Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Kielikurssit saa kuitenkin aina korvattua, niissä ei ole aikarajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Välillä kyllä ihmetyttää, että miksi tulosten tulo kestää niin kauan? Käytössä kuitenkin optinen lomake. Yo-kirjoitukset tarkastetaan manuaalisesti kahteen kertaan, eikä tulosten tulo ole ainakaan tätä hitaampaa. Toki tässä on analyysi mahdollisesta tehtävien painottamisesta tulosten mukaan ym., mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Hei. Kirjotin ylioppilaaksi aikoja sitten. Ei ollut mitään sähköisiä kirjoituksia silloin. Kävin nyt täydentämässä tutkintoa mm. lyhyellä matematiikalla. Opettelin kaikki ohjelmat omin päin, ja jostain saatoin kysyä iltalukion opettajilta viestitse. Kirjoitin E:n, eikä lievä epäonnistuminen johtunut ohjelmista vaan omasta ajatusvirheestä. Pointtini on se, että jos tällainen vanha kettu oppii systeemin, niin kyllä noinkin nuori ihminen siihen kykenee. :)
Vierailija kirjoitti:
Välillä kyllä ihmetyttää, että miksi tulosten tulo kestää niin kauan? Käytössä kuitenkin optinen lomake. Yo-kirjoitukset tarkastetaan manuaalisesti kahteen kertaan, eikä tulosten tulo ole ainakaan tätä hitaampaa. Toki tässä on analyysi mahdollisesta tehtävien painottamisesta tulosten mukaan ym., mutta silti.
Yo-kirjoitusten tuloksiin menee kylläkin 2 kk. Se on tietty kiva, että opettaja lukee omat muutaman kymmentä koettaan ja antaa alustavat pisteet, ja että nämä pisteet kokelaille kerrotaan
Pääsykokeet on melko varmasti jo vedetty optisesta lukijasta läpi, mutta väliaikatietoja ei anneta. Ei niitä ole annettu ennenkään. Turkuun oli aiemmin soveltuvuuskokeet ja sitä varten kaikki Helsingin ja Tampereen kokeet oli tarkistettu myös, mutta pisteitä saati tuloksia ei kerrottu.
Ensi viikolla tulee toisen asteen haun tulokset ja vasta sen jälkeen alkaa tulla korkeakoulujen tuloksia.
Malttia, malttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Hei. Kirjotin ylioppilaaksi aikoja sitten. Ei ollut mitään sähköisiä kirjoituksia silloin. Kävin nyt täydentämässä tutkintoa mm. lyhyellä matematiikalla. Opettelin kaikki ohjelmat omin päin, ja jostain saatoin kysyä iltalukion opettajilta viestitse. Kirjoitin E:n, eikä lievä epäonnistuminen johtunut ohjelmista vaan omasta ajatusvirheestä. Pointtini on se, että jos tällainen vanha kettu oppii systeemin, niin kyllä noinkin nuori ihminen siihen kykenee. :)
Sama täällä. Pitkä matematiikka ja fysiikka nollapohjalta, sen verran hyvin menivät, että pääsin todistuksella hakemaani yliopistoon, täällä stadissa.
Muu yo-todistus siis 20 vuoden takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Kielikurssit saa kuitenkin aina korvattua, niissä ei ole aikarajaa.
Ei saa! Juuri jouduin tekemään kielikokeen, kun hyväksytty suoritus oli yli 10v vanha ennen tutkinnon kokoamista. Olen asunut melkein koko elämäni maassa, jossa tätä kieltä puhutaan, joten jouduin "vain" tekemään portfolion, esseen ja puolen tunnin suullisen kokeen. Muuten olisin joutunut käymään koko kurssin. Hki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Hei. Kirjotin ylioppilaaksi aikoja sitten. Ei ollut mitään sähköisiä kirjoituksia silloin. Kävin nyt täydentämässä tutkintoa mm. lyhyellä matematiikalla. Opettelin kaikki ohjelmat omin päin, ja jostain saatoin kysyä iltalukion opettajilta viestitse. Kirjoitin E:n, eikä lievä epäonnistuminen johtunut ohjelmista vaan omasta ajatusvirheestä. Pointtini on se, että jos tällainen vanha kettu oppii systeemin, niin kyllä noinkin nuori ihminen siihen kykenee. :)
Komppaan. Yo-kirjotuksista yli 25 vuotta. Meinasin kirjottaa pitkän matikan (lyhyestä L), joten opettelin sähköisen vastaamisen. Se nyt vaan ei voi olla kenellekään vaikeaa! :D Jätin kuitenkin pitkän matikan urakan, kun huomasin miten paljon se veisi aikaa, että saisi L tai E. Sen sijaan kirjoitin kaksi reaalia L ja E ja pääsin sinne minne halusin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Kielikurssit saa kuitenkin aina korvattua, niissä ei ole aikarajaa.
Ei saa! Juuri jouduin tekemään kielikokeen, kun hyväksytty suoritus oli yli 10v vanha ennen tutkinnon kokoamista. Olen asunut melkein koko elämäni maassa, jossa tätä kieltä puhutaan, joten jouduin "vain" tekemään portfolion, esseen ja puolen tunnin suullisen kokeen. Muuten olisin joutunut käymään koko kurssin. Hki.
Outoa. Meillä elukalla kaikki saivat korvattua kielet, jos ne vain joskus maailmassa oli jossqin suorittanut ( yliopisto, AMK). Yli 20 v. vanhatkin kelpasivat ongelmitta. Olihan sinun kielesi tehty nimenomaan suomalaisessa korkeakoulussa tms.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Kielikurssit saa kuitenkin aina korvattua, niissä ei ole aikarajaa.
Ei saa! Juuri jouduin tekemään kielikokeen, kun hyväksytty suoritus oli yli 10v vanha ennen tutkinnon kokoamista. Olen asunut melkein koko elämäni maassa, jossa tätä kieltä puhutaan, joten jouduin "vain" tekemään portfolion, esseen ja puolen tunnin suullisen kokeen. Muuten olisin joutunut käymään koko kurssin. Hki.
Outoa. Meillä elukalla kaikki saivat korvattua kielet, jos ne vain joskus maailmassa oli jossqin suorittanut ( yliopisto, AMK). Yli 20 v. vanhatkin kelpasivat ongelmitta. Olihan sinun kielesi tehty nimenomaan suomalaisessa korkeakoulussa tms.?
Viimevuotisiin tutkintoihin kävi vielä vanhatkin suoritukset, mutta nyt on 10 v raja voimassa. Ilmeisesti myös kieliopinnoissa. Myös ainakin Lappeenrannan teknillinen yliopisto teki tämän saman, että viime vuonna piti ottaa paperit ulos, jos halusi hyödyntää vanhoja opintoja. Tunnen itse ainakin viisi nelikymppistä, jotka ottivat viime vuonna paperit ulos, kun opinnot olisivat muuten vanhentuneet alta. Kaikki ovat tietenkin olleet ainakin viimeiset 10 vuotta töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Kielikurssit saa kuitenkin aina korvattua, niissä ei ole aikarajaa.
Ei saa! Juuri jouduin tekemään kielikokeen, kun hyväksytty suoritus oli yli 10v vanha ennen tutkinnon kokoamista. Olen asunut melkein koko elämäni maassa, jossa tätä kieltä puhutaan, joten jouduin "vain" tekemään portfolion, esseen ja puolen tunnin suullisen kokeen. Muuten olisin joutunut käymään koko kurssin. Hki.
Outoa. Meillä elukalla kaikki saivat korvattua kielet, jos ne vain joskus maailmassa oli jossqin suorittanut ( yliopisto, AMK). Yli 20 v. vanhatkin kelpasivat ongelmitta. Olihan sinun kielesi tehty nimenomaan suomalaisessa korkeakoulussa tms.?
Viimevuotisiin tutkintoihin kävi vielä vanhatkin suoritukset, mutta nyt on 10 v raja voimassa. Ilmeisesti myös kieliopinnoissa. Myös ainakin Lappeenrannan teknillinen yliopisto teki tämän saman, että viime vuonna piti ottaa paperit ulos, jos halusi hyödyntää vanhoja opintoja. Tunnen itse ainakin viisi nelikymppistä, jotka ottivat viime vuonna paperit ulos, kun opinnot olisivat muuten vanhentuneet alta. Kaikki ovat tietenkin olleet ainakin viimeiset 10 vuotta töissä.
10 v raja oli jo voimassa, kun kieliopintoja korvattiin. Meille silloin ( = pari vuotta sitten) nimenomaan sanottiin, ettei raja koske kieliopintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Hei. Kirjotin ylioppilaaksi aikoja sitten. Ei ollut mitään sähköisiä kirjoituksia silloin. Kävin nyt täydentämässä tutkintoa mm. lyhyellä matematiikalla. Opettelin kaikki ohjelmat omin päin, ja jostain saatoin kysyä iltalukion opettajilta viestitse. Kirjoitin E:n, eikä lievä epäonnistuminen johtunut ohjelmista vaan omasta ajatusvirheestä. Pointtini on se, että jos tällainen vanha kettu oppii systeemin, niin kyllä noinkin nuori ihminen siihen kykenee. :)
Komppaan. Yo-kirjotuksista yli 25 vuotta. Meinasin kirjottaa pitkän matikan (lyhyestä L), joten opettelin sähköisen vastaamisen. Se nyt vaan ei voi olla kenellekään vaikeaa! :D Jätin kuitenkin pitkän matikan urakan, kun huomasin miten paljon se veisi aikaa, että saisi L tai E. Sen sijaan kirjoitin kaksi reaalia L ja E ja pääsin sinne minne halusin.
Oon menossa uusimaan yo-kirjoituksia. Miten tää sähkönen koe toimii. Mietin, että pitäiskö ostaa uusi tietokone itselle, että voi mennä kokeeseen. Nykyisessä ei muuta vikaa, kuin et akku ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Hei. Kirjotin ylioppilaaksi aikoja sitten. Ei ollut mitään sähköisiä kirjoituksia silloin. Kävin nyt täydentämässä tutkintoa mm. lyhyellä matematiikalla. Opettelin kaikki ohjelmat omin päin, ja jostain saatoin kysyä iltalukion opettajilta viestitse. Kirjoitin E:n, eikä lievä epäonnistuminen johtunut ohjelmista vaan omasta ajatusvirheestä. Pointtini on se, että jos tällainen vanha kettu oppii systeemin, niin kyllä noinkin nuori ihminen siihen kykenee. :)
Komppaan. Yo-kirjotuksista yli 25 vuotta. Meinasin kirjottaa pitkän matikan (lyhyestä L), joten opettelin sähköisen vastaamisen. Se nyt vaan ei voi olla kenellekään vaikeaa! :D Jätin kuitenkin pitkän matikan urakan, kun huomasin miten paljon se veisi aikaa, että saisi L tai E. Sen sijaan kirjoitin kaksi reaalia L ja E ja pääsin sinne minne halusin.
Oon menossa uusimaan yo-kirjoituksia. Miten tää sähkönen koe toimii. Mietin, että pitäiskö ostaa uusi tietokone itselle, että voi mennä kokeeseen. Nykyisessä ei muuta vikaa, kuin et akku ei kestä.
Tsekkaa vaatimukset muistin, verkkoliittimien ja käyttöjärjestelmän suhteen. Rajatapauksissa koulu lainaa sulle koneen tavalla tai toisella, mutta nämä lainakoneet siis säästetty akuutteihin ”akku räjähtää kokeessa” -tilanteisiin pääasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169cHyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.
Itse valmistuin lukiosta 2018 ja meillä esimerkiksi ensimmäinen ja osa toisestakin vuodesta meni opettajien korostaessa sitä, ettei todistuksella ole niin paljon väliä, kun pääsykokeet määrää enemmän. Sitten alkoikin valua tietoa todistusvalinnasta, mutta ainakin itse, kun olin yläasteella mallioppilas, mutta lukiossa haahuilija (en tiennyt mitä halusin, en nähnyt yo-kirjoituksilla niin isoa painoarvoa) niin ois ollut tarpeen saada heti aloittaessa tietoon tuo, että todistusvalinta tulossa. Lisäksi meidän jälkeen opetussuunnitelma muuttui ja esim matikat yms muuttuivat sähköisiksi, ja aika vaikea sitä on mennä uusimaan, kun itselle ei lukiossa vielä opetettu mitään sähköisiä menetelmiä. Siinä mielessä ärsyttävää, että vasta valmistuttu, mutta uusiminen tehtiin heti hankalaksi uudistusten takia.
Hei. Kirjotin ylioppilaaksi aikoja sitten. Ei ollut mitään sähköisiä kirjoituksia silloin. Kävin nyt täydentämässä tutkintoa mm. lyhyellä matematiikalla. Opettelin kaikki ohjelmat omin päin, ja jostain saatoin kysyä iltalukion opettajilta viestitse. Kirjoitin E:n, eikä lievä epäonnistuminen johtunut ohjelmista vaan omasta ajatusvirheestä. Pointtini on se, että jos tällainen vanha kettu oppii systeemin, niin kyllä noinkin nuori ihminen siihen kykenee. :)
Komppaan. Yo-kirjotuksista yli 25 vuotta. Meinasin kirjottaa pitkän matikan (lyhyestä L), joten opettelin sähköisen vastaamisen. Se nyt vaan ei voi olla kenellekään vaikeaa! :D Jätin kuitenkin pitkän matikan urakan, kun huomasin miten paljon se veisi aikaa, että saisi L tai E. Sen sijaan kirjoitin kaksi reaalia L ja E ja pääsin sinne minne halusin.
Oon menossa uusimaan yo-kirjoituksia. Miten tää sähkönen koe toimii. Mietin, että pitäiskö ostaa uusi tietokone itselle, että voi mennä kokeeseen. Nykyisessä ei muuta vikaa, kuin et akku ei kestä.
Abitin sivuilla on ohjeet. Konetta voi pitää laturissa koko kokeen ajan.
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Vanhenevatko myös tutkintoon sidotut opinnot? Jos nyt pääsen sisään, niin pitääkö alkaa vääntää uudestaan jotain vuonna nakkisota tehtyjä kieliopintoja?
Mikähän idea tossa opintojen vanhenemisessakin on?
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Kokeesta pääsee 18 jatkoon. Oliko Sulla ÅA ykkösenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Kokeesta pääsee 18 jatkoon. Oliko Sulla ÅA ykkösenä?
Ei ollut ykkösenä. Teitkö saman kokeen? Jos teit, niin miten meni? :)
En oo varma psykasta, mutta eikös yleensä yksittäiset kurssit (siis ei kokonaisuudet) vanhene kymmenessä vuodessa. Vaikea uskoa että tästä joustettaisiin.