Psykologia 2021

Ouluun hakeva kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö on mukana se perheellinen jolla oli pienet lapset? Ja oli töissäkin?

Entä se, joka oli ottanut kuukauden lomaa töistä, että saa lukea kokeisiin?

Tuohon ylempään määritelmään sopinee monikin täällä, itse ainakin avauduin silloin haasteista yhdistää perhe-elämä, työelämä ja pääsykokeisiin valmistautuminen. Itsellä tosin järjestyi töiden puolesta oikein sopiva väli lukea tiettyinä päivinä mut sit perheen puolesta tuntui että juuri mitään joustoa ei löydy. Meillä toki kolme alle kouluikäistä, vanhin nyt menossa kouluun kylläkin, niin on vähän hektinen elämänvaihe mut mies ei siis edelleenkään pidä ajatuksesta että vaihtaisin alaa... Itse ajattelen että sittenpä ei pidä, en aio kituuttaa itselle sopimattomalla alalla loppuikää, ei siinä olis mitään järkeä. Oon selittänyt nätisti asian monesti ja lopulta todennut että olkoon, jonain päivänä ymmärtää. Onneksi itellä taustalla tietämystä tilastotieteestä ja tutkimuksen teosta ja artikkeleista niin pääsin äkkiä syventymään ennakkomateriaalien artikkeleihin ja yhä oon toiveikas että voisin saada paikan jostakin, hain kaikkialle muualle psykalle paitsi Hki. Ei jaksais enää odotella tuloksia 😌

Ja mä luulen myös et tänne hakeutuu tosihakijoita runsaasti eikä täältä saa edustavaa otosta kaikista psykalle hakeneista. Mitä isompi motivaatio hakea, sitä enemmän tekee asian eteen jotain ja paremmin osaa ja ehkä sit osaa näistä ihmisistä enemmän kiinnostaa keskustella täälläkin... Tuskin tänne tulee aktiivisesti keskustelemaan sellaiset jotka eivät tosissaan hakeneet. Ja Oulussa ainakin kolme salia oli tosiaan puolillaan porukkaa niin oletan että todellakaan likimainkaan kaikki hakeneet eivät tulleet ikinä pääsykokeisiin. Plus pääsykokeeseen tulleista iso osa lähti niin aikaisin etteivät mitenkään voineet tehdä ns. täysillä koetta. Ois kiva nähdä jonkinlainen graafinen esitys kaikkien pääsykokeeseen tulleiden pääsykokeen pistemääristä. Meniskö Gaussin käyrälle 😂

Joo täällä myös vielä keskustelua seurailee ja tuloksia jännäilee Jyväskylään hakeva perheellinen ja työssä käyvä. Meitä perheellisiä taisi olla täällä muutamiakin ja juteltiin juuri siitä, miten oli haastavaa löytää aikaa pääsykokeisiin lukemiselle. Enää en itse jaksa oikeita/vääriä koetehtävävastauksia pohdiskella mutta välillä käyn aina tätä keskustelua kurkkaamassa. Tuntuu, että hitaasti menee viikot odotellessa mutta jospa ne tulokset pian tulisivat sieltä ja mahdollisimman moni todella sisään haluava ensi- ja toiskertalainen myös sisään pääsisi. Tsemppiä kaikille odotteluun!  

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13

Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.

Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...

a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa,  mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.

b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.

c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia

d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.

e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.

A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).

Sitten jäi jäljelle c ja d.  Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia). 

Artikkelissa puhuttiin LSVT ARTIC -menetelmästä, ei ARTKTM :D En usko että tuo voisi olla kirjoitusvirhe, tässä uskon kyllä olevan kompa. Eli minusta d ei ole oikein.

Tarkoitin, että ajattelin asiaa samalla tavalla kuin henkilö, joka kirjoitti kommenttiinsa

"Minusta tutkimuskysymys on, että vaikuttaako hoito ymmärrettävyyteen, ja kontrolliryhmään vertaaminen on enemminkin menetelmä. Siksi ajattelen, että molemmat on oikein. E on yksinkertaistettuna pelkkä tutkimuskysymys ja C:ssä on sama, mutta lisätiedon kanssa. Näin siis perustelin itselleni vastauksen, mutta en tietenkään ihan varma ole :D"

:)

Nyt on kaikki tehty...Jotenkin pitää vaan yrittää nauttia kesästä tuloksiin asti ja sitten niistä huolimatta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13

Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.

Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...

a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa,  mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.

b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.

c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia

d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.

e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.

A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).

Sitten jäi jäljelle c ja d.  Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia). 

Artikkelissa puhuttiin LSVT ARTIC -menetelmästä, ei ARTKTM :D En usko että tuo voisi olla kirjoitusvirhe, tässä uskon kyllä olevan kompa. Eli minusta d ei ole oikein.

Hyvin huomattu, en edes tajunnut :D

Miten teillä meni omasta mielestä kokeessa jaetun artikkelin tehtävät? Minä en edes uskalla ajatella, kuinka paljon niissä tuli virheitä :D muutamaan ekaan ehdin löytää melko varmat vastaukset, mutta loppuihin laitoin vaan nopeasti jotain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13

Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.

Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...

a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa,  mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.

b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.

c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia

d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.

e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.

A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).

Sitten jäi jäljelle c ja d.  Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia). 

Artikkelissa puhuttiin LSVT ARTIC -menetelmästä, ei ARTKTM :D En usko että tuo voisi olla kirjoitusvirhe, tässä uskon kyllä olevan kompa. Eli minusta d ei ole oikein.

EIku en kyllä muista enää yhtään mitä vastasin. tuossahan tosiaan lukee myös että EI kannata aloittaa ARTKTM:ää. Eli en varmaan valinnut sitä. Saatoin valita b ja c ehkä? tai sitten pelkän B:n

Olet kyllä ihan oikeassa nyt kun ajattelen tarkemmin. Voiko mielestänne artikkelista edes vetää sellaista johtopäätöstä, että puheen tuottaminen tulee vaikeutumaan taudin edetessä? Minusta jokaisessa kohdassa puhutaan vain puheen ymmärrettävyyden parantamisesta, ei missään hidastamisesta tai siitä, että taudinkuvaan kuuluisi puheen heikkeneminen ajan myötä. Parkinson ja siihen liittyvät oireet ovat eteneviä todellisuudessa,  mutta artikkelista johtopäätöstä ei mielestäni välttämättä voi tehdä. Vaikka "ei-hoitoa" ryhmän tulos heikkeni kuukauden aikana, pohtivat tutkijat artikkelissa, että se johtuisi vain "regression towards the mean" efektistä. Ja vaikka puhe heikkenisi aikaisemmasta tilasta, ei se tarkoita, että se jatkaa pahenemista. 

Mutta jos päätelmän perustellusti voi tehdä (yllä olevat ovat vain minun käsityksiä, en väitä niitä todeksi), niin mielestäni b ei siltikään välttämättä pidä paikkaansa, koska sivulause "mikäli kuntoutusta ei aloiteta" pitää mielestäni sisällään oletuksen, että mikäli kuntoutus aloitetaan, ei puheongelmat enää pahene. Tutkimuksen perusteella ei mielestäni tällaista johtopäätöstä voida tehdä suomalaisen potilaan kohdalla, koska tutkijatkin pohtivat, ettei tulokset välttämättä ole yleistettävissä muuta kieltä puhuviin potilaisiin. Samalla perusteella ei mielestäni voi myöskään sanoa, että mikä hoito varmasti kannattaa tai ei kannata, mutta vastasin kuitenkin c:n sillä perusteella, että äänihoidon aloittamisesta voisi mahdollisesti olla hyötyä, jolloin sitä ehkä kuitenkin kannattaisi kokeilla .

Mutta tosiaan en ole varma omasta logiikastani ja ymmärrän hyvin myös perustelut b-vaihtoehdon valitsemiselle. Jäin itse enimmäkseen kiinni tuohon "mikäli" sanan merkitykseen kyseisessä vaihtoehdossa. Aikamoista tulkintarallia tämä on :D

Vierailija kirjoitti:

Miten teillä meni omasta mielestä kokeessa jaetun artikkelin tehtävät? Minä en edes uskalla ajatella, kuinka paljon niissä tuli virheitä :D muutamaan ekaan ehdin löytää melko varmat vastaukset, mutta loppuihin laitoin vaan nopeasti jotain

Mulla ei ole mitään muistikuvaa koko 3. osiosta, vaikka sain kaikkiin jotain vastattua. Raivolla pää sumussa etsin vaan artikkelista mahdollisesti oikeita vastauksia. Ei siis mitään käryä, että mitä on tullut vastattua.

Jälkeenpäin mietin, että olisi ollut varmaan viisainta lukea artikkeli ensin kertaalleen nopeasti läpi ja alkaa vasta sen jälkeen vastailemaan. Nyt taktiikkani oli se, että koitin skannata artikkelia ja bongailla kysymyksien kannalta relevantteja kohtia. Ei toiminut kovin hyvin :D

Tsemppiä myös sinne tuskalliseen odotteluun! :) Kyllä aika nyt matelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13

Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.

Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...

a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa,  mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.

b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.

c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia

d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.

e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.

A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).

Sitten jäi jäljelle c ja d.  Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia). 

Artikkelissa puhuttiin LSVT ARTIC -menetelmästä, ei ARTKTM :D En usko että tuo voisi olla kirjoitusvirhe, tässä uskon kyllä olevan kompa. Eli minusta d ei ole oikein.

Mä taas arvelen tämän olevan kirjoitusvirhe. TM viittaa trade markiin, mikä siinä c-kohdassa on merkitty ympyrän sisällä olevalla ärrällä ®. Lisäksi articin c on vaihtunut k:ksi. Jos paljon muita kirjoitusvirheitä sisältävässä kokeessa kikkailtaisiin yhdellä c -> k muutoksella kompakysymyksenä, olisi aika idioottimaista.

Vierailija kirjoitti:

Olet kyllä ihan oikeassa nyt kun ajattelen tarkemmin. Voiko mielestänne artikkelista edes vetää sellaista johtopäätöstä, että puheen tuottaminen tulee vaikeutumaan taudin edetessä? Minusta jokaisessa kohdassa puhutaan vain puheen ymmärrettävyyden parantamisesta, ei missään hidastamisesta tai siitä, että taudinkuvaan kuuluisi puheen heikkeneminen ajan myötä. Parkinson ja siihen liittyvät oireet ovat eteneviä todellisuudessa,  mutta artikkelista johtopäätöstä ei mielestäni välttämättä voi tehdä. Vaikka "ei-hoitoa" ryhmän tulos heikkeni kuukauden aikana, pohtivat tutkijat artikkelissa, että se johtuisi vain "regression towards the mean" efektistä. Ja vaikka puhe heikkenisi aikaisemmasta tilasta, ei se tarkoita, että se jatkaa pahenemista. 

Mutta jos päätelmän perustellusti voi tehdä (yllä olevat ovat vain minun käsityksiä, en väitä niitä todeksi), niin mielestäni b ei siltikään välttämättä pidä paikkaansa, koska sivulause "mikäli kuntoutusta ei aloiteta" pitää mielestäni sisällään oletuksen, että mikäli kuntoutus aloitetaan, ei puheongelmat enää pahene. Tutkimuksen perusteella ei mielestäni tällaista johtopäätöstä voida tehdä suomalaisen potilaan kohdalla, koska tutkijatkin pohtivat, ettei tulokset välttämättä ole yleistettävissä muuta kieltä puhuviin potilaisiin. Samalla perusteella ei mielestäni voi myöskään sanoa, että mikä hoito varmasti kannattaa tai ei kannata, mutta vastasin kuitenkin c:n sillä perusteella, että äänihoidon aloittamisesta voisi mahdollisesti olla hyötyä, jolloin sitä ehkä kuitenkin kannattaisi kokeilla .

Mutta tosiaan en ole varma omasta logiikastani ja ymmärrän hyvin myös perustelut b-vaihtoehdon valitsemiselle. Jäin itse enimmäkseen kiinni tuohon "mikäli" sanan merkitykseen kyseisessä vaihtoehdossa. Aikamoista tulkintarallia tämä on :D

(Pahoittelut, en ole jaksanut lukea aiempien sivujen viestejä tähän liittyen, eli saattaa tulla toistoa)

Artikkelissa kontrolliryhmällä puheen selkeys heikkeni tilastollisesti merkitsevästi, kun he eivät saaneet hoitoa. Mun mielestä tämän perusteella voi (tokikin vähän viivoja suoriksi vetäen) sanoa, että puheen selkeys heikkenee sairauden edetessä.

Samaa taktiikka käytin, koitin vain skannata oikeita kohtia artikkelista. Itsekin ajattelen nyt jälkikäteen, että fiksumpaa olisi ollut lukea tuo artikkeli läpi kokonaan ensin ja sitten poimia ne kysymykset, joihin kokee löytävänsä suht varmat vastaukset selailemalla artikkelia uudestaan. Mieluummin muutamat täysin varmat vastaukset kuin puoliarvaamalla monta kohtaa :D Tässä kokeessa vaaditaan aika paljon myös oikeanlaista taktiikkaa. Ja tietenkin osaamista, mutta osaamisen lisäksi taktista pelisilmää!

Vierailija kirjoitti:

Samaa taktiikka käytin, koitin vain skannata oikeita kohtia artikkelista. Itsekin ajattelen nyt jälkikäteen, että fiksumpaa olisi ollut lukea tuo artikkeli läpi kokonaan ensin ja sitten poimia ne kysymykset, joihin kokee löytävänsä suht varmat vastaukset selailemalla artikkelia uudestaan. Mieluummin muutamat täysin varmat vastaukset kuin puoliarvaamalla monta kohtaa :D Tässä kokeessa vaaditaan aika paljon myös oikeanlaista taktiikkaa. Ja tietenkin osaamista, mutta osaamisen lisäksi taktista pelisilmää!

Minäkin vastailin silmäilyn perusteella. Taulukoista löytyi onneksi vastaukset aika moneen kohtaan. En olisi ehtinyt lukemaan artikkelia kokonaan, joten siltä osin minun on turha jossitella.

Kyllä, tämä on mielestäni myös validi argumentti. :) Tutkijat kirjoittavat kuitenkin artikkelissa myös, että oletuksena ennen tutkimuksen toteuttamista oli, että muutosta puheen ymmärrettävyydessä ei tapahdu ei-hoitoa ryhmäläisillä. Ja oletukset tehdään taudista olevien sen hetkisten tietojen perusteella. Eli mielestäni tätä voi argumentoida kummastakin näkökulmasta hyvillä argumenteilla. Mutta kokeentekijät ovat varmasti ajatelleet, että puheongelmat pahenevat kun siitä sisältyy maininta sekä b ja c kohdassa, jotka mielestäni ovat ainoat 2 vaihtoehtoa jotka voivat noista a-e kohdista pitää paikkansa.

Jotenkin taas sellanen olo että ei taaskaan...Mä vaan pelkään syksyä, jos ei taas tärppää. Työtehtävät ovat muuttumassa paskempaan suuntaan, ja en vaan jaksais. Jotenkin pelkään ihan totaaliromahdusta...

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin taas sellanen olo että ei taaskaan...Mä vaan pelkään syksyä, jos ei taas tärppää. Työtehtävät ovat muuttumassa paskempaan suuntaan, ja en vaan jaksais. Jotenkin pelkään ihan totaaliromahdusta...

Toivottavasti silti tärppäisi!

Olisiko sinulla jokin realistinen varasuunnitelma? Alaspäin menevä työnkuva on tosi ikävä tilanne.

Voi ei miten ikävää, josko kuitenkin tärppäisi tänä vuonna?! Minäkin olen alanvaihtaja ja tunnistan tuskasi. Oletko miettinyt opintovapaan mahdollisuutta (esim. avoimen yliopiston opintoja), mikäli vielä ei tärppäisi?

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet kyllä ihan oikeassa nyt kun ajattelen tarkemmin. Voiko mielestänne artikkelista edes vetää sellaista johtopäätöstä, että puheen tuottaminen tulee vaikeutumaan taudin edetessä? Minusta jokaisessa kohdassa puhutaan vain puheen ymmärrettävyyden parantamisesta, ei missään hidastamisesta tai siitä, että taudinkuvaan kuuluisi puheen heikkeneminen ajan myötä. Parkinson ja siihen liittyvät oireet ovat eteneviä todellisuudessa,  mutta artikkelista johtopäätöstä ei mielestäni välttämättä voi tehdä. Vaikka "ei-hoitoa" ryhmän tulos heikkeni kuukauden aikana, pohtivat tutkijat artikkelissa, että se johtuisi vain "regression towards the mean" efektistä. Ja vaikka puhe heikkenisi aikaisemmasta tilasta, ei se tarkoita, että se jatkaa pahenemista. 

Mutta jos päätelmän perustellusti voi tehdä (yllä olevat ovat vain minun käsityksiä, en väitä niitä todeksi), niin mielestäni b ei siltikään välttämättä pidä paikkaansa, koska sivulause "mikäli kuntoutusta ei aloiteta" pitää mielestäni sisällään oletuksen, että mikäli kuntoutus aloitetaan, ei puheongelmat enää pahene. Tutkimuksen perusteella ei mielestäni tällaista johtopäätöstä voida tehdä suomalaisen potilaan kohdalla, koska tutkijatkin pohtivat, ettei tulokset välttämättä ole yleistettävissä muuta kieltä puhuviin potilaisiin. Samalla perusteella ei mielestäni voi myöskään sanoa, että mikä hoito varmasti kannattaa tai ei kannata, mutta vastasin kuitenkin c:n sillä perusteella, että äänihoidon aloittamisesta voisi mahdollisesti olla hyötyä, jolloin sitä ehkä kuitenkin kannattaisi kokeilla .

Mutta tosiaan en ole varma omasta logiikastani ja ymmärrän hyvin myös perustelut b-vaihtoehdon valitsemiselle. Jäin itse enimmäkseen kiinni tuohon "mikäli" sanan merkitykseen kyseisessä vaihtoehdossa. Aikamoista tulkintarallia tämä on :D

(Pahoittelut, en ole jaksanut lukea aiempien sivujen viestejä tähän liittyen, eli saattaa tulla toistoa)

Artikkelissa kontrolliryhmällä puheen selkeys heikkeni tilastollisesti merkitsevästi, kun he eivät saaneet hoitoa. Mun mielestä tämän perusteella voi (tokikin vähän viivoja suoriksi vetäen) sanoa, että puheen selkeys heikkenee sairauden edetessä.

Saman muistan lukeneeni, että havaittiin kontrolliryhmällä puhekyvyn laskeneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa taktiikka käytin, koitin vain skannata oikeita kohtia artikkelista. Itsekin ajattelen nyt jälkikäteen, että fiksumpaa olisi ollut lukea tuo artikkeli läpi kokonaan ensin ja sitten poimia ne kysymykset, joihin kokee löytävänsä suht varmat vastaukset selailemalla artikkelia uudestaan. Mieluummin muutamat täysin varmat vastaukset kuin puoliarvaamalla monta kohtaa :D Tässä kokeessa vaaditaan aika paljon myös oikeanlaista taktiikkaa. Ja tietenkin osaamista, mutta osaamisen lisäksi taktista pelisilmää!

Minäkin vastailin silmäilyn perusteella. Taulukoista löytyi onneksi vastaukset aika moneen kohtaan. En olisi ehtinyt lukemaan artikkelia kokonaan, joten siltä osin minun on turha jossitella.

Sama, mutta artikkeli oli muistaakseni jotenkin sekava muutenkin. Alussa väitettiin toista ja myöhemmin toista. Jälkikäteen ajateltuna olisi varmaan kannattanut lukea ensin artikkeli, mutta aattelin, et palaan siihen vielä myöhemmin, mutta en ehtinyt