Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyytäisin pientä laskuapua tähän väliin... Holopaisen kirja s. 204:

Mikrotietokoneiden maahantuoja toi eräänä vuonna maahan 3500 mikrotietokonetta. Näistä 150:lle jouduttiin tekemään takuukorjauksia. Seuraavana vuonna samoja mikrotietokoneita aiotaan tuoda 70 % edellisvuotta enemmän. Määritä 95 % luottamusväli jälkimmäisenä vuonna takuun perusteella korjattavien mikrotietokoneiden määrälle.

Oikea vastaus: 210 kpl - 300 kpl.

Itse saan alarajaksi 215,07 ja ylärajaksi 294,92 - pyöristämiset eivät siis voi mennä noiden oikeiden vastausten mukaisesti.?

Laskin siis ensin suhteellisen osuuden 95% luottamusvälillä ekana vuonna 3500 kappaleelle. Tulokseksi alaraja 0,03614721738 ja yläraja 0,04956706834.

1,7x3500= 5950 (noussut mikrotietokoneiden määrä seur. vuonna)

Kerroin tuon 5950 alarajalla ja ylärajalla ensimmäisenä vuonna ja sain nuo aikaisemmin mainitut 215 ja ~295.

Mikähän mättää?

Ihan oikein lasket, jos käytät pyöristettyjä arvoja ylä- ja alarajasta niin väliksi tulee about 214-298, minkä kirjan tekijät ovat omavaltaisesti päättäneet pyöristää 210-300 kappaleeseen (laskussa ei kuitenkaan itsessään ole mitään vikaa)

Jep. HoloPulkki on tunnettu siitä, että vastaukset ovat vähän viitteelliset. Onhan nuo lähtöluvutkin itse asiassa tasakymppejä, ehkä se on teollisuuden tapa pyöristää tällaiset asiat. Siitä olisi kyllä hyvä olla maininta kirjassa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas olis kysymys vuoden 2017 valintakokeen 1.2.3 todennäköisyyslaskusta, jos joku pystyis jotain vinkkiä antamaan tai aukaseen miks en tajua mistä noi numerot tulee (tn kun on saanut positiivisen, niin on oikeasti masentunut) :'D toivottavasti kaikki ei ihan ignoorais tätä viestiä

Tehtävänanto on tavan mukaisesti kauhean koukeroisesti kirjoitettu, mutta sensitiviisyyden ja spesifisyyden määritelmät on johdannossa, todennäköisyydet kuulua niihin luokkiin on kokonaistodennäköisyyksiä. Eli tehtävä on aika simppeliä lukujen syöttämistä kaavaan (Bayes).

Kuinka monen muun läheiset yrittää kannustaa mutta sitte samalla tulee kuitenki kyseenalaistaneeksi sun valinnat tavoitella paikkaa psykalta (esim. pitäiskö miettiä jotai muuta alaa, mennä yrittää korottaan yo-arvosanoja, kommentoi välivuosien määrästä jne.)

Mulla oli taas tollanen päivä, vaikka kuinka paljo oon tehny töitä psykan eteen ja teen täälläki hetkellä nii hetiku muut rupee epäilen tätä nii tulee ittellekki semmonen fiilis että onko tässä enää mitää järkeä. Toivottavasti muilla on ollu siis parempi päivä tänään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?

Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa. 

Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?

Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.

Minäkin tiedän henkilöitä, joilla on sekä lääkärin että psykologin pätevyys, en ymmärrä mitä epäuskottavaa siinä olisi, sillä luultavasti jo ammattien edustajat eivät ole mistään tyhmemmästä päästä. Jos jotain henkilöä kiinnostaa lääketiede JA psykologia, niin ei siitä psykiatriasta saa juurikaan irti jos juuri PSYKOLOGIA kiinnostaa.

Pätevyys on eri asia, mutta lääkäri, joka  lähtee opiskelemaan psykologian tutkintoa, sen sijaan että erikoistuisi psykiatriksi ja samalla suorittaisi opintokokonaisuudet, joissa pääsee esim. tutkimaan haluamiansa psykologian alueita on kyllä psykiatrisen hoidon tarpeessa. Vähän sama jos KTM, suorittaisi tradenomin tutkinnon päästäkseen tilintarkastajaksi.

Ymmärrätkö, että psykologiassa ja psykiatriassa on ihan eri oppisisällöt ja pätevyydet. Psykiatria ei ole mikään psykologian korkeampi versio vrt tradenomi-KTM, lähihoitaja-SH tai insinööri - DI. Tottakai mielenterveyden asioista kiinnostunut lääkäri erikoistuu psykiatriaan, koska se on lääketiedettä. Mutta jos joku lääkäri syystä tai toisesta on kiinnostunut juuri PSYKOLOGIASTA, niin eiköhän hän silloin opiskele psykologiaa tai muuten perehdy psykologiaan.

Psykiatriassa on myös hyvin paljon samaa ja samoja kursseja voi käydä opiskelemassa. Psykiatreja on esim. käyttäytymistieteiden tutkijoina/ asiantuntijoina. Toisinpäin homma ei toimikaan, koska pohjalla täytyy olla lääkärin tutkinto.  Ei ole järkeä hakea opiskelemaan psykologiksi, kun psykiatriksi erikoistumalla pääsee halutessaan käytännössä samoihin hommiin.

Lisäksi psykiatriksi erikoistuvista on pulaa, joten sekään ei ole ongelma. Palkkaero psykiatrilla ja psykologilla on yli 50%. 

Ei ole totta, älä jaksa vängätä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monen muun läheiset yrittää kannustaa mutta sitte samalla tulee kuitenki kyseenalaistaneeksi sun valinnat tavoitella paikkaa psykalta (esim. pitäiskö miettiä jotai muuta alaa, mennä yrittää korottaan yo-arvosanoja, kommentoi välivuosien määrästä jne.)

Mulla oli taas tollanen päivä, vaikka kuinka paljo oon tehny töitä psykan eteen ja teen täälläki hetkellä nii hetiku muut rupee epäilen tätä nii tulee ittellekki semmonen fiilis että onko tässä enää mitää järkeä. Toivottavasti muilla on ollu siis parempi päivä tänään

Osa näistä kommentoijista on oikeasti hyvällä liikenteessä, esim. oma äitisi saattaa kuulua siihen joukkoon. Halutaan toimiva ratkaisu sinun tilanteeseesi. Siitä tulee ratkaisun esittäjälle hyvä mieli, ketäpä onnistuminen ei kiinnostaisi?, mutta samalla siinä yleistetään, että sinäkin haluat helpon ja nopean ratkaisun ja siitä tulee sinullekin hyvä mieli. Näinhän se ei mene, ja tuossa kohtaa sinä ärsyynnyt. Ihan aiheesta kyllä, sinua tavallaan lytätään tuossa. Mutta koska esittäjä ei sitä oikeasti niin tarkoita, anna hyvää tarkoittavan neuvon mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai voit lyhyesti vastata "juu olen miettinyt" ja vaihtaa puheenaihetta.

Pahimmillaan nämä hyvää tarkoittavat neuvot ovat myös täysin vääriä, joko mielikuviin tai kymmenien vuosien takaiseen tilanteeseen sopineet. Näitä on mm. "mene sairaalaan apuhoitajaksi töihin, siitä saa työkokemuspisteitä!", "mene lukemaan jotain muuta ja pyydät sitten siirtoa psykalle!" ja klassikko "mihin ihmeeseen psykologi matikkaa tarvitsee, miksi sinä sitä luet?!"

Unelmien eteen työskentelyssä on aina järkeä. Myös siinä tilanteessa, että unelmaa ei lopulta saavuttaisi. Myöhemmin tietää, että teki sen eteen paljon, ja se on helpompi siirtää osaksi omaa elämänpolkua.

Mutta juuri sinä onnistut juuri tänä keväänä, joten tuota ei tarvitse nyt miettiä!

Paitsi että eihän kaikki muut työt ja niihin pääsy ole helppoa ja nopeaa. Tuokin on vähättelevää sinun puoleltasi. Joillain läheisillä voi olla ihan aiheellinen huoli, että hakija tuhraa vuositolkulla elämästään sellaiseen mihin ei ole rahkeita. Suurimalle osalle montaa kertaa hakevista käy niin. Kuulostaa ehkä ikävältä, mutta näin se on.

Sosiaalitieteisiin voi hakea valintakurssilla, kurssi löytyy täältä https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta/cur/hy-CUR-140255271

Voi kun psykaan olisi sama mahis!

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalitieteisiin voi hakea valintakurssilla, kurssi löytyy täältä https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta/cur/hy-CUR-140255271

Voi kun psykaan olisi sama mahis!

Jeo. Psykalla on perinteisesti ehkä kaikkein hankalimmat koukerot sisäänpääsyn suhteen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalitieteisiin voi hakea valintakurssilla, kurssi löytyy täältä https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta/cur/hy-CUR-140255271

Voi kun psykaan olisi sama mahis!

Jeo. Psykalla on perinteisesti ehkä kaikkein hankalimmat koukerot sisäänpääsyn suhteen...

Auttaisi tämmöstä, joka aina kaikki pääsykokeet mokaa mutta on ahkera ja tavoitteellinen puurtaja noin niinku muuten. 

Siis tuon yhden 5op kurssin arvosanalla on mahdollista päästä sisään? Vai karsitaanko sisäänpääsijät perusopinnot opintokokonaisuuden perusteella? Vai perusopinnot + aineopinnot? Tuollainen ei varmaan oikein toimisi psykalle. Sadat, jos ei jopa tuhannet hakijat, ovat suorittaneet psykologian perusopinnot (25op) avoimessa yliopistossa. Uskallan väittää, että vuosien saatossa on kerääntynyt kymmeniä hakijoita, joilla on täyden vitosen keskiarvo 5-5-5-5-5 rivillä. 

Vierailija kirjoitti:

Siis tuon yhden 5op kurssin arvosanalla on mahdollista päästä sisään? Vai karsitaanko sisäänpääsijät perusopinnot opintokokonaisuuden perusteella? Vai perusopinnot + aineopinnot? Tuollainen ei varmaan oikein toimisi psykalle. Sadat, jos ei jopa tuhannet hakijat, ovat suorittaneet psykologian perusopinnot (25op) avoimessa yliopistossa. Uskallan väittää, että vuosien saatossa on kerääntynyt kymmeniä hakijoita, joilla on täyden vitosen keskiarvo 5-5-5-5-5 rivillä. 

no ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Siis tuon yhden 5op kurssin arvosanalla on mahdollista päästä sisään? Vai karsitaanko sisäänpääsijät perusopinnot opintokokonaisuuden perusteella? Vai perusopinnot + aineopinnot? Tuollainen ei varmaan oikein toimisi psykalle. Sadat, jos ei jopa tuhannet hakijat, ovat suorittaneet psykologian perusopinnot (25op) avoimessa yliopistossa. Uskallan väittää, että vuosien saatossa on kerääntynyt kymmeniä hakijoita, joilla on täyden vitosen keskiarvo 5-5-5-5-5 rivillä. 

älä väitä, jos sulla ei ole tietoa

Vierailija kirjoitti:

Täällä kans yksi hieman katkera psykologi palkkojen suhteen. Joo tiedän, että lääkärillä on lääketieteellinen hoitovastuu ja noh, 6kk pidempi koulutus kuin psykologeilla, ja etenkin lääkäripula on iso ongelma mutta silti.

Tässä oiva esimerkki Mikkelistä 

https://www.essote.fi/ammattilaiselle/pth-laakariksi/pth-laakarina-puum…

Peruspalkka lisentiaatille 6500 euroa, johon päälle 500 euron rekrylisä sekä 20% syrjäseutulisä eli 9000 palkka ja siihen päälle vielä toimenpidepalkkiot, iltatyöt, ylityöt, viikonloput jos tekee yms.

Eli juuri valmistunut peruslääkäri saa helposti 10 000 euron bruttopalkan.

Sitten  meillä on 20 vuoden kliinisen kokemuksen omaava psykologian tohtori ja neuropsykologian erikoispsykologi, jonka bruttopalkka samassa kaupungissa on 4500 euroa :)

Pakko sanoa kyllä, että välillä suoraan vituttaa, että lääkärien armottoman kovan statuksen ja pulan takia heidän palkat ovat yliopistokaupunkien ulkopuolella ihan älyttömiä. Hieman se kyllä panee miettimään omaa alavalintaa, kun potilaat ovat samat, kokoukset ovat samat, mutta työtehtävät poikkeavat ja sitten lääkärikollegalla 4000 euroa parempi bruttopalkka.

Tiedän, verotus on progressiivista mutta ymmärrätte silti pointin...

Inbefore, PsYkoLogIa on KuTsuMusAmmATTI

Toki on, mutta korkeakoulututkintojen palkat tasa-arvoon kiitos.

Siitä vaan pyrkimään lääkäriksi, varoituksena vaan että ilman pitkän matematiikan todella hyvää hallitsemista sinne on turha pyrkiä ja se on juurikin kompastuskivi erittäin monelle. Moni muukin tohtori vinkuu palkkatasarvoa etenkin humanisti- ja taidepuolelta, monet heistä tienaavat alle 3000€. Kyseessä on kuitenkin kysynnän ja tarjonnan laki, näihin aloihin löytyy aina hakijoita oli palkka melkein mitä tahansa.

Lohdutukseksi voi katsella mitä lääkäri tienaa esim. USA:ssa, suomalaiset kollegat ovat heihin nähden todellisessa palkkakuopassa, siellä lääkärin mediaanipalkka on 300 000 dollaria/ vuosi ja keskiarvo vielä korkeampi, Psykologin mediaanipalkka on siellä 'vain' 85 000 /vuosi, joten suhteessa suomalaiset psykologit ovat erittäin hyvin palkattuja, varsinkin jos huomioi nettotulot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tuon yhden 5op kurssin arvosanalla on mahdollista päästä sisään? Vai karsitaanko sisäänpääsijät perusopinnot opintokokonaisuuden perusteella? Vai perusopinnot + aineopinnot? Tuollainen ei varmaan oikein toimisi psykalle. Sadat, jos ei jopa tuhannet hakijat, ovat suorittaneet psykologian perusopinnot (25op) avoimessa yliopistossa. Uskallan väittää, että vuosien saatossa on kerääntynyt kymmeniä hakijoita, joilla on täyden vitosen keskiarvo 5-5-5-5-5 rivillä. 

no ei ole. 

Mitä siis ei ole? Tiedän, että sadat hakijat ovat suorittaneet perusopinnot. Tiedän myös, ettei vitosen arvosanan saaminen ole mikään supervaativa homma. Vitosen keskiarvon saaminen toki on, niinhän sen pitääkin olla, mutta psykalle on todella paljon hyviä hakijoita.

Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että psykalle (ja oikeastaan kaikkiin koulutuksiin) pitäisi olla avoimen väylä. Mielestäni vaatimuksena pitäisi kuitenkin olla vähintään 4 keskiarvo sekä perus- että aineopinnoista ja lisäksi jonkinlainen pääsykoe tai soveltuvuustesti. Perus- ja aineopintoihin ei esimerkiksi sisälly yhtään tilastotiedettä, joten sisäänpäässeet muodostaisivat aika heterogeenisen ryhmän, jota olisi hyvin vaikea lähteä kouluttamaan yhtenäisellä suunnitelmalla, jos yksi porukka tulee suoraan lukiosta ilman tilastoa ja psykologiaa (lukion tilastoa ja psykologiaa ei voi verrata yliopistotason vastaaviin), toinen porukka tulee tilastopainotteisella pääsykokeella ja kolmas porukka tulee avoimen psykologia opinnoilla sisään.

Tänä vuonna tasoa nähdään, kun Jyväskylän avoimen väylässä voi hakea kaikki aineopinnot tehneet.

Viime vuonnahan ne piti olla nimenomaan avoimesta (esim. Helsingin yliopistossa psyka on rajoitettu sivuaine) eivätkä saaneet olla osana tutkintoa. Sisäänpääsyyn riitti neloset.

Väylä ei toki ole kauhean suosittu FM-tutkintonsa vuoksi, mutta toiskertalainen ei menetä hakemisessa mitään, ja joillekin tuokin tutkinto riittää omiin tarpeisiin vallan mainiosti. Kuten avoimen väylään kuuluu, sinne saa hakea myös ilman toisen asteen tutkintoa.

Kuulisin mielelläni perusteluja sille, miksi viestissä 1094 esittämäni ajatus on niin huono? Kai te ymmärrätte, että psykologian laitoksilla on melko rajalliset resurssit? Jännäksi menisi, jos otettaisiin esimerkiksi yhden 5op kurssin perusteella sisään, kun ensimmäisen vuoden jälkeen olisi 50 ihmisellä vitonen kyseisestä kurssista.

Olen suorittanut kursseja avoimessa. Monella kurssilla on esitetty arvosanajakauma, eikä ne vitoset mitään yksittäistapauksia todellakaan ole. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulisin mielelläni perusteluja sille, miksi viestissä 1094 esittämäni ajatus on niin huono? Kai te ymmärrätte, että psykologian laitoksilla on melko rajalliset resurssit? Jännäksi menisi, jos otettaisiin esimerkiksi yhden 5op kurssin perusteella sisään, kun ensimmäisen vuoden jälkeen olisi 50 ihmisellä vitonen kyseisestä kurssista.

Olen suorittanut kursseja avoimessa. Monella kurssilla on esitetty arvosanajakauma, eikä ne vitoset mitään yksittäistapauksia todellakaan ole. 

Ehdottamasi valintapa on:

- työläs ja monimutkainen valitsijoille, ts. käsityötä

- soveltuvuuskokeista luovuttiin juuri, koska ne eivät ole luotettavia ja vertailukelpoisia

- arvosanarajaksi on päätetty 3 (hyvät tiedot) (sivumennen sanoen pääsykokeessa raja on 60 eli puolet skaalatuista maksimipisteistä)

- myöskään todistusvalinnalla tulevilla ei ole tilastotieteen opintoja, joten niitä olisi turha vaatia avoimen kauttakaan

Jokainen opiskelija on itse velvollinen huolehtimaan, että pohjatiedot kursseille täyttyvät. Jos ei osaa matikkaa, menee lukiomatikan kertauskurssille. Jos ei osaa ruotsia, menee ruotsin tukikurssille. Jos ei osaa enkkua, käy enkun kurssin. Jos ei osaa tilastoa, menee tilastotieteen perusteisiin.

 

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia psykologiaan liittyviä töitä olette tehneet psykologian kandina maisteriopintojen ohessa? Talous vaati työssäkäymisen viimeistään maisterivaiheen opinnoissa, mutta olisi kiva kartuttaa samalla relevanttia työkokemusta. Olen yrittänyt googlailla, minkälaisia paikkoja psykologian kandina olisi mahdollista saada, mutta kaikki paikat, jotka löydän vaativat maisterin paperit.

Et saa työskennellä psykologina ennen kuin olet pakollisen harjoittelun suorittanut. Opintojen ohessa siis teet jotain ihan muuta. Itse olin assistenttina yliopistolla.

Vierailija kirjoitti:

auttaakohan viime vuoden kokeen kysymysten läpi käyminen?

Tottakai auttaa, kun muistat lukea myös vastaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?

Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa. 

Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?

Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.

Kaksi täysin eri hommaa! Itsehän en psykaitrina työskentelisi päivääkään; on vain reseptien kirjoittamista. Karrikoituna toki, mutta erikoispsykologina saan tehdä juuri sitä työtä mitä haluan, monipuolisesti ja just niin paljon kuin haluan. Jos haluan tehdä terapiatyötä, voin tehdä. Jos haluan tehdä diagnostiikkaa, voin tehdä. Jos haluan tehdä tutkimustyötä, voin sen tehdä. Pääsin sekä psykaan että lääkikseen, mutta edes tulevan palkan vuoksi en psykiatriksi halunnut. Ja päivääkään en ole katunut. Ja vallan hyvin olen tienannut 😃