Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin psykaa puoli vuotta opiskelleena pyydän kaikkia vielä harkitsemaan kahdesti tällä alalle lähtemistä. Helvetin raskaat opinnot, hirveästi luettavaa ja opetusresurssit mitättömät. Tämän lisäksi opetuksen laatu vaihtelee suuresti. Joululomalle lähtiessäni olin aivan uupunut. Koronasyksy saattaa tietysti myös vaikuttaa.

T: 2020 fuksi

Olisit antanut paikkasi mulle sitten.

Ymmärsit vähän väärin. Koko homma on todella kivaa, ja nautin opetuksesta myös suuresti. Opiskelijoiden jaksamista ei vain ole otettu mitenkään huomioon. Haluan lisäksi painottaa, että koronasyksy saattaa olla todella merkittävä osa tätä fiilistä, sillä etäily kyllä syö ja kunnolla.

Psykologin pitää olla henkisesti vahva. Jos ei tahdo edes jaksaa unelma-alan opintoja, on ehkä täysin väärässä paikassa. Ei millään pahalla. Itse olisin ollut tosi onnellinen sisäänpääsystä juuri tänä aikana, kun opinnot olisi voinut hoitaa kätevästi etänä ja käydä töissä jonkin verran samalla.

Ohis, mutta tuun nyt vähän kohottelemaan kulmakarvoja tällaiselle asenteelle, että psykologian opiskelijan pitää kestää mitä vaan. Psykologian opiskelijakin voi kärsiä stressistä ja mielenterveyden häiriöistä siinä missä muutkin ja syyllistäminen siitä ei vaikuta kovin empaattiselta varsinkaan ihmisiltä, jotka psykologin ammattiin haluaa pyrkiä. 

Itse en ole kovinkaan korona-ajan etäopiskelusta kärsinyt, mutta en voi kuvitellakaan kuinka yksinäistä on aloittaa uudessa kaupungissa raskaat opinnot, kun muihin tutustuminenkaan ei onnistu. 

t. toisen vuoden psykologian opiskelija

Empatiakyky ja se, että osoittaako sitä joka ainoassa tilanteessa (esim. tällaisella anonyymillä keskustelupalstalla) ovat kaksi eri asiaa. Avautumisen aloittanut kirjoittaja ei ainakaan osoittanut empaattisuutta tulemalla "hieromaan naamaan" sisäänpääsyään ja opintojen rankkuutta ihmisille, jotka yrittävät ja ovat ehkä jo vuosia yrittäneet päästä sisään.

Lisäksi tuntuu, että valintakriteerit ovat väärät, jos sisään päätyy paljon opintoja jaksamattomia, ja toisaalta niitä, jotka ovat kirjaviisaita ja samalla sosiaalisesti kyvyttömiä.

Psykologin ei pidä myöskään provosoitua helposti ;)

Minä en nähnyt siinä mitään pahaa, että opiskelupaikan saanut tuli kertomaan rankasta koronasyksystä.

Psykaa opiskelevana sanoisin, että on vähän ennenaikaista täällä puhua millaisia piirteitä psykologilla pitää olla tai ei missään nimessä saa olla. Tuollainen voi ikävästi lisätä epävarmuutta ja on turhaa. Taidot ja ominaisuudet kehittyvät ja niitä tietoisesti kehitetään matkan varrella eikä koskaan tule ihan valmista. Yksi kuuma aihe tällä hetkellä on hyväksymis- ja omistautumisterapia. Jos se ei vielä ole tuttu, niin kannattaa tutustua. Siitä voi saada paljon työkaluja tulevaan ammattiin ja hyvää omaan elämään.

Tsemppiä kaikille hakijoille!

Psykologin ei tarvitse olla täydellinen ihminen. Ei tarvitse olla koko ajan joka tilanteessa empaattinen, eikä koko ajan joka tilanteessa jaksava ja stressaantumaton ja kypsä ja henkevä ja uupumaton ja ja ja. Sitten kun pääsee sisälle, voi olla ihan normaali ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin psykaa puoli vuotta opiskelleena pyydän kaikkia vielä harkitsemaan kahdesti tällä alalle lähtemistä. Helvetin raskaat opinnot, hirveästi luettavaa ja opetusresurssit mitättömät. Tämän lisäksi opetuksen laatu vaihtelee suuresti. Joululomalle lähtiessäni olin aivan uupunut. Koronasyksy saattaa tietysti myös vaikuttaa.

T: 2020 fuksi

Olisit antanut paikkasi mulle sitten.

Ymmärsit vähän väärin. Koko homma on todella kivaa, ja nautin opetuksesta myös suuresti. Opiskelijoiden jaksamista ei vain ole otettu mitenkään huomioon. Haluan lisäksi painottaa, että koronasyksy saattaa olla todella merkittävä osa tätä fiilistä, sillä etäily kyllä syö ja kunnolla.

Psykologin pitää olla henkisesti vahva. Jos ei tahdo edes jaksaa unelma-alan opintoja, on ehkä täysin väärässä paikassa. Ei millään pahalla. Itse olisin ollut tosi onnellinen sisäänpääsystä juuri tänä aikana, kun opinnot olisi voinut hoitaa kätevästi etänä ja käydä töissä jonkin verran samalla.

Ohis, mutta tuun nyt vähän kohottelemaan kulmakarvoja tällaiselle asenteelle, että psykologian opiskelijan pitää kestää mitä vaan. Psykologian opiskelijakin voi kärsiä stressistä ja mielenterveyden häiriöistä siinä missä muutkin ja syyllistäminen siitä ei vaikuta kovin empaattiselta varsinkaan ihmisiltä, jotka psykologin ammattiin haluaa pyrkiä. 

Itse en ole kovinkaan korona-ajan etäopiskelusta kärsinyt, mutta en voi kuvitellakaan kuinka yksinäistä on aloittaa uudessa kaupungissa raskaat opinnot, kun muihin tutustuminenkaan ei onnistu. 

t. toisen vuoden psykologian opiskelija

Empatiakyky ja se, että osoittaako sitä joka ainoassa tilanteessa (esim. tällaisella anonyymillä keskustelupalstalla) ovat kaksi eri asiaa. Avautumisen aloittanut kirjoittaja ei ainakaan osoittanut empaattisuutta tulemalla "hieromaan naamaan" sisäänpääsyään ja opintojen rankkuutta ihmisille, jotka yrittävät ja ovat ehkä jo vuosia yrittäneet päästä sisään.

Lisäksi tuntuu, että valintakriteerit ovat väärät, jos sisään päätyy paljon opintoja jaksamattomia, ja toisaalta niitä, jotka ovat kirjaviisaita ja samalla sosiaalisesti kyvyttömiä.

Ehkäpä niin, mutta ei se oikeuta sitä että kun joku kokee uupuneensa ja stressaantuneensa opinnoistaan, siihen vastataan että hän on silloin "väärässä paikassa", sillä unelma-alaa opiskeleva ei saisi tuoda esille uupumustaan ja etäopintojen aiheuttamaa yksinäisyyttään. Kuulostaa aika ontuvalta väitökseltä omasta mielestäni.

Jotenkin konkretisoituu nyt itsellenikin se, miksi meille opintojen alussa useasti korostettiin että "vaikka te olette psykologian opiskelijoita, tekin olette ihmisiä eikä teidän täydy olla täydellisiä ja uuvuttaa itseänne". Itse ajattelin että täh, tottakai mekin tavallisia ihmisiä ollaan, mutta keskustelua lukiessa on tullut sellainen kuva että ehkä tällainen vakuuttelu opettajien suunnalta onkin ihan tarpeellinen.

Ja itse en kyllä havainnut että avautumisen aloittanut kirjoittaja olisi jotenkin pyrkinyt hieromaan muiden naamaan sisäänpääsyään.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän siinä tehdä uudestaan jo suoritettuja. Pikemminkin on väärin, että  joku antiikin kreikan kielestä kandin tutkinnon tehnyt pääsee laillistetuksi psykologiksi 260 op psykan opinnoilla, kun taas puhtaasti psykaa opiskelleelta vaaditaan 330 op psykaa.

Suuri osa opinnoistahan ei ole psykologiaa. On tilastoa, kieliä, opiskeluvalmiuksia,  vapaavalintaisia opintoja, oman yliopiston painotuksen mukaisia pakollisia muita opintoja yms. On akateemista vapautta ja sivuaineilla voi tehdä oman näköisen tutkinnon, koska poikkitieteellisyys on ihan aina hyvästä. Yliopiston yksi tärkeimmistä tehtävistä on ajattelun kehittäminen.

Pakollinen psykan opintojen osuus on kaikilla valmistuneilla sama, oli kyseessä sitten suoraan lukiosta tullut kandiopiskelija, avoimessa pohjille opiskellut vanhempi hakija tai maisterihaussa millä tahansa kelpaavalla pohjakoulutuksella tuleva maisteriopiskelija. Maisterissa ei voi hakea ilman psykan perus- ja aineopintoja ja päälle määrätään siltaopinnot. Psykan maisteriväylä on siksi vähän työläämpi kuin muut maisterihaut, koska muihin aineisiin siltaopintoja ei tule.

Aiemmin maisterihakuun oli matalampi pisteraja kuin (Hesan) kandiin, joten tällaisia tilanteita ei syntynyt. Jos ei mahtunut 10 maisteripaikkaan, ei sitä ansainnutkaan. Vuonna 2019 tilanne muuttui, maisteriin vaadittiin lähes täydet pisteet, merkittävästi enemmän kuin kandeihin. Viime kevättä ei voi edes verrata, mutta silloin samalla katosi Joensuun maisteripaikat. Sinne oli sijainnin ja pohjakoulutusvaatimuksen (ylempi korkeakoulututkinto, kun Helsinkiin riittää alempi) vuoksi alemmat pisterajat kuin mihinkään kandiin.

Tilanne on kestämätön ja epäreilu kaikille, koska maisterihakijat vievät nyt kandipaikkoja, ja "rangaistuksena" siitä joutuvat opiskelemaan ylimääräisiä opintoja, ja valmistuminen viivästyy. Tarkoituksena kuitenkin on tuottaa psykologeja ja mielellään terveydenhuoltoon, vaikka yksilö saakin itse valita työpaikkansa myös muusta aihepiiristä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin psykaa puoli vuotta opiskelleena pyydän kaikkia vielä harkitsemaan kahdesti tällä alalle lähtemistä. Helvetin raskaat opinnot, hirveästi luettavaa ja opetusresurssit mitättömät. Tämän lisäksi opetuksen laatu vaihtelee suuresti. Joululomalle lähtiessäni olin aivan uupunut. Koronasyksy saattaa tietysti myös vaikuttaa.

T: 2020 fuksi

Olisit antanut paikkasi mulle sitten.

Ymmärsit vähän väärin. Koko homma on todella kivaa, ja nautin opetuksesta myös suuresti. Opiskelijoiden jaksamista ei vain ole otettu mitenkään huomioon. Haluan lisäksi painottaa, että koronasyksy saattaa olla todella merkittävä osa tätä fiilistä, sillä etäily kyllä syö ja kunnolla.

Psykologin pitää olla henkisesti vahva. Jos ei tahdo edes jaksaa unelma-alan opintoja, on ehkä täysin väärässä paikassa. Ei millään pahalla. Itse olisin ollut tosi onnellinen sisäänpääsystä juuri tänä aikana, kun opinnot olisi voinut hoitaa kätevästi etänä ja käydä töissä jonkin verran samalla.

Ohis, mutta tuun nyt vähän kohottelemaan kulmakarvoja tällaiselle asenteelle, että psykologian opiskelijan pitää kestää mitä vaan. Psykologian opiskelijakin voi kärsiä stressistä ja mielenterveyden häiriöistä siinä missä muutkin ja syyllistäminen siitä ei vaikuta kovin empaattiselta varsinkaan ihmisiltä, jotka psykologin ammattiin haluaa pyrkiä. 

Itse en ole kovinkaan korona-ajan etäopiskelusta kärsinyt, mutta en voi kuvitellakaan kuinka yksinäistä on aloittaa uudessa kaupungissa raskaat opinnot, kun muihin tutustuminenkaan ei onnistu. 

t. toisen vuoden psykologian opiskelija

Empatiakyky ja se, että osoittaako sitä joka ainoassa tilanteessa (esim. tällaisella anonyymillä keskustelupalstalla) ovat kaksi eri asiaa. Avautumisen aloittanut kirjoittaja ei ainakaan osoittanut empaattisuutta tulemalla "hieromaan naamaan" sisäänpääsyään ja opintojen rankkuutta ihmisille, jotka yrittävät ja ovat ehkä jo vuosia yrittäneet päästä sisään.

Lisäksi tuntuu, että valintakriteerit ovat väärät, jos sisään päätyy paljon opintoja jaksamattomia, ja toisaalta niitä, jotka ovat kirjaviisaita ja samalla sosiaalisesti kyvyttömiä.

Ehkäpä niin, mutta ei se oikeuta sitä että kun joku kokee uupuneensa ja stressaantuneensa opinnoistaan, siihen vastataan että hän on silloin "väärässä paikassa", sillä unelma-alaa opiskeleva ei saisi tuoda esille uupumustaan ja etäopintojen aiheuttamaa yksinäisyyttään. Kuulostaa aika on

tuvalta väitökseltä omasta mielestäni.

Jotenkin konkretisoituu nyt itsellenikin se, miksi meille opintojen alussa useasti korostettiin että "vaikka te olette psykologian opiskelijoita, tekin olette ihmisiä eikä teidän täydy olla täydellisiä ja uuvuttaa itseänne". Itse ajattelin että täh, tottakai mekin tavallisia ihmisiä ollaan, mutta keskustelua lukiessa on tullut sellainen kuva että ehkä tällainen vakuuttelu opettajien suunnalta onkin ihan tarpeellinen.

Ja itse en kyllä havainnut että avautumisen aloittanut kirjoittaja olisi jotenkin pyrkinyt hieromaan muiden naamaan sisäänpääsyään.

Niin...mutta eikö sitä voi perustaa omaa terapiaketjua etäopintojen takia sellaista tarvitseville? Tämä ketju on psykaan hakijoille. Eikä ko. viesti tietenkään tunnu naamaanhieromiselta, jos on itse päässyt jo sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän siinä tehdä uudestaan jo suoritettuja. Pikemminkin on väärin, että  joku antiikin kreikan kielestä kandin tutkinnon tehnyt pääsee laillistetuksi psykologiksi 260 op psykan opinnoilla, kun taas puhtaasti psykaa opiskelleelta vaaditaan 330 op psykaa.

Suuri osa opinnoistahan ei ole psykologiaa. On tilastoa, kieliä, opiskeluvalmiuksia,  vapaavalintaisia opintoja, oman yliopiston painotuksen mukaisia pakollisia muita opintoja yms. On akateemista vapautta ja sivuaineilla voi tehdä oman näköisen tutkinnon, koska poikkitieteellisyys on ihan aina hyvästä. Yliopiston yksi tärkeimmistä tehtävistä on ajattelun kehittäminen.

Pakollinen psykan opintojen osuus on kaikilla valmistuneilla sama, oli kyseessä sitten suoraan lukiosta tullut kandiopiskelija, avoimessa pohjille opiskellut vanhempi hakija tai maisterihaussa millä tahansa kelpaavalla pohjakoulutuksella tuleva maisteriopiskelija. Maisterissa ei voi hakea ilman psykan perus- ja aineopintoja ja päälle määrätään siltaopinnot. Psykan maisteriväylä on siksi vähän työläämpi kuin muut maisterihaut, koska muihin aineisiin siltaopintoja ei tule.

Aiemmin maisterihakuun oli matalampi pisteraja kuin (Hesan) kandiin, joten tällaisia tilanteita ei syntynyt. Jos ei mahtunut 10 maisteripaikkaan, ei sitä ansainnutkaan. Vuonna 2019 tilanne muuttui, maisteriin vaadittiin lähes täydet pisteet, merkittävästi enemmän kuin kandeihin. Viime kevättä ei voi edes verrata, mutta silloin samalla katosi Joensuun maisteripaikat. Sinne oli sijainnin ja pohjakoulutusvaatimuksen (ylempi korkeakoulututkinto, kun Helsinkiin riittää alempi) vuoksi alemmat pisterajat kuin mihinkään kandiin.

Tilanne on kestämätön ja epäreilu kaikille, koska maisterihakijat vievät nyt kandipaikkoja, ja "rangaistuksena" siitä joutuvat opiskelemaan ylimääräisiä opintoja, ja valmistuminen viivästyy. Tarkoituksena kuitenkin on tuottaa psykologeja ja mielellään terveydenhuoltoon, vaikka yksilö saakin itse valita työpaikkansa myös muusta aihepiiristä.

Tää on niin totta...Maisteripaikoja pitäisi olla enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän siinä tehdä uudestaan jo suoritettuja. Pikemminkin on väärin, että  joku antiikin kreikan kielestä kandin tutkinnon tehnyt pääsee laillistetuksi psykologiksi 260 op psykan opinnoilla, kun taas puhtaasti psykaa opiskelleelta vaaditaan 330 op psykaa.

Suuri osa opinnoistahan ei ole psykologiaa. On tilastoa, kieliä, opiskeluvalmiuksia,  vapaavalintaisia opintoja, oman yliopiston painotuksen mukaisia pakollisia muita opintoja yms. On akateemista vapautta ja sivuaineilla voi tehdä oman näköisen tutkinnon, koska poikkitieteellisyys on ihan aina hyvästä. Yliopiston yksi tärkeimmistä tehtävistä on ajattelun kehittäminen.

Pakollinen psykan opintojen osuus on kaikilla valmistuneilla sama, oli kyseessä sitten suoraan lukiosta tullut kandiopiskelija, avoimessa pohjille opiskellut vanhempi hakija tai maisterihaussa millä tahansa kelpaavalla pohjakoulutuksella tuleva maisteriopiskelija. Maisterissa ei voi hakea ilman psykan perus- ja aineopintoja ja päälle määrätään siltaopinnot. Psykan maisteriväylä on siksi vähän työläämpi kuin muut maisterihaut, koska muihin aineisiin siltaopintoja ei tule.

Aiemmin maisterihakuun oli matalampi pisteraja kuin (Hesan) kandiin, joten tällaisia tilanteita ei syntynyt. Jos ei mahtunut 10 maisteripaikkaan, ei sitä ansainnutkaan. Vuonna 2019 tilanne muuttui, maisteriin vaadittiin lähes täydet pisteet, merkittävästi enemmän kuin kandeihin. Viime kevättä ei voi edes verrata, mutta silloin samalla katosi Joensuun maisteripaikat. Sinne oli sijainnin ja pohjakoulutusvaatimuksen (ylempi korkeakoulututkinto, kun Helsinkiin riittää alempi) vuoksi alemmat pisterajat kuin mihinkään kandiin.

Tilanne on kestämätön ja epäreilu kaikille, koska maisterihakijat vievät nyt kandipaikkoja, ja "rangaistuksena" siitä joutuvat opiskelemaan ylimääräisiä opintoja, ja valmistuminen viivästyy. Tarkoituksena kuitenkin on tuottaa psykologeja ja mielellään terveydenhuoltoon, vaikka yksilö saakin itse valita työpaikkansa myös muusta aihepiiristä.

Psykan kandiin voi sisältää max 25op muita kun psykan opintoja. Ja nekin voi helposti olla psykaa, koska mielenkiintoisia kursseja riittää. Tän lisäk joku voi kai ajatella kieliopiinot (13 op) ja menetelmäopinnot (35 op) psykaan kuulumattomiksi, mutta itse en. Esim. menetelmäopinnoissa tehdään psykanlaitoksen oikeaa tutkimusta mitaten aivosähkökäyriä. Mutta kaikki muu on pakollista ja puhtaasti psykaa eli 107 op. (Opiskeluvalmiuksiin ei ole yhtäkään kurssia tai pistettä. Joissain muissa aineissa olen nähnyt ja jopa että sais opintopisteitä siitä, että tekee itselleen HOPSin :D.)

Maisteritutkinnossa 10 op menetelmiä ja max 15 op voi olla muita kun psykan kursseja.

Tutkinnot ovat itse asiassa niin tiiviisti psykaa, että jos haluaa sisällyttää psykan open pätevyyden, niin opintotoimistossa joutuvat tekemään jotain kommervenkkejä (on kuitenkin mahdollista).

Sivuaineita ei enää nykyään ole. Monitieteellisyyttä ei suosita ollenkaan samalla tavalla kuin joskus ennen.

Mistä keksit tuon "mielellään terveydenhuoltoon"? Psykologia on erittäin monipuolinen ala ja ainakaan yliopistosta tai liitosta ei ole tuollaista painetta, pikemminkin toisin päin.

Miksi yhteishaussa kohteet on rajattu kuuteen? Mukasn ei mahdu edes kaikkia psykologian ohjelmia puhumattakaan plan B:stä...

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteishaussa kohteet on rajattu kuuteen? Mukasn ei mahdu edes kaikkia psykologian ohjelmia puhumattakaan plan B:stä...

Varasijaruljanssi on nytkin ihan kestämätön. Osa saa opiskelupaikan vasta elokuussa.

Hakijalta odotetaan myös kypsyyttä tehdä päätöksiä ja priorisointia. Kunhan muistat hakea Ouluun ja Joensuuhun, pääset varmasti psykaan, jos pisteet riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteishaussa kohteet on rajattu kuuteen? Mukasn ei mahdu edes kaikkia psykologian ohjelmia puhumattakaan plan B:stä...

Varasijaruljanssi on nytkin ihan kestämätön. Osa saa opiskelupaikan vasta elokuussa.

Hakijalta odotetaan myös kypsyyttä tehdä päätöksiä ja priorisointia. Kunhan muistat hakea Ouluun ja Joensuuhun, pääset varmasti psykaan, jos pisteet riittävät.

No, jos kaikki taktikoivat tällä tavalma voi seurauksena olla se, että Tampereen tai Jyväskylän raja laskeekin yhtäkkiä mainitsemiasi yliopistoja alemmaksi. Priorisoin psykologiaan pääsyn lähes mihin vaan, mutta olisi kiva saada se plan B mukaan. Ei vaan jaksaisi enää koulutusta vastaamattomia matalapalkkatöitä ja

koulutukseen pyskimistä. Avoimessakin jo suunnilleen kaikki tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteishaussa kohteet on rajattu kuuteen? Mukasn ei mahdu edes kaikkia psykologian ohjelmia puhumattakaan plan B:stä...

Varasijaruljanssi on nytkin ihan kestämätön. Osa saa opiskelupaikan vasta elokuussa.

Hakijalta odotetaan myös kypsyyttä tehdä päätöksiä ja priorisointia. Kunhan muistat hakea Ouluun ja Joensuuhun, pääset varmasti psykaan, jos pisteet riittävät.

No, jos kaikki taktikoivat tällä tavalma voi seurauksena olla se, että Tampereen tai Jyväskylän raja laskeekin yhtäkkiä mainitsemiasi yliopistoja alemmaksi. Priorisoin psykologiaan pääsyn lähes mihin vaan, mutta olisi kiva saada se plan B mukaan. Ei vaan jaksaisi enää koulutusta vastaamattomia matalapalkkatöitä ja

koulutukseen pyskimistä. Avoimessakin jo suunnilleen kaikki tehty.

Mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä. Kuhunkin yliopistoon hakee tuhansia opiskelijoita, eikä kaikilla suinkaan ole hakujärjestyksenä Hki-Tre-Tku-Jkl-Jns-Oulu.

Näin toki kävi jo Etelä-Tapiolan lukion kanssa, mutta suurin syy siinä oli muutaman kilometrin päähän avattu Otaniemen lukio, joka uutuuttaan houkutteli. Hakijamäärät lukioon ovat sen verran pienemmät kuin korkeakouluihin, että samaa ilmiöitä ei kävisi, vaikka Oulun psyka olisikin Aalto-yliopistossa. Ei Helsingin pisterajat siitä romahtaisi, vaikka hiukan laskisivatkin.

Pakkohan se on jotenkin taktikoida, jos haluaa samaan kuponkiin sekä monta psykaa että jonkun varavaihtoehdon, etenkin jos varavaihtoehdon pitää olla yliopistosta. AMK on siitä helpompi, että sinne voi päästä polkuopinnoilla (avoin AMK) ja syksyn yhteishaussa.

Minkälaisia hakutoiveita (järjestys ja alat) meillä täällä on? Viime vuoden keskustelussa ainakin oli joku psykan alta oikikseen päässyt, aiemminhan niihin ei käytännössä voinut hakea yhtä aikaa (koska molempiin raskas pääsykoelukeminen).

Se on jännä miten Ruotsissa, missä hakijamassa on vielä suurempi, onnistutaan laittamaan haut jouhevasti järjestykseen. Siellä saa siis hakea paljon useampaan koulutukseen kuin Suomessa.

Millaisia mahiksia on opiskella psykaa ulkomailla, esim. tuolla mainitussa Ruotsissa?

Vierailija kirjoitti:

Tällainen jonkun tekemä harrastuspohjainen todistusvalintalaskuri tuli netissä vastaan!

http://www.todistusvalinta.fi/

Laskuri vertaa viime kevään ensikertalaisten pisteisiin mihin olisi omalla pistesaldollaan päässyt. Kunhan jaksaa klikkailla, voi sieltä löytää vaikka varasuunnitelmia itselle.

Oonko ainut jolla näytti etten olisi päässyt mihinkään psykan hakukohteeseen vaikka oikeesti olisin päässyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen jonkun tekemä harrastuspohjainen todistusvalintalaskuri tuli netissä vastaan!

http://www.todistusvalinta.fi/

Laskuri vertaa viime kevään ensikertalaisten pisteisiin mihin olisi omalla pistesaldollaan päässyt. Kunhan jaksaa klikkailla, voi sieltä löytää vaikka varasuunnitelmia itselle.

Oonko ainut jolla näytti etten olisi päässyt mihinkään psykan hakukohteeseen vaikka oikeesti olisin päässyt?

Siellä on vain ensikertalaisten rajat. Olisitko päässyt kaikkien kiintiössä, jota ensi keväänä ei enää ole?

Vierailija kirjoitti:

Millaisia mahiksia on opiskella psykaa ulkomailla, esim. tuolla mainitussa Ruotsissa?

Ruotsissa on psykologprogrammet monessa yliopistossa. Sinne voi hakea todistuksella tai högskoleprovetin tuloksella. Suomalaisen todistuksen on oltava aivan huippuluokkaa, eikä täydennyksiä lasketa. Hp-tulokseksi on yleensä vaadittu 1,5-1,75 yliopistosta riippuen. Viimeksi oli vähän matalammat rajat, kun hp oli peruttu pari kertaa koronan takia. Seuraava kokeeseen ilmoittautuminen on muistaakseni 12.1.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen jonkun tekemä harrastuspohjainen todistusvalintalaskuri tuli netissä vastaan!

http://www.todistusvalinta.fi/

Laskuri vertaa viime kevään ensikertalaisten pisteisiin mihin olisi omalla pistesaldollaan päässyt. Kunhan jaksaa klikkailla, voi sieltä löytää vaikka varasuunnitelmia itselle.

Oonko ainut jolla näytti etten olisi päässyt mihinkään psykan hakukohteeseen vaikka oikeesti olisin päässyt?

Siellä on vain ensikertalaisten rajat. Olisitko päässyt kaikkien kiintiössä, jota ensi keväänä ei enää ole?

En edes muista mitkä oli rajat ei-ensikertalaisille, ja oonhan ensikertalainen niin pitkään kun oon ottanut opiskelupaikan vastaan.