Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

eihän sillä ole väliä missä järjestyksessä laittaa nuo yliopistot?

kai siinä mit'ään huomioioda mihin mahikset päästä ja toisekseen mihin haluaa niin siinä järjestyksessä.

Hakeeko joku muuhunkin kuin psykaan tai logopediaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?

Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa. 

Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?

Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.

Minäkin tiedän henkilöitä, joilla on sekä lääkärin että psykologin pätevyys, en ymmärrä mitä epäuskottavaa siinä olisi, sillä luultavasti jo ammattien edustajat eivät ole mistään tyhmemmästä päästä. Jos jotain henkilöä kiinnostaa lääketiede JA psykologia, niin ei siitä psykiatriasta saa juurikaan irti jos juuri PSYKOLOGIA kiinnostaa.

Pätevyys on eri asia, mutta lääkäri, joka  lähtee opiskelemaan psykologian tutkintoa, sen sijaan että erikoistuisi psykiatriksi ja samalla suorittaisi opintokokonaisuudet, joissa pääsee esim. tutkimaan haluamiansa psykologian alueita on kyllä psykiatrisen hoidon tarpeessa. Vähän sama jos KTM, suorittaisi tradenomin tutkinnon päästäkseen tilintarkastajaksi.

Ymmärrätkö, että psykologiassa ja psykiatriassa on ihan eri oppisisällöt ja pätevyydet. Psykiatria ei ole mikään psykologian korkeampi versio vrt tradenomi-KTM, lähihoitaja-SH tai insinööri - DI. Tottakai mielenterveyden asioista kiinnostunut lääkäri erikoistuu psykiatriaan, koska se on lääketiedettä. Mutta jos joku lääkäri syystä tai toisesta on kiinnostunut juuri PSYKOLOGIASTA, niin eiköhän hän silloin opiskele psykologiaa tai muuten perehdy psykologiaan.

Psykiatriassa on myös hyvin paljon samaa ja samoja kursseja voi käydä opiskelemassa. Psykiatreja on esim. käyttäytymistieteiden tutkijoina/ asiantuntijoina. Toisinpäin homma ei toimikaan, koska pohjalla täytyy olla lääkärin tutkinto.  Ei ole järkeä hakea opiskelemaan psykologiksi, kun psykiatriksi erikoistumalla pääsee halutessaan käytännössä samoihin hommiin.

Lisäksi psykiatriksi erikoistuvista on pulaa, joten sekään ei ole ongelma. Palkkaero psykiatrilla ja psykologilla on yli 50%. 

No entäs me oikeat keskustelijat täällä, jotka haluamme vaihtaa alaa? Mikä tutkinto pohjalla?

Vipusen blogissa kerrotaan reaaliaineista sisäänpäässeillä. Ei isoja muutoksia.

https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2021/03/17/onko-lukion-ainevalintojen-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologin on hyvä ymmärtää tilastotiedettä sekä psykologisten testien että tieteellisen tutkimuksen takaa.

Ei sitä silti oikeasti tuossa mittakaavassa tarvita tietenkään, ja pääsykokeeseen liittyi täysin älyttömiä piirteitä, kuten kaavojen opettelu ulkoa ja nelilaskimella näpyttely.

Sitä emme vielä tiedä mitä pääsykoemateriaaliin tulee. Ei välttämättä tule tilastoa. Tai sitten käy kuten kaksi vuotta sitten, kun tilastokirja poistettiin. Se oli hieman virheellisenä tiivistelmänä julkaistussa ennakkomateriaalissa. :)

Tilastoon kannattaa tutustua ennalta, mutta ei opetella summamutikassa asioita ulkoa.

Osa psykologeista siis tutkijat ehkä tarvitsee matikkaa, mutta eikö laskut voisi teettää matemaatikoilla tai insinööreillä. Käsittääkseni suurin osa psykologeista ei kuitenkaan tarvitse matikkaa käytännössä ikinä. Mitä kuulin niin matikkavaatimukset oli aikaisemmin paljon kevyemmät, minkä ihmeen takia niitä on kiristetty.

Tilastollinen ja todennäköisyyteen perustuva ajattelu on kyllä oikeasti omasta mielestäni hyvin hyödyllistä psykologin työssä, kun pitää jonkinnäköiseen normaalijakauma-ajattelun ja riskien kautta peilata asiakkaan tai potilaan tilannetta, vaikka ei suoraan mitään standardoituja testejä teettäisikään. Samalla se ainakin itseä on opettanut osaltaan kriittistä ajattelua omiin tulkintoihin, kun esimerkiksi takaraivoon on iskostunut että aina osa ilmiöistä jotka näyttää olevan oman arvion mukaan todellisia ei ole oikeasti todellisia ja päin vastoin. 

Se on ehkä sellaista hiljaista ajattelutavan muutosta tai syventymistä mikä syntyy kun niitä soveltavan tason tilastokursseja jankkaa ja käy läpi uudestaan ja uudestaan ja lopulta pyörittelee viimeistään gradussa isompaa tai pienempää omaa aineistoa. 

On tietty ihan selvää että pääsykokeisiin upotettu nippeliosaaminen ("Osaatko tän kaavan ulkoa? Ai et? No sitten et pysty tekemään näitä kakkososion tehtäviä lainkaan, ei susta ikinä tule psykologia hehe") ei sellaisenaan sovellu työelämään tai edes psykan opintoihin, mutta hakijoiden erottelu pitää jotenkin tehdä minkä takia siellä on noita ihan hirveitä osaamisvaatimuksia mukana. 

Hyvin sanottu! Vaikka ei myöhemmin ulkoa muistaisikaan kaikkea oppimaansa tai tule sitä koskaan hyödyntämään, ei se tarkoita etteikö opittu vaikuta ajatteluun.

Kuinka monella kaikki 6 hakupaikka on psy?

Keskustelua aiheesta toisessa ketjussa

https://www.vauva.fi/keskustelu/4090013/miksi-ei-voi-olla-koulutusohjel…

Minkälaisia psykologiaan liittyviä töitä olette tehneet psykologian kandina maisteriopintojen ohessa? Talous vaati työssäkäymisen viimeistään maisterivaiheen opinnoissa, mutta olisi kiva kartuttaa samalla relevanttia työkokemusta. Olen yrittänyt googlailla, minkälaisia paikkoja psykologian kandina olisi mahdollista saada, mutta kaikki paikat, jotka löydän vaativat maisterin paperit.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia psykologiaan liittyviä töitä olette tehneet psykologian kandina maisteriopintojen ohessa? Talous vaati työssäkäymisen viimeistään maisterivaiheen opinnoissa, mutta olisi kiva kartuttaa samalla relevanttia työkokemusta. Olen yrittänyt googlailla, minkälaisia paikkoja psykologian kandina olisi mahdollista saada, mutta kaikki paikat, jotka löydän vaativat maisterin paperit.

Tiedän muutamia, jotka ovat olleet esim. Eezyllä tai Psyconilla henkilöstöarviointiassisteina kandivaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia psykologiaan liittyviä töitä olette tehneet psykologian kandina maisteriopintojen ohessa? Talous vaati työssäkäymisen viimeistään maisterivaiheen opinnoissa, mutta olisi kiva kartuttaa samalla relevanttia työkokemusta. Olen yrittänyt googlailla, minkälaisia paikkoja psykologian kandina olisi mahdollista saada, mutta kaikki paikat, jotka löydän vaativat maisterin paperit.

Ei "oikeita töitä" pääsekään tekemään, mutta yliopistolta voi päästä kurssiassariksi tai tutkimusavustajaksi ja sitten tosiaan tuo henkilöstöarviointiassari. Se todellakin on assarin työtä, että ei se nyt oikeasti ole relevanttia, mutta näkee siinä sen toimialan töitä ja pääsee pisteyttämään testejä yms.

Rekrytoijat myös tietävät, ettei relevanttia työkokemusta pysty hankkimaan, joten ei se haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?

Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa. 

Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?

Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.

Ainakaan julkisessa terveydenhuollossa (jossa se psykiatripula on) ei psykiatri ja psykologi tee todellakaan "käytännössä samoja hommia", ei lähellekään. Moni psykiatri varmaan tosi mielellään tekisikin, terapeuttisemmalla otteella ja tiiviimpiä potilassuhteita, mutta kyllä ne lääkäriparat aikamoisia resepti- ja etuuslausuntoautomaatteja joutuvat olemaan. Ei käy kateeksi, paitsi silloin kun kuittaavat itselleen kovan palkan päälle erilliset lausuntopalkkiot B-lausunnoista, jotka on suoraan kopioitu psykologin lausunnoista ;) Terv. psykologi aikuisten mt-puolelta

Toihan on törkeetä, että lääkäri saa palkkion lausunnosta jonka psykologi on kirjoittanut.

Näin se maailma menee.

Johtajakin saa bonukset ja kannukset alaisten töistä, vaikka ei olisi vaikuttanut niihin mitenkään.

Toki sekä lääkäri että johtaja tekevät myös sellaisia asioita, joita juuri he osaavat. Saattavat joutua jopa kantamaan vastuun väärin tehdyistä asioista.

Täällä kans yksi hieman katkera psykologi palkkojen suhteen. Joo tiedän, että lääkärillä on lääketieteellinen hoitovastuu ja noh, 6kk pidempi koulutus kuin psykologeilla, ja etenkin lääkäripula on iso ongelma mutta silti.

Tässä oiva esimerkki Mikkelistä 

https://www.essote.fi/ammattilaiselle/pth-laakariksi/pth-laakarina-puum…

Peruspalkka lisentiaatille 6500 euroa, johon päälle 500 euron rekrylisä sekä 20% syrjäseutulisä eli 9000 palkka ja siihen päälle vielä toimenpidepalkkiot, iltatyöt, ylityöt, viikonloput jos tekee yms.

Eli juuri valmistunut peruslääkäri saa helposti 10 000 euron bruttopalkan.

Sitten  meillä on 20 vuoden kliinisen kokemuksen omaava psykologian tohtori ja neuropsykologian erikoispsykologi, jonka bruttopalkka samassa kaupungissa on 4500 euroa :)

Pakko sanoa kyllä, että välillä suoraan vituttaa, että lääkärien armottoman kovan statuksen ja pulan takia heidän palkat ovat yliopistokaupunkien ulkopuolella ihan älyttömiä. Hieman se kyllä panee miettimään omaa alavalintaa, kun potilaat ovat samat, kokoukset ovat samat, mutta työtehtävät poikkeavat ja sitten lääkärikollegalla 4000 euroa parempi bruttopalkka.

Tiedän, verotus on progressiivista mutta ymmärrätte silti pointin...

Inbefore, PsYkoLogIa on KuTsuMusAmmATTI

Toki on, mutta korkeakoulututkintojen palkat tasa-arvoon kiitos.

Muistakaapa muuten ajokortittomat pääsykokeeseen osallistujat tarkistaa henkilöllisyystodistuksen voimassaoloaika!

Omani ei ole voimassa, kun ei ole matkailussa tarvinnut.

Pyytäisin pientä laskuapua tähän väliin... Holopaisen kirja s. 204:

Mikrotietokoneiden maahantuoja toi eräänä vuonna maahan 3500 mikrotietokonetta. Näistä 150:lle jouduttiin tekemään takuukorjauksia. Seuraavana vuonna samoja mikrotietokoneita aiotaan tuoda 70 % edellisvuotta enemmän. Määritä 95 % luottamusväli jälkimmäisenä vuonna takuun perusteella korjattavien mikrotietokoneiden määrälle.

Oikea vastaus: 210 kpl - 300 kpl.

Itse saan alarajaksi 215,07 ja ylärajaksi 294,92 - pyöristämiset eivät siis voi mennä noiden oikeiden vastausten mukaisesti.?

Laskin siis ensin suhteellisen osuuden 95% luottamusvälillä ekana vuonna 3500 kappaleelle. Tulokseksi alaraja 0,03614721738 ja yläraja 0,04956706834.

1,7x3500= 5950 (noussut mikrotietokoneiden määrä seur. vuonna)

Kerroin tuon 5950 alarajalla ja ylärajalla ensimmäisenä vuonna ja sain nuo aikaisemmin mainitut 215 ja ~295.

Mikähän mättää?

Vierailija kirjoitti:

Pyytäisin pientä laskuapua tähän väliin... Holopaisen kirja s. 204:

Mikrotietokoneiden maahantuoja toi eräänä vuonna maahan 3500 mikrotietokonetta. Näistä 150:lle jouduttiin tekemään takuukorjauksia. Seuraavana vuonna samoja mikrotietokoneita aiotaan tuoda 70 % edellisvuotta enemmän. Määritä 95 % luottamusväli jälkimmäisenä vuonna takuun perusteella korjattavien mikrotietokoneiden määrälle.

Oikea vastaus: 210 kpl - 300 kpl.

Itse saan alarajaksi 215,07 ja ylärajaksi 294,92 - pyöristämiset eivät siis voi mennä noiden oikeiden vastausten mukaisesti.?

Laskin siis ensin suhteellisen osuuden 95% luottamusvälillä ekana vuonna 3500 kappaleelle. Tulokseksi alaraja 0,03614721738 ja yläraja 0,04956706834.

1,7x3500= 5950 (noussut mikrotietokoneiden määrä seur. vuonna)

Kerroin tuon 5950 alarajalla ja ylärajalla ensimmäisenä vuonna ja sain nuo aikaisemmin mainitut 215 ja ~295.

Mikähän mättää?

Ihan oikein lasket, jos käytät pyöristettyjä arvoja ylä- ja alarajasta niin väliksi tulee about 214-298, minkä kirjan tekijät ovat omavaltaisesti päättäneet pyöristää 210-300 kappaleeseen (laskussa ei kuitenkaan itsessään ole mitään vikaa)

Vierailija kirjoitti:

Täällä kans yksi hieman katkera psykologi palkkojen suhteen. Joo tiedän, että lääkärillä on lääketieteellinen hoitovastuu ja noh, 6kk pidempi koulutus kuin psykologeilla, ja etenkin lääkäripula on iso ongelma mutta silti.

Tässä oiva esimerkki Mikkelistä 

https://www.essote.fi/ammattilaiselle/pth-laakariksi/pth-laakarina-puum…

Peruspalkka lisentiaatille 6500 euroa, johon päälle 500 euron rekrylisä sekä 20% syrjäseutulisä eli 9000 palkka ja siihen päälle vielä toimenpidepalkkiot, iltatyöt, ylityöt, viikonloput jos tekee yms.

Eli juuri valmistunut peruslääkäri saa helposti 10 000 euron bruttopalkan.

Sitten  meillä on 20 vuoden kliinisen kokemuksen omaava psykologian tohtori ja neuropsykologian erikoispsykologi, jonka bruttopalkka samassa kaupungissa on 4500 euroa :)

Pakko sanoa kyllä, että välillä suoraan vituttaa, että lääkärien armottoman kovan statuksen ja pulan takia heidän palkat ovat yliopistokaupunkien ulkopuolella ihan älyttömiä. Hieman se kyllä panee miettimään omaa alavalintaa, kun potilaat ovat samat, kokoukset ovat samat, mutta työtehtävät poikkeavat ja sitten lääkärikollegalla 4000 euroa parempi bruttopalkka.

Tiedän, verotus on progressiivista mutta ymmärrätte silti pointin...

Inbefore, PsYkoLogIa on KuTsuMusAmmATTI

Toki on, mutta korkeakoulututkintojen palkat tasa-arvoon kiitos.

Niin, no toisin kuin varmasti joillain psykan hakijoilla ei minulla äly koskaan riittäisi lääkikseen.

Mulla taas olis kysymys vuoden 2017 valintakokeen 1.2.3 todennäköisyyslaskusta, jos joku pystyis jotain vinkkiä antamaan tai aukaseen miks en tajua mistä noi numerot tulee (tn kun on saanut positiivisen, niin on oikeasti masentunut) :'D toivottavasti kaikki ei ihan ignoorais tätä viestiä