Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Voi ei miten ikävää, josko kuitenkin tärppäisi tänä vuonna?! Minäkin olen alanvaihtaja ja tunnistan tuskasi. Oletko miettinyt opintovapaan mahdollisuutta (esim. avoimen yliopiston opintoja), mikäli vielä ei tärppäisi?

Tsemppiä!

Kiitos molemmille tsempeistä. Mulla on paikka Turun logolla, mietin vakavasti sen vastaanottamista, jos psyka ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13

Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.

Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...

a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa,  mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.

b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.

c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia

d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.

e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.

A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).

Sitten jäi jäljelle c ja d.  Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia). 

Artikkelissa puhuttiin LSVT ARTIC -menetelmästä, ei ARTKTM :D En usko että tuo voisi olla kirjoitusvirhe, tässä uskon kyllä olevan kompa. Eli minusta d ei ole oikein.

Mä taas arvelen tämän olevan kirjoitusvirhe. TM viittaa trade markiin, mikä siinä c-kohdassa on merkitty ympyrän sisällä olevalla ärrällä ®. Lisäksi articin c on vaihtunut k:ksi. Jos paljon muita kirjoitusvirheitä sisältävässä kokeessa kikkailtaisiin yhdellä c -> k muutoksella kompakysymyksenä, olisi aika idioottimaista.

No tätä on kyllä vaikea uskoa. Mutta tiedä häntä. Vastaus on joka tapauksessa väärin, kun C:n tilalla on K. Kokeen alun ohjeessa luki, että vain täysin oikeat vastaukset on oikeita vastauksia. Tuo ei ole täysin oikein, oli kirjoitusvirhe tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13

Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.

Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...

a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa,  mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.

b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.

c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia

d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.

e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.

A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).

Sitten jäi jäljelle c ja d.  Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia). 

Artikkelissa puhuttiin LSVT ARTIC -menetelmästä, ei ARTKTM :D En usko että tuo voisi olla kirjoitusvirhe, tässä uskon kyllä olevan kompa. Eli minusta d ei ole oikein.

Mä taas arvelen tämän olevan kirjoitusvirhe. TM viittaa trade markiin, mikä siinä c-kohdassa on merkitty ympyrän sisällä olevalla ärrällä ®. Lisäksi articin c on vaihtunut k:ksi. Jos paljon muita kirjoitusvirheitä sisältävässä kokeessa kikkailtaisiin yhdellä c -> k muutoksella kompakysymyksenä, olisi aika idioottimaista.

En ole hulluna perehtynyt tähän alakeskusteluun, mutta juuri tällaisen tulkinnanvaraisuuden vuoksi olen päättänyt etten enää ikinä osallistu näihin kokeisiin, vaan pyrin todistuksella. Aivan naurettavaa, että hakijan pitää miettiä jotain kirjoitusvirheen mahdollisuuksia! Vie pohjan koko kokeen erottelukyvyltä. Ensi vuonna haen logolle vain todistuksella ja keskitän pääsykoeenergiani ihan muille aloille.

Nuoret - hakekaa ulkomaille. Panostaisin itse täysillä Ruotsiin, jos se ei olisi perheellisenä liian hankalaa. Helpoin tie on tietysti todistusvalinta, mikäli ensikertalaisuus on tallella. Varmaan alan miettiä vakavasti itsekin muita vaihtoehtoja, ellei tämä hakuprosessi järkevöidy.

Tuota b-vaihtoehtoa voisi ajatella niin, että ei tutkimusartikkelin perusteella voi mitenkään ottaa kantaa Markun puheen tuottamisen pahenemiseen (sen kummemmin kuin muihinkaan muutoksiin). Se on aina yksilöllistä ja tutkimustuloksetkin pohjautuvat tilastollisten tunnuslukujen analyysiin. Eri potilasryhmistä tehdyt johtopäätökset pohjautuvat ryhmien tunnuslukujen vertailuun, ei yksittäisten potilaiden tuloksiin. Näin ollen ei-hoitoa ryhmässä voi olla mukana myös henkilöitä, joiden puhe on parantunut lähtötilnanteesta, vaikka ryhmän keskiarvo olikin tilastollisesti merkitsevästi alentunut. Vastaavasti terapiaryhmiin kuuluvilla potilailla on saattanut tapahtua puheen heikkenemistä, vaikka valtaosalla puhe olisikin parantunut. Näin ollen yksilöön liittyviä johtopäätöksiä on mielestäni mahdotonta vetää artikkelin perusteella (ellei siellä erikseen todettaisi, että puhe heikkenee poikkeuksetta kaikilla Parkinson potilailla ilman kuntouttavia toimenpiteitä).

niin äh olihan se kyllä niin, että artikkelissa myös pohdittiin, että näiden kuntoutusta saamattomien lähtötilanne saattoi myös olla niin hyvä, jotenkin jotain. En enää muista

Vierailija kirjoitti:

Tuota b-vaihtoehtoa voisi ajatella niin, että ei tutkimusartikkelin perusteella voi mitenkään ottaa kantaa Markun puheen tuottamisen pahenemiseen (sen kummemmin kuin muihinkaan muutoksiin). Se on aina yksilöllistä ja tutkimustuloksetkin pohjautuvat tilastollisten tunnuslukujen analyysiin. Eri potilasryhmistä tehdyt johtopäätökset pohjautuvat ryhmien tunnuslukujen vertailuun, ei yksittäisten potilaiden tuloksiin. Näin ollen ei-hoitoa ryhmässä voi olla mukana myös henkilöitä, joiden puhe on parantunut lähtötilnanteesta, vaikka ryhmän keskiarvo olikin tilastollisesti merkitsevästi alentunut. Vastaavasti terapiaryhmiin kuuluvilla potilailla on saattanut tapahtua puheen heikkenemistä, vaikka valtaosalla puhe olisikin parantunut. Näin ollen yksilöön liittyviä johtopäätöksiä on mielestäni mahdotonta vetää artikkelin perusteella (ellei siellä erikseen todettaisi, että puhe heikkenee poikkeuksetta kaikilla Parkinson potilailla ilman kuntouttavia toimenpiteitä).

Tällä ajattelutavalla ei käytännössä koskaan voisi suositella tutkimusten perusteella mitään hoitoa kenellekään. Hoitovaste harvoin on kaikilla hyvä, mutta juuri se onkin tilastollisen tutkimuksen pointti, että nähdään, mikä menetelmä isossa kuvassa hyödyttää ja sitä voidaan sitten suositella yksilöille. Sen jälkeen sitten arvioidaan, hyödyttikö interventio juuri tätä potilasta ja kannattaako sitä siinä valossa jatkaa tai toistaa.

Kyllä, juuri noin kuten kuvailit. Tutkimuksen johtopäätöksen perusteella voi suositella hoitomuotoa potilaille. Se on tärkeä tavoite tutkimuksen taustalla. Minä tarkoitin vain, että tutkimustulosten perusteella ei voi vetää yksittäisen potilaan kohdalla johtopäätöksiä. Sen perusteella voi nimenomaan suositella ja ennustaa asioita, mutta ei todeta mitään varmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, juuri noin kuten kuvailit. Tutkimuksen johtopäätöksen perusteella voi suositella hoitomuotoa potilaille. Se on tärkeä tavoite tutkimuksen taustalla. Minä tarkoitin vain, että tutkimustulosten perusteella ei voi vetää yksittäisen potilaan kohdalla johtopäätöksiä. Sen perusteella voi nimenomaan suositella ja ennustaa asioita, mutta ei todeta mitään varmaksi.

Eli kaikki vaihtoehdot on väärin :D

Miten te jaksatte vieläkin vatvoa noita vastauksia?

Onko tätä käyty?

Tehtävä 3.11

Levyn ym. (2020) tutkimuksessa arvioitiin...

a) ....miten diagnoosista kulunut aika vaikuttaa siihen, miten vaikuttavaa intensiivikuntoutus on.

b) ....miten kuntoutujalle annettu positiivinen palaute vaikuttaa kuntoutuksen tuloksellisuuteen.

c) ...miten kuntoutus vaikuttaa puheen tuottamisen selkeyteen muualla kuin terapiatilanteessa

d) ....miten hyvin kuntoutuja osaa arvioida kuntoutuksen tuloksellisuutta puhenäytteestä

e) ....miten kuntoutujan tapa ohjata sovittuja harjoituksia vaikutti kuntoutuksen tuloksellisuuteen.

Ei ainakaan e tai d

ei b

no niin onko oikea vastaus A vai C vai molemmat?

Muistan miettineeni a:ta, koska jossakin puhuttiin ajan kulumisesta? 

Vai? 

Mutta sitten C, koska ääninäytteeseen lisättiin sitä puheen sorinaa...elikkä ois eri tilanteessa kuin terapiassa?

Tätä varmaan käytiinkin täälä jo läpi

Tehtävä 3.12

Levyn ym. (2020) artikkelin perusteella on totta, että..

a) ...kuntoutusta antaneet terapeutit valitsivat puhenäytteet, joiden perusteella kuntoutuksen tuloksellisuutta arvitoitiin.

b) ...alkuperäisestä otoksesta suljettiin osallistujia pois, koska heillä oli erikoislääkrin diagnosoima äänihuulten poikkeavuus

c).... kymmenesosa arvioitavista ääninäytteistä toistettiin, jotta pystyttiin arvioimaan miten luotettavia arviot olivat

d) ....kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioitsijoiden joukosta kymmenesosalla ei ollut riittävä kuulo arvioitsijana toimimiseen

e) ...kaikki tutkimukseen ilmoittautuneet neurotyypilliset kuuntelijat hyväksyttiin arvioitsijaksi

No niin ei ainakaan E

en muista puhutun mistään kymmenesosasta...

ehkä B?

en muista voisko A olla sittenkin?

76-vuotias Tracy on sairastanut Alzheimerin tautia 6 vuotta. Tracy asuu kotona puolisonsa kanssa, mutta hänen on enenevässä määrin vaikea toimia itsenäisesti arjessaan. Tämä on heikentänyt Tracyn mielialaa ja hän on alkanut vetäytyä kommunikaatiotilanteista. Lisäksi kommunikaatiotilantessa Tracy kykenee ilmaisemaan puheella ainoastaan jotain yksittäisiä fraaseja. Lapsuudesta ja nuoruudesta keskustelu ei onnistu Tracyn kanssa, sillä hän menee muistelusta herkästi paniikkiin ja alkaa itkeä hillitsemättömästi. Tracy hakeutuu puolisonsa tuella lääkärin vastaanotolle. Lääkäri lähettää Tracyn puheterapeutin arvioon, jonka tavoitteena on selvittää, voisiko Tracy hyötyä arjen kommunikoinnin kuntoutuksesta.

Swanin ym. (2018) artikkelin perusteella on totta, että...

a)...Tracyn elämänlaatu ei todennäköisesi paranisi, vaikka suora kommunikaation kuntoutus parantaisi Tracyn kommunikointikykyä

b)...Tracy voisi tasutatietojensa puolesta kuulua Fratallin (2004) tutkimuksen koehenkilöjoukkoon

c)...Tracy saattasi hyötyä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien (AAC) käytöstä osana kuntoutusta

d)... Okumuran ym. (2008) kuvaama kuntoutusmenetelmä soveltuu Tracyn tilanteeseen 

e)...Tracyn mahdollinen kielellisten testien tulosten paraneminen kuntoutuksen jälkeen ei takaa arjen kommunikointikyvyn paranemista

Auts. TÄmä olisikin se artikkeli mikä annettiin kokeessa!!!! noh muistaako kukaan mitä vastasi? itse vastasin ehkä C

NOh entä tää

Tehtävä 2.20

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan nuorten KOMPASSI-ohjelma...

a) ...muodostuu viidestä etapista joissa on lyhyitä pelinomaisia tehtäviä

b) ...tukee tutkimusten mukaan nuorten hyvinvointia, vähentää psyykkistä oireilua ja vahvistaa ydintaitoja

c) ..soveltuu erityisesti nuorille, joilla on korkea paineensetokyky

d)..soveltuu käytettäväksi vain koulutyön ulkopuolella

EI ehkä ainakaan D tai C

ehkä b mutta myös a? vai oliko siinä 5 etappia siinä ohjelmassa? Ei tainnut olla, vaan se HOT-terapia koostuu 5 etapista?

Vierailija kirjoitti:

Tätä varmaan käytiinkin täälä jo läpi

Tehtävä 3.12

Levyn ym. (2020) artikkelin perusteella on totta, että..

a) ...kuntoutusta antaneet terapeutit valitsivat puhenäytteet, joiden perusteella kuntoutuksen tuloksellisuutta arvitoitiin.

b) ...alkuperäisestä otoksesta suljettiin osallistujia pois, koska heillä oli erikoislääkrin diagnosoima äänihuulten poikkeavuus

c).... kymmenesosa arvioitavista ääninäytteistä toistettiin, jotta pystyttiin arvioimaan miten luotettavia arviot olivat

d) ....kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioitsijoiden joukosta kymmenesosalla ei ollut riittävä kuulo arvioitsijana toimimiseen

e) ...kaikki tutkimukseen ilmoittautuneet neurotyypilliset kuuntelijat hyväksyttiin arvioitsijaksi

No niin ei ainakaan E

en muista puhutun mistään kymmenesosasta...

ehkä B?

en muista voisko A olla sittenkin?

Ainakin C. Sanotaan suoraan artikkelissa tuo 10% toistaminen. B oli ainakin kriteerinä, mutta en muista jäikö juuri siitä syystä ketään pois

oli siinä 5 etappia

Vierailija kirjoitti:

oli siinä 5 etappia

oli 5 etappia, mutta oliko ne pelinomaisia?

AV:n perusteella en saanut oikein vastauksia :/ liikaa virheitä. En päässyt tänäkään vuonna. 

Kuinka moni Helsingissä vielä panttaa todistuspaikkoja? En pääse vipuseen.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni Helsingissä vielä panttaa todistuspaikkoja? En pääse vipuseen.

N. 6. Vain ykköstoiveet voi ottaa vastaan, ja 24 on ykkösessä.