Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ei voi olla koulutusohjelmaa psykologi AMK
18.03.2021 |
Mietin siis tuon psykologia-ketjun innoittama. Oon tänäkin vuonna lukenut sitä ketjua, vaikka en ole tänä vuonna hakemassa psykalle. Aiemmin olen hakenut useammankin kerran, tuloksetta. Psykologia oli koulussa lempiaineeni ja sain kiitettäviä arvosanoja. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään apua hakemisessa vaan aina jäi tilastotieteeseen ja varmaankin myös ihmeellisiin päättely/kompakysymyksiin.
Olen ymmärtänyt, että psykologian opinnot on tosi teoreettisia, tilastoa, psykologian teoriaa ja historiaa jne ja aika vähän käytännön asiakastyötä. En yhtään vähättele etteikö nuo olisi tärkeitä, etenkin jos tehdään tieteellistä tutkimusta. Mutta suurin osa psykologeista ei tee yliopistolla töitä vaan ihmisten parissa. Miksi ihmeessä ei voisi olla omaa erillistä psykologian koulutusohjelmaa AMK puolella, missä olisi vähemmän tilastoa, vähemmän teoriaa ja enemmän käytäntöä ja vaikka 1/3-1/2 opinnoista työpaikalla käytännön oppimista? Väitän, että moni meistä psykalta karsiutuneista olisi tosi hyviä käytännön psykologeja!
Kommentit (167)
Jos psykologia kiinnostaa sitä on myös sosionomin ja yhteisöpedagogin opinnoissa ja jos suuntaudut HR-tradenomiksi amk-puolella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muilla aineilla seulotaan älykkäimmät jatkoon, pelkästään mukavuus, hyvät sosiaaliset taidot ja empaattisuus ei riitä. Hyvä niin.
Myös sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin opinnoissa on psykologiaa. Ehkä fysioterapeutinkin?
Mä en taas tajua, miksi jokaisen oman elämänsä keittiöpsykologin pitäisi myös kouluttautua oikeaksi psykologiksi. Mitkä ne motiivit siihen ovat.
Se on minusta ymmärrettävää, että ihmismieli kiinnostaa, mutta miksi 50% tietynikäisistä naisista pitäisi tehdä sitä ammattina.
Psykologeja tarvitaan tekemään esim. erilaisia testejä alkaen koulukypsyydestä tai hahmotusäiriöistä. Mitä ihmeen virkaa olisi psykologeilla, joilla ei ole mitään pätevyyttä tällaiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan toimintaa terapeuttina. Heillä on hyvin erilaisia opintoja ja alalle etsitään ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella toisia empaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Myös sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin opinnoissa on psykologiaa. Ehkä fysioterapeutinkin?
Olen siis itse hiljattain valmistunut sh, mietin aikanaan sen ja sosionomin tutkinnon väliltä. Oli pettymys opiskelussa huomata miten vähän psykologiaa oli SH opinnoissa. Ei esim mitään lukion psykan kursseihin verrattavaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosionomi, psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepuolelle suuntautunut lähihoitaja. Onhan näitä aloja ammattikoulussa ja amk:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin opinnoissa on psykologiaa. Ehkä fysioterapeutinkin?
Olen siis itse hiljattain valmistunut sh, mietin aikanaan sen ja sosionomin tutkinnon väliltä. Oli pettymys opiskelussa huomata miten vähän psykologiaa oli SH opinnoissa. Ei esim mitään lukion psykan kursseihin verrattavaa.
Ap
Psykiatriseksi sairaanhoitajaksi?
Omalla kohdalla olen tosin todennut, ettei heillä ole mitään sanottavaa, mutta jotkut kaipaavat vain kuuntelijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK-opinnot on ihan eri asia kuin yliopisto-opinnot. Olen käynyt molemmat, tosin en ole psykologi. Molemmissa opinnoissa on hyvät ja huonot puolet, mutta rehellisesti sanottuna AMK:n käyneen psykologin ammattitaitoon en luottaisi, jos sellainen tutkinto olisi.
Nuoremmat eivät sitä muista, mutta AMK-koulutus on entinen opistokoulutus. Lähinnä vain nimi muuttunut. ( Olen sen verran vanha, että olen opistonkin käynyt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin opinnoissa on psykologiaa. Ehkä fysioterapeutinkin?
Olen siis itse hiljattain valmistunut sh, mietin aikanaan sen ja sosionomin tutkinnon väliltä. Oli pettymys opiskelussa huomata miten vähän psykologiaa oli SH opinnoissa. Ei esim mitään lukion psykan kursseihin verrattavaa.
ApPsykiatriseksi sairaanhoitajaksi?
Omalla kohdalla olen tosin todennut, ettei heillä ole mitään sanottavaa, mutta jotkut kaipaavat vain kuuntelijaa.
Nykyään ei ole olemassa mitään erikoistumiskoulutusta kuin psykiatrinen sairaanhoitaja. :( Itse olen ollut harjoittelussa niin psykiatrian poliklinikalla kuin somaattisella puolellakin ja psykiatrian poliklinikalla SH työ oli erilaista kuin poliklinikan psykologeilla. Psykologit teki tunne-elämän tutkimuksia ja ne olisi kiinnostuneet.
Ap
Kyse taitaa olla siitä, että miellät psykologin työn joksikin sellaiseksi mitä se ei ole, tai joka on vain osa todellisesta työnkuvasta. Ellet tunne ja ymmärrä psykologian tutkimusmenetelmiä tai psykologisia teorioita, sinulla ei ole valmiuksia toimia psykologin vaativassa ammatissa. Ellet tunne tilastotiedettä, et voi esimerkiksi arvioida tutkimusartikkeleiden pätevyyttä, etkä näin ollen pystyisi ylläpitämään tai kehittämään osaamistasi.
Kuuntelemisen taidosta ja empaattisesta lähestymisestä on valtavasti hyötyä monessa eri ammatissa. Aiemmissa kommenteissa on lueteltu jo monia hyviä vaihtoehtoja, missä voisit hyödyntää ominaisuuksiasi ja työllistyä sinua houkuttelevalle alalle, mikäli yliopiston ovet eivät tunnu avautuvan. Kokeile jotain muuta vaihtoehtoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK-opinnot on ihan eri asia kuin yliopisto-opinnot. Olen käynyt molemmat, tosin en ole psykologi. Molemmissa opinnoissa on hyvät ja huonot puolet, mutta rehellisesti sanottuna AMK:n käyneen psykologin ammattitaitoon en luottaisi, jos sellainen tutkinto olisi.
Nuoremmat eivät sitä muista, mutta AMK-koulutus on entinen opistokoulutus. Lähinnä vain nimi muuttunut. ( Olen sen verran vanha, että olen opistonkin käynyt).
Mä aikakaan pyrin ja pääsin (ja valmistuinkin :)) psykalta. Lukio-ikäisenä jo päätin, että alan psykologiksi. Abivuonna lukiossamme oli eri ammattikorkeakoulujen esittelyjä. Esittelijät tarjosivat esitteitä ja aina kieltäydyin kohteliaasti ja kerroin, että hän psykalle niin en tarvi AMK esitteitä. Yllättävän moni AMK esittelijä kuitenkin jatkoi tyyliin että "onhan meilläkin psykaa" ja ehdottivat Sh, toimintaterapeutti, yhteisöpedagogi, sosionomi, diakoni jne tutkintoja. Hyviä ja tarpeellisia tutkintoja kaikki mutta eivät ne ole psykologiaa, vaikka olisi joku "johdatus mielenterveyteen"-kurssi opintojen joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin opinnoissa on psykologiaa. Ehkä fysioterapeutinkin?
Olen siis itse hiljattain valmistunut sh, mietin aikanaan sen ja sosionomin tutkinnon väliltä. Oli pettymys opiskelussa huomata miten vähän psykologiaa oli SH opinnoissa. Ei esim mitään lukion psykan kursseihin verrattavaa.
ApPsykiatriseksi sairaanhoitajaksi?
Omalla kohdalla olen tosin todennut, ettei heillä ole mitään sanottavaa, mutta jotkut kaipaavat vain kuuntelijaa.
Nykyään ei ole olemassa mitään erikoistumiskoulutusta kuin psykiatrinen sairaanhoitaja. :( Itse olen ollut harjoittelussa niin psykiatrian poliklinikalla kuin somaattisella puolellakin ja psykiatrian poliklinikalla SH työ oli erilaista kuin poliklinikan psykologeilla. Psykologit teki tunne-elämän tutkimuksia ja ne olisi kiinnostuneet.
Ap
Öö, miksi ihmeessä se olisi samanlaista? Onhan sairaanhoitajien ja psykologien koulutus aivan erilainen.
Tuli jostain syystä mieleen se Kumman kaa -sarjan Ellu, joka oli "käytännössä siis psykologi". Eli terveydenhoitaja.
Psykologin työssä tarvitaan pohjaksi tilastotieteen ymmärtämistä ja psykologiset testimenetelmät perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Ei voi toimia psykologina, jos ei kykene ymmärtämään mihin työssä käytetyt menetelmät perustuvat. Pelkkä empatia ja sosiaaliset taidot eivät riitä. Psykologin työssä tarvitaan paljon matemaattisloogista päättelyä ja siksi sitä ei voi opiskella kuka tahansa missä tahansa opistossa. Minusta vaikuttaa siltä, että et ihan ymmärrä ja tiedä mitä psykologit oikeasti työssään tekevät. Toki se on ihan ymmärrettävää. Aika harva tietää ja psykologin työhön liittyy paljon vääriä käsityksiä.
Huomautan myös, että psykologin työ on raskaampaa kuin moni käsittääkään. Se ei ole ihan sellaista mitä haavekuvissa ihmiset luulevat. Ei siis kannata murehtia, jos psykologian opinnot yliopistolla jäävät haaveeksi. Et menetä mitään. Ehkä säästyt burnoutilta ja kyynistymiseltä.
AP:n vastauksessa jo ihmetytti tämä 1/3 - ½ työssäoppimista - eli siis mitä? Ajattelit oppia psykologiaa vain juttelemalla ihmiset kanssa, vai miten tämä edes toimisii?
Toinen. Psykologien koulutuksessa on valitettu, että sen heikkous on asiakastyön vaatimaton opetus. Tämä toki on kehityskohde, mutta jos et osaa mielenteoriaa, et voi toimia mielen ammattilaisena.
Jos olet kuitenkin jo sairaanhoitaja, niin siitä voi kouluttautua eteenpäin psykoterapeutiksi. Se saattaa olla lähempänä sitä, mitä haet takaa - eli asiakastyötä. Toki koulutus edelleen maksaa, eikä ihan vähän. Mutta haluamasi polku on olemassa.
Sitten teille, jotka jaksatte joka AMK- ketjussa hokea "opistoa". Kyllä - AMK uudistuksessa muuttui nimi enemmän kuin sisällöt. Uudistuksen tavoitteena oli kuitenkin mm. yhdenvertaistaa Suomen koulutusjärjestelmää kansainvälisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutus on ollut vaikkapa Britanniassa jo pitkään yliopistoissa, mutta koulutuksen laajuus on ollut suppeampi kuin vastaava suomalainen.
Näin ollen "mepä muistetaan opistot" seniilit voisivat myös oppia sen, että "opisto"- käsite on ollut suomalainen harvinaisuus. Anglo-saksisessa maailmassa on ollut jo pitkään erilaisia yliopistoja (joista osa ei yllä edes AMK- tasolla). Saksassa AMK järjestelmällä taas on yli 50 vuotinen historia.
Psykoterapeutiksi opiskeleminen sosionomi- tai sairaanhoitajaopintojen jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Sosiaaliala?