisenä kuusta riippuen 6000-9000€/kk. Kyllä sillä elää. Eli rohkeasti vain unelmia kohti kaikki, älkää antako sen lannistaa, että lääkäreitä ylennetään ja aluksi palkkaus on heikohko.
Lääkäri on vastuussa ihmisten hengestä ihan konkreettisesti määrätessään lääkkeitä, kaikki laskelmat on oltava ehdottomasti oikein ja oireista vedetty oikeat johtopäätökset. Psykologin vastuu on aivan jotain muuta. Siksi myös pääsyvaatimukset koulutukseen etenkin matematiikan osalta ovat aivan eri tasolla. Lopulta tämä vastuu näkyy myös palkassa.
Tämähän ei ollut missään kohtaa pointti edes. Kyllä, lääkäreiden palkka saa olla isompi, eihän se ole ongelma, palkkaero on kohtuuttoman suuri, sitä ei käy kiistäminen.
Itseasiassa suhteellinen palkkaero psykologien ja lääkärien välillä on Suomessa pieni, vain 50%, USA:ssa se on yli 300% ts. lääkäreillä on yli kolminkertainen mediaanipalkka psykologeihin verrattuna. Toki USA:ssa lääkärit ovat erityisen hyvin palkattuja, mutta sairaanhoitajat saavat siellä lähes yhtä paljon palkkaa kuin psykologit.
Ja nyt puhun opinnoista ennen uudistusta 2016. Enäähän ei lisensiaatiksi edes valmistuta.