Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun piti tehdä kandi, vaikka oli amk-tutkinto. Johtui kai siitä, että psykan kandin piti olla meta-analyysi.

Ok! Hyvä tietää tuo ja ihan ymmärrettävää mun mielestä :)

toisaalta en  nyt muista tarkalleen, että oliko mulla hyväksikluklukua hakiessa vielä amk-tutkinto valmis...

HY:n ohjeet täällä

https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opintojen-ja-osaamisen-hyv…

Koulupsykologeista ei ole pulaa vain perähikiällä, vaan isoissa kaupungeissa, kuten Oulussa. Oulussa palkka 3750e. Talvella jäi 8 paikkaa täyttämättä. En jaksa uskoa, että palkan nostaminen vaikuttaisi asiaan. Psykologeilla on varaa valita työpaikkansa ja suuri osa valuu töihin muualle kuin kliiniseen työhön. Mun mielestä harkkapaikkojen "puutteella" ei voi perustella tilannetta. Jos harkkapaikan haluaa Helsingistä jostain suositusta paikasta, niin tottakai joutuu odottamaan. Lääkiksessä harkkoja mennään tekemään ympäri Suomea. Esim. Oulun lääkiksessä porukka lähtee harkkaan ympäri Lappia.

Psykan kandin aloituspaikkoja pitäisi moninkertaistaa. Kandista sitten jatkettaisiin psykologiksi, FM:ksi tai muuhun pääaineeseen. Palvelisi paljon paremmin sekä yhteiskuntaa että yritysmaailmaa ja kilpailu siirtyisi maisterivaiheeseen, jolloin useimmilla olisi jo käsitys siitä, mitä haluaa tehdä ja mitä ei halua tehdä. Jokainen opintonsa tyytymättömyyden vuoksi keskeyttänyt on aina tappio.

Kandiopinnot on myös helppoa massaluennoitavaa, ei syö juurikaan resursseja.

Vierailija kirjoitti:

Psykan kandin aloituspaikkoja pitäisi moninkertaistaa. Kandista sitten jatkettaisiin psykologiksi, FM:ksi tai muuhun pääaineeseen. Palvelisi paljon paremmin sekä yhteiskuntaa että yritysmaailmaa ja kilpailu siirtyisi maisterivaiheeseen, jolloin useimmilla olisi jo käsitys siitä, mitä haluaa tehdä ja mitä ei halua tehdä. Jokainen opintonsa tyytymättömyyden vuoksi keskeyttänyt on aina tappio.

Kandiopinnot on myös helppoa massaluennoitavaa, ei syö juurikaan resursseja.

Tuo olisi erittäin huono ratkaisu. Olisit opiskellut kandin mutta et onnistuisi paikkojen vähyyden vuoksi saamaan paikkaa esim kliiniseen maisteriin ja joutuisit tekemään esim työ- ja organisaatiopsykologian maisterin -kestämätön ratkaisu jos ei vaan kiinnosta.

Tämä kandi/maisterijakohan on jo valitettavasti todellisuutta monessa maassa ja ongelma siellä yllä kuvaamani. Psykologian viehätys/suosio on mielestäni myös siinä, että on mahdollisuus tehdä hyvinkin monenlaisia töitä JA myös vaihtaa työnkuvaa.

Mikäli kuvaamasi kaltainen muutos tulisi, tarkoittaisi se sitä että moni lukisi psykan kandin nk turhaan, eikä koskaan saisi tehdä töitä haluamallaan osa-alueella. Nykyelämässä valtava riski ryhtyä opiskelemaan jotain, jossa eteenpäin pääsy olisi moinen riski.

Tämä ensikertalaisilla jotka eivät pääsisi haluamaansa maisteriin ja päätyisivät sen vuoksi ennemmin tai myöhemmin vaihtamaan alaa ja siis hakemaan uutta opiskelupaikkaa toiskertalaisena. Mutta myös toiskertalaisille, jotka jo kerran ovat tehneet ammatillisen virhevalinnan ja ovat erittäin vaikeassa tilanteessa tavoitellessaan uutta opiskelupaikkaa. Miksi ihmeesä hekään lähtisivät opiskelemaan psykan kandia sillä riskillä, etteivät pääsisikään haluamaansa maisteriin?

Kauhea ajatuskin että yhteiskunnan mutta myös opiskelijoiden henkilökohtaisia resursseja lähdettäisiin haaskaamaan tuolla tavoin.

Uskon että oman soveltuvuuden alalle sekä ne itselle mielenkiintoisimmat psykologian osa-alueet ymmärtää jo perusopintojen aikana, ei siihen mitään kandia vaadita.

Jos haluttaisiin varmistua soveltuvuudesta ja motivaatiosta alalle, voisi mielestäni edellyttää kaikilta hakijoilta psykologian perusopintoja ennen todistusvalintaa/pääsykoetta. Siinähän sen sitten näkisi, kuka olisi oikeasti motivoitunut ja kokisi edelleen olevansa omalla alallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykan kandin aloituspaikkoja pitäisi moninkertaistaa. Kandista sitten jatkettaisiin psykologiksi, FM:ksi tai muuhun pääaineeseen. Palvelisi paljon paremmin sekä yhteiskuntaa että yritysmaailmaa ja kilpailu siirtyisi maisterivaiheeseen, jolloin useimmilla olisi jo käsitys siitä, mitä haluaa tehdä ja mitä ei halua tehdä. Jokainen opintonsa tyytymättömyyden vuoksi keskeyttänyt on aina tappio.

Kandiopinnot on myös helppoa massaluennoitavaa, ei syö juurikaan resursseja.

Tuo olisi erittäin huono ratkaisu. Olisit opiskellut kandin mutta et onnistuisi paikkojen vähyyden vuoksi saamaan paikkaa esim kliiniseen maisteriin ja joutuisit tekemään esim työ- ja organisaatiopsykologian maisterin -kestämätön ratkaisu jos ei vaan kiinnosta.

Tämä kandi/maisterijakohan on jo valitettavasti todellisuutta monessa maassa ja ongelma siellä yllä kuvaamani. Psykologian viehätys/suosio on mielestäni myös siinä, että on mahdollisuus tehdä hyvinkin monenlaisia töitä JA myös vaihtaa työnkuvaa.

Mikäli kuvaamasi kaltainen muutos tulisi, tarkoittaisi se sitä että moni lukisi psykan kandin nk turhaan, eikä koskaan saisi tehdä töitä haluamallaan osa-alueella. Nykyelämässä valtava riski ryhtyä opiskelemaan jotain, jossa eteenpäin pääsy olisi moinen riski.

Tämä ensikertalaisilla jotka eivät pääsisi haluamaansa maisteriin ja päätyisivät sen vuoksi ennemmin tai myöhemmin vaihtamaan alaa ja siis hakemaan uutta opiskelupaikkaa toiskertalaisena. Mutta myös toiskertalaisille, jotka jo kerran ovat tehneet ammatillisen virhevalinnan ja ovat erittäin vaikeassa tilanteessa tavoitellessaan uutta opiskelupaikkaa. Miksi ihmeesä hekään lähtisivät opiskelemaan psykan kandia sillä riskillä, etteivät pääsisikään haluamaansa maisteriin?

Kauhea ajatuskin että yhteiskunnan mutta myös opiskelijoiden henkilökohtaisia resursseja lähdettäisiin haaskaamaan tuolla tavoin.

Uskon että oman soveltuvuuden alalle sekä ne itselle mielenkiintoisimmat psykologian osa-alueet ymmärtää jo perusopintojen aikana, ei siihen mitään kandia vaadita.

Jos haluttaisiin varmistua soveltuvuudesta ja motivaatiosta alalle, voisi mielestäni edellyttää kaikilta hakijoilta psykologian perusopintoja ennen todistusvalintaa/pääsykoetta. Siinähän sen sitten näkisi, kuka olisi oikeasti motivoitunut ja kokisi edelleen olevansa omalla alallaan.

Yhdenkään alanvaihtajan ei pitäisi olla kandihaussa mukana. Yhteiskunnan ei ole mitään järkeä kouluttaa kahta kandia. Alanvaihtajat hakisivat suoraan haluamaansa maisteriin.

Vierailija kirjoitti:

Psykan kandin aloituspaikkoja pitäisi moninkertaistaa. Kandista sitten jatkettaisiin psykologiksi, FM:ksi tai muuhun pääaineeseen. Palvelisi paljon paremmin sekä yhteiskuntaa että yritysmaailmaa ja kilpailu siirtyisi maisterivaiheeseen, jolloin useimmilla olisi jo käsitys siitä, mitä haluaa tehdä ja mitä ei halua tehdä. Jokainen opintonsa tyytymättömyyden vuoksi keskeyttänyt on aina tappio.

Kandiopinnot on myös helppoa massaluennoitavaa, ei syö juurikaan resursseja.

Kiinnostaisi tietää, mistä roolista käsin kommentoit näin?

Kyllä on tylsäksi mennyt tämän ketjun jutut.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on tylsäksi mennyt tämän ketjun jutut.

Ei ole mitään keskusteltavaa, kun pääsykoe on jo käyty läpi, oikeita vastauksia ei vielä ole, ja tulokset eivät tule vielä viikkoihin.

Tänään moni on yo-juhlissa, joko omissaan tai vieraana jonkun toisen.

Jos joku kaipaa psykaan liittyvää kesäpuuhaa, Helsingin yliopistosta löytyy maksuton Tutustumiskurssi erityispedagogiikkaan: Lasten ja nuorten kiusaaminen ryhmäilmiönä, kesä 2 op

https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta/cur/hy-CUR-142461324

Jooh, ei jaksa koko kesäkuuta käyttää väittelyyn tehtävistä, ja pohtia missä kohdin epäonnistuin. Ja nyt tuntuu että kaipaa vähän irtiottoa näistä pääsykokeista. Vaikka edelleen välillä seuraankin tätä palstaa :D

Ihme pitäisi tapahtua, että opiskelupaikka täksi syksyksi avautuisi, joten vähän mietin jo mitä suunnitelmia pitäisi tehdä ensi vuoden pääsykokeita ajatellen. Mutta sitäpä, kun ei tiedä millainen koe sitten ensi keväänä on taas tulossa. Tai pitäisikö lukea sitten avoimessa yliopistossa psykan tai logopedian perusopintoja. Onko muilla mitä suunnitelmia?

Vierailija kirjoitti:

Jooh, ei jaksa koko kesäkuuta käyttää väittelyyn tehtävistä, ja pohtia missä kohdin epäonnistuin. Ja nyt tuntuu että kaipaa vähän irtiottoa näistä pääsykokeista. Vaikka edelleen välillä seuraankin tätä palstaa :D

Ihme pitäisi tapahtua, että opiskelupaikka täksi syksyksi avautuisi, joten vähän mietin jo mitä suunnitelmia pitäisi tehdä ensi vuoden pääsykokeita ajatellen. Mutta sitäpä, kun ei tiedä millainen koe sitten ensi keväänä on taas tulossa. Tai pitäisikö lukea sitten avoimessa yliopistossa psykan tai logopedian perusopintoja. Onko muilla mitä suunnitelmia?

Artikkelit pysyvät tavalla tai toisella, se on selvä. Pidän itse erittäin todennäköisenä, että myös ennakkoartikkelit säilyvät. Vaikka eivät säilyisi, tulisi kokeessa joku järkky artikkelipläjäys. Ei ole mitään syytä sillekään etteikö logiikan tehtävät pysyisi.

Eli treenaa artikkeleiden lukemista. Avoimen opinnoissa tulee myös luettua tieteellistä tekstiä.

21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169c

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä psykaa opiskelevia (avoin tai tutkinto) tai valmistuneita?

Kertokaa teidän odotukset vs. todellisuus juttuja!

En odottanut oikein mitään :D Opiskelu on pääsääntöisesti mukavaa ja itsestään eteenpäin valuvaa, itsenäistä sekä yksinäistä puurtamista. En tosin ajatellut että omaa elämää pitäisi spekuloida opinnoissa ja olen tämän hienosti kiertänyt numeroiden kustannuksella. Opiskelen siis Itä-Suomen avoimessa, jo voiton puolella aineopintoja. Opettajilta saatu palaute on ympäri pyöreää enkä koe hyötyväni siitä juuri mitenkään (toisin kuin aiemmassa koulussa). Uuden kurssin starttasin koeviikon jälkeisenä maanantaina, jotta saisi jotain muuta ajateltavaa kuin itse koe.

Suosittelen avoimen opintoja hakeville koska englanninkielinen materiaali ei "lyö ilmoja pihalle" kun sitä on jo tottunut lukemaan ja on perussanat hallussa.

Vierailija kirjoitti:

21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169c

Hyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169c

Hyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.

Olen itsekin yhden tutkinnon suorittanut toiskertalainen, mutta silti pidän koulutuksen keskenjättäneiden asemaa surullisempana.

Todistusvalinta tulee lisäämään noita kohtaloita. Mielikuvien perusteella lähtee jollekin alalle, ja heti ekana syksynä tietää jo, että ei hittolainen sentään.

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään alanvaihtajan ei pitäisi olla kandihaussa mukana. Yhteiskunnan ei ole mitään järkeä kouluttaa kahta kandia. Alanvaihtajat hakisivat suoraan haluamaansa maisteriin.

Mitenkäs luonnontieteiden kandini fysiikasta on antanut minulle riittävät tiedot hypätä suoraan syventäviin opintoihin psykassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdenkään alanvaihtajan ei pitäisi olla kandihaussa mukana. Yhteiskunnan ei ole mitään järkeä kouluttaa kahta kandia. Alanvaihtajat hakisivat suoraan haluamaansa maisteriin.

Mitenkäs luonnontieteiden kandini fysiikasta on antanut minulle riittävät tiedot hypätä suoraan syventäviin opintoihin psykassa?

Maisterihaun ehtona on psykan perus- ja aineopinnot. Tietenkkin.

Psykan kandi ei pätevöitä mihinkään, sitä on turha pistää jo kandia suorittamaan.

En mäkään sillon psykan opintoihin hakiessa odottanu oikein mitään, en tienny mitä odottaa vaikka olin perusopinnot tehnytkin avoimessa. Tiesin vaan et halusin psykologiksi, se oli kaltaiselleni suoraviivaiselle, kunnianhimoiselle ja ihmismielestä kiinnostuneelle tyypille hyvä valinta. Sai selkeän ammattinimikkeen mielenkiintoisten aiheiden parissa ja tiesi olevansa arvostettu valmistuessaan. Opiskellessani en tiennyt yhtään mihin haluaisin töihin, mutta siitä olin varma, että alle nuoruusikäisten kanssa EN halua työskennellä. Mutta hupsista, juuripa alle kouluikäisten ja kouluikäisten parissa olen työskennellyt nyt useamman vuoden. Tätä varmaan teen lopun ikääni, tyytyväisenä alavalintaan, palkkaan, työyhteisöön ja arvostukseen. Kaikki osui valmistumisen jälkeen nappiin kun olin avoimin mielin, siinä kohdassa mulle oli tärkeempää asuinpaikka ja muut jutut kuin ammatilliset tavoitteet ja kohderyhmät. Nykyään nautin kovan työni hedelmistä ja vapaa-ajan käytän mielenkiintoisiin asioihin, toki työkin mielenkiintoa tarjoaa.

En olisi voinut valita paremmin, mulle tää on kutsumusammatti. Älkää luovuttako jos teillä sydän ja pää sykkii psykalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

21-vuotias alanvaihtaja kritisoi ensikertalaisuutta, jonka menetti epäkiinnostavan kauppispaikan vastaanottamisella

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/186a4a13-15c6-4a9d-8330-22d82e6e169c

Hyvä aihe, mutta aika älytöntä haastella siitä jotain yo:ta vuodelta 2018. Hänellä on ollut kaikki tieto ja edellytykset valita toisin, toisin kuin monella muulla jotka eivät ole voineet valita lähtevänsä mukaan tähän todistusvalinta-/ensikertalaisuus sotkuun.

Olen itsekin yhden tutkinnon suorittanut toiskertalainen, mutta silti pidän koulutuksen keskenjättäneiden asemaa surullisempana.

Todistusvalinta tulee lisäämään noita kohtaloita. Mielikuvien perusteella lähtee jollekin alalle, ja heti ekana syksynä tietää jo, että ei hittolainen sentään.

Totta kai on surullista, mutta tässäkin tapauksessa nuorella on ollut poikkeuksellisen paljon tietoa saatavilla asiaa koskien, kun on päättänyt ottaa opiskelupaikan vastaan. Jokainen voi tehdä tuollaisen inhimillisen virheen, mutta juttu antaa kuvan, että ongelma koskee nyt vaan ihan näitä viime vuosien ylioppilaita, vaikka tosiasiassa kärsijät on ihan muualla jos lukumääräisesti tarkastellaan. Systeemi on vaan niin hel*etin kapeakatseinen, ettei edes iltiksen juttuun mahdu yli 25-vuotias, pitkäaikaistyötön tai 10 vuotta sitten yo:ksi valmistunut, joilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta edes tehdä valintaa ensikertalaisuuden käyttämisestä tai ylppäreihin hullunlailla panostamisesta (esimerkkitapauksessa vieläpä todistus on suhteellisen hyvä ja monelle potentiaaliselle alalle edelleen hakukelpoinen).