Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten on mahdollista, että Ouluunkin on nyt valittu 24 mutta vasta 9 on ottanut paikan vastaan? Kuinka kauan ne panttaa?
Vain ykköstoiveen voi ottaa tässä kohtaa vastaan.
Niin? Kai ne 24 valittua on sellaisia, joilla on 1 toiveena Oulu?
Ei tietenkään ole. Miksi ihmeessä olisi?
Vain 9:llä se on ykköstoiveena, ja ne kaikki paikat on jo otettu vastaan.
miten on mahdollista että tuhansia hakijoita ja niistä vain 9 ykköstoiveena Oulu?
Asettelit kysymyksen väärin. Niistä 189 parhaasta paperihakijasta vain 9:llä oli Oulu ykkösenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites kyssäri 3.14
Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:
a) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus elämänlaatuun henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia ja kärsivät sekundaarisista hypokineettisestä dysartriasta?"
b) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheäänten tunnistamiskykyyn henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
c) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla verrattuna siihen, että ei saa hoitoa, vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
d) " Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta tastamelussa?"
e) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
Taisin vastata c ja e. Minusta kummatkin ovat oikein, tai ainakin tuo e kohta. Mitä ootte vastannut?
Vastasin vain e, koska minulle jäi ymmärrys, että tutkimuksessa haluttiin tutkia nimenomaisten puheterapian vaikuttavuutta. Hoitamaton ryhmä oli vain kontrollipoppoo, jolle jopa pohdittiin ns. Lumehoidon antamista mut se todettii epäeettiseksi. Mut siis ajan takaa sitä, ettei tutkimuksen varsinainen setup ollut tutkia muuta kuin e-kysymystä. Mietin, että olikohan tää vähän kompa kans. Ja taas pohdin ja arvuuttelen, enkä väitä tietäväni paremmin!
Mun mielestä taas sopii sekä c että e, koska kysymys on konditionaalimuodossa eikä imperfektissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten on mahdollista, että Ouluunkin on nyt valittu 24 mutta vasta 9 on ottanut paikan vastaan? Kuinka kauan ne panttaa?
Vain ykköstoiveen voi ottaa tässä kohtaa vastaan.
Niin? Kai ne 24 valittua on sellaisia, joilla on 1 toiveena Oulu?
Ei tietenkään ole. Miksi ihmeessä olisi?
Vain 9:llä se on ykköstoiveena, ja ne kaikki paikat on jo otettu vastaan.
miten on mahdollista että tuhansia hakijoita ja niistä vain 9 ykköstoiveena Oulu?
Varmasti iso osa niistä, jotka todistuksella pääsisivät sisään, odottelee tuloksia muun alan pääsykokeesta, esimerkiksi lääkiksen. Eli psyka ylipäätään ei ole kaikilla ykköstoiveena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten on mahdollista, että Ouluunkin on nyt valittu 24 mutta vasta 9 on ottanut paikan vastaan? Kuinka kauan ne panttaa?
Vain ykköstoiveen voi ottaa tässä kohtaa vastaan.
Niin? Kai ne 24 valittua on sellaisia, joilla on 1 toiveena Oulu?
Ei tietenkään ole. Miksi ihmeessä olisi?
Vain 9:llä se on ykköstoiveena, ja ne kaikki paikat on jo otettu vastaan.
miten on mahdollista että tuhansia hakijoita ja niistä vain 9 ykköstoiveena Oulu?
Varmasti iso osa niistä, jotka todistuksella pääsisivät sisään, odottelee tuloksia muun alan pääsykokeesta, esimerkiksi lääkiksen. Eli psyka ylipäätään ei ole kaikilla ykköstoiveena.
Suurin osa hakee kylläkin useisiin eri kaupunkeihin samaan aineeseen. Oulussa sisällä olevat venailevat etelän psykapaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Mites kyssäri 3.14
Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:
a) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus elämänlaatuun henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia ja kärsivät sekundaarisista hypokineettisestä dysartriasta?"
b) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheäänten tunnistamiskykyyn henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
c) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla verrattuna siihen, että ei saa hoitoa, vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
d) " Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta tastamelussa?"
e) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
Taisin vastata c ja e. Minusta kummatkin ovat oikein, tai ainakin tuo e kohta. Mitä ootte vastannut?
Mun mielestä ainoastaan c on oikein, koska tutkimuksessahan verrattiin näitä hoitoa saaneita niihin, jotka ei saa hoitoa. E:ssä ei mainita mitään hoitoa saamattomista. Tehtävän kysymyksessäkin todetaan, että mikä sopisi tutkimuskysymyksekSI, eli haetaan vain yhtä vastausta. Siinä ei lue, että mitkä sopisivat tutkimuskysymyksiksi.
En enää muista mitä itse vastasin, mutta toivottavasti vain c..... Mutta on mahdollista, että valitsin myös e:n
Tietääkö kukaan milloin psykan opinnot alkavat syksyllä? Siis tarkkaa päivämäärää? Alkaako kaikkialla samana päivänä? Mietin vain miten uskaltaisi lupailla töitä syksyyn...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites kyssäri 3.14
Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:
a) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus elämänlaatuun henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia ja kärsivät sekundaarisista hypokineettisestä dysartriasta?"
b) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheäänten tunnistamiskykyyn henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
c) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla verrattuna siihen, että ei saa hoitoa, vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
d) " Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta tastamelussa?"
e) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
Taisin vastata c ja e. Minusta kummatkin ovat oikein, tai ainakin tuo e kohta. Mitä ootte vastannut?
Mun mielestä ainoastaan c on oikein, koska tutkimuksessahan verrattiin näitä hoitoa saaneita niihin, jotka ei saa hoitoa. E:ssä ei mainita mitään hoitoa saamattomista. Tehtävän kysymyksessäkin todetaan, että mikä sopisi tutkimuskysymyksekSI, eli haetaan vain yhtä vastausta. Siinä ei lue, että mitkä sopisivat tutkimuskysymyksiksi.
En enää muista mitä itse vastasin, mutta toivottavasti vain c..... Mutta on mahdollista, että valitsin myös e:n
"Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:". Jos tuo oli tehtävänanto, niin ei siinä minusta haeta selvästi vain yhtä 🤔 Tuotahan voisi jatkaa vaikka "tutkimuskysymykseksi sopisi c tai e".
Minusta tutkimuskysymys on, että vaikuttaako hoito ymmärrettävyyteen, ja kontrolliryhmään vertaaminen on enemminkin menetelmä. Siksi ajattelen, että molemmat on oikein. E on yksinkertaistettuna pelkkä tutkimuskysymys ja C:ssä on sama, mutta lisätiedon kanssa. Näin siis perustelin itselleni vastauksen, mutta en tietenkään ihan varma ole :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites kyssäri 3.14
Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:
a) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus elämänlaatuun henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia ja kärsivät sekundaarisista hypokineettisestä dysartriasta?"
b) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheäänten tunnistamiskykyyn henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
c) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla verrattuna siihen, että ei saa hoitoa, vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
d) " Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta tastamelussa?"
e) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
Taisin vastata c ja e. Minusta kummatkin ovat oikein, tai ainakin tuo e kohta. Mitä ootte vastannut?
Mun mielestä ainoastaan c on oikein, koska tutkimuksessahan verrattiin näitä hoitoa saaneita niihin, jotka ei saa hoitoa. E:ssä ei mainita mitään hoitoa saamattomista. Tehtävän kysymyksessäkin todetaan, että mikä sopisi tutkimuskysymyksekSI, eli haetaan vain yhtä vastausta. Siinä ei lue, että mitkä sopisivat tutkimuskysymyksiksi.
En enää muista mitä itse vastasin, mutta toivottavasti vain c..... Mutta on mahdollista, että valitsin myös e:n
Minä en tulkitse tuota noin, enkä usko, että kokeen laatijakaan on tarkoittanut tuota selkeäksi ohjeeksi, että kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Se olisi aika huonosti laadittu kysymys silloin.
Tutkimuksissa on monta erillistä tutkimuskysymystä, joihin tutkimuksessa vastataan. Tässä oli monta valmista kysymystä, joista on valittu kyllä/ei-periaatteella sopisiko juuri tämä kysymys tutkimuksen tutkimuskysymykseksi. Eli niitä voi tulla monta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites kyssäri 3.14
Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:
a) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus elämänlaatuun henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia ja kärsivät sekundaarisista hypokineettisestä dysartriasta?"
b) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheäänten tunnistamiskykyyn henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
c) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla verrattuna siihen, että ei saa hoitoa, vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
d) " Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta tastamelussa?"
e) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"
Taisin vastata c ja e. Minusta kummatkin ovat oikein, tai ainakin tuo e kohta. Mitä ootte vastannut?
Mun mielestä ainoastaan c on oikein, koska tutkimuksessahan verrattiin näitä hoitoa saaneita niihin, jotka ei saa hoitoa. E:ssä ei mainita mitään hoitoa saamattomista. Tehtävän kysymyksessäkin todetaan, että mikä sopisi tutkimuskysymyksekSI, eli haetaan vain yhtä vastausta. Siinä ei lue, että mitkä sopisivat tutkimuskysymyksiksi.
En enää muista mitä itse vastasin, mutta toivottavasti vain c..... Mutta on mahdollista, että valitsin myös e:n
"Levyn ym. (2020) artikkelin tutkimuskysymykseksi sopisi:". Jos tuo oli tehtävänanto, niin ei siinä minusta haeta selvästi vain yhtä 🤔 Tuotahan voisi jatkaa vaikka "tutkimuskysymykseksi sopisi c tai e".
Minusta tutkimuskysymys on, että vaikuttaako hoito ymmärrettävyyteen, ja kontrolliryhmään vertaaminen on enemminkin menetelmä. Siksi ajattelen, että molemmat on oikein. E on yksinkertaistettuna pelkkä tutkimuskysymys ja C:ssä on sama, mutta lisätiedon kanssa. Näin siis perustelin itselleni vastauksen, mutta en tietenkään ihan varma ole :D
Mietin myös, että c on vähän huonoa suomen kieltä, joten sen vuoksi se ei ehkä sopisi tutkimuskysymykseksi. MUTTA olen nähnyt vaikka minkälaisia tutkimuskysymyksiä, ihan käsittämättömiä vääntöjä :D, että se siitä suomen kielestä :D
Minä ajattelin asiaa juuri samalla tavalla!
Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13
Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.
Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...
a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa, mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.
b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.
c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia
d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.
e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.
A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).
Sitten jäi jäljelle c ja d. Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia).
Ja vielä lisäyksenä edelliseen viestiini, tuo Tutkimuseettinen neuvosto (joko mainitaan väittämässä) hämmensi. Sehän ei liity oikeastaan vastausvaihtoehtoihin mitenkään (paitsi ehkä a kohtaan). Lisäksihän se oli neuvottelukunta eikä neuvosto...
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan milloin psykan opinnot alkavat syksyllä? Siis tarkkaa päivämäärää? Alkaako kaikkialla samana päivänä? Mietin vain miten uskaltaisi lupailla töitä syksyyn...
Riippuu paikkakunnasta, ainakin itse hakemissani kohteissa alkaa 23.8. tai 30.8.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13
Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.
Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...
a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa, mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.
b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.
c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia
d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.
e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.
A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).
Sitten jäi jäljelle c ja d. Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia).
Mä vastasin ton C:n lisäksi ton D:n, ajatellen tota etiikkaa myös. Mun mielestä ei voida sanoa, että kannattaisi tuota artikulaatiohoitoa aloittaa, kun siitä ei ole näyttöä ja tehokkaampiakin on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin asiaa juuri samalla tavalla!
Ai millä tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa mitä vastasitte (ja millä perusteilla) tehtävään 3.13
Markkinointipäällikkö Markku on saanut Parkinsonin tauti-diagnoosin viisi vuotta sitten....(tarina jatkuu)...Markku on saanut viime vuonna lyhyen intensiivijakson artikulaatioterapiaa. vasta tehdyn psykologin arvion perusteella Markku saa MMSE arviossa 28/30 pistettä, mikä ei viittaa dementiaan. Puheterapeutti arvioi, että Markulla on keskivaikea äänihäiriö ja keskivaikea puheen tuottamisen vaikeus.
Levyn ym. artikklein ja Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella on totta, että...
a) ...Markku olisi voinut olla koehenkilönä Levyn ym. 2020 tutkimuksessa, mikäli tutkimus olisi toteutettu Suomessa.
b) ...Markun puheen tuottamisen vaikeudet tulevat pahenemaan, mikäli kuntoutusta ei aloiteta.
c) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa kannattaa aloittaa LSVT LOUD ääniterapia
d) ...puheen tuottamisen vaikeuksien pahenemisen hidastamiseksi Markun kanssa ei kannata aloittaa LSVT ARTIKTM artikulaatioterapiaa.
e) ...Markun kannattaa tehdä ääniharjoituksia tilanteissa, joissa on voimakas taustamelu.
A on väärin, koska koehenkilöitä ei hyväksytty tutkimukseen, jos he olivat saaneet intensiivistä puheterapiaa tutkimusta edeltäneiden 2 vuoden aikana. D ei pidä paikkaansa, ei voida mielestäni sanoa ettei artikulaatiohoito kannata, vaikka näyttö tehon osalta olikin artikulaatioterapiassa heikompaa. E ei myöskään pidä paikkaansa (taustamelu ei liity harjoituksiin).
Sitten jäi jäljelle c ja d. Vaikka LSVT LOUD menetelmän toimivuudesta ei ole näyttöä Suomessa (artikkelissa mainittiin tutkimuksen rajoitteeksi, ettei siinä ollut mukana kuin natiivi englanninkielisiä), voi mielestäni sanoa, että kuntoutuksen aloittaminen kannattaa, koska sen toimivuudesta on maailmalla näyttöä, eikä siitä varmasti haittaakaan ole potilaalle. Vastasin siis d. C-vaihtoa jäin miettimään, mutta en valinnut sitä, koska mielestäni artikkelissa ei puhuttu mitään puheongelmien pahenemisesta. Lisäksi minusta tuo sana "mikäli" pitää sisällään sen, että puheongelmat eivät pahene, jos hoito aloitetaan (tällaista päätelmää ei mielestäni voi tehdä juuri yllä mainitun tutkimuksen rajoituksen takia).
Jos C on oikein, niin eikös silloin myös B pitäisi olla oikein? C: pahenemisen hidastamiseksi kannattaa aloittaa hoito -> eli pahenisi, jos ei aloittaisi hoitoa (B)?
Vastasin b....kai. Ne puheen tuottamisen ongelmathan pahenee, jos ei kuntouta?
Ja Markku olisi hyötynyt sekä ääniterapiasta, että artikulaatiohoidosta. Sen vuoksi en laittanut c tai d, Molemmathan vaikutti vaikka toki ääniterapia enemmän, eli hänen kannattaisi alottaa kumpi vaan
Saatoin valita myös A:n.... toivottavasti en valinnut. Muistan miettineeni ton kohalla, että mites se olikaan et kuin kauan sai olla edellisestä terapiasta
miten on mahdollista että tuhansia hakijoita ja niistä vain 9 ykköstoiveena Oulu?