Psykologia 2021

Olisi kiva kuulla teiltä jotka ulkomaila psykaa opiskelette - millaista on ja  miten pääsykokeet sinne?

Vierailija kirjoitti:

Suomi on kaksikielinen maa ja julkisen puolen velvollisuus on antaa palveluja myös ruotsiksi. Niinpä jokaisen joka on sellaisessa asemassa töissä on opiskeltava myös ruotsista perusteet.

Miettikääpä itse asia toisinpäin: menette lääkäriin ja lääkäri puhuukin vain ruotsia eikä sanaakaan suomea. Oletteko hyvillänne, kun teitä ei ymmärretä kun puhutte omalla äidinkielellänne omassa kotimaassanne? Jokainen haluaa tulla kohdatuksi niin että saa vähintään itse käyttää omaa äidinkieltään vaikka toinen ei osaisi puhua samaa kieltä takaisin mutta ymmärtäisi sitä kuultuna.

Itse olen ollut monesti töissä Kokkolassa ja ruotsinkielisiä alkoi tulla enemmän ja enemmän meille (yksityinen yritys jossa olin töissä) ihan vain siksi että sana levisi että meiltä sai palvelua myös ruotsiksi. Ja tämä siis vain siksi että yritin parhaani mukaan ymmärtää heitä ruotsiksi ja sanoa muutaman sanan itse ruotsiksi. Olivat erittäin tyytyväisiä jo siihen että saivat puhua ruotsia ja ymmärsin vaikken osannutkaan itse puhua sujuvasti. Ei joka kolkkaan riitä tulkkeja tai kaksikielisiä joten parempi jokaisen yrittää edes se vähä mitä suinkin pystyy tässäkin asiassa.

Onhan se noinkin, mutta itse asiakkaana hirvittäisi puolikielinen lääkäri tai terapeuttikin 🙄

Ja ne yliopiston kielikurssit on kuitenkin sellaisia "rääpäisyjä", että ei kielitaito niistä mitenkään kattavasti kehity.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on kaksikielinen maa ja julkisen puolen velvollisuus on antaa palveluja myös ruotsiksi. Niinpä jokaisen joka on sellaisessa asemassa töissä on opiskeltava myös ruotsista perusteet.

Miettikääpä itse asia toisinpäin: menette lääkäriin ja lääkäri puhuukin vain ruotsia eikä sanaakaan suomea. Oletteko hyvillänne, kun teitä ei ymmärretä kun puhutte omalla äidinkielellänne omassa kotimaassanne? Jokainen haluaa tulla kohdatuksi niin että saa vähintään itse käyttää omaa äidinkieltään vaikka toinen ei osaisi puhua samaa kieltä takaisin mutta ymmärtäisi sitä kuultuna.

Itse olen ollut monesti töissä Kokkolassa ja ruotsinkielisiä alkoi tulla enemmän ja enemmän meille (yksityinen yritys jossa olin töissä) ihan vain siksi että sana levisi että meiltä sai palvelua myös ruotsiksi. Ja tämä siis vain siksi että yritin parhaani mukaan ymmärtää heitä ruotsiksi ja sanoa muutaman sanan itse ruotsiksi. Olivat erittäin tyytyväisiä jo siihen että saivat puhua ruotsia ja ymmärsin vaikken osannutkaan itse puhua sujuvasti. Ei joka kolkkaan riitä tulkkeja tai kaksikielisiä joten parempi jokaisen yrittää edes se vähä mitä suinkin pystyy tässäkin asiassa.

Onhan se noinkin, mutta itse asiakkaana hirvittäisi puolikielinen lääkäri tai terapeuttikin 🙄

Kielitaidon vajaus potilaan tai ammattihenkilön puolelta ei oikeuta hoitamatta jättämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on kaksikielinen maa ja julkisen puolen velvollisuus on antaa palveluja myös ruotsiksi. Niinpä jokaisen joka on sellaisessa asemassa töissä on opiskeltava myös ruotsista perusteet.

Miettikääpä itse asia toisinpäin: menette lääkäriin ja lääkäri puhuukin vain ruotsia eikä sanaakaan suomea. Oletteko hyvillänne, kun teitä ei ymmärretä kun puhutte omalla äidinkielellänne omassa kotimaassanne? Jokainen haluaa tulla kohdatuksi niin että saa vähintään itse käyttää omaa äidinkieltään vaikka toinen ei osaisi puhua samaa kieltä takaisin mutta ymmärtäisi sitä kuultuna.

Itse olen ollut monesti töissä Kokkolassa ja ruotsinkielisiä alkoi tulla enemmän ja enemmän meille (yksityinen yritys jossa olin töissä) ihan vain siksi että sana levisi että meiltä sai palvelua myös ruotsiksi. Ja tämä siis vain siksi että yritin parhaani mukaan ymmärtää heitä ruotsiksi ja sanoa muutaman sanan itse ruotsiksi. Olivat erittäin tyytyväisiä jo siihen että saivat puhua ruotsia ja ymmärsin vaikken osannutkaan itse puhua sujuvasti. Ei joka kolkkaan riitä tulkkeja tai kaksikielisiä joten parempi jokaisen yrittää edes se vähä mitä suinkin pystyy tässäkin asiassa.

Onhan se noinkin, mutta itse asiakkaana hirvittäisi puolikielinen lääkäri tai terapeuttikin 🙄

Kielitaidon vajaus potilaan tai ammattihenkilön puolelta ei oikeuta hoitamatta jättämiseen.

Eikä hoitovirheeseen väärinymmärryksen vuoksi. Minusta paras tapa hoitaa asia olisi on-line tulkki epätoivoisesti sönkkäävän lääkärin/terapeutin sijaan.

Päästiinkö täällä yksimielisyyteen siitä, että miten se kokeen eka tehtävä olisi pitänyt laskea? Tpf Fpf jne?

Vierailija kirjoitti:

Päästiinkö täällä yksimielisyyteen siitä, että miten se kokeen eka tehtävä olisi pitänyt laskea? Tpf Fpf jne?

Valitettavasti ei. Eikä nyt pliis jatketa enää tästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on kaksikielinen maa ja julkisen puolen velvollisuus on antaa palveluja myös ruotsiksi. Niinpä jokaisen joka on sellaisessa asemassa töissä on opiskeltava myös ruotsista perusteet.

Miettikääpä itse asia toisinpäin: menette lääkäriin ja lääkäri puhuukin vain ruotsia eikä sanaakaan suomea. Oletteko hyvillänne, kun teitä ei ymmärretä kun puhutte omalla äidinkielellänne omassa kotimaassanne? Jokainen haluaa tulla kohdatuksi niin että saa vähintään itse käyttää omaa äidinkieltään vaikka toinen ei osaisi puhua samaa kieltä takaisin mutta ymmärtäisi sitä kuultuna.

Itse olen ollut monesti töissä Kokkolassa ja ruotsinkielisiä alkoi tulla enemmän ja enemmän meille (yksityinen yritys jossa olin töissä) ihan vain siksi että sana levisi että meiltä sai palvelua myös ruotsiksi. Ja tämä siis vain siksi että yritin parhaani mukaan ymmärtää heitä ruotsiksi ja sanoa muutaman sanan itse ruotsiksi. Olivat erittäin tyytyväisiä jo siihen että saivat puhua ruotsia ja ymmärsin vaikken osannutkaan itse puhua sujuvasti. Ei joka kolkkaan riitä tulkkeja tai kaksikielisiä joten parempi jokaisen yrittää edes se vähä mitä suinkin pystyy tässäkin asiassa.

Onhan se noinkin, mutta itse asiakkaana hirvittäisi puolikielinen lääkäri tai terapeuttikin 🙄

Kielitaidon vajaus potilaan tai ammattihenkilön puolelta ei oikeuta hoitamatta jättämiseen.

Eikä hoitovirheeseen väärinymmärryksen vuoksi. Minusta paras tapa hoitaa asia olisi on-line tulkki epätoivoisesti sönkkäävän lääkärin/terapeutin sijaan.

Mutta jos diagnostiikka hoituu ilman että kommunikoi omalla äidinkielellään niin silloin potilas hoidetaan. Omalla alallani hoitovirheitä ei kielitaidon heikkouden vuoksi käytännössä kyllä satu mutta potilaan tyytyväisyys ja kohtaamisen tunne on saavutettavissa ihan vain hoitavan henkilökunnan motivaatiolla. Asenne ratkaisee. Typerää ajatella että "minun ei tarvitse osata ruotsia" koska milloin tahansa voi tulla tilanne jossa sitä olisi juurikin hyvä osata. Ei kaikkeen pikkuvaivaan voi alkaa tulkkeja pyytämään, ei julkinen terveydenhuolto vain toimi niin. Ja yliopistossa opetettavat perusteet riittää todennäköisesti ihan hyvin, ainakin omassa työssäni. Mistään sönköttämisestä ei tarvitse olla kyse vaikkei toinen sujuvasti puhuisikaan.

Liikkuvatkohan Helsingin varasijat vielä kuinka paljon? T. varasijoilla oleva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on kaksikielinen maa ja julkisen puolen velvollisuus on antaa palveluja myös ruotsiksi. Niinpä jokaisen joka on sellaisessa asemassa töissä on opiskeltava myös ruotsista perusteet.

Miettikääpä itse asia toisinpäin: menette lääkäriin ja lääkäri puhuukin vain ruotsia eikä sanaakaan suomea. Oletteko hyvillänne, kun teitä ei ymmärretä kun puhutte omalla äidinkielellänne omassa kotimaassanne? Jokainen haluaa tulla kohdatuksi niin että saa vähintään itse käyttää omaa äidinkieltään vaikka toinen ei osaisi puhua samaa kieltä takaisin mutta ymmärtäisi sitä kuultuna.

Itse olen ollut monesti töissä Kokkolassa ja ruotsinkielisiä alkoi tulla enemmän ja enemmän meille (yksityinen yritys jossa olin töissä) ihan vain siksi että sana levisi että meiltä sai palvelua myös ruotsiksi. Ja tämä siis vain siksi että yritin parhaani mukaan ymmärtää heitä ruotsiksi ja sanoa muutaman sanan itse ruotsiksi. Olivat erittäin tyytyväisiä jo siihen että saivat puhua ruotsia ja ymmärsin vaikken osannutkaan itse puhua sujuvasti. Ei joka kolkkaan riitä tulkkeja tai kaksikielisiä joten parempi jokaisen yrittää edes se vähä mitä suinkin pystyy tässäkin asiassa.

Onhan se noinkin, mutta itse asiakkaana hirvittäisi puolikielinen lääkäri tai terapeuttikin 🙄

Kielitaidon vajaus potilaan tai ammattihenkilön puolelta ei oikeuta hoitamatta jättämiseen.

Eikä hoitovirheeseen väärinymmärryksen vuoksi. Minusta paras tapa hoitaa asia olisi on-line tulkki epätoivoisesti sönkkäävän lääkärin/terapeutin sijaan.

Mutta jos diagnostiikka hoituu ilman että kommunikoi omalla äidinkielellään niin silloin potilas hoidetaan. Omalla alallani hoitovirheitä ei kielitaidon heikkouden vuoksi käytännössä kyllä satu mutta potilaan tyytyväisyys ja kohtaamisen tunne on saavutettavissa ihan vain hoitavan henkilökunnan motivaatiolla. Asenne ratkaisee. Typerää ajatella että "minun ei tarvitse osata ruotsia" koska milloin tahansa voi tulla tilanne jossa sitä olisi juurikin hyvä osata. Ei kaikkeen pikkuvaivaan voi alkaa tulkkeja pyytämään, ei julkinen terveydenhuolto vain toimi niin. Ja yliopistossa opetettavat perusteet riittää todennäköisesti ihan hyvin, ainakin omassa työssäni. Mistään sönköttämisestä ei tarvitse olla kyse vaikkei toinen sujuvasti puhuisikaan.

En usko, että kukaan kokee "ettei minun tarvitse osata ruotsia", vaan "en osaa ruotsia". Oikeasti toimivan kielitaidon saavuttamiseen menee vuosia ja vuosia. Omalla kohdallani voin sanoa, että vasta nyt osaan oikeasti englantia -asuttuani 10 vuotta englanninkielisessä maassa ja käytettyäni englantia koko urani työkielenä. Joku lukion L oli vain pintaraapaisu kieleen. On resurssien tuhlausta pakottaa ihmisiä sujuvan ruotsin kielen opetteluun, kun toimivan etätulkkisysteemin saisi helposti aikaiseksi. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että joku oikeasti tahtoo kysellä asiakkailtaan "missä kukkakauppa on", tms. 😊

Jännää, kasvatustieteen koevalintoja on alkanut jo tulla. Näin ei ole käynyt koskaan ennen.

Vierailija kirjoitti:

Jännää, kasvatustieteen koevalintoja on alkanut jo tulla. Näin ei ole käynyt koskaan ennen.

Oho 😶

Vierailija kirjoitti:

Jännää, kasvatustieteen koevalintoja on alkanut jo tulla. Näin ei ole käynyt koskaan ennen.

mut eiks heillä oo soveltuvuuskokeet? Vai johtuuko nyt siitä, kun on myös todistusvalinta nii halutaan nopeuttaa tätä koko juttuu ja kertoo koevalinnastaki äkkii

Vierailija kirjoitti:

Jännää, kasvatustieteen koevalintoja on alkanut jo tulla. Näin ei ole käynyt koskaan ennen.

Kasvatustieteissä on vielä soveltuvuuskoe edessä, siksi tulokset tuli näin aikasin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännää, kasvatustieteen koevalintoja on alkanut jo tulla. Näin ei ole käynyt koskaan ennen.

Kasvatustieteissä on vielä soveltuvuuskoe edessä, siksi tulokset tuli näin aikasin 

Eikun yleisen opiskelijavalintoja on jo tullut, sinne ei ole soveltuvuuskoetta. Ne eivät ole koskaan ennen tulleet tässä yhteydessä. Kaikki kokeet pitää tietenkin tarkistaa, että tiedetään mikä on kokeen paras pistemäärä (samaan tapaan kuin psykassakin).

Milloin kasvatustieteen koe oli?

Vierailija kirjoitti:

Milloin kasvatustieteen koe oli?

27.5., mutta se oli digitaalinen ja se on aina pakko korjata tähän mennessä optisillakin lomakkeilla, koska osa hakijoista jatkaa sen tuloksilla soveltuvuuskokeisiin.

Silloin kun Turun psykassa oli soveltuvuuskokeet, kaikki psykan kokeet oli tähän mennessä korjattu, mutta tulokset eivät silti tulleet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin kasvatustieteen koe oli?

27.5., mutta se oli digitaalinen ja se on aina pakko korjata tähän mennessä optisillakin lomakkeilla, koska osa hakijoista jatkaa sen tuloksilla soveltuvuuskokeisiin.

Silloin kun Turun psykassa oli soveltuvuuskokeet, kaikki psykan kokeet oli tähän mennessä korjattu, mutta tulokset eivät silti tulleet...

Eli vois alkaa tippumaan tuloksia?

No ootteko käyneet opintopolussa katsomassa, näkyykö tuloksia? Vai tuleekohan siitä joku sähköposti, kun näkyy?

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla teiltä jotka ulkomaila psykaa opiskelette - millaista on ja  miten pääsykokeet sinne?

Tästä on jo vähän aikaa vierähtänyt, mutta Englantiin haettiin yo-todistuksella ja motivaatiokirjeellä. Joitain ne kutsui haastatteluun, mutta minut hyväksyttiin ilman. Opiskelu oli tosi innostavaa, opettajat olivat karismaattisia, hauskoja ja hyviä tuomaan opittavan sisällön mielenkiintoisella tavalla esille. Paljon enemmän kirjoitettiin esseitä kuin Suomessa ja oli myös tenttejä. Esseistä sai pikkutarkkaa palautetta, eikä pelkästään arvosanaa. Kaikki eteni samaa vauhtia opintopolulla ja itse asiassa, jos siitä meinasi lipsua, niin käsittääkseni aika nopeasti potkastiin yliopistosta pois. Nopeuttaakkaan ei pystynyt. Luennot eivät yleensä olleet pakollisia, mutta seminaarit olivat, kuten yleensä Suomessakin. Mitään kursseja ei voinut suorittaa pelkästään tenttimällä (esim. kirjatentti). Kurssit olivat pidempiä ja niitä oli vastaavasti vähemmän kuin Suomessa.