Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Onkos oltu pääsykokeissa, onko TUTKITTU? Tuskinpa kuitenkaan alennuttu ihmisiä tapaamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevatko myös tutkintoon sidotut opinnot? Jos nyt pääsen sisään, niin pitääkö alkaa vääntää uudestaan jotain vuonna nakkisota tehtyjä kieliopintoja?
Mikähän idea tossa opintojen vanhenemisessakin on?
Tästä on nyt 2 koulukuntaa, joten en tiedä onko tilanne mennyt uusiksi kahden viime vuoden aikana. 3 vuotta sitten Helsingin yliopistossa 10 vuotta vanhemmat kurssit olivat vanheneet, eikä niitä voinut hyväksiluetuttaa. Kieliopinnoista sanotiin, etteivät ne vanhene, ja dinosauruksen opettamat, aikaisempaan tutkintoon sisälletyt, kieliopinnot hyväksyttiin ilman muuta.
Tarkistin nyt asian Helsingin yliopiston sivuilta. Myös kielikurssit nyt vanhenevat 10 vuodessa 😥 En sitten tiedä miten alle 10 vuotta sitten aloitettuun tutkintoon hyväksyttyjen jurakautisten kieliopintojen korvaavuus mahdolliseen seuraavaan tutkintoon onnistuisi 😁 En ikimaailmassa pääsisi enää läpi minkäänlaisesta ruotsin kurssista. Olen lukion jälkeen puhunut yhden kerran ruotsia, ja silloinkin vahingossa suomea osaavalle.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa pro tip ekaan harkkaan: Älä puhu paljoa. Puhu vain se, mikä pakko. Parempi olla hiljaa ja nyökytellä kuin puhua. Älä näytä tyhmyyttäsi!
Tuskin on sinulta onnistunut, kun pöydän oikea puolikin on vielä hakusessa!
Voiko kieliopintoja käydä avoimessa yliopistossa, ja mistä tietää mitkä niistä saa hyväksiluettua?
Vierailija kirjoitti:
Voiko kieliopintoja käydä avoimessa yliopistossa, ja mistä tietää mitkä niistä saa hyväksiluettua?
Voi käydä. Esim. Jyväskylän avoimen väylässä piti joskus aiemmin olla ne käytynä.
Helsingin avoin järjestää pakolliset kieliopinnot joka kesä. Kurssit täyttyvät parissa minuutissa, kun töissä olevat opiskelijat ja ne, joilla valmistuminen roikkuu siitä ruotsin kurssista, tietävät tilaisuutensa tulleen.
Kurssien kuvauksissa lukee mitä ne on. Periaatteessa kursseilla opetetaan alakohtaista sanastoa, mutta käytännössä se on tasoa "en dator, en värld" eli ihan yhtä tyhjän kanssa. :)
Vitsi mitä pelleilyä joutua käymään noita uusiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Kokeesta pääsee 18 jatkoon. Oliko Sulla ÅA ykkösenä?
Ei ollut ykkösenä. Teitkö saman kokeen? Jos teit, niin miten meni? :)
En ollut ko. kokeessa. Täytyy tsekata, kun se tulee nettiin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vitsi mitä pelleilyä joutua käymään noita uusiksi...
Opit ne alakohtaiset sanastot! ;D
Englannin kielenkääntäjäksi kouluttautunut kaverini vaihtoi hoitoalalle, koska tutkinto ei enää työllistänyt. AMK:n enkun ope ihan pokkana hyväksiluki edellisestä koulutuksesta vain puolet enkkua, koska se alakohtainen sanasto.
Kaveri vei sille kasan hoitotieteen graduja, jotka oli kääntänyt englanniksi. Englanti ilmestyi kokonaisuudessaan suoritetuksi opintorekisteriin pian sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Täällä kanssa yksi ÅA kokeen tekijä. Tuntui huomattavasti helpommalta ja mukavemmalta kuin parin viikon takainen. Mutta tosiaan oli sielä sellaisia sanahirviöitä joita ei kyllä omaan sanavarastoon kuulu. Mukavaa vaihtelua ja ei sielä niin paljon hakijoita näkynyt (vaikka moneen pisteeseen oli jaettu).
Ja tosi paljon tuntui sellaselta lukioaiheiselta kokeelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Täällä kanssa yksi ÅA kokeen tekijä. Tuntui huomattavasti helpommalta ja mukavemmalta kuin parin viikon takainen. Mutta tosiaan oli sielä sellaisia sanahirviöitä joita ei kyllä omaan sanavarastoon kuulu. Mukavaa vaihtelua ja ei sielä niin paljon hakijoita näkynyt (vaikka moneen pisteeseen oli jaettu).
Ja tosi paljon tuntui sellaselta lukioaiheiselta kokeelta.
Oliko koe kokonaan ruotsiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään Åbo Akademin kokeessa. Koe suoritettiin omalla läppärillä teltassa, mikä oli ihan hauska kokemus. Minua ei ainakaan haitannut kokeen tekeminen teltassa pätkääkään, mutta tänään olikin hyvä sää eikä lähistöllä ajellut ambulansseja. Kirkuvia fasaanejakaan en huomannut. Ehkä ainoa miinus oli, että teltassa oli vähän viileä ja tuuletus-/lämmitysjärjestelmä(?) piti jonkin verran ääntä, mutta ei se nyt merkittävästi vaikuttanut ainakaan minun suoritukseeni.
Itse koe oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, ennakkomateriaalia siihen ei siis ollut. En sitten tiedä, kuinka paljon kokeen sisällöstä on suoraan lukiossa opetettavia juttuja, koska omista kirjoituksista on jo +10 vuotta. Verrattuna Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu valintakokeeseen koe oli mielestäni helppo. Voin tietysti olla väärässäkin ja tulkinnut koko kokeen väärin. Osa kysymyksistä tuntuivat vähän tulkinnanvaraisilta, mikä kyllä ärsytti, kun väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä. Matikka&logiikka osiossa kysyttiin joitain sellaisia asioita, joita en kyllä muistanut, mutta kokonaisuudessaan koe meni ainakin ihan ok. En sitten tiedä minkälainen taso tuolla on aikaisemmin ollut, ja vaikka kokeesta saisi täydet pisteet niin olisi edessä silti vielä haastattelu. En osaa yhtään arvioida riittääkö 20 parhaimman hakijan joukkoon, mutta kyllä tästä parempi fiilis jäi kuin messukeskuksessa kiroilemisesta.
Täällä kanssa yksi ÅA kokeen tekijä. Tuntui huomattavasti helpommalta ja mukavemmalta kuin parin viikon takainen. Mutta tosiaan oli sielä sellaisia sanahirviöitä joita ei kyllä omaan sanavarastoon kuulu. Mukavaa vaihtelua ja ei sielä niin paljon hakijoita näkynyt (vaikka moneen pisteeseen oli jaettu).
Ja tosi paljon tuntui sellaselta lukioaiheiselta kokeelta.Oliko koe kokonaan ruotsiksi?
Oli kokonaan ruotsiksi. Erikseen sanantunnistus kohta, jossa oli juuri näitä haasteellisia sanoja ei niin akateemisesti ruotsia käyttävälle. Vaan enemmän arkikäytössä olevaa :)
Vaikka ei ennakkomateriaaleja ollut niin juuri lukion peruskursseja etiikka, hissa/yhteiskuntaoppi, matikka, ja kirjallisuus niin olisivat olleet oiva apu kokeen valmistautumiseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhenevatko myös tutkintoon sidotut opinnot? Jos nyt pääsen sisään, niin pitääkö alkaa vääntää uudestaan jotain vuonna nakkisota tehtyjä kieliopintoja?
Mikähän idea tossa opintojen vanhenemisessakin on?
Tästä on nyt 2 koulukuntaa, joten en tiedä onko tilanne mennyt uusiksi kahden viime vuoden aikana. 3 vuotta sitten Helsingin yliopistossa 10 vuotta vanhemmat kurssit olivat vanheneet, eikä niitä voinut hyväksiluetuttaa. Kieliopinnoista sanotiin, etteivät ne vanhene, ja dinosauruksen opettamat, aikaisempaan tutkintoon sisälletyt, kieliopinnot hyväksyttiin ilman muuta.
Tarkistin nyt asian Helsingin yliopiston sivuilta. Myös kielikurssit nyt vanhenevat 10 vuodessa 😥 En sitten tiedä miten alle 10 vuotta sitten aloitettuun tutkintoon hyväksyttyjen jurakautisten kieliopintojen korvaavuus mahdolliseen seuraavaan tutkintoon onnistuisi 😁 En ikimaailmassa pääsisi enää läpi minkäänlaisesta ruotsin kurssista. Olen lukion jälkeen puhunut yhden kerran ruotsia, ja silloinkin vahingossa suomea osaavalle.
Sehän sen kurssin käymisen pointti vähän on, opettelee ne asiat tai verestää muistoja. Ahot:ina näyttökokeella voi korvata jos tosiaan omaa jo tarvittavat taidot ja pystyy sen osoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on ehdoton sääntö: 10 v plus lukukauden loppuun. Eli tänä keväänä vanhimmat hyväksytyt opinnot ovat olleet tammikuussa 2011 kokonaisuudeksi sidottuja.
Kielikurssit saa kuitenkin aina korvattua, niissä ei ole aikarajaa.
Ei saa! Juuri jouduin tekemään kielikokeen, kun hyväksytty suoritus oli yli 10v vanha ennen tutkinnon kokoamista. Olen asunut melkein koko elämäni maassa, jossa tätä kieltä puhutaan, joten jouduin "vain" tekemään portfolion, esseen ja puolen tunnin suullisen kokeen. Muuten olisin joutunut käymään koko kurssin. Hki.
Outoa. Meillä elukalla kaikki saivat korvattua kielet, jos ne vain joskus maailmassa oli jossqin suorittanut ( yliopisto, AMK). Yli 20 v. vanhatkin kelpasivat ongelmitta. Olihan sinun kielesi tehty nimenomaan suomalaisessa korkeakoulussa tms.?
Ei ollut tehty suomalaisessa korkeakoulussa, vaan olin siis asunut toisessa maassa suurimman osan elämästäni ja siellä jo suorittanut korkeakoulututkinnon. Sillä perusteella se hyväksiluettiin, mutta näköjään tulkittiin vanhaksi 10 vuoden jälkeen. Mikä on tietenkin typerää, koska olen käytännössä kaksikielinen.
Ihme rutinaa kieliopinnoista "miks pitää käydä uusiksi, kun enhän mä enää mitään osaa..." No just siks! Jos taas osaat, niin voit suorittaa monivaiheisella kokeella, mutta sitten pitää oikeasti osata ja olla näyttöä miten olet kielen oppinut/ylläpitänyt. Jos sulla sattuu olemaan useampi tutkinto-oikeus, niin voit suorittaa mihin vaan niistä kieliopinnot ja ne kelpaa muihinkin. Tämä on yliopistolta tarkistettu fakta.
Vierailija kirjoitti:
Ihme rutinaa kieliopinnoista "miks pitää käydä uusiksi, kun enhän mä enää mitään osaa..." No just siks! Jos taas osaat, niin voit suorittaa monivaiheisella kokeella, mutta sitten pitää oikeasti osata ja olla näyttöä miten olet kielen oppinut/ylläpitänyt. Jos sulla sattuu olemaan useampi tutkinto-oikeus, niin voit suorittaa mihin vaan niistä kieliopinnot ja ne kelpaa muihinkin. Tämä on yliopistolta tarkistettu fakta.
Ongelma on enemmänkin se, että osaa ja pitää uudelleen tekemistä ajanhukkana. Vie se kokeen tekeminenkin aikaa. Kyllä se opinnoissa tulee äkkiä esiin, jos kielitaito ei riitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ihme rutinaa kieliopinnoista "miks pitää käydä uusiksi, kun enhän mä enää mitään osaa..." No just siks! Jos taas osaat, niin voit suorittaa monivaiheisella kokeella, mutta sitten pitää oikeasti osata ja olla näyttöä miten olet kielen oppinut/ylläpitänyt. Jos sulla sattuu olemaan useampi tutkinto-oikeus, niin voit suorittaa mihin vaan niistä kieliopinnot ja ne kelpaa muihinkin. Tämä on yliopistolta tarkistettu fakta.
Tai jos vaan ois maisteripaikkoja, ei olisi pakollisia kieliopintoja...
Tarviiko psykologi työssä englantia? Siis ihan se perinteinen kliininen psykologi. Kokeen ja opintojen englanti ei säikäytä mutta töissä en oikeesti pärjää englannilla paitsi ehkä myyjänä :D pelkkä ajatus ahdistaa vaikka en varmaan pääse edes sisään...
Suomi on kaksikielinen maa ja julkisen puolen velvollisuus on antaa palveluja myös ruotsiksi. Niinpä jokaisen joka on sellaisessa asemassa töissä on opiskeltava myös ruotsista perusteet.
Miettikääpä itse asia toisinpäin: menette lääkäriin ja lääkäri puhuukin vain ruotsia eikä sanaakaan suomea. Oletteko hyvillänne, kun teitä ei ymmärretä kun puhutte omalla äidinkielellänne omassa kotimaassanne? Jokainen haluaa tulla kohdatuksi niin että saa vähintään itse käyttää omaa äidinkieltään vaikka toinen ei osaisi puhua samaa kieltä takaisin mutta ymmärtäisi sitä kuultuna.
Itse olen ollut monesti töissä Kokkolassa ja ruotsinkielisiä alkoi tulla enemmän ja enemmän meille (yksityinen yritys jossa olin töissä) ihan vain siksi että sana levisi että meiltä sai palvelua myös ruotsiksi. Ja tämä siis vain siksi että yritin parhaani mukaan ymmärtää heitä ruotsiksi ja sanoa muutaman sanan itse ruotsiksi. Olivat erittäin tyytyväisiä jo siihen että saivat puhua ruotsia ja ymmärsin vaikken osannutkaan itse puhua sujuvasti. Ei joka kolkkaan riitä tulkkeja tai kaksikielisiä joten parempi jokaisen yrittää edes se vähä mitä suinkin pystyy tässäkin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko psykologi työssä englantia? Siis ihan se perinteinen kliininen psykologi. Kokeen ja opintojen englanti ei säikäytä mutta töissä en oikeesti pärjää englannilla paitsi ehkä myyjänä :D pelkkä ajatus ahdistaa vaikka en varmaan pääse edes sisään...
Englantia ei voi julkisella puolella vaatia mutta onhan se alalla kuin alalla hyvä osata edes välttävästi että ymmärtää sitä puhuttuna ja osaa itse kommunikoida edes jotain englanniksi.
Yksityisellä taas, no, luulen että englantia puhuvat asiakkaat eivät vain tule sun vastaanotolle koska löytyy myös niitä joilta englanti sujuu.
Itse pitäisin jonkinlaisen tason englannissa ihan vain siksi että alan kirjallisuutta on helpompi seurata. Likimainkaan kaikki materiaali kun ei ikinä tule suomenkielisenä luettavaksi.
Tästä on nyt 2 koulukuntaa, joten en tiedä onko tilanne mennyt uusiksi kahden viime vuoden aikana. 3 vuotta sitten Helsingin yliopistossa 10 vuotta vanhemmat kurssit olivat vanheneet, eikä niitä voinut hyväksiluetuttaa. Kieliopinnoista sanotiin, etteivät ne vanhene, ja dinosauruksen opettamat, aikaisempaan tutkintoon sisälletyt, kieliopinnot hyväksyttiin ilman muuta.