Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään vinkkejä/ideoita siihen että mitä kannattaisi vielä harjoitella ennen materiaaleja? Karjalaisen kirjan oon laskenut läpi ja myös edelliset valintakokeet, tilastomatematiikan perusteet on ainakin hallussa ja nyt multa on loppunut kokonaan tehtävät ellet sitten lähde uudelleen tekemään. 

Loogista päättelyä voi treenata, mitä vaan pulmatehtäviä ja -kirjoja. Artikkelien lukemista, jos ei siitä kokemusta. Psykan vanhoja artikkeleita ei helpolla löydy, mutta kurkkaa Vakavan puolelta, niitä artikkeleita löytyy kirjana kirjastosta ja tehtävät netistä.

Minkälainen taso on maisterihakijoilla? Kokemuksia?? :)

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen taso on maisterihakijoilla? Kokemuksia?? :)

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen taso on maisterihakijoilla? Kokemuksia?? :)

Kova.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen taso on maisterihakijoilla? Kokemuksia?? :)

Pistevipusesta voi katsoa, linkki on edellisellä sivulla. Vuonna 2019, kun edellisen kerran oli tavalliset pääsykokeet, tarvittiin 116,82 pistettä 120 pisteestä. Se oli enemmän kuin mihinkään muuhun hakukohteeseen.

Logopedialla ei ole tilaston osaamista, todennäköisesti kokeessa jaetaan erilaisia muuttujakäyriä mitä pitää tulkita eli loogiset päättelyt ovat tänä vuonna se juttu. Tai näin ainakin itse luulen, pistää abiturientit muiden kanssa paremmin samalle viivalle mitä on monta vuotta jo haluttu

Vierailija kirjoitti:

Logopedialla ei ole tilaston osaamista, todennäköisesti kokeessa jaetaan erilaisia muuttujakäyriä mitä pitää tulkita eli loogiset päättelyt ovat tänä vuonna se juttu. Tai näin ainakin itse luulen, pistää abiturientit muiden kanssa paremmin samalle viivalle mitä on monta vuotta jo haluttu

Abiturientithan eivät edelleenkään ole samalka viivalla, vaan heillä on selkeä etu. Ensinnäkin todistukselka voi päästä opiskelemaan. Toiseksi, kirjoitusten jälkeen on hyvää aikaa tankata kokeeseen heti kun saa materiaslin. Toista se on töissäkäyvillä, ja heistä pahinta toiskertalaisilla, joille koe on ainos väylä. Harvalla on varaa olla poissa töistä kuukautta. Aikaisemmin julkaistu materiaali toisi kokeeseen tasa-arvoa.

Tietysti materiaali pitää julkaista kirjoitusten jälkeen, ei siitä muuten tule mitään.

Ei myöskään tuosta vuoden 2019 hybridimallista, että tilastoa ei ole, mutta on sitten kuitenkin. Kyllä siinä potin keräsivät ne, jotka olivat syksystä asti laskeneet tilastoa, kuka valmennuskurssilla ja kuka itse lukien.

Abien haaste on se, että kaikkensa kirjoituksiin antaneena ei vain oikein jaksaisi lukea vielä pakkotahdilla pääsykokeisiinkin, monella vielä ennalta täysin tuntematonta kirjallisuustyyppiä (artikkelit).

Mikään valintatapa ei ole hyvä/paras/tasapuolinen, kun tuhansista ihmisistä pitää valita muutama sata.

Korona on kohdellut nyt lukiolaisia rankasti, ei kaikissa lukiossa koska etäopiskelua. Kaikkien vanhemmat ei ymmärrä/osaa pitkää matematiikka, fykeä jne

Vierailija kirjoitti:

Tietysti materiaali pitää julkaista kirjoitusten jälkeen, ei siitä muuten tule mitään.

Ei myöskään tuosta vuoden 2019 hybridimallista, että tilastoa ei ole, mutta on sitten kuitenkin. Kyllä siinä potin keräsivät ne, jotka olivat syksystä asti laskeneet tilastoa, kuka valmennuskurssilla ja kuka itse lukien.

Abien haaste on se, että kaikkensa kirjoituksiin antaneena ei vain oikein jaksaisi lukea vielä pakkotahdilla pääsykokeisiinkin, monella vielä ennalta täysin tuntematonta kirjallisuustyyppiä (artikkelit).

Mikään valintatapa ei ole hyvä/paras/tasapuolinen, kun tuhansista ihmisistä pitää valita muutama sata.

Niin, mutta abithan voivat panostaa niihin kirjoituksiin. Niiden jälkeen on sitä paitsi kuukausi aikaa toipua ennen materiaalin julkaisua. Nyt tilanne on tehty alanvaintajille ihan mahdottomaksi: todistuksella ei voi hakea, ja pääsykokeissa pitää kilpailla niistä muutamasta mahdollisedta paikasta sellaisia vastaan, joilla on aikaa lukea täyspäiväisesti materiaalin julkaisusta asti.

Se vanha malli ilman ensikertalaiskiintiötä oli paras - kaikilla oli mahdollisuus näyttää kyntensä niin todistuksen kuin pääsykokeenkin osalta.

Ymmärrän hyvin, että teillä abeilla on kova stressi kirjoituksista, koronasta ja pääsykokeista. Fakta on kuitenkin se, että maailma ei kaadu, jos ei heti pääse sille toivealalleen. Teillä on aikaa. Alanvaihtajatkin ovat olleet abeja, ja valinneet ehkä silloin väärin - tai sitten työmarkkinat ovat muuttuneet. On rankkaa opiskella väärää alaa tai tehdä maisterina matalapalkkatöitä vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valintakriteereiden pitäisi olla tasa-arvoiset siten, että ainoastaan suoriutuminen joko pääsykokeessa tai yo-kirjoituksissa ratkaisee.

Varmaan kaikille melko selvää että jokainen tässä ryhmässä haluaa päästä sisälle ja sitä kautta heijastelee valintoihin itseä suosivia tai vähintään samalle viivalle pistämistä muiden hakijoiden kanssa. Kukaan tässä keskustelussa ei kuitenkaan kykene muuttamaan hakijakriteereitä, joten sitten pääsykokeessa nähdään ketkä ovat onnistuneet nielemään katkeruutensa ja ovat tulleet antamaan kaikkensa kokeessa todennäköisyyksistä huolimatta. Ja he vasta paikkansa ovat ansainneet!

Mistä kumpuaa tuo ajatus, että kaikilla abeilla olisi mahdollisuus päästä papereilla? Paperipääseminen vaatii yksi L, loput E -tasoa, eikä sille pääse kuin muutama prosentti kirjoittajista.

Ei se silti tarkoita sitä, että pitäisi tyytyä johonkin ABBA-riviin. Useimmat keskitason oppilaat haluavat panostaa kirjoituksiin ja lopputuloksena voi olla ihan kelvot M:n paperit, joilla ei kuitenkaan pääse suosituimmille aloille opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä kumpuaa tuo ajatus, että kaikilla abeilla olisi mahdollisuus päästä papereilla? Paperipääseminen vaatii yksi L, loput E -tasoa, eikä sille pääse kuin muutama prosentti kirjoittajista.

Ei se silti tarkoita sitä, että pitäisi tyytyä johonkin ABBA-riviin. Useimmat keskitason oppilaat haluavat panostaa kirjoituksiin ja lopputuloksena voi olla ihan kelvot M:n paperit, joilla ei kuitenkaan pääse suosituimmille aloille opiskelemaan.

Tietenkään kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä papereilla, mutta kaikilla abeilla on mahdollisuus hakea todistuskiintiössä. Tähän mennessä pääsykoe on ainakin ollut ylppäreitä pahempi, kun mietitään aikapainetta sekä kokeessa että materiaalin opiskelussa.

Miten te aiemmin hakeneet valmistaudutte pääsykokeeseen? Luetteko ja laskette edelleen holopulkkia vai mitä teette?

Onko täällä muita jotka on menossa korottamaan tai kirjottaan uutta ainetta ens kuussa yo-kirjotuksii? Mitä aineita kirjotatte ja millasia arvosanoja teillä on niistä aineista nyt? Millaset tavotteet teillä on?

https://yle.fi/uutiset/3-11802706

Joko teillä on monta L:ä ja E:tä plakkarissa (Jos kevään kirjoituksia ei pystyttäiskään järjestää)?

Oon menossa kirjottamaan lyhyttä matikkaa ja pitkää englantia. Matikasta on ennestään magna ja englannista eximia. Muut kolme ainetta on jo itsellä laudatureita.

Vähän kyllä jännittää ylppäreiden kohtalo, mutta toisaalta vielä enemmän jännittää niihin osallistuminen tällaisessa tilanteessa. Satojen ihmisten keskellä istuminen seitsemän tunnin ajan ei kuulosta järkevältä.

Mikäli kirjoituksia ei saada pidettyä (mikä olisi aivan valtava juttu), älkää kuvitelko että pääsykokeetkaan olisivat normaalisti. Yhteiskunta tukee tietoisesti eniten nuoria ja ensikertalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Oon menossa kirjottamaan lyhyttä matikkaa ja pitkää englantia. Matikasta on ennestään magna ja englannista eximia. Muut kolme ainetta on jo itsellä laudatureita.

Vähän kyllä jännittää ylppäreiden kohtalo, mutta toisaalta vielä enemmän jännittää niihin osallistuminen tällaisessa tilanteessa. Satojen ihmisten keskellä istuminen seitsemän tunnin ajan ei kuulosta järkevältä.

Eikös noilla pisteillä pääse jo aika moneen paikkaan :)? Olettaen, että oot kirjottanut psykan.