Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Mikäli kirjoituksia ei saada pidettyä (mikä olisi aivan valtava juttu), älkää kuvitelko että pääsykokeetkaan olisivat normaalisti. Yhteiskunta tukee tietoisesti eniten nuoria ja ensikertalaisia.

Viime vuonna olisi ainakin kovapaperisena toiskertalaisena ollut hyvät oltavat. Toivottavasti harkitsevat todistusvalinnan avaamista kaikille nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Onnea onnistumisestasi. Varsinkin viime vuosina se on ollut kova suoritus.

Maailma ei kaadu toivealalle pääsemättömyyteen kellään. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hakupainealojen kohdalla ei pitäisi suosia ketään. Alanvaihtajana ei oikein edes kannata hakea muulle kuin hakupainealalle, mikäli haluaa saada töitä + kohtuullisen tienestin. Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ja edellinen jatkaa vielä: oma maisterintutkintoni on työelämän kannalta lähes sama kuin ei koulutusta. Tai no, pärjään töissä ehkä paremmin, mutta palkkaan se ei vaikuta. En ole koskaan saanut vakituista oman alan työpestiä. Paikkoja on harvoin tarjolla, ja ne menevät usein suhteilla. Kyllä, oma vika toki kun valitsin huonosti, mutta olin silloin nuorempi ja naiivimpi. Tosiassa tutkinnon kesken jättämisestä olisin hyötynyt enemmän, sillä olisin nyt ensikertalainen.

    Olen tässä jo tovin maksanut verojakin tekemästäni koulutusta täysin vastaamattomasta työstä, joten pidän äärimmäisen epäoikeudenmukaisena ja -loogisena sitä, että minua ja kaltaisiani syrjitään opiskelijavalinnassa. Tämä maa ei voi olla sellainen, että väärä valinta abina johtaa matalapalkkakierteeseen, josta ei ole poispääsyä.

    Abeilla on myös kovat paineet, ja kaikki tuntuu vielä kohtalokkaammalta kun on oikein nuori, joten kaikki sympatia teille. Silti, hyväntekeväisyys ei kuulu opiskelijavalintoihin.

Toiskertalaiset pitäisi saada maisterihakuihin.

Psykassa paikkoja juuri väheni viidellä, kun Joensuun maisteri lakkautettiin. Paikkoja on yhteensä peräti 10.

Joko tänä keväänä raja olisi 120 pistettä, kun logopedialaiset lisäävät pääsykokeen tekijöiden määrää --> 1 %, joka saa täydet skaalatut pisteet, on suurempi joukko.

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä hammaslääkikseen haluavalle Ellalle

Terveystieto, yhteiskuntaoppi ja kielet ovat menettäneet suosiotaan. Kokeen uusijoiden suosikki on englanti.

Cum laude on yleisin arvosana, jota pyritään parantamaan.

Viime syksynä arvosanan korottaminen onnistui Tähkän mukaan vain noin joka neljänneltä uusintaan ilmoittautuneista.

https://yle.fi/uutiset/3-11757311

Pitkä ja perusteellinen juttu, kannattaa ainakin silmäillä läpi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ymmärrän sun peruspointin, mutta sellainen korjaus, että psykan maisteri ei mene läpi 1-2v. Varsinkin kun aiempi tutkintosi on muusta aineesta. Se perus psyka maisteri on 150 op eli se jo kestää 2,5 vuotta. Siihen päälle sinulle tulee siltaopinnot jotka ovat muistaakseni jotain 60 op luokkaa. Eli valmistumiseen menee arviolta 3,5 vuotta. Toki voit osan kursseista yrittää nopeuttaa ja lukea pitkälle iltaan ja viikonloppuisin, mutta esimerkiksi harjoittelua (5kk) ei voi nopeuttaa eikä suurinta osaa muistakaan kursseista, koska niissä on yliopisto järjestämä aikataulu. Kaikille kursseille ei saa mennä heti, vaan pitää olla jotkut kurssit tehtynä ensin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon menossa kirjottamaan lyhyttä matikkaa ja pitkää englantia. Matikasta on ennestään magna ja englannista eximia. Muut kolme ainetta on jo itsellä laudatureita.

Vähän kyllä jännittää ylppäreiden kohtalo, mutta toisaalta vielä enemmän jännittää niihin osallistuminen tällaisessa tilanteessa. Satojen ihmisten keskellä istuminen seitsemän tunnin ajan ei kuulosta järkevältä.

Eikös noilla pisteillä pääse jo aika moneen paikkaan :)? Olettaen, että oot kirjottanut psykan.

Joo kyllähän nää pisteet ois viime vuonna riittäny Joensuuhun ja Jyväskylään. Itse en kuitenkaan haluaisi Joensuuhun muuttaa, ja todistuspisterajojen nousu huolestuttaa. Joten yritän vielä korottaa ainakin yhtä arvosanaa paremmaksi, jotta olis sitten varma pääsy Jyväskylään :)

Valmennuskeskus ainakin korosti kovasti kuinka todistuspisterajat tulis tulevaisuudessa aina vaan nousemaan ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Mua ärsyttää se kun ihmiset rinnastaa että ensikertalaiset = abit :D varsinkin kun kyse vaikka psykasta tai lääkiksestä, johon edelleen hakee monia vanhempiakin ensikertalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ymmärrän sun peruspointin, mutta sellainen korjaus, että psykan maisteri ei mene läpi 1-2v. Varsinkin kun aiempi tutkintosi on muusta aineesta. Se perus psyka maisteri on 150 op eli se jo kestää 2,5 vuotta. Siihen päälle sinulle tulee siltaopinnot jotka ovat muistaakseni jotain 60 op luokkaa. Eli valmistumiseen menee arviolta 3,5 vuotta. Toki voit osan kursseista yrittää nopeuttaa ja lukea pitkälle iltaan ja viikonloppuisin, mutta esimerkiksi harjoittelua (5kk) ei voi nopeuttaa eikä suurinta osaa muistakaan kursseista, koska niissä on yliopisto järjestämä aikataulu. Kaikille kursseille ei saa mennä heti, vaan pitää olla jotkut kurssit tehtynä ensin jne.

Maisteriksi pystyy valmistumaan nopeammin. Paljon on kiinni siitä, että mitä koulutusta on pohjalla & kuinka ahkerasti ja oma-alotteisesti on valmis painamaan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Maailma ei myöskään pitäisi kaatua siihen ettei pääse unelma-ammattiinsa. Musta on reilua että abeja suositaan, heillä ei kuitenkaan oo vielä yhtään koulutusta, toisin kuin alanvaihtajilla. Ja kyllä mä olen sekä vaihtanut toiveammattiani, että hakenu ja päässy ei-ensikertalaisena kilpailulle alalle.

Mua ärsyttää se kun ihmiset rinnastaa että ensikertalaiset = abit :D varsinkin kun kyse vaikka psykasta tai lääkiksestä, johon edelleen hakee monia vanhempiakin ensikertalaisia.

No aivan! Itsekin haen nyt neljättä kertaa ja ensikertalainen olen. Ylioppilaaksi valmistuttu 2018. Ei oo kannattanut ottaa muita opiskelupaikkoja vastaan, ettei menettäisi ensikertalaisuutta :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Tuntuu myös turhauttavalta ajatukselta lähteä maisterina johonkin 3,5 -vuoriseen AMK-tutkintoon, joka ei kiinnosta eikä palkkakaan ole kilpailukykyinen, kun psykologiksi valmistumiseen menisi 1-2 vuotta.

Ymmärrän sun peruspointin, mutta sellainen korjaus, että psykan maisteri ei mene läpi 1-2v. Varsinkin kun aiempi tutkintosi on muusta aineesta. Se perus psyka maisteri on 150 op eli se jo kestää 2,5 vuotta. Siihen päälle sinulle tulee siltaopinnot jotka ovat muistaakseni jotain 60 op luokkaa. Eli valmistumiseen menee arviolta 3,5 vuotta. Toki voit osan kursseista yrittää nopeuttaa ja lukea pitkälle iltaan ja viikonloppuisin, mutta esimerkiksi harjoittelua (5kk) ei voi nopeuttaa eikä suurinta osaa muistakaan kursseista, koska niissä on yliopisto järjestämä aikataulu. Kaikille kursseille ei saa mennä heti, vaan pitää olla jotkut kurssit tehtynä ensin jne.

Maisteriksi pystyy valmistumaan nopeammin. Paljon on kiinni siitä, että mitä koulutusta on pohjalla & kuinka ahkerasti ja oma-alotteisesti on valmis painamaan töitä.

Pystyy toki, mutta ei niin nopeasti (esim. vuodessa) kun tuo yksi kuvitteli. Harkkaan menee väkisinkin 5kk. Jos hakee isoissa hauissa harkkaan, niin pitää hakea 10kk-18kk ennen harkan alkua. Ja siinä vaiheessa on oltava jo paljon psykan opintoja takana, jotta ois tsäänssejä saada harkkapaikkaa. Toki voi itsekin järjestää harkkapakan muualta kuin näistä hauista. Graduun menee aikaa. Aika vähän on kursseja joita voi ihan omatahtisesti suorittaa esim. kirjatentillä. Lisäksi on niin sanottu "kliininen putki" eli tiettyihin pakollisiin kursseihin on enemmän hakijoita kuin paikkoja ja niihin otetaan sen mukaan mitä opettajat katsovat parhaaksi opiskelijan opintojen etenemisen perusteella. Jos joku on vasta aloittanut maisteriopinnot, niin ei todellakaan pääse vielä näille kursseille.

Muita aiempia opintoja saa aika nihkeästi hyväksiluettua tai ahotoituta. 

Siellä se psyka nyt killuu suosituimmissa korotettavissa aineissa. Edellä reaaleista on vain lääkisaineet.

Miksihän ruotsia korotetaan noin innolla? Kun ruotsin L:stä saa enemmän pisteitä kuin enkun E:stä?

Uskonnonopettajien toiveuni on täyttynyt, oma aine kiinnostaa lukiolaisia! Saataisiinko yhtä hyvät pisteet antavalle historialle sama buusti aikaiseksi? Työttömiä historian opettajiakin on niin paljon.

Ei olisi uskonut, että takavuosien suosikkiaine terveystieto lakkaa kiinnostamasta. Ylen jutussa oli hyvin huomautettu, että AMK:hon se on yhtä hyvä kuin muutkin aineet.

Viikko sitten oli näköjään julkaistu eka analyysi valintauudistuksesta

https://yle.fi/uutiset/3-11793935

Plussana pojat pääsivät aiempaa helpommalla yliopistoon, yhä useampi abi pääsi. Miinuksena vanhempien koulutustausta näkyy todistuksella päässeillä eikä hakijasuma vielä purkautunut edes korotetuilla todistuskiintiöillä. Suosituille aloille haettiin enemmän kuin muutama vuosi sitten.

Peukkugallup:

yläpeukku: vanhemmillani on ylempi korkeakoulututkinto

alapeukku: vanhemmillani ei ole ylempää korkeakoulututkintoa (myös jos vain toisella on)

Vierailija kirjoitti:

Siellä se psyka nyt killuu suosituimmissa korotettavissa aineissa. Edellä reaaleista on vain lääkisaineet.

Miksihän ruotsia korotetaan noin innolla? Kun ruotsin L:stä saa enemmän pisteitä kuin enkun E:stä?

Uskonnonopettajien toiveuni on täyttynyt, oma aine kiinnostaa lukiolaisia! Saataisiinko yhtä hyvät pisteet antavalle historialle sama buusti aikaiseksi? Työttömiä historian opettajiakin on niin paljon.

Ei olisi uskonut, että takavuosien suosikkiaine terveystieto lakkaa kiinnostamasta. Ylen jutussa oli hyvin huomautettu, että AMK:hon se on yhtä hyvä kuin muutkin aineet.

Viikko sitten oli näköjään julkaistu eka analyysi valintauudistuksesta

https://yle.fi/uutiset/3-11793935

Plussana pojat pääsivät aiempaa helpommalla yliopistoon, yhä useampi abi pääsi. Miinuksena vanhempien koulutustausta näkyy todistuksella päässeillä eikä hakijasuma vielä purkautunut edes korotetuilla todistuskiintiöillä. Suosituille aloille haettiin enemmän kuin muutama vuosi sitten.

  tekniikan alalle, ei tarvi olla monta laudaturia, pääasia että pitkä matematiikka ja pääsee vähemmälläkin, tekninen fysikka Aaltoon vaatii taas enemmän ja Aallon tuotantotalous

Kirjoitukset on kyllä paha rasti nyt. Etenkin jos kirjoittaa useampaa ainetta. Riittää, että joku ekassa kokeessa on sairastunut, karanteenia paukkuu kaikille samassa tilassa olleille. Vähintään lähialueella istuneille. Siinä menee sitten karanteenissa kököttäessä loput kokeet ohi.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitukset on kyllä paha rasti nyt. Etenkin jos kirjoittaa useampaa ainetta. Riittää, että joku ekassa kokeessa on sairastunut, karanteenia paukkuu kaikille samassa tilassa olleille. Vähintään lähialueella istuneille. Siinä menee sitten karanteenissa kököttäessä loput kokeet ohi.

Niinpä. Kouluilla ei ole kuulemma edes velvollisuutta järjestää koetta karanteenissa olijoille. Toivotaan, että kokeissa pystytään pitämään riittävät etäisyydet. Luulisi kouluilla olevan tilaa jakaa kokelaat. Tähän pitäisi osoittaa ylimääräistä rahoitusta, mikäli sellaista tarvitaan lisävalvojien palkkaamiseen.

No ainakin Helsingissä jäljitys on niin hidasta, että hyvin ehtii tehdä kokeet ennen kun tulee puhelinsoitto. Voi mennä helposti viikko pari ennen kun epidemiologisesta ollaan yhteydessä ja sitä ennen rehtori ei saa sanoa mitään kellekkään. 

Tämä taitaa olla kirjoittajien kannalta hankalampi kevät kuin viime vuosi.

Ilmoitus altistumisesta koulussa tulee kyllä nopeasti, mutta koskettaako se itseä, tulee vasta jäljityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitukset on kyllä paha rasti nyt. Etenkin jos kirjoittaa useampaa ainetta. Riittää, että joku ekassa kokeessa on sairastunut, karanteenia paukkuu kaikille samassa tilassa olleille. Vähintään lähialueella istuneille. Siinä menee sitten karanteenissa kököttäessä loput kokeet ohi.

Huh. Omat kirjoitukset on onneksi kaikki yhden viikon sisään. Jos on virallisesti karanteenissa niin saakohan kokeiden valvojat ja muut organisoijat tietää sitä, jos ei ole enää kyseisen koulun opiskelija? Tai siis mietin että olisiko kuitenkin mahdollista vaan kävellä sisään tekemään koe, karanteenista huolimatta. Törkeäähän se olisi mutta mietin että miten noiden valvonta käytännössä toimii.