Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko tuossa psykologiassa viime vuonna noita ensikertalaisten kiintiöitä?

Totta kai. Se on ollut kaikissa korkeakouluhauissa vuodesta 2015 lähtien.

Ok, kun en löytänyt ap:n linkkaamien tilastojen joukosta pisterajoja erikseen noille hakijaryhmille. 

sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko tuossa psykologiassa viime vuonna noita ensikertalaisten kiintiöitä?

Totta kai. Se on ollut kaikissa korkeakouluhauissa vuodesta 2015 lähtien.

Ok, kun en löytänyt ap:n linkkaamien tilastojen joukosta pisterajoja erikseen noille hakijaryhmille. 

sama

Pistevipusessa on, kun klikkaa hakukohteen auki.

https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20kork…

Tietääkö kukaan, kuinka monta prosenttia (vähintään) pitää olla pääsykokeessa oikein vastauksia, että olisi mahiksia päästä Hkin? Min 85%?

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö kukaan, kuinka monta prosenttia (vähintään) pitää olla pääsykokeessa oikein vastauksia, että olisi mahiksia päästä Hkin? Min 85%?

Riippuu pääsykokeesta. Se vanha koe oli tarkoituksella niin pitkä ja monimutkainen, ettei monikaan ehtinyt tehdä sitä loppuun ja haksahti matkan varrella kompiin. Yllättävän pienillä prosenteilla pääsi, taisi vuonna 2019 olla 63 %.

Viime kevään hätäratkaisusta AMK-kokeesta vaadittiin paljon enemmän, mutta sitä ei hyödytä pohtia. Tilapäinen mikä tilapäinen

Tämän kevään tilannetta ei voi edes arvioida, koska kokeesta ei pysty sanomaan vielä mitään. Onko laskemista, onko pelkkää monivalintaa artikkeleista?

Tossa 63%ssa voikko siinä olla enskertalaisten suoritus mukana (ne kenelle varattu pääsykokeessa vähintään 5paikka)? Vai onko enskertalaisilla ja ei-enskert. pääsykoe suorituksessa näkyviä eroja?

Ennen kaikki hakivat pääsykokeilla. Olennaisempi ero kuin ensikertalaisuus oli yo-todistus, erinomaisella todistuksella olisi voinut päästä jopa minimikoepisteillä (puolet skaalatuista maksimipisteistä) sisään.

Vuoden 2019 keskustelun loppupäässä ja jossain keskellä viimevuotista ketjua noita on laskettu auki. Löytyy varmaan googlaamalla skaalauskerroin vauvan sivuilta.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki hakivat pääsykokeilla. Olennaisempi ero kuin ensikertalaisuus oli yo-todistus, erinomaisella todistuksella olisi voinut päästä jopa minimikoepisteillä (puolet skaalatuista maksimipisteistä) sisään.

Vuoden 2019 keskustelun loppupäässä ja jossain keskellä viimevuotista ketjua noita on laskettu auki. Löytyy varmaan googlaamalla skaalauskerroin vauvan sivuilta.

Oi niitä aikoja...Systeemi oli paljon nykyistä oikeudenmukaisempi.

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

BigBadChad kirjoitti:

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

Tämä. Toiset pääsee sisään todistusta korottelemalla, ja toiset joutuu arvailemaan mitä kokeeseen tulee. Ei toimi nykysysteemi.

BigBadChad kirjoitti:

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

Vanha kunnon HoloPulkki, miksei myös Karjalainen, se on vähän suppeampi. Tilaston osaamisesta ei ole koskaan haittaa, mutta maltti mukaan: kaavoja ei kannata opetella nyt ulkoa. Hyvä ymmärrys tilastotieteen perusteista helpottaa kuitenkin mahdollisen tilastomateriaalin haltuunottoa. Parin vuoden takainen tilastohan oli kuin HoloPulkin tiivistelmä, ja siihen vähän regressiota (ja aggressiota) päälle.

On myös mahdollista, että tilasto-osiota ei tule, koska logopedia on haussa mukana. Heillä ei ole sellaista historiaa.

Vierailija kirjoitti:

BigBadChad kirjoitti:

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

Tämä. Toiset pääsee sisään todistusta korottelemalla, ja toiset joutuu arvailemaan mitä kokeeseen tulee. Ei toimi nykysysteemi.

Kielitaito nousee hassun ratkaisevaan merkitykseen tässä. Matikkaa oppii laskemalla, reaaleita lukemalla, mutta kieliä ei ihan tuosta vaan koroteta jostain B:stä ällään tankkaamalla pari lukiokurssia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BigBadChad kirjoitti:

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

Tämä. Toiset pääsee sisään todistusta korottelemalla, ja toiset joutuu arvailemaan mitä kokeeseen tulee. Ei toimi nykysysteemi.

Kielitaito nousee hassun ratkaisevaan merkitykseen tässä. Matikkaa oppii laskemalla, reaaleita lukemalla, mutta kieliä ei ihan tuosta vaan koroteta jostain B:stä ällään tankkaamalla pari lukiokurssia.

Niin no...Joillekin se matikka on helppoa ja toisille kielet. Faktahan toki on, että kuka vaan ei pysty saamaan L-riviä, mutta sen väylän pitäisi olla kaikille hakijoille auki.

Vierailija kirjoitti:

BigBadChad kirjoitti:

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

Vanha kunnon HoloPulkki, miksei myös Karjalainen, se on vähän suppeampi. Tilaston osaamisesta ei ole koskaan haittaa, mutta maltti mukaan: kaavoja ei kannata opetella nyt ulkoa. Hyvä ymmärrys tilastotieteen perusteista helpottaa kuitenkin mahdollisen tilastomateriaalin haltuunottoa. Parin vuoden takainen tilastohan oli kuin HoloPulkin tiivistelmä, ja siihen vähän regressiota (ja aggressiota) päälle.

On myös mahdollista, että tilasto-osiota ei tule, koska logopedia on haussa mukana. Heillä ei ole sellaista historiaa.

Kiitti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BigBadChad kirjoitti:

Mitä/kumpaa tilastotieteen kirjaa kannattaisi nyt alkaa lukemaan jo ennen kuin materiaalit julkaistaan? 

Tämä. Toiset pääsee sisään todistusta korottelemalla, ja toiset joutuu arvailemaan mitä kokeeseen tulee. Ei toimi nykysysteemi.

Kielitaito nousee hassun ratkaisevaan merkitykseen tässä. Matikkaa oppii laskemalla, reaaleita lukemalla, mutta kieliä ei ihan tuosta vaan koroteta jostain B:stä ällään tankkaamalla pari lukiokurssia.

Englantia on kyllä sinänsä hyvä osatakin riittävän hyvin jos aikoo opiskella psykaa yliopistossa. Tulee melko rankkaa niiden kurssikirjojen lukemisesta muuten. Matikkahan on muuten myös tavallaan yhdenlainen kieli missä on tietynlainen logiikka ja "sanavarasto". Esim itselleni on ollut vähän mysteeri että miten oppia sisäistäen kaikkia niitä matikan "kielioppisääntöjä" (esim. yhtälönratkaisun kaikki kiemurat hyvä esimerkki) joita vaaditaan siihen että osaisi soveltaa riittävästi matikan tehtävissä. Toisaalta kielissä sanastoa taas oppii hirveän helposti ja nopeasti ihan vaan flashcardeja ja muistisääntöjä hyödyntämällä, mutta se varsinainen soveltaminen eli itse kielen tuottaminen on haasteellisinta.

Mitä veikkaatte, kuinka suuri osa on päätänyt panostaa pääsykokeen sijasta yo-pisteiden korotteluun? Tuleeko hakijoiden yo-kiintiöpisteet nousemaan merkittävästi viime vuoteen verrattuna?

Tuleekohan tilastoa ollenkaan pääsykokeeseen? Kun logopediassa ei sitä koskaan ole ollut.. vai väheneekö tilaston osuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki hakivat pääsykokeilla. Olennaisempi ero kuin ensikertalaisuus oli yo-todistus, erinomaisella todistuksella olisi voinut päästä jopa minimikoepisteillä (puolet skaalatuista maksimipisteistä) sisään.

Vuoden 2019 keskustelun loppupäässä ja jossain keskellä viimevuotista ketjua noita on laskettu auki. Löytyy varmaan googlaamalla skaalauskerroin vauvan sivuilta.

Oi niitä aikoja...Systeemi oli paljon nykyistä oikeudenmukaisempi.

Mitä alapeukuttamista tässäkin on? Ymmärrän, että nykysysteemi on ensikertalaisille edullisempi, mutta tuskin tekään voitte syvällisesti ajatellen pitää sitä ihan oikeudenmukaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki hakivat pääsykokeilla. Olennaisempi ero kuin ensikertalaisuus oli yo-todistus, erinomaisella todistuksella olisi voinut päästä jopa minimikoepisteillä (puolet skaalatuista maksimipisteistä) sisään.

Vuoden 2019 keskustelun loppupäässä ja jossain keskellä viimevuotista ketjua noita on laskettu auki. Löytyy varmaan googlaamalla skaalauskerroin vauvan sivuilta.

Oi niitä aikoja...Systeemi oli paljon nykyistä oikeudenmukaisempi.

Mitä alapeukuttamista tässäkin on? Ymmärrän, että nykysysteemi on ensikertalaisille edullisempi, mutta tuskin tekään voitte syvällisesti ajatellen pitää sitä ihan oikeudenmukaisena.

Todistusvalinnassa joku puuhahenkilö on ihan varmasti ajatellut, että kaikki ottavat vastaan sen paikan minkä saavat. Että alkaa maittaa ne Oulun varhaiskasvatuksen opettajan paikat, kun ei psykaan päässyt.

Näinhän se ei mene. Siinä missä ennen treenattiin pääsykokeisiin, pitää nyt pyöriä vuosikausia korottamassa yo-kirjoituksia. Jos ei ole joka asiassa erinomainen, opiskelupaikka voi jäädä saamatta. Siinä se enkku, pojilla äikkä ja tytöillä matikka ratkaisee tosi paljon (koska nämä aineet ovat sukupuolittuneet).

Lääkishakijat jo aidosti pelkäävät, että Helsingin todistuskiintiön raja tulee olemaan joskus tasan maksimin 200 pistettä. Sitten paikat arvotaan...

Onko kellään vinkkejä/ideoita siihen että mitä kannattaisi vielä harjoitella ennen materiaaleja? Karjalaisen kirjan oon laskenut läpi ja myös edelliset valintakokeet, tilastomatematiikan perusteet on ainakin hallussa ja nyt multa on loppunut kokonaan tehtävät ellet sitten lähde uudelleen tekemään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki hakivat pääsykokeilla. Olennaisempi ero kuin ensikertalaisuus oli yo-todistus, erinomaisella todistuksella olisi voinut päästä jopa minimikoepisteillä (puolet skaalatuista maksimipisteistä) sisään.

Vuoden 2019 keskustelun loppupäässä ja jossain keskellä viimevuotista ketjua noita on laskettu auki. Löytyy varmaan googlaamalla skaalauskerroin vauvan sivuilta.

Oi niitä aikoja...Systeemi oli paljon nykyistä oikeudenmukaisempi.

Mitä alapeukuttamista tässäkin on? Ymmärrän, että nykysysteemi on ensikertalaisille edullisempi, mutta tuskin tekään voitte syvällisesti ajatellen pitää sitä ihan oikeudenmukaisena.

Todistusvalinnassa joku puuhahenkilö on ihan varmasti ajatellut, että kaikki ottavat vastaan sen paikan minkä saavat. Että alkaa maittaa ne Oulun varhaiskasvatuksen opettajan paikat, kun ei psykaan päässyt.

Näinhän se ei mene. Siinä missä ennen treenattiin pääsykokeisiin, pitää nyt pyöriä vuosikausia korottamassa yo-kirjoituksia. Jos ei ole joka asiassa erinomainen, opiskelupaikka voi jäädä saamatta. Siinä se enkku, pojilla äikkä ja tytöillä matikka ratkaisee tosi paljon (koska nämä aineet ovat sukupuolittuneet).

Lääkishakijat jo aidosti pelkäävät, että Helsingin todistuskiintiön raja tulee olemaan joskus tasan maksimin 200 pistettä. Sitten paikat arvotaan...

Totta. Tänä vuonna koronan keskellä pitäisi tehdä niin, että todistusvalinta laajennettaisiin koskemaan kaikkia. Sitten pitäisi ilmoittaa, että ottaako paikan vastaan vai haluaako tavoitella ylempää toivetta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hakija luopuisi todistuspaikasta. Näin saataisiin kokeisiin osallistujien määrä oikeasti pienemmäksi, sillä jonoista tulisi kuitenkin ennen pitkään vastaan riittävästi henkilöitä, jotka ottaisivat stressaavan pääsykoerumban sijaan sen alemman hakutoiveen vastaan.