Psykologia 2021

Uskoisin, että pystyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Onnea onnistumisestasi. Varsinkin viime vuosina se on ollut kova suoritus.

Maailma ei kaadu toivealalle pääsemättömyyteen kellään. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hakupainealojen kohdalla ei pitäisi suosia ketään. Alanvaihtajana ei oikein edes kannata hakea muulle kuin hakupainealalle, mikäli haluaa saada töitä + kohtuullisen tienestin. Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ihan mielenkiinnosta kyselen: mitä oot opiskellut, jos 1-2 vuoden lisäopinnoilla valmistuisit psykologiksi? Kuulostaa tosi hyvältä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ymmärrän sun peruspointin, mutta sellainen korjaus, että psykan maisteri ei mene läpi 1-2v. Varsinkin kun aiempi tutkintosi on muusta aineesta. Se perus psyka maisteri on 150 op eli se jo kestää 2,5 vuotta. Siihen päälle sinulle tulee siltaopinnot jotka ovat muistaakseni jotain 60 op luokkaa. Eli valmistumiseen menee arviolta 3,5 vuotta. Toki voit osan kursseista yrittää nopeuttaa ja lukea pitkälle iltaan ja viikonloppuisin, mutta esimerkiksi harjoittelua (5kk) ei voi nopeuttaa eikä suurinta osaa muistakaan kursseista, koska niissä on yliopisto järjestämä aikataulu. Kaikille kursseille ei saa mennä heti, vaan pitää olla jotkut kurssit tehtynä ensin jne.

Maisteriksi pystyy valmistumaan nopeammin. Paljon on kiinni siitä, että mitä koulutusta on pohjalla & kuinka ahkerasti ja oma-alotteisesti on valmis painamaan töitä.

Noup. Vaikka olisit tehnyt avoimessa yliopistossa kaiken mahdollisen psykologista, ei sulla olisi kliinisiä opintoja takana yhtään. Ne on pakollisia ja pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Mun aikaan oli ensin kliininen 1, sitten kliininen 2, sitten joku kliininen syventävät ja sitten harjoittelu. Harjoitteluunkaan et vain voi marssia silloin kun sulle sopii vaan harjoittelupaikka saattaa sanoa että pääset tyyliin puolen vuoden tai vuoden päästä. Ilman harjoittelua et voi tehdä psykologin sijaisuuksia mutta kun kaikki kliiniset opinnot ja harjoittelu on tehty, voit saada lyhyitä sijaisuuksia vaikka gradu olisi kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä se psyka nyt killuu suosituimmissa korotettavissa aineissa. Edellä reaaleista on vain lääkisaineet.

Miksihän ruotsia korotetaan noin innolla? Kun ruotsin L:stä saa enemmän pisteitä kuin enkun E:stä?

Uskonnonopettajien toiveuni on täyttynyt, oma aine kiinnostaa lukiolaisia! Saataisiinko yhtä hyvät pisteet antavalle historialle sama buusti aikaiseksi? Työttömiä historian opettajiakin on niin paljon.

Ei olisi uskonut, että takavuosien suosikkiaine terveystieto lakkaa kiinnostamasta. Ylen jutussa oli hyvin huomautettu, että AMK:hon se on yhtä hyvä kuin muutkin aineet.

Viikko sitten oli näköjään julkaistu eka analyysi valintauudistuksesta

https://yle.fi/uutiset/3-11793935

Plussana pojat pääsivät aiempaa helpommalla yliopistoon, yhä useampi abi pääsi. Miinuksena vanhempien koulutustausta näkyy todistuksella päässeillä eikä hakijasuma vielä purkautunut edes korotetuilla todistuskiintiöillä. Suosituille aloille haettiin enemmän kuin muutama vuosi sitten.

  tekniikan alalle, ei tarvi olla monta laudaturia, pääasia että pitkä matematiikka ja pääsee vähemmälläkin, tekninen fysikka Aaltoon vaatii taas enemmän ja Aallon tuotantotalous

Juu mutta pitkä matikka itsessään toimii karsijana, sama syy miksi psykkaan on enemmän hakijoita ja 'vaikeampi' päästä, kuin lääkäriksi joka voi erikoistua psykiatriksi ja jolla on paljon suurempi palkka kuin psykologilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä se psyka nyt killuu suosituimmissa korotettavissa aineissa. Edellä reaaleista on vain lääkisaineet.

Miksihän ruotsia korotetaan noin innolla? Kun ruotsin L:stä saa enemmän pisteitä kuin enkun E:stä?

Uskonnonopettajien toiveuni on täyttynyt, oma aine kiinnostaa lukiolaisia! Saataisiinko yhtä hyvät pisteet antavalle historialle sama buusti aikaiseksi? Työttömiä historian opettajiakin on niin paljon.

Ei olisi uskonut, että takavuosien suosikkiaine terveystieto lakkaa kiinnostamasta. Ylen jutussa oli hyvin huomautettu, että AMK:hon se on yhtä hyvä kuin muutkin aineet.

Viikko sitten oli näköjään julkaistu eka analyysi valintauudistuksesta

https://yle.fi/uutiset/3-11793935

Plussana pojat pääsivät aiempaa helpommalla yliopistoon, yhä useampi abi pääsi. Miinuksena vanhempien koulutustausta näkyy todistuksella päässeillä eikä hakijasuma vielä purkautunut edes korotetuilla todistuskiintiöillä. Suosituille aloille haettiin enemmän kuin muutama vuosi sitten.

  tekniikan alalle, ei tarvi olla monta laudaturia, pääasia että pitkä matematiikka ja pääsee vähemmälläkin, tekninen fysikka Aaltoon vaatii taas enemmän ja Aallon tuotantotalous

Juu mutta pitkä matikka itsessään toimii karsijana, sama syy miksi psykkaan on enemmän hakijoita ja 'vaikeampi' päästä, kuin lääkäriksi joka voi erikoistua psykiatriksi ja jolla on paljon suurempi palkka kuin psykologilla.

Suhteellisten lukujen valossa psykalle voi olla vaikeampi päästä, koska on paljon hakijoita ja vähän paikkoja. Absoluuttisesti lääkikseen on kuitenkin huomattavasti vaikeampi päästä, sinne hakee vielä psykalaisiakin paremmin koulussa menestyneet. Pitkä matikka on lääkisläisillä lähes kaikilla, koska se tukee välttämätöntä fysiikan opiskelua ja tuo kipeästi tarvittavia pisteitä todistusvalinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Onnea onnistumisestasi. Varsinkin viime vuosina se on ollut kova suoritus.

Maailma ei kaadu toivealalle pääsemättömyyteen kellään. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hakupainealojen kohdalla ei pitäisi suosia ketään. Alanvaihtajana ei oikein edes kannata hakea muulle kuin hakupainealalle, mikäli haluaa saada töitä + kohtuullisen tienestin. Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ihan mielenkiinnosta kyselen: mitä oot opiskellut, jos 1-2 vuoden lisäopinnoilla valmistuisit psykologiksi? Kuulostaa tosi hyvältä!

Olen toiselta alalta maisteri, jola lähes 90 oparin laajuinen psyka sivuaineena. Ilmeisesti noi harjottelut sitten hidastais lopullista valmistumista kuten täällä on kirjoitettu. Sellasiinkin jo paikka tarjottu kun nyt vaan pääsisi sisään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä se psyka nyt killuu suosituimmissa korotettavissa aineissa. Edellä reaaleista on vain lääkisaineet.

Miksihän ruotsia korotetaan noin innolla? Kun ruotsin L:stä saa enemmän pisteitä kuin enkun E:stä?

Uskonnonopettajien toiveuni on täyttynyt, oma aine kiinnostaa lukiolaisia! Saataisiinko yhtä hyvät pisteet antavalle historialle sama buusti aikaiseksi? Työttömiä historian opettajiakin on niin paljon.

Ei olisi uskonut, että takavuosien suosikkiaine terveystieto lakkaa kiinnostamasta. Ylen jutussa oli hyvin huomautettu, että AMK:hon se on yhtä hyvä kuin muutkin aineet.

Viikko sitten oli näköjään julkaistu eka analyysi valintauudistuksesta

https://yle.fi/uutiset/3-11793935

Plussana pojat pääsivät aiempaa helpommalla yliopistoon, yhä useampi abi pääsi. Miinuksena vanhempien koulutustausta näkyy todistuksella päässeillä eikä hakijasuma vielä purkautunut edes korotetuilla todistuskiintiöillä. Suosituille aloille haettiin enemmän kuin muutama vuosi sitten.

  tekniikan alalle, ei tarvi olla monta laudaturia, pääasia että pitkä matematiikka ja pääsee vähemmälläkin, tekninen fysikka Aaltoon vaatii taas enemmän ja Aallon tuotantotalous

Juu mutta pitkä matikka itsessään toimii karsijana, sama syy miksi psykkaan on enemmän hakijoita ja 'vaikeampi' päästä, kuin lääkäriksi joka voi erikoistua psykiatriksi ja jolla on paljon suurempi palkka kuin psykologilla.

Psykiatri on aivan eri asia kuin psykologi. Ainoa mitä psykiatrilta haluaisin olisi palkka ja joissain paikoissa mahdollisuus sanoa viimeinen sana. Mutta itse opintoja en heiltä kadehdi. Psykologiassa opitaan 5,5 vuotta aika puhtaasti ihmisten ajatuksia, tunteita, käyttäytymistä, motivaatiota, yksilöllisiä merkitysjärjestelmiä ym. Siinä päästään syvälle. Psykiatri oppii tosi paljon biologisesta puolesta kuten soluista, verisuonista ym. Käytännön työssä psykologi esim. miettii asiakkaan kanssa kuinka elämää voisi elää paremmin. Psykiatri määrää lääkkeet perustuen joihinkin keskiarvoihin ja jos eivät ole hyviä niin niitä säädetään. Molempien työ on yhtä tärkeää, mutta hyvin erilaista. Psykiatrin työ sopii sellaiselle joka on kiinnostunut biologisista organismeista eli siitä kuinka keho toimii. Psykologin työ sopii sellaiselle jota kiinnostaa mitä merkityksiä ja tulkintoja yksilöllä on itseen ja ympäristöön nähden. Tämä näin karrikoiden sillä psykologian sisällä aivan valtavasti erilaisia sovellusaloja joista jotkut ovat hyvin lähellä tuota biologista ja toiset taas eivät millään tavalla liity mielenterveyteen.

Täällä on lueteltu siltaopinnot (valitse ensin valikosta psykologian maisteriohjelma)

https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/tutkinnon-rakenne-ja-laaju…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Onnea onnistumisestasi. Varsinkin viime vuosina se on ollut kova suoritus.

Maailma ei kaadu toivealalle pääsemättömyyteen kellään. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hakupainealojen kohdalla ei pitäisi suosia ketään. Alanvaihtajana ei oikein edes kannata hakea muulle kuin hakupainealalle, mikäli haluaa saada töitä + kohtuullisen tienestin. Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ihan mielenkiinnosta kyselen: mitä oot opiskellut, jos 1-2 vuoden lisäopinnoilla valmistuisit psykologiksi? Kuulostaa tosi hyvältä!

Olen toiselta alalta maisteri, jola lähes 90 oparin laajuinen psyka sivuaineena. Ilmeisesti noi harjottelut sitten hidastais lopullista valmistumista kuten täällä on kirjoitettu. Sellasiinkin jo paikka tarjottu kun nyt vaan pääsisi sisään :)

Kliininen putki taitaa olla noin 50 op ilman harkkaa. Kaikkea sitä ei ole pakko tehdä ennen harkkaa mutta osa kyllä. Ja missä välissä ajattelit gradun vääntä ja nuo noin 120 op mitä et käsittääkseni olisi vielä tehnyt. (Onko siis tuossa sinun 90 op sisällytettynä ne psykaa 55 op mitä kaikilla maisterihaikoilla vai onko sulla niiden lisäksi 90 op?) Tsemppiä kuitenkin, toivottavasti pääset sisään. :) Hyvä kun sulla on jo harkkapaikkakin.  Onhan se sellainen jonka yliopisto hyväksyy esim. on ollut harkkalaisia ennenkin (se ois melko varma merkki mutta ei varmastikaan vaatimus)? Itsekin olen tiiraillut, että harkkapaikkoja ilmoitellaan varsinkin yliopistokaupunkien ulkopuolella eli ei kaikkien ole pakko änkeä niihin yhteisiin harkkahakuihin joista kai vähemmän kun puolet saa harkkapaikan ja joutuvat taas odottamaan.

Onkohan taas samanlainen pääsykoe kuin viime vuonna :( Voisiko edes tämän kerran huomioida myös avoimen yliopiston opinnot todistusvalinnassa. Tämä korona on kohdellut niiin epäreilusti ihan meitä kaikkia. Aikuisiakin. Moni on työttömänä, lomautettu, oma firma tai puolison firma kaatunut. Lapset ovi pahoin ja koulut kiinni. 

Voisiko edes jotakin köyttä antaa myös aikuisopiskelijoille. Ei hirttoköyttä (heh joo huono vitsi)

Onkohan taas samanlainen pääsykoe kuin viime vuonna :( Voisiko edes tämän kerran huomioida myös avoimen yliopiston opinnot todistusvalinnassa. Tämä korona on kohdellut niiin epäreilusti ihan meitä kaikkia. Aikuisiakin. Moni on työttömänä, lomautettu, oma firma tai puolison firma kaatunut. Lapset ovi pahoin ja koulut kiinni. 

Voisiko edes jotakin köyttä antaa myös aikuisopiskelijoille. Ei hirttoköyttä (heh joo huono vitsi)

Miten muuten jos tosi yleisesti - onko psykologi enemmän se ns. konsultti, lausunnot, arvioija ja eteenpäin lähettäjä, silloin kun psykoterapeutti toteuttaa hoitoa?

Psykologin työhön voi kuulua arviointi, lausunnot ja sen pohtiminen kuinka potilasta parhaiten autetaan eli sitä kautta eteenpäin lähettäminen joskus terapiaan. Mutta kyllä psykologikin antaa monessa työpaikassa keskusteluapua ja osaa terapeuttisia menetelmiä ja perusteita. (Psykoterapiaanhan hänellä ei ole laillista pätevyyttä ilman erikoiskoulutusta.) Ja toisaalta voi miettiä sitäkin, että potilaat eivät useinkaan ole kykeneväisiä terapiaan joten juuri sitäkin psykologi arvioi ja siinä välissä voi kuitenkin keskusteluapu olla paikallaan. Toiset potilaat taas oireilevat sen verran lievästi tai ovat jo käyttäneet kela tuen eivätkä siksi pääse terapiaan joten heillekin voi olla hyvä antaa keskusteluapua. Psykoedukaation antaminen on myös psykologin työtä monessa paikassa eli kerrotaan potilaalle tyypillisistä oireista hänen tilanteessaan ja kuinka niiden kanssa olisi parasta toimia. Sekin on hyvin vuorovaikutteista eikä mitään monologiaa.

Karanteenissa kirjoitusten aikana oleville voidaan tehdä poikkeusjärjestely, mutta se ei ole pakollista

https://thl.fi/fi/-/karanteenissa-olevien-ylioppilaskokelaiden-osallist…

Vierailija kirjoitti:

Onkohan taas samanlainen pääsykoe kuin viime vuonna :( Voisiko edes tämän kerran huomioida myös avoimen yliopiston opinnot todistusvalinnassa. Tämä korona on kohdellut niiin epäreilusti ihan meitä kaikkia. Aikuisiakin. Moni on työttömänä, lomautettu, oma firma tai puolison firma kaatunut. Lapset ovi pahoin ja koulut kiinni. 

Voisiko edes jotakin köyttä antaa myös aikuisopiskelijoille. Ei hirttoköyttä (heh joo huono vitsi)

Vähän pahalta näyttää. Luulen että etäkoetta pukkaa.

Vähän kyllä kauhistuttaa... Pelottaa, että tänäkin vuonna jää paikka saamatta😅

Samaa mieltä. Toivoisin, että alanvaihtajille ei tehtäisi sisäänpääsystä näin hankalaa. Itse olen biologi ja alallamme on hyvin vähän töitä. Iloitsin viime vuonna kovasti siitä, että psyka tulee kotikaupunkiini Ouluun, mutta katsottuani ei-ensikertalaisten aloituspaikkojen määrän, niin täytyy vaan todeta, että sisäänpääsy taitaa jäädä haaveeksi. Todella harmi ettei voi hakea avoimen opintojen ja edellisen tutkinnon pisteiden perusteella..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Onnea onnistumisestasi. Varsinkin viime vuosina se on ollut kova suoritus.

Maailma ei kaadu toivealalle pääsemättömyyteen kellään. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hakupainealojen kohdalla ei pitäisi suosia ketään. Alanvaihtajana ei oikein edes kannata hakea muulle kuin hakupainealalle, mikäli haluaa saada töitä + kohtuullisen tienestin. Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ihan mielenkiinnosta kyselen: mitä oot opiskellut, jos 1-2 vuoden lisäopinnoilla valmistuisit psykologiksi? Kuulostaa tosi hyvältä!

Olen toiselta alalta maisteri, jola lähes 90 oparin laajuinen psyka sivuaineena. Ilmeisesti noi harjottelut sitten hidastais lopullista valmistumista kuten täällä on kirjoitettu. Sellasiinkin jo paikka tarjottu kun nyt vaan pääsisi sisään :)

Kliininen putki taitaa olla noin 50 op ilman harkkaa. Kaikkea sitä ei ole pakko tehdä ennen harkkaa mutta osa kyllä. Ja missä välissä ajattelit gradun vääntä ja nuo noin 120 op mitä et käsittääkseni olisi vielä tehnyt. (Onko siii8is tuossa sinun 90 op sisällytettynä ne psykaa 55 op mitä kaikilla maisterihaikoilla vai onko sulla niiden lisäksi 90 op?) Tsemppiä kuitenkin, toivottavasti pääset sisään. :) Hyvä kun sulla on jo harkkapaikkakin.  Onhan se sellainen jonka yliopisto hyväksyy esim. on ollut harkkalaisia ennenkin (se ois melko varma merkki mutta ei varmastikaan vaatimus)? Itsekin olen tiiraillut, että harkkapaikkoja ilmoitellaan varsinkin yliopistokaupunkien ulkopuolella eli ei kaikkien ole pakko änkeä niihin yhteisiin harkkahakuihin joista kai vähemmän kun puolet saa harkkapaikan ja joutuvat taas odottamaan.

Joo, on aivan varmasti hyväksyttävä paikka. Psykan perus-ja aineopinnot 60 op + extraa n. 30 op. Perustan arvioni siihen, että jos maisteriopinnot ovat 2,5 v niin kovalla duunilla esim. opiskelemalla kesät saa ajasta pois. Olen tottunut opiskelemaan töiden ohella, ja saan paljon aikaan halutessani. Täyspäiväopiskeluhan olisi ihan luksusta :). Koska en ole sisällä, en tiedä miten paljon ihan byrokraattiset seikat hidastavat valmistumista. Näitä kun tuppaa yliopistoissa riittämään. Gradu on oma lukunsa mutta yhden väännettyäni tiedän, että kyllä se työllä hoituu. Musta se on vaan hyvä, jos suhtaudun optimistisesti mahdollisuuksiini valmistua nopeasti - mutta jos siinä menee kauemmin niin ei sekään ole maailmanloppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan taas samanlainen pääsykoe kuin viime vuonna :( Voisiko edes tämän kerran huomioida myös avoimen yliopiston opinnot todistusvalinnassa. Tämä korona on kohdellut niiin epäreilusti ihan meitä kaikkia. Aikuisiakin. Moni on työttömänä, lomautettu, oma firma tai puolison firma kaatunut. Lapset ovi pahoin ja koulut kiinni. 

Voisiko edes jotakin köyttä antaa myös aikuisopiskelijoille. Ei hirttoköyttä (heh joo huono vitsi)

Vähän pahalta näyttää. Luulen että etäkoetta pukkaa.

Vähän kyllä kauhistuttaa... Pelottaa, että tänäkin vuonna jää paikka saamatta😅

Mä en kestä enää sitä etäkoetta, jossa voi luntata ku hullu. Mulla meni viime vuonna koe hyvin, mutta sekään riittänyt sisälle pääsyyn. Tuntuu, että missään muussa aineessa ei ole tehty toiskertalaisen hakua niin hankalaks ku psykassa.

Vierailija kirjoitti:

Karanteenissa kirjoitusten aikana oleville voidaan tehdä poikkeusjärjestely, mutta se ei ole pakollista

https://thl.fi/fi/-/karanteenissa-olevien-ylioppilaskokelaiden-osallist…

Ei tule varmaan niin helposti karanteeneja, kun Suomi on sulkutilassa 8.-28.3. Vähintään.

Vaikka tulisi etäpääsykoe, eiköhän se tänä vuonna ole "oikea" pääsykoe AMK-kokeen sijasta. Nyt on aikaa miettiä ratkaisuja ja koetehtäviä sitä silmällä pitäen, että etänä tehtäisiin.

Joku Vakavan tapainen karsiva koe nettiin. Päälle lähikoe, kuten lääkiksessäkin viime vuonna oli. Psyka+logo on paljon pienempi ainekin!